Veneen paino

345, jota ei vielä ole olemassakaan

seppomartti kirjoitti:

345, jota ei vielä ole olemassakaan

http://venenetti.fi/uutiset/uusi-maestro-on-koykainen-vain-painoltaan

Kuvassa näkyvä vene on olemassa.

Taas tää sama tyyppi jauhaa tätä . Joka keskustelun yhteydessä tämä tuo esiin tämän M 345. Saatko jotain bonuksia?

ff34 kirjoitti:

http://venenetti.fi/uutiset/uusi-maestro-on-koykainen-vain-painoltaan

Kuvassa näkyvä vene on olemassa.

Lue lisää

Yli puoli vuotta olen pyydellyt speksejä, valokuvia, broshyyrejä, hintatietoja ym. tuloksetta. Prototyypin sanotaan olleen vedessä loppusyksystä 2012. Mistään tuotantoveneestä ei siis ole kyse eikä valmistaja ole ollut varma aloitetaanko valmistus ja jos niin milloin. Kaikkea ei pidä uskoa todeksi mitä netiissä näkee.

seppomartti kirjoitti:

Yli puoli vuotta olen pyydellyt speksejä, valokuvia, broshyyrejä, hintatietoja ym. tuloksetta. Prototyypin sanotaan olleen vedessä loppusyksystä 2012. Mistään tuotantoveneestä ei siis ole kyse eikä valmistaja ole ollut varma aloitetaanko valmistus ja jos niin milloin. Kaikkea ei pidä uskoa todeksi mitä netiissä näkee.

Lue lisää

"Mistään tuotantoveneestä ei siis ole kyse"

Ai ei vai:

http://www.maestroboats.fi/

"
NEW ! Maestro 345
The Maestro 345 belongs to the new generation of Maestro Boats performance cruiser/racer series.

Maestro 345 SeaTrials will begin at Kokkola Mustakari in October. Come and see !"

Haasta nuo sitten oikeuteen väärästä mainoksesta.

64255 kirjoitti:

"Mistään tuotantoveneestä ei siis ole kyse"

Ai ei vai:

http://www.maestroboats.fi/

"
NEW ! Maestro 345
The Maestro 345 belongs to the new generation of Maestro Boats performance cruiser/racer series.

Maestro 345 SeaTrials will begin at Kokkola Mustakari in October. Come and see !"

Haasta nuo sitten oikeuteen väärästä mainoksesta.

Lue lisää

Ei olisi ensimmäinen kerta, kun tuotanto jää protoveneeseen, jos tilauksia ei tule.

seppomartti kirjoitti:

Yli puoli vuotta olen pyydellyt speksejä, valokuvia, broshyyrejä, hintatietoja ym. tuloksetta. Prototyypin sanotaan olleen vedessä loppusyksystä 2012. Mistään tuotantoveneestä ei siis ole kyse eikä valmistaja ole ollut varma aloitetaanko valmistus ja jos niin milloin. Kaikkea ei pidä uskoa todeksi mitä netiissä näkee.

Lue lisää

Tuon veneen olen itse omin silmin nähnyt livenä. Se on sitten ostajista kiinni, montako noita tehdään.

Samaa jauhantaa taas kirjoitti:

Taas tää sama tyyppi jauhaa tätä . Joka keskustelun yhteydessä tämä tuo esiin tämän M 345. Saatko jotain bonuksia?

Teletappilandiassa pitää asioita toistaa uudestaan, uudestaan, uudestaan.

Samaa jauhantaa taas kirjoitti:

Taas tää sama tyyppi jauhaa tätä . Joka keskustelun yhteydessä tämä tuo esiin tämän M 345. Saatko jotain bonuksia?

Nyt vihdoin löytyi M 345-veneestä lisätietoa. No 1 on tehty ja Oulussa eli Kokkolaan ei kannata lähteä yo kehoituksen mukaisesti. Hinta noin 200k€ eli tupla vaikka Pogo 30 verrattuna ja paljon isompi Pogo 10.50 on 50k€ halvempi.

seppomartti kirjoitti:

Nyt vihdoin löytyi M 345-veneestä lisätietoa. No 1 on tehty ja Oulussa eli Kokkolaan ei kannata lähteä yo kehoituksen mukaisesti. Hinta noin 200k€ eli tupla vaikka Pogo 30 verrattuna ja paljon isompi Pogo 10.50 on 50k€ halvempi.

Lue lisää

Bueno, kaikki sitten vaihtamaan nykyinen paikallaan kelluva aluuminiputkiteline pogo 30 tai pogo 40 veneeseen.

Joakim ei tajua yhtään mitään näistä asioista. Jokainen painokilo varsinkin väärässä paikassa hidastaa venettä ja paljon. Siksi käytetään kevyitä ja vahvoja hiilikuituja, jos rahat riittää. Veneeseen ei tarvita yhtään enempää painoa kuin sen lujuus sitä edellyttää. Muu optimoidaan kölipainolla ja purjepinta-alalla.

AnttiPohja kirjoitti:

Joakim ei tajua yhtään mitään näistä asioista. Jokainen painokilo varsinkin väärässä paikassa hidastaa venettä ja paljon. Siksi käytetään kevyitä ja vahvoja hiilikuituja, jos rahat riittää. Veneeseen ei tarvita yhtään enempää painoa kuin sen lujuus sitä edellyttää. Muu optimoidaan kölipainolla ja purjepinta-alalla.

Lue lisää

Oletan, että Jokke ymmärtää näistä asioista enemmän kuin sinä. Siitä huolimatta olet poikeassa siinä, että "yli"kilojen tulee olla oikeassa paikassa. Kuten itsekin sanoit, niin kölipainot voivat olla paikalllaan mittaluvun optimoimisen kannalta. Parisataa kiloa oikeassa paikassa ei vauhtia olennaisesti hidasta mutta siitä voi olla paljon iloa tulosluetteloa tarkistellessa.

"Joakimin prujuissa tuota oli arvioitu ja tonnin massan lisäyksellä oli yllättävän vähäinen vaikutus (1 %). "

Joakimin prujut eivät käsittele plaanavia matkapursia. 1000 kg ylipainoa estää hyvin plaaniin pääsyä esim. pogoissa.

Purkkareista en tiedä mitään mutta oma tuntuma ja myös seurakokemus kajakkiretkeilystä väittää että kevyt kajakki on kevyt melottava. Vakauteen tuntuisi vaikuttavan pohjan muoto ja vesilinjan pituus. Ja "pintavakaaksi" muotoitlu kajakki keinuu aaltojen mukana kun taas "pintakiikkerä" pysyy aallokossa vakaana (jos onnistuu pääsemään laiturista irti kuivana. En ole mikään ammattimeloja mutta ajatustani tukee se, että kilpakajakit ja parhaat (ja ikävä kyllä kalleimmat) retki- ja merikajakit ovat pitkiä ja kevyitä, eikä ihan vakaammasta päästä.

Seuran vapaasti käytettävästä kalustosta juuri kevyet kajakit olivat eniten käytössä. Kuntokajakit lähtivät ensimmäisenä ja tulivat viimeisenä ja kun merikajakkia oli tavallisena ja kevytversiona, ne kevyet olivat aina käytössä. En tiedä johtuiko se fiinimmästä varustelusta, itse opin pitämään kevyestä.

Ei noilla suhdeluvuilla saa oikein mitään tietoa todellisesta nopeudesta. Jos veneen painoa muutetaan muuttamatta mitään muuta, veneen keskimääräinen nopeus (LYS-luku, GPH-luku tms.) muuttuu tyypillisesti n. 1% jokaista 10% painomuutosta kohti.

Tuossa alkuperäisessä kysymyksessä oli painoeroa 20%, joten keskimääräinen nopeusero voisi olla suuruusluokkaa 2%. Nopeusero tietysti riippuu sekä veneestä että olosuhteista. Joissain olosuhteissa nopeuseroa on enemmän, mutta toisaalta joissain olosuhteissa painavampi voi olla nopeampi.

Käytännössä yleensä painoero ei ole ainoa ero, vaan eroa samojen runkojenkin välillä on usein kölissä ja rikissä. Usein matalakölinen on painavampi, jotta saadaan sama vakavuus. Tällöin suorituskyvyn kannalta kölin tehokkuuden menetys (suurempi pinta-ala matalampi syväys) on paljon merkittävämpää suorituskyvyn kannalta kuin lisääntynyt paino eli eroa on enemmän kuin tuo 1%/10%.

Toisissa tapauksissa taas kevyemmässä sisustusta on riisuttu, runko rakennettu kevyemmäksi ja köliä syvennetty, jolloin painopiste on huomattavasti alempana ja köli on tehokkaampi. Taas eroa on enemmän kuin 1%/10%.

Lisäämällä 10% painoa pilssiin veneen keskimääräin nopeus ei muutu juuri lainkaan, koska kasvanut paino kompensoituu huomattavasti lisääntyneellä vakavuudella, jolloin vene nopenee keskituulesta ylöspäin.

Keveät ja leveät eivät tyypillisesti ole kovinkaan nopeita kevyissä tuulissa, koska märkäpinta-alaa on paljon ja runkomuoto ei ole optimaalinen hitaissa vauhdeissa.

Joakim_ kirjoitti:

Ei noilla suhdeluvuilla saa oikein mitään tietoa todellisesta nopeudesta. Jos veneen painoa muutetaan muuttamatta mitään muuta, veneen keskimääräinen nopeus (LYS-luku, GPH-luku tms.) muuttuu tyypillisesti n. 1% jokaista 10% painomuutosta kohti.

Tuossa alkuperäisessä kysymyksessä oli painoeroa 20%, joten keskimääräinen nopeusero voisi olla suuruusluokkaa 2%. Nopeusero tietysti riippuu sekä veneestä että olosuhteista. Joissain olosuhteissa nopeuseroa on enemmän, mutta toisaalta joissain olosuhteissa painavampi voi olla nopeampi.

Käytännössä yleensä painoero ei ole ainoa ero, vaan eroa samojen runkojenkin välillä on usein kölissä ja rikissä. Usein matalakölinen on painavampi, jotta saadaan sama vakavuus. Tällöin suorituskyvyn kannalta kölin tehokkuuden menetys (suurempi pinta-ala matalampi syväys) on paljon merkittävämpää suorituskyvyn kannalta kuin lisääntynyt paino eli eroa on enemmän kuin tuo 1%/10%.

Toisissa tapauksissa taas kevyemmässä sisustusta on riisuttu, runko rakennettu kevyemmäksi ja köliä syvennetty, jolloin painopiste on huomattavasti alempana ja köli on tehokkaampi. Taas eroa on enemmän kuin 1%/10%.

Lisäämällä 10% painoa pilssiin veneen keskimääräin nopeus ei muutu juuri lainkaan, koska kasvanut paino kompensoituu huomattavasti lisääntyneellä vakavuudella, jolloin vene nopenee keskituulesta ylöspäin.

Keveät ja leveät eivät tyypillisesti ole kovinkaan nopeita kevyissä tuulissa, koska märkäpinta-alaa on paljon ja runkomuoto ei ole optimaalinen hitaissa vauhdeissa.

Lue lisää

"Keveät ja leveät eivät tyypillisesti ole kovinkaan nopeita kevyissä tuulissa, koska märkäpinta-alaa on paljon ja runkomuoto ei ole optimaalinen hitaissa vauhdeissa"

Jahha, joakim ei ole purjehtinut esim laseria. Isompiin köliveneisiin pätee samat kikat, eli kevyellä tuulella kallistetaan esmes miehistön massalla suojanpuolelle, jotta purjeet pysyvät muodossaan ja samalla märkäpinta pienenee. Keyvellä tuulellä nimenomaan keveydestä on etua, vene kiihtyy olemattomissa puuskissa raskaamman seisoessa paikallaan; runkomuoto ei tähän vaikuta niin paljon kuin kedeyden tuoma etu.

2352 kirjoitti:

"Keveät ja leveät eivät tyypillisesti ole kovinkaan nopeita kevyissä tuulissa, koska märkäpinta-alaa on paljon ja runkomuoto ei ole optimaalinen hitaissa vauhdeissa"

Jahha, joakim ei ole purjehtinut esim laseria. Isompiin köliveneisiin pätee samat kikat, eli kevyellä tuulella kallistetaan esmes miehistön massalla suojanpuolelle, jotta purjeet pysyvät muodossaan ja samalla märkäpinta pienenee. Keyvellä tuulellä nimenomaan keveydestä on etua, vene kiihtyy olemattomissa puuskissa raskaamman seisoessa paikallaan; runkomuoto ei tähän vaikuta niin paljon kuin kedeyden tuoma etu.

Lue lisää

Eikös tutkimustuloksia ja niistä johdettuja ORCi-mittakirjoja olekaan enää uskominen? Suorastaan tehokkaammin muuten märkäpinta pienenee purjehtimalla keulapainoisena ja pers ylhäällä. Hölmön näköistä, mutta toimii. Ei kuitenkaan kompensoi täysimääräisesti suurempaa märkäpintaa.

jodlarin jorinoita kirjoitti:

Eikös tutkimustuloksia ja niistä johdettuja ORCi-mittakirjoja olekaan enää uskominen? Suorastaan tehokkaammin muuten märkäpinta pienenee purjehtimalla keulapainoisena ja pers ylhäällä. Hölmön näköistä, mutta toimii. Ei kuitenkaan kompensoi täysimääräisesti suurempaa märkäpintaa.

Lue lisää

"Suorastaan tehokkaammin muuten märkäpinta pienenee purjehtimalla keulapainoisena ja pers ylhäällä. "

Niin vanhoissa designeissä ehkä tehdään, missä peräpeili on vedessä satamassa seisoessaan.

1) Päinvastoin, g-voimat keinuvassa painavassa veneessä ovat suurempia kuin nopeammassa veneessä.

2) päinvastoin, matkaveneissä pitäisi ajatella vain ja ainoastaan speediä. Ruokaa ja varusteita saa ympäri maapalloa, turha niitä on veneeseen lastata.

6566 kirjoitti:

1) Päinvastoin, g-voimat keinuvassa painavassa veneessä ovat suurempia kuin nopeammassa veneessä.

2) päinvastoin, matkaveneissä pitäisi ajatella vain ja ainoastaan speediä. Ruokaa ja varusteita saa ympäri maapalloa, turha niitä on veneeseen lastata.

Lue lisää

kommentti nimimerkki 6566:n kuvitelmiin:

1) miehistöön kohdistuvia G-voimia (veneiden "seakindliness") ja purjeveneiden käyttäytymistä merenkäynnissä on tutkittu mm. Southamptonin yliopistossa. Ehdotan perehtymistä esim. C.A. Marchaj:n kirjaan "Seaworthiness, The Forgotten Factor".

2) "Ruokaa ja varusteita saa ympäri maapalloa, turha niitä on veneeseen lastata".
Mietipä uudelleen minkälaista kiinteää ja irtainta varustusta pitkään reissun tarvitaan. Ruoan osuus lisäpainosta on aika minimaalinen. Juomavettä tarvitset 5 litraa henkeä ja vuorokautta kohti, riittävästi polttoainetta - näitä kumpaakaan et voi tankata meriä ylittäessäsi. Laske paljonko lisäpainoa tulee veneeseesi, jos osallistut vaikkapa ARC:iin. Maapallon kierto on vaativampi omavaraisuuden ja varustuksen määrän suhteen.

6566 kirjoitti:

1) Päinvastoin, g-voimat keinuvassa painavassa veneessä ovat suurempia kuin nopeammassa veneessä.

2) päinvastoin, matkaveneissä pitäisi ajatella vain ja ainoastaan speediä. Ruokaa ja varusteita saa ympäri maapalloa, turha niitä on veneeseen lastata.

Lue lisää

Vai oikein speediä :-)

Tarkoititko kenties nopeutta?

Netti on kiva paikka purjehtia, eiks oo, höpönassukka?

luulot vai faktat kirjoitti:

kommentti nimimerkki 6566:n kuvitelmiin:

1) miehistöön kohdistuvia G-voimia (veneiden "seakindliness") ja purjeveneiden käyttäytymistä merenkäynnissä on tutkittu mm. Southamptonin yliopistossa. Ehdotan perehtymistä esim. C.A. Marchaj:n kirjaan "Seaworthiness, The Forgotten Factor".

2) "Ruokaa ja varusteita saa ympäri maapalloa, turha niitä on veneeseen lastata".
Mietipä uudelleen minkälaista kiinteää ja irtainta varustusta pitkään reissun tarvitaan. Ruoan osuus lisäpainosta on aika minimaalinen. Juomavettä tarvitset 5 litraa henkeä ja vuorokautta kohti, riittävästi polttoainetta - näitä kumpaakaan et voi tankata meriä ylittäessäsi. Laske paljonko lisäpainoa tulee veneeseesi, jos osallistut vaikkapa ARC:iin. Maapallon kierto on vaativampi omavaraisuuden ja varustuksen määrän suhteen.

Lue lisää

"Laske paljonko lisäpainoa tulee veneeseesi, jos osallistut vaikkapa ARC:iin. Maapallon kierto on vaativampi omavaraisuuden ja varustuksen määrän suhteen."

Tuo porukka on mariginaaliryhmää suomalaisista purjehtijoista, joten miksi edes avautua aiheesta.

luulot vai faktat kirjoitti:

kommentti nimimerkki 6566:n kuvitelmiin:

1) miehistöön kohdistuvia G-voimia (veneiden "seakindliness") ja purjeveneiden käyttäytymistä merenkäynnissä on tutkittu mm. Southamptonin yliopistossa. Ehdotan perehtymistä esim. C.A. Marchaj:n kirjaan "Seaworthiness, The Forgotten Factor".

2) "Ruokaa ja varusteita saa ympäri maapalloa, turha niitä on veneeseen lastata".
Mietipä uudelleen minkälaista kiinteää ja irtainta varustusta pitkään reissun tarvitaan. Ruoan osuus lisäpainosta on aika minimaalinen. Juomavettä tarvitset 5 litraa henkeä ja vuorokautta kohti, riittävästi polttoainetta - näitä kumpaakaan et voi tankata meriä ylittäessäsi. Laske paljonko lisäpainoa tulee veneeseesi, jos osallistut vaikkapa ARC:iin. Maapallon kierto on vaativampi omavaraisuuden ja varustuksen määrän suhteen.

Lue lisää

Älä ny yritä, kyllä jodlari tietää nää jutut. Se on käyny veneellä Saimaallakin, ja ihan Turusta asti.

Vettä ei muuten enää rahdata tuollaisi määriä ympäri maailmaa. Se tehdään vesikoneella ja säiliöt on enempi varavettä. Säiliöt täytetään oloissa, joissa sähköntuotto on runsasta.

se tietää kirjoitti:

Älä ny yritä, kyllä jodlari tietää nää jutut. Se on käyny veneellä Saimaallakin, ja ihan Turusta asti.

Vettä ei muuten enää rahdata tuollaisi määriä ympäri maailmaa. Se tehdään vesikoneella ja säiliöt on enempi varavettä. Säiliöt täytetään oloissa, joissa sähköntuotto on runsasta.

Lue lisää

Kyllä mää ottaisin sitä pullovettä kuiteskiii!

pulloposti kirjoitti:

Kyllä mää ottaisin sitä pullovettä kuiteskiii!

Pitäähän sitä pullojakin mukana olla, mutta ei niissä kyllä pelkää vettä kuljeteta.

Kiukkuako on? kirjoitti:

Vai oikein speediä :-)

Tarkoititko kenties nopeutta?

Netti on kiva paikka purjehtia, eiks oo, höpönassukka?

Toki teitä harmittaa 2 tietoa: matka sujuu nopeammin jos on nopeampi purjevene ja jokainen merellä vietetty turha tunti lisää onnettomuusriskiä.

892r3 kirjoitti:

Toki teitä harmittaa 2 tietoa: matka sujuu nopeammin jos on nopeampi purjevene ja jokainen merellä vietetty turha tunti lisää onnettomuusriskiä.

Vielä enemmän onnettomuusriski kasvaa, kun sen ajan viettää kilpaveneessä.

892r3 kirjoitti:

Toki teitä harmittaa 2 tietoa: matka sujuu nopeammin jos on nopeampi purjevene ja jokainen merellä vietetty turha tunti lisää onnettomuusriskiä.

Merellä vietetty turha tunti???? Ja vielä ????

kuuklei kirjoitti:

Vielä enemmän onnettomuusriski kasvaa, kun sen ajan viettää kilpaveneessä.

Päivastoin, Bavaria 30 cruiserin ja vastaavissa sitloorissa teloo jalkansa satamasiirrossa, oma kokemus telakalta.

Kapeat sivukannet, korkeat selkänojat, syvällä oleva sitlooran pohja = jalkojen terminaattori.

mikä se on kirjoitti:

Merellä vietetty turha tunti???? Ja vielä ????

Kyllä tyhmä saa olla mutta ei uppotukkivenelijä.

luulot vai faktat kirjoitti:

kommentti nimimerkki 6566:n kuvitelmiin:

1) miehistöön kohdistuvia G-voimia (veneiden "seakindliness") ja purjeveneiden käyttäytymistä merenkäynnissä on tutkittu mm. Southamptonin yliopistossa. Ehdotan perehtymistä esim. C.A. Marchaj:n kirjaan "Seaworthiness, The Forgotten Factor".

2) "Ruokaa ja varusteita saa ympäri maapalloa, turha niitä on veneeseen lastata".
Mietipä uudelleen minkälaista kiinteää ja irtainta varustusta pitkään reissun tarvitaan. Ruoan osuus lisäpainosta on aika minimaalinen. Juomavettä tarvitset 5 litraa henkeä ja vuorokautta kohti, riittävästi polttoainetta - näitä kumpaakaan et voi tankata meriä ylittäessäsi. Laske paljonko lisäpainoa tulee veneeseesi, jos osallistut vaikkapa ARC:iin. Maapallon kierto on vaativampi omavaraisuuden ja varustuksen määrän suhteen.

Lue lisää

"1) miehistöön kohdistuvia G-voimia (veneiden "seakindliness") ja purjeveneiden käyttäytymistä merenkäynnissä on tutkittu mm. Southamptonin yliopistossa. "

Siitä huolimatta englantilaiset katsovat, että nopea ja kevyt vene on paras valtamerille.

http://www.rogersyachtdesign.com/

"Laske paljonko lisäpainoa tulee veneeseesi, jos osallistut vaikkapa ARC:iin. "

Ei ole mieltä harrastaa sosiaalisia tapahtumia, jos halua oikeasti purjehtia kilpaa. Siispä tutkitaan route du rhum veneen varustusta.

http://www.vogavecmoi.com/blog/route-de-la-rhum-2010-arrivee-a-pointe-a-pitre

"7 päivää"

Varustus on se sama millä uppotukeilla kellutaan viikko itämerellä, eli perusvarustus.

jos kaksi saman painoista venettää kisa ja toisessa on 12 80 kg äijää kannella, eiköhän peli ole selvä.

Kyllä kilpaa purjehtivat riisuvat kaiken ns. ylimääräisen veneestä keventääkseen venettä.Miksi ihmeessä,jos paino ei vaikuta vauhtiin?

hiilikuitua kirjoitti:

jos kaksi saman painoista venettää kisa ja toisessa on 12 80 kg äijää kannella, eiköhän peli ole selvä.

hiilikuituveneiden miehistöt - "eiköhän peli ole selvä"??

http://www.youtube.com/watch?v=1e8GufOMSjo

pienemmässäkin äijää kannelle tarvitaan!

sekin selvisi ??? kirjoitti:

hiilikuituveneiden miehistöt - "eiköhän peli ole selvä"??

http://www.youtube.com/watch?v=1e8GufOMSjo

pienemmässäkin äijää kannelle tarvitaan!

Lue lisää

no et sinäkään purjehduksesta mitään tiedä,
Baltic 43 painaa 8900 kg ja Swan 43 10500 kg, ja Swan jää kuin tikku paskaan.

hiilari kirjoitti:

no et sinäkään purjehduksesta mitään tiedä,
Baltic 43 painaa 8900 kg ja Swan 43 10500 kg, ja Swan jää kuin tikku paskaan.

Baltic 43 on J&V-vene 80-luvulta (1984?) ja Swan 43 S&S-vene 60-luvun lopulta. Runkomuodot ovat varsin erilaiset, Balticissa on toista metriä pidempi vesilinja, huomattavasti modernimpi köli ja peräsin jne. Balticissa on myös 2 m korkeampi masto ja siten huomattavasti suuremmat purjeet.

Baltic on tosiaan paljon nopeampi, mutta syy ei ole painossa. Katsoin juuri kaksi yksilöä, Swanin ja Balticin välillä painoeroa ei ollut edes sataa kiloa. Molemmat painoivat n. 11 700 kg.

Vaikkapa FG44 vuodelta 1990 on vielä huomattavasti Balticia nopempi, vaikka sekin painaa yli 11 000 kg. Luffe 43 90-luvun puolivälistä taas on täsmälleen yhtä nopea kuin FG44, vaikka Luffe painaa vain 6 800 kg. Eikä vain keskimäärin vaan kaikilla tuulensuunnilla ja -nopeuksilla. Suuremman painon ansiosta FG:ssä on huomattavasti parempi vakavuus, jolloin siinä voi olla peräti 2,8 m korkeampi masto ja paljon isommat purjeet.

Otetaan vielä J-125 90-luvun loppupuolelta vertailuun. Se on näistä ylivoimaisesti nopein vene. Painoa on alle 4 400 kg. Sen masto on vielä 0,6 m Luffea matalampi, mutta isopurje on silti isompi ja spinnu selkeästi isompi (puolivälissä kuitenkin pienempi kuin FG:n).

Siis FG:n ja Luffen hurja painoero on kompensoitu purjeilla. J-125 on suhteellisesti yhtä paljon keveympi Luffea kuin Luffe FG:tä, mutta kevyeden lisäksi purjea-alaa on hieman enemmän. Luffen ja J-125:n painoero on n. 50% eli antamani nyrkkisäännön mukaan nopeuseroa pitäisi olla suuruusluokkaa 5%. Noiden GPH-luvut ovat 587 ja 541 eli keskimäärin nopeuseroa on n. 8%. Eli suuruusluokka oli hyvinkin oikea, varsinkin kun muistaa, että purje-alaa tuli lisää, syväys on 44 cm suurempi, vesilinja 0,7 m pidempi jne.

J-125:n nopeusero Luffeen riippuu paljon olosuhteista. Kovalla avotuulella eroa saattaa olla 20-30%, mutta toisaalta kevyessä ja keskituulessa eroa on vain muutama prosentti.

tylypiika kirjoitti:

Kyllä kilpaa purjehtivat riisuvat kaiken ns. ylimääräisen veneestä keventääkseen venettä.Miksi ihmeessä,jos paino ei vaikuta vauhtiin?

No varmaankin saadakseen sen pienen kilpailuedun. Kilpailussa yleensä pienet asiat ratkaisevat. Erot ovat usein marginaalisia ja jokainen venekunta yrittää tietenkin maksimoida suorituskyvyn. Ei kukaan ole väittänyt että painolla ei ole mitään merkitystä. Se pitää saada vain oikeaan paikkaan. Esim kovemmalla tuulella painavammasta miehistöstä on etua kun se istuu reunoilla.

Joakim_ kirjoitti:

Baltic 43 on J&V-vene 80-luvulta (1984?) ja Swan 43 S&S-vene 60-luvun lopulta. Runkomuodot ovat varsin erilaiset, Balticissa on toista metriä pidempi vesilinja, huomattavasti modernimpi köli ja peräsin jne. Balticissa on myös 2 m korkeampi masto ja siten huomattavasti suuremmat purjeet.

Baltic on tosiaan paljon nopeampi, mutta syy ei ole painossa. Katsoin juuri kaksi yksilöä, Swanin ja Balticin välillä painoeroa ei ollut edes sataa kiloa. Molemmat painoivat n. 11 700 kg.

Vaikkapa FG44 vuodelta 1990 on vielä huomattavasti Balticia nopempi, vaikka sekin painaa yli 11 000 kg. Luffe 43 90-luvun puolivälistä taas on täsmälleen yhtä nopea kuin FG44, vaikka Luffe painaa vain 6 800 kg. Eikä vain keskimäärin vaan kaikilla tuulensuunnilla ja -nopeuksilla. Suuremman painon ansiosta FG:ssä on huomattavasti parempi vakavuus, jolloin siinä voi olla peräti 2,8 m korkeampi masto ja paljon isommat purjeet.

Otetaan vielä J-125 90-luvun loppupuolelta vertailuun. Se on näistä ylivoimaisesti nopein vene. Painoa on alle 4 400 kg. Sen masto on vielä 0,6 m Luffea matalampi, mutta isopurje on silti isompi ja spinnu selkeästi isompi (puolivälissä kuitenkin pienempi kuin FG:n).

Siis FG:n ja Luffen hurja painoero on kompensoitu purjeilla. J-125 on suhteellisesti yhtä paljon keveympi Luffea kuin Luffe FG:tä, mutta kevyeden lisäksi purjea-alaa on hieman enemmän. Luffen ja J-125:n painoero on n. 50% eli antamani nyrkkisäännön mukaan nopeuseroa pitäisi olla suuruusluokkaa 5%. Noiden GPH-luvut ovat 587 ja 541 eli keskimäärin nopeuseroa on n. 8%. Eli suuruusluokka oli hyvinkin oikea, varsinkin kun muistaa, että purje-alaa tuli lisää, syväys on 44 cm suurempi, vesilinja 0,7 m pidempi jne.

J-125:n nopeusero Luffeen riippuu paljon olosuhteista. Kovalla avotuulella eroa saattaa olla 20-30%, mutta toisaalta kevyessä ja keskituulessa eroa on vain muutama prosentti.

Lue lisää

Jos tarkastellaan vain purjehdus ominaisuuksia, valitsisin kevyemmän veneen matkakäyttöön. Sitä on keyempi ja helpompi käsitellä pienemmän purjepinta-alan vuoksi. Voi olla, että suorituskyky kärsii raskasta enemmän, jos ei ole läskiä laidalle.

Sen, mitä olen purjehtinut kapeilla ja raskailla veneillä (Avance33, Sirena38), olen pannut merkille niiden märkyyden suhteessa kevyisiin ja korkealaitaisiin veneisiin. Eivätkä kevyet minusta hakkaa, kun kevyt keula nousee helposti aallolle. Minusta tuo märkyys ei ole mukavaa.

Kevyesti kirjoitti:

Jos tarkastellaan vain purjehdus ominaisuuksia, valitsisin kevyemmän veneen matkakäyttöön. Sitä on keyempi ja helpompi käsitellä pienemmän purjepinta-alan vuoksi. Voi olla, että suorituskyky kärsii raskasta enemmän, jos ei ole läskiä laidalle.

Sen, mitä olen purjehtinut kapeilla ja raskailla veneillä (Avance33, Sirena38), olen pannut merkille niiden märkyyden suhteessa kevyisiin ja korkealaitaisiin veneisiin. Eivätkä kevyet minusta hakkaa, kun kevyt keula nousee helposti aallolle. Minusta tuo märkyys ei ole mukavaa.

Lue lisää

Mikä on mielestäsi kevyt kölivene, jos Sirena 38 on raskas? Sehän painaa n. 5 500 kg ja on 11,7 m pitkä. Yhden alle 5000 kg yksilönkin löysin. Tuo on pituus-uppoumasuhteeltaan kutakuinkin yhtä raska kuin X-99.

Tuota muuten on tehty kahdella eri varalaidalla. Uudempi ja n. 10 cm korkeampi on samaa luokkaa kuin nykyisissä veneissä, esimerkiksi FG37:ssa on sama varalaita.

Avance 33 painaa 4500 kg, joten ei sekään ole 10,3 m veneeksi kovinkaan painava. Se toki on varsin kapea, vain 2,6 m (Sirena 3,1 m).

Joakim_ kirjoitti:

Baltic 43 on J&V-vene 80-luvulta (1984?) ja Swan 43 S&S-vene 60-luvun lopulta. Runkomuodot ovat varsin erilaiset, Balticissa on toista metriä pidempi vesilinja, huomattavasti modernimpi köli ja peräsin jne. Balticissa on myös 2 m korkeampi masto ja siten huomattavasti suuremmat purjeet.

Baltic on tosiaan paljon nopeampi, mutta syy ei ole painossa. Katsoin juuri kaksi yksilöä, Swanin ja Balticin välillä painoeroa ei ollut edes sataa kiloa. Molemmat painoivat n. 11 700 kg.

Vaikkapa FG44 vuodelta 1990 on vielä huomattavasti Balticia nopempi, vaikka sekin painaa yli 11 000 kg. Luffe 43 90-luvun puolivälistä taas on täsmälleen yhtä nopea kuin FG44, vaikka Luffe painaa vain 6 800 kg. Eikä vain keskimäärin vaan kaikilla tuulensuunnilla ja -nopeuksilla. Suuremman painon ansiosta FG:ssä on huomattavasti parempi vakavuus, jolloin siinä voi olla peräti 2,8 m korkeampi masto ja paljon isommat purjeet.

Otetaan vielä J-125 90-luvun loppupuolelta vertailuun. Se on näistä ylivoimaisesti nopein vene. Painoa on alle 4 400 kg. Sen masto on vielä 0,6 m Luffea matalampi, mutta isopurje on silti isompi ja spinnu selkeästi isompi (puolivälissä kuitenkin pienempi kuin FG:n).

Siis FG:n ja Luffen hurja painoero on kompensoitu purjeilla. J-125 on suhteellisesti yhtä paljon keveympi Luffea kuin Luffe FG:tä, mutta kevyeden lisäksi purjea-alaa on hieman enemmän. Luffen ja J-125:n painoero on n. 50% eli antamani nyrkkisäännön mukaan nopeuseroa pitäisi olla suuruusluokkaa 5%. Noiden GPH-luvut ovat 587 ja 541 eli keskimäärin nopeuseroa on n. 8%. Eli suuruusluokka oli hyvinkin oikea, varsinkin kun muistaa, että purje-alaa tuli lisää, syväys on 44 cm suurempi, vesilinja 0,7 m pidempi jne.

J-125:n nopeusero Luffeen riippuu paljon olosuhteista. Kovalla avotuulella eroa saattaa olla 20-30%, mutta toisaalta kevyessä ja keskituulessa eroa on vain muutama prosentti.

Lue lisää

Vertasin kyllä Ron Hollandin piirtämään -80 luvun Swaniin, molemissa sama Volvon konekkin.

tämä on faktaa kirjoitti:

Vertasin kyllä Ron Hollandin piirtämään -80 luvun Swaniin, molemissa sama Volvon konekkin.

Joo sellainenkin on tosiaan ollut, tosin aika vähän noita on tehty. Yksi yksilö painaa 12 200 kg eli 500 kg enemmän ja nopeuseroa ei juuri ole. Se pieni nopeuserokin selittynee enemmän Balticin 60 cm pidemmällä vesilinjalla ja muutenkin modernimman näköisellä rungolla.

tylypiika kirjoitti:

Kyllä kilpaa purjehtivat riisuvat kaiken ns. ylimääräisen veneestä keventääkseen venettä.Miksi ihmeessä,jos paino ei vaikuta vauhtiin?

Kilpapurjehduksessa 1% vauhtiero on aivan järkyttävän paljon, matkapurjehduksessa 1% on täysin mitätön.

jdhfuej kirjoitti:

Kilpapurjehduksessa 1% vauhtiero on aivan järkyttävän paljon, matkapurjehduksessa 1% on täysin mitätön.

"matkapurjehduksessa 1% on täysin mitätön. "

Purjehditaan 100 minuuttia ja olet minuutin myöhässä kivasta satamapaikasta. Harmittaahan se.

Joakim_ kirjoitti:

Mikä on mielestäsi kevyt kölivene, jos Sirena 38 on raskas? Sehän painaa n. 5 500 kg ja on 11,7 m pitkä. Yhden alle 5000 kg yksilönkin löysin. Tuo on pituus-uppoumasuhteeltaan kutakuinkin yhtä raska kuin X-99.

Tuota muuten on tehty kahdella eri varalaidalla. Uudempi ja n. 10 cm korkeampi on samaa luokkaa kuin nykyisissä veneissä, esimerkiksi FG37:ssa on sama varalaita.

Avance 33 painaa 4500 kg, joten ei sekään ole 10,3 m veneeksi kovinkaan painava. Se toki on varsin kapea, vain 2,6 m (Sirena 3,1 m).

Lue lisää

"Mikä on mielestäsi kevyt kölivene, jos Sirena 38 on raskas? Sehän painaa n. 5 500 kg ja on 11,7 m pitkä. Yhden alle 5000 kg yksilönkin löysin. Tuo on pituus-uppoumasuhteeltaan kutakuinkin yhtä raska kuin X-99."

Sirena 38 gph 633, x-99 gph 617. Painavampi, pidempi ja suuremmalla purjealalla varustettu vene ei siis kulje yhtä hyvin kuin pienempi ja kevyempi.

33++3 kirjoitti:

"Mikä on mielestäsi kevyt kölivene, jos Sirena 38 on raskas? Sehän painaa n. 5 500 kg ja on 11,7 m pitkä. Yhden alle 5000 kg yksilönkin löysin. Tuo on pituus-uppoumasuhteeltaan kutakuinkin yhtä raska kuin X-99."

Sirena 38 gph 633, x-99 gph 617. Painavampi, pidempi ja suuremmalla purjealalla varustettu vene ei siis kulje yhtä hyvin kuin pienempi ja kevyempi.

Lue lisää

Mistäköhän sait nuo GPH-luvut? One design kunnossa olevan X-99 GPH osuu tuonne 640-650 välille. Sirenoilla keskimäärin 625-635 välille.

Antilla-36 kirjoitti:

Mistäköhän sait nuo GPH-luvut? One design kunnossa olevan X-99 GPH osuu tuonne 640-650 välille. Sirenoilla keskimäärin 625-635 välille.

norc.no/default.asp?FILE=items/658/263/

Antilla-36 kirjoitti:

Mistäköhän sait nuo GPH-luvut? One design kunnossa olevan X-99 GPH osuu tuonne 640-650 välille. Sirenoilla keskimäärin 625-635 välille.

Kovin on vaatimattomasti purjealaa antilla 36:ssa, 45m2.

http://sparkmanstephens.blogspot.fi/2011/04/design-2227-c1-antilla-36.html

Esim first 31.7:ssä on purjeala 53m2.

http://www.finot.com/bateaux/batproduction/beneteau/first31_7/f31_7_ang.htm

masentaja1 kirjoitti:

Kovin on vaatimattomasti purjealaa antilla 36:ssa, 45m2.

http://sparkmanstephens.blogspot.fi/2011/04/design-2227-c1-antilla-36.html

Esim first 31.7:ssä on purjeala 53m2.

http://www.finot.com/bateaux/batproduction/beneteau/first31_7/f31_7_ang.htm

Lue lisää

Tuo taitaa olla toppirikisen kolmioitu ala (keulapurje mitattu vain mastolle).
Omni on 3/4 takilainen ja siinä on 20cm vakiota lyhyempi puomi ja vain 137% 1-genoa. Pinta-alat ovat iso 33.6m2 ja genoa 32.6m2 eli 66.2m2.

09+33 kirjoitti:

norc.no/default.asp?FILE=items/658/263/

Suomen kaikkien veneiden viimeisin julkaistu lista on vuodelta 2011 ja siellä nopein X-99 on GPH=639.9 ja hitain GPH=651.2.

Antilla-36 kirjoitti:

Suomen kaikkien veneiden viimeisin julkaistu lista on vuodelta 2011 ja siellä nopein X-99 on GPH=639.9 ja hitain GPH=651.2.

So, X-99 gph voi olla 617. Kansainvälinen venetyyppi nääs.

masentaja1 kirjoitti:

Kovin on vaatimattomasti purjealaa antilla 36:ssa, 45m2.

http://sparkmanstephens.blogspot.fi/2011/04/design-2227-c1-antilla-36.html

Esim first 31.7:ssä on purjeala 53m2.

http://www.finot.com/bateaux/batproduction/beneteau/first31_7/f31_7_ang.htm

Lue lisää

Ennen purjepinta-ala kerrottiin keulakolmion mukaan. Toppirikiveneessä jää sen takia purjepinta pieneksi paperilla. Antillassa on ykkös genua varmaan tuon 40m2.

Herra huu kirjoitti:

Ennen purjepinta-ala kerrottiin keulakolmion mukaan. Toppirikiveneessä jää sen takia purjepinta pieneksi paperilla. Antillassa on ykkös genua varmaan tuon 40m2.

Eipä nuo S&S sivujen muutkaan tiedot pidä paikkaansa Antilla 36 osalta. Ei taikkut Antinoja noudattaa piirustuksia...

Toppirikatussa 36:ssa on varmaan ollut 150% jenni yli 40 m2, Osatakilassa se on suunnilleen sen 35 m2, täysi iso saman verran, eli rättiä noin 70 m2.

Kannattaa miettiä ennen ostoa onko veneessä muutama tonni liikaa painoa. Ei voi korjata virheostoksia helposti.

Jaa, olis tietty ihan kiva, jos esittäisit jotain perusteluja ihmettelyllesi. Eli edes yrittäisit jotain tuosta kirjoittamastani kumota. Väittävät viisaat semmoisen kuuluvan hyvään keskustelutapaan :)

Jos mä vähän helpotan tehtävääsi: väitätkö, ja jos, niin millä perusteilla, etteikö perhemiehistöllä reissaava yleensä tykkäisi siitä, että vene on vakaan ja turvallisen tuntuinen (mitä suurempi paino yleensä tuo)? Tai väitätkö, etteivät kilpailumiehistöt olisi yleensä asennoituneet sietämään huomattavasti rajumman tuntuista menoa?

5+6 kirjoitti:

Jaa, olis tietty ihan kiva, jos esittäisit jotain perusteluja ihmettelyllesi. Eli edes yrittäisit jotain tuosta kirjoittamastani kumota. Väittävät viisaat semmoisen kuuluvan hyvään keskustelutapaan :)

Jos mä vähän helpotan tehtävääsi: väitätkö, ja jos, niin millä perusteilla, etteikö perhemiehistöllä reissaava yleensä tykkäisi siitä, että vene on vakaan ja turvallisen tuntuinen (mitä suurempi paino yleensä tuo)? Tai väitätkö, etteivät kilpailumiehistöt olisi yleensä asennoituneet sietämään huomattavasti rajumman tuntuista menoa?

Lue lisää

Ai joo, täydennetään vielä: väitätkö, ettei kisamiehistö olisi yleensä kaksin- tai kolminkertainen verrattuna samankokoisen veneen tyypilliseen lomapurjehdusmiehistöön (ainakin, jos lasketaan aikuiset)? Sekin vaikuttaa näihin juttuihin.

5+6 kirjoitti:

Ai joo, täydennetään vielä: väitätkö, ettei kisamiehistö olisi yleensä kaksin- tai kolminkertainen verrattuna samankokoisen veneen tyypilliseen lomapurjehdusmiehistöön (ainakin, jos lasketaan aikuiset)? Sekin vaikuttaa näihin juttuihin.

Lue lisää

5 6 tuntuu olevan oikea riidanhaastaja.Ei mitään faktaa!

ikmujnyhbvgyui kirjoitti:

5 6 tuntuu olevan oikea riidanhaastaja.Ei mitään faktaa!

Eer0, muista iltalääkkeet!

0rEe kirjoitti:

Eer0, muista iltalääkkeet!

Vainoharhaista touhua sinulla.

5+6 kirjoitti:

Ai joo, täydennetään vielä: väitätkö, ettei kisamiehistö olisi yleensä kaksin- tai kolminkertainen verrattuna samankokoisen veneen tyypilliseen lomapurjehdusmiehistöön (ainakin, jos lasketaan aikuiset)? Sekin vaikuttaa näihin juttuihin.

Lue lisää

No ihan varmasti on 2-3 kertainen miehitys...

Meidänkin 31 jalkaisessa on lomareissuilla tavallisesti 1 aikuinen. Yksinään kisaavat kilpaveneet taitavat normaalisti olla jollia.

5+6 kirjoitti:

Jaa, olis tietty ihan kiva, jos esittäisit jotain perusteluja ihmettelyllesi. Eli edes yrittäisit jotain tuosta kirjoittamastani kumota. Väittävät viisaat semmoisen kuuluvan hyvään keskustelutapaan :)

Jos mä vähän helpotan tehtävääsi: väitätkö, ja jos, niin millä perusteilla, etteikö perhemiehistöllä reissaava yleensä tykkäisi siitä, että vene on vakaan ja turvallisen tuntuinen (mitä suurempi paino yleensä tuo)? Tai väitätkö, etteivät kilpailumiehistöt olisi yleensä asennoituneet sietämään huomattavasti rajumman tuntuista menoa?

Lue lisää

" vene on vakaan ja turvallisen tuntuinen (mitä suurempi paino yleensä tuo)? "

Kölivene on vakaa, jos se leveä, köli on syvä ja kölin alapäässä paino.

Pogo 30: painoa 2800 kg ja syväys nostokölillä 2.5m.
(http://www.pogostructures.com/uploads/doc-pogo30-en.pdf )

Bavaria 30 cruiser: painoa 4400kg ja syväys on 1.85m
(sailguide.com/search/infopage.php?boat_id=131)

Bavaria 30 on hirveä purjehdittava verratuna pogo 30:een. Ei kulje kevyessä kelissä ja keikkuu aallokossa pogoa enemmän.

>>> kirjoitti:

No ihan varmasti on 2-3 kertainen miehitys...

Meidänkin 31 jalkaisessa on lomareissuilla tavallisesti 1 aikuinen. Yksinään kisaavat kilpaveneet taitavat normaalisti olla jollia.

Lue lisää

"Meidänkin 31 jalkaisessa on lomareissuilla tavallisesti 1 aikuinen. Yksinään kisaavat kilpaveneet taitavat normaalisti olla jollia. "

Aikuiset eivät kutsu esim class 40 veneitä jolliksi.

5000kg * 48.3 kg/kg = 241 500 hv
Missä tuon kokoisessa veneessä on yhtä paljon tehoa kuin hieman USA:n suurimpia pienemmissä lentotukialuksessa ?
Mistä löytyy tuon tehoinen kone, mikä ei paina yksinäänkin jo enemmän kuin tuollainen viiden tonnin vene ?

"Venehän kestää enemmän kuin miehistö, ja miehistö kestää paremmin, jos on parempi motion comfort. "

Soopaa, kevyt vene on kevyempi purjehtia, menee aaltojen päällä eikä keiku aallokossa kuten painava.

http://www.image-ination.com/sailcalc.html

Veneelläni tuolla laskettuna motion comfort on 8.7, siltikin se tuntuu uppotukilta ja voisi olla herkempi ja nopeampi purjehtia.

Jos kerran _tieteelistä_ faktaa, niin mistähän tästä voisi olla dokumentaatiota. Jos vaikka laitat jonkun linkin mistä löytyy tieteellisiä tuloksia kyseisestä aiheesta.

kaxx1 kirjoitti:

Jos kerran _tieteelistä_ faktaa, niin mistähän tästä voisi olla dokumentaatiota. Jos vaikka laitat jonkun linkin mistä löytyy tieteellisiä tuloksia kyseisestä aiheesta.

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/4735/Makila_Minna.pdf?sequence=1
"Vakuutusyhtiö X:stä saamieni tietojen mukaan yleisin onnettomuuksien aiheuttaja on ehdottomasti ollut karilleajo ja heti toisena yhteentörmäys, joita on myös sattunut pal-jon. Onnettomuuksia sattuu huonon sään, valmistusvirheiden sekä kokemattomuuden seurauksena. Alkoholilla ja huolimattomuudella on myös suuri vaikutus onnettomuuk-sien ja varsinkin karilleajojen ja yhteentörmäyksien tapahtumiseen. Suurin syy onnet-tomuuksiin lieneekin aina ihmisessä itsessään
"

No jos miehistön täytyy koko pitkän matkan ajan ohjata venettä tarkasti, jotta matkanteko on mukavaa, niin täyttyy jo minun määritelmäni epämukavasta matkanteosta. Kukin tavallaan, minusta on mukavaa, kun vene ei kovassa aallokossa pompi koko ajan joka suuntaan. Siksipä ehkä viitsinkin lähteä vesille kovemmalla kelillä kuin modernit kevyet tasapohjalättänät. Hauskoja veneitähän ne ovat heinäkuisen sunnuntai-illan Airistolla tuulen hiljaa hiipuessa, ja ohittavat minut, mutta kovalla tuulella ne pysyvät jossain Nauvon satamassa kun Veneet ovat vesillä.

Bossu kirjoitti:

No jos miehistön täytyy koko pitkän matkan ajan ohjata venettä tarkasti, jotta matkanteko on mukavaa, niin täyttyy jo minun määritelmäni epämukavasta matkanteosta. Kukin tavallaan, minusta on mukavaa, kun vene ei kovassa aallokossa pompi koko ajan joka suuntaan. Siksipä ehkä viitsinkin lähteä vesille kovemmalla kelillä kuin modernit kevyet tasapohjalättänät. Hauskoja veneitähän ne ovat heinäkuisen sunnuntai-illan Airistolla tuulen hiljaa hiipuessa, ja ohittavat minut, mutta kovalla tuulella ne pysyvät jossain Nauvon satamassa kun Veneet ovat vesillä.

Lue lisää

"kovemmalla kelillä kuin modernit kevyet tasapohjalättänät. Hauskoja veneitähän ne ovat heinäkuisen sunnuntai-illan Airistolla tuulen hiljaa hiipuessa, ja ohittavat minut, mutta kovalla tuulella ne pysyvät jossain Nauvon satamassa kun Veneet ovat vesillä. "

Siksi ei nopeita veneitä näe, koska ne ovat Korppoon Verkanin tienoilla 25ft vanhan purjeveneen vasta kiertäessä Rymättylän eteläkärkeä.

Bossu kirjoitti:

No jos miehistön täytyy koko pitkän matkan ajan ohjata venettä tarkasti, jotta matkanteko on mukavaa, niin täyttyy jo minun määritelmäni epämukavasta matkanteosta. Kukin tavallaan, minusta on mukavaa, kun vene ei kovassa aallokossa pompi koko ajan joka suuntaan. Siksipä ehkä viitsinkin lähteä vesille kovemmalla kelillä kuin modernit kevyet tasapohjalättänät. Hauskoja veneitähän ne ovat heinäkuisen sunnuntai-illan Airistolla tuulen hiljaa hiipuessa, ja ohittavat minut, mutta kovalla tuulella ne pysyvät jossain Nauvon satamassa kun Veneet ovat vesillä.

Lue lisää

"No jos miehistön täytyy koko pitkän matkan ajan ohjata venettä tarkasti, jotta matkanteko on mukavaa, niin täyttyy jo minun määritelmäni epämukavasta matkanteosta."

Hyvät autopilotit pystyvät ohjamaan lähes kelissä kuin kelissä nopeita valtamerikilpapursia.

http://www.youtube.com/watch?v=NRRp1BM_P90#t=53

Jos purjehdus ei ole hauskaa, niin se on epämukavaa ja näin on asia painavilla ja hitailla veneillä. Purjehduksen hauskuuden puute näkyy mm. tällä palstalla asiattomana nettikäytöksenä.

Tietysti mielipiteet on yhtä erilaisia kuin kipparit perheet. Valintasi perusteella tekee mieli kysyä:
-minkälainen perheesi on? Montako muksua ja minkä ikäisiä?
-minkälaisella budjetilla perheveneesi hankit?
-minkälaisia perhepurjehduksia olet tähän mennessä tehnyt?

tenavatuokio kirjoitti:

Tietysti mielipiteet on yhtä erilaisia kuin kipparit perheet. Valintasi perusteella tekee mieli kysyä:
-minkälainen perheesi on? Montako muksua ja minkä ikäisiä?
-minkälaisella budjetilla perheveneesi hankit?
-minkälaisia perhepurjehduksia olet tähän mennessä tehnyt?

Lue lisää

Kiva perhevene tämä myös:

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=7JcqgH4aRr8#!

Ahdistaja kirjoitti:

Kiva perhevene tämä myös:

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=7JcqgH4aRr8#!

Lue lisää

Ahdistajan perheelle sopivampi jenkkivene ahdistuksen helpottamiseksi: http://www.ipy.com
Ei tarvitsisi perheen istua laidalla...

ahdistaako pahasti? kirjoitti:

Ahdistajan perheelle sopivampi jenkkivene ahdistuksen helpottamiseksi: http://www.ipy.com
Ei tarvitsisi perheen istua laidalla...

Lue lisää

http://www.ipy.com/ShowBoat.asp?sBoat=IP360&metric=1
"Displacement ................................ 8,754 kg
Sail Area ................................ 77.2 sq m
"

->Uppotukkien uppotukki.

vrt.

http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=3158
"Disp. 15211 lbs./ 6900 kgs.
Total(calc.)SA: 805.97 ft2 / 74.87 m2
(genoan kanssa 100m2)
"

Ei vaikuta perheen kesälomareissuille sopivalta, ainakaan tänne saaristoon.

Tuostahan tippuu köli ja peräsin irti pelkästään sillä, että veneeseen vie Saaristomeren karttasarjan.

ahdistaako pahasti? kirjoitti:

Ahdistajan perheelle sopivampi jenkkivene ahdistuksen helpottamiseksi: http://www.ipy.com
Ei tarvitsisi perheen istua laidalla...

Lue lisää

"Ei tarvitsisi perheen istua laidalla... "

https://pacificcup.org/content/2012-results

Kaksipurjehduskisan voitto meni First 30 veneelle, joten veneissä on tarpeeksi oikaisevaa momenttia jo suunnitelupöydällä. Ylipaino vaikuttaa negatiivisesti purjeveneen ja purjehtijan suorituskykyyn.

>>> kirjoitti:

Ei vaikuta perheen kesälomareissuille sopivalta, ainakaan tänne saaristoon.

Tuostahan tippuu köli ja peräsin irti pelkästään sillä, että veneeseen vie Saaristomeren karttasarjan.

Lue lisää

"Tuostahan tippuu köli ja peräsin irti pelkästään sillä, että veneeseen vie Saaristomeren karttasarjan. "

Saaristomeri on hyvin kartoitettu, joten jos osaa purjehtia ja navigoida, niin kölit ja peräsimet pysyvät kiinni.

Jos ei osaa ja ei aio koskaan opetella, niin sitten kannattaa jäädä rantaan tai veneen pitää olla tällainen:

http://www.suwena.net/fi/node/6

Pappaveneitä, lopettaisin purjehduksen jos pakotettaisiin noilla purjehtimaan.

pappaveneitä kirjoitti:

Pappaveneitä, lopettaisin purjehduksen jos pakotettaisiin noilla purjehtimaan.

Monellako noista olet purjehtinut?
Millä vesillä itse seilaat?


Jos joskus saat lapsia olet lastesi pappa! Ehkä vielä joskus hankit pappaveneen ;-)

Purjehdus on vapaaehtoista! Myös veneen valinta. Ei kukaan pakota.
Voi hyvinkin olla, että nuoruuden uhossa vain vauhti merkitsee jotain. Pitää purjehtia siellä missä on muita veneitä, että pääsisi jonkun ohi ja vene valitaan mittaluvun perusteella.

pojusta papaksi... kirjoitti:

Monellako noista olet purjehtinut?
Millä vesillä itse seilaat?


Jos joskus saat lapsia olet lastesi pappa! Ehkä vielä joskus hankit pappaveneen ;-)

Purjehdus on vapaaehtoista! Myös veneen valinta. Ei kukaan pakota.
Voi hyvinkin olla, että nuoruuden uhossa vain vauhti merkitsee jotain. Pitää purjehtia siellä missä on muita veneitä, että pääsisi jonkun ohi ja vene valitaan mittaluvun perusteella.

Lue lisää

Painavassa hitaassa keikkuvassa veneessä laatta lentää. Kevyt nopea menee kuin juna varsinkin plaanatessaan.

papasta purjehtiaksi kirjoitti:

Painavassa hitaassa keikkuvassa veneessä laatta lentää. Kevyt nopea menee kuin juna varsinkin plaanatessaan.

Erehdyt poikaseni, jos kuvittelet dspl:n suurenemisen merkitsevän lisääntyvää keikkumista. Usein on juuri päinvastoin eli suurimmat g-voimat on nimenomaan kevyissä nopeissa veneissä. G-voimat korreloivat meritaudin syntyyn (Marchaj).

Voin myös lohduttaa, että laatanlentämispelkosi helpottuu vähitellen, kun purjehdit enemmän. Avomerellä tulet huomaamaan, että meritautisi on pahimmillaan ensimmäisten purjehdusvuorokausien aikana. Sitten se yleensä rupeaa hellitämään. Ei valitettavasti kaikilla.

Toki pitkät surffit myötäaallokossa on hienoja kokemuksia - myös pappojen isoilla ja painavilla veneillä... En kiistä sitä.

purjehtijapappa kirjoitti:

Erehdyt poikaseni, jos kuvittelet dspl:n suurenemisen merkitsevän lisääntyvää keikkumista. Usein on juuri päinvastoin eli suurimmat g-voimat on nimenomaan kevyissä nopeissa veneissä. G-voimat korreloivat meritaudin syntyyn (Marchaj).

Voin myös lohduttaa, että laatanlentämispelkosi helpottuu vähitellen, kun purjehdit enemmän. Avomerellä tulet huomaamaan, että meritautisi on pahimmillaan ensimmäisten purjehdusvuorokausien aikana. Sitten se yleensä rupeaa hellitämään. Ei valitettavasti kaikilla.

Toki pitkät surffit myötäaallokossa on hienoja kokemuksia - myös pappojen isoilla ja painavilla veneillä... En kiistä sitä.

Lue lisää

http://en.wikipedia.org/wiki/Czesław_Marchaj

1918 syntynyt pappa ei kyllä tiedä nykyveneistä yhtään mitään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Matkapahoinvointi
"Matkapahoinvointi on huimaus- ja pahoinvointitila, joka johtuu toistuvien voimakkaiden liikkeiden auheuttamasta sisäkorvan ärsytystilasta, jota pahentavat silmien ja tasapainoelimien antamat ristiriitaiset tiedot.
"

Painavassa hitaassa veneessä tapahtuu juurikin noin ja joka suuntaan purjehtiessa.

20 vuotta sitten kuvatussa videossa sen aikainen raaserikin menee kauniisti kovan tuulen kryssissä.

http://www.youtube.com/watch?v=GvkWjQYzuCM

uppotukille taas käy näin:

http://www.youtube.com/watch?v=IIBDYVJFrHQ

purjehtijapappa kirjoitti:

Erehdyt poikaseni, jos kuvittelet dspl:n suurenemisen merkitsevän lisääntyvää keikkumista. Usein on juuri päinvastoin eli suurimmat g-voimat on nimenomaan kevyissä nopeissa veneissä. G-voimat korreloivat meritaudin syntyyn (Marchaj).

Voin myös lohduttaa, että laatanlentämispelkosi helpottuu vähitellen, kun purjehdit enemmän. Avomerellä tulet huomaamaan, että meritautisi on pahimmillaan ensimmäisten purjehdusvuorokausien aikana. Sitten se yleensä rupeaa hellitämään. Ei valitettavasti kaikilla.

Toki pitkät surffit myötäaallokossa on hienoja kokemuksia - myös pappojen isoilla ja painavilla veneillä... En kiistä sitä.

Lue lisää

Surkean gph:n omaavat veneilijät voivat lohduttaa itseään motion comfort luvulla:

http://www.image-ination.com/sailcalc.html

Tuolla tosin ei ole mitään tekemistä sen faktan kanssa, että mitä nopeammin purjealus vedessä kulkee, sen vakaampaa on meno.

http://cnettv.cnet.com/flying-world-fastest-sailboat/9742-1_53-50133721.html

purjehtijapappa kirjoitti:

Erehdyt poikaseni, jos kuvittelet dspl:n suurenemisen merkitsevän lisääntyvää keikkumista. Usein on juuri päinvastoin eli suurimmat g-voimat on nimenomaan kevyissä nopeissa veneissä. G-voimat korreloivat meritaudin syntyyn (Marchaj).

Voin myös lohduttaa, että laatanlentämispelkosi helpottuu vähitellen, kun purjehdit enemmän. Avomerellä tulet huomaamaan, että meritautisi on pahimmillaan ensimmäisten purjehdusvuorokausien aikana. Sitten se yleensä rupeaa hellitämään. Ei valitettavasti kaikilla.

Toki pitkät surffit myötäaallokossa on hienoja kokemuksia - myös pappojen isoilla ja painavilla veneillä... En kiistä sitä.

Lue lisää

> Erehdyt poikaseni, jos kuvittelet dspl:n suurenemisen merkitsevän lisääntyvää keikkumista.

Minun näkökulmastani raskasuppoumaisessa veneessä on lyhyempi pituus eikä suurempi dspl, siksi se keikkuu enemmän kuin pitempi kevytuppoumainen samalla dspl arvolla.

Ihan sama kuin heilurissa, pitempi varsi >= pitempi aikavakio harmonisella värähtelijällä.

papasta purjehtiaksi kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Czesław_Marchaj

1918 syntynyt pappa ei kyllä tiedä nykyveneistä yhtään mitään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Matkapahoinvointi
"Matkapahoinvointi on huimaus- ja pahoinvointitila, joka johtuu toistuvien voimakkaiden liikkeiden auheuttamasta sisäkorvan ärsytystilasta, jota pahentavat silmien ja tasapainoelimien antamat ristiriitaiset tiedot.
"

Painavassa hitaassa veneessä tapahtuu juurikin noin ja joka suuntaan purjehtiessa.

20 vuotta sitten kuvatussa videossa sen aikainen raaserikin menee kauniisti kovan tuulen kryssissä.

http://www.youtube.com/watch?v=GvkWjQYzuCM

uppotukille taas käy näin:

http://www.youtube.com/watch?v=IIBDYVJFrHQ

Lue lisää

Olisit nyt edes lukenut linkittämäsi tekstin. Siinä sanotaan "voimakkaiden liikkeiden", ei suurien liikeiden. Voimakkaat liikkeet syntyvät suurista G-voimista. Ja oli tutkija syntynyt 1918 tai miinä muuna vuonna hyvänsä tietyt asiat eivät muutu. Luonnonlait ovat sellaisia. Yksi sellainen sanoo, että kevyt ja nopea vene tuottaa suuremmat G-voimat. Eivät muuten ole hydro- ja aerodynamiikan laitkaan Marchaj:n opeista muuttuneet, vaikka veneiden designit ovatkin. Tai jos ei Marchaj kelpaa, lue Bethwaitea, jos pystyt.

lue enemmän kirjoitti:

Olisit nyt edes lukenut linkittämäsi tekstin. Siinä sanotaan "voimakkaiden liikkeiden", ei suurien liikeiden. Voimakkaat liikkeet syntyvät suurista G-voimista. Ja oli tutkija syntynyt 1918 tai miinä muuna vuonna hyvänsä tietyt asiat eivät muutu. Luonnonlait ovat sellaisia. Yksi sellainen sanoo, että kevyt ja nopea vene tuottaa suuremmat G-voimat. Eivät muuten ole hydro- ja aerodynamiikan laitkaan Marchaj:n opeista muuttuneet, vaikka veneiden designit ovatkin. Tai jos ei Marchaj kelpaa, lue Bethwaitea, jos pystyt.

Lue lisää

"Tai jos ei Marchaj kelpaa, lue Bethwaitea, jos pystyt. "

Kato videota, jos rillien takaa pystyt:

Purjevene menee vakaammin aallokossa, jos se on kevyt ja nopea:

http://www.youtube.com/watch?v=qtLIxsLjD5c

lohtua pimeyteen kirjoitti:

Surkean gph:n omaavat veneilijät voivat lohduttaa itseään motion comfort luvulla:

http://www.image-ination.com/sailcalc.html

Tuolla tosin ei ole mitään tekemistä sen faktan kanssa, että mitä nopeammin purjealus vedessä kulkee, sen vakaampaa on meno.

http://cnettv.cnet.com/flying-world-fastest-sailboat/9742-1_53-50133721.html

Lue lisää

..ai fakta..XD..

ser1 kirjoitti:

..ai fakta..XD..

Lisää faktaa:

http://www.youtube.com/watch?v=2_hWemvdGtg

Palstalla pitäisi keskustella lääkkeiden sijaan purjehduksesta, joten avuksi erehtyneille:

http://www.melges.com/boat.php?p=pages/boats/m32

Sen nykyisen veneen voi lahjoittaa vaikka partiolaisille.