Hei,onko purjeveneen painolla veneen kulkuun mitään merkitystä.Kuuntelin toisella korvalla menneenä kesänä erästä laiturikeskustelua,jossa oltiin sitä mieltä,ettei sillä ole väli, onko purjevene 3500 vai 4200 kiloa.Ja puhuivat toisilleen,että painosta on vaan hyötyä vähänkin kovemmalla tuulella,pysyy paremmin käsissä ja menee,kuin juna!Tärkeintä on vesilinjan pituus ja hyvät purjeet??
Veneen paino
mitästuumaat
1073098
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 107
Vanhimmat
"Hei,onko purjeveneen painolla veneen kulkuun mitään merkitystä."
Ei ole merkitystä, siksi maestro 345 on kevyt ;-)
http://venenetti.fi/uutiset/uusi-maestro-on-koykainen-vain-painoltaan
345, jota ei vielä ole olemassakaan
http://venenetti.fi/uutiset/uusi-maestro-on-koykainen-vain-painoltaan
Kuvassa näkyvä vene on olemassa.
Taas tää sama tyyppi jauhaa tätä . Joka keskustelun yhteydessä tämä tuo esiin tämän M 345. Saatko jotain bonuksia?
Yli puoli vuotta olen pyydellyt speksejä, valokuvia, broshyyrejä, hintatietoja ym. tuloksetta. Prototyypin sanotaan olleen vedessä loppusyksystä 2012. Mistään tuotantoveneestä ei siis ole kyse eikä valmistaja ole ollut varma aloitetaanko valmistus ja jos niin milloin. Kaikkea ei pidä uskoa todeksi mitä netiissä näkee.
"Mistään tuotantoveneestä ei siis ole kyse"
Ai ei vai:
http://www.maestroboats.fi/
"
NEW ! Maestro 345
The Maestro 345 belongs to the new generation of Maestro Boats performance cruiser/racer series.
Maestro 345 SeaTrials will begin at Kokkola Mustakari in October. Come and see !"
Haasta nuo sitten oikeuteen väärästä mainoksesta.
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun tuotanto jää protoveneeseen, jos tilauksia ei tule.
Tuon veneen olen itse omin silmin nähnyt livenä. Se on sitten ostajista kiinni, montako noita tehdään.
Teletappilandiassa pitää asioita toistaa uudestaan, uudestaan, uudestaan.
Nyt vihdoin löytyi M 345-veneestä lisätietoa. No 1 on tehty ja Oulussa eli Kokkolaan ei kannata lähteä yo kehoituksen mukaisesti. Hinta noin 200k€ eli tupla vaikka Pogo 30 verrattuna ja paljon isompi Pogo 10.50 on 50k€ halvempi.
Bueno, kaikki sitten vaihtamaan nykyinen paikallaan kelluva aluuminiputkiteline pogo 30 tai pogo 40 veneeseen.
Joakimin prujuissa tuota oli arvioitu ja tonnin massan lisäyksellä oli yllättävän vähäinen vaikutus (1 %).
http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=395&Itemid=250
Suuremmalla massalla pystytään purjepinta-alaa kasvattamaan, mutta kevyt luonnollisesti kiihtyy nopeammin. Tuossa artikkelissa on koeajettu kahta FF:ää vierekkäin. Toinen R ja toinen painavampi C/R. Valitettavasti vesilinjan pituus ja köli eivät ole samoja.
Ei nyt liity purjeveneisiin, mutta meloessa merikajakilla huomaa massan vaikutuksen. Matkanopeus tulee käytännössä runkonopeuden mukaan, mutta raskaammin lastattu kajakki jyrää aalloista läpi. Kevyen kokka heiluu ees taas.
http://venenetti.fi/jutut/finn-flyer-32-cr-ja-33-r
Joakim ei tajua yhtään mitään näistä asioista. Jokainen painokilo varsinkin väärässä paikassa hidastaa venettä ja paljon. Siksi käytetään kevyitä ja vahvoja hiilikuituja, jos rahat riittää. Veneeseen ei tarvita yhtään enempää painoa kuin sen lujuus sitä edellyttää. Muu optimoidaan kölipainolla ja purjepinta-alalla.
Oletan, että Jokke ymmärtää näistä asioista enemmän kuin sinä. Siitä huolimatta olet poikeassa siinä, että "yli"kilojen tulee olla oikeassa paikassa. Kuten itsekin sanoit, niin kölipainot voivat olla paikalllaan mittaluvun optimoimisen kannalta. Parisataa kiloa oikeassa paikassa ei vauhtia olennaisesti hidasta mutta siitä voi olla paljon iloa tulosluetteloa tarkistellessa.
"Joakimin prujuissa tuota oli arvioitu ja tonnin massan lisäyksellä oli yllättävän vähäinen vaikutus (1 %). "
Joakimin prujut eivät käsittele plaanavia matkapursia. 1000 kg ylipainoa estää hyvin plaaniin pääsyä esim. pogoissa.
Purkkareista en tiedä mitään mutta oma tuntuma ja myös seurakokemus kajakkiretkeilystä väittää että kevyt kajakki on kevyt melottava. Vakauteen tuntuisi vaikuttavan pohjan muoto ja vesilinjan pituus. Ja "pintavakaaksi" muotoitlu kajakki keinuu aaltojen mukana kun taas "pintakiikkerä" pysyy aallokossa vakaana (jos onnistuu pääsemään laiturista irti kuivana. En ole mikään ammattimeloja mutta ajatustani tukee se, että kilpakajakit ja parhaat (ja ikävä kyllä kalleimmat) retki- ja merikajakit ovat pitkiä ja kevyitä, eikä ihan vakaammasta päästä.
Seuran vapaasti käytettävästä kalustosta juuri kevyet kajakit olivat eniten käytössä. Kuntokajakit lähtivät ensimmäisenä ja tulivat viimeisenä ja kun merikajakkia oli tavallisena ja kevytversiona, ne kevyet olivat aina käytössä. En tiedä johtuiko se fiinimmästä varustelusta, itse opin pitämään kevyestä.
On sillä melkoinen merkitys, kun suorituskykyä haetaan. Purjepinta-ala jaettuna uppoumantilavuus potenssiin 2/3 kertoo paatiin suorituskyvystä varsinkin kevyessä tuulessa (suhdeluku). Uppouma vaikuttaa myös varsin paljon veneen vakavuuteen, koska tuo massa toimii kallistavaa momenttia vastaan vesilinjan leveyden toki myöskin vaikuttaesssa kolmannessa potenssissa jäykkyyteen. Suorituskykyisimmät ovatkin keveitä leveitä ja sitä kautta voidaan käyttää enemmän purjeita uppoumaan nähden ja saadaan ruutia menoon. Veneen kykyyn nousta aaltonsa päälle yli 12 solmun nopuksiin vaikuttaa paljon syväys ja perän täyteläisyys (kantavuus). Toki myös vesipinta-ala pyritään minimoimaan. Pyöreällä muodolla (pallo) on pienin vesipinta-ala suhteessa syrjäyttämäänsä vesitilavuuteen eli uppoumaan.
Ei noilla suhdeluvuilla saa oikein mitään tietoa todellisesta nopeudesta. Jos veneen painoa muutetaan muuttamatta mitään muuta, veneen keskimääräinen nopeus (LYS-luku, GPH-luku tms.) muuttuu tyypillisesti n. 1% jokaista 10% painomuutosta kohti.
Tuossa alkuperäisessä kysymyksessä oli painoeroa 20%, joten keskimääräinen nopeusero voisi olla suuruusluokkaa 2%. Nopeusero tietysti riippuu sekä veneestä että olosuhteista. Joissain olosuhteissa nopeuseroa on enemmän, mutta toisaalta joissain olosuhteissa painavampi voi olla nopeampi.
Käytännössä yleensä painoero ei ole ainoa ero, vaan eroa samojen runkojenkin välillä on usein kölissä ja rikissä. Usein matalakölinen on painavampi, jotta saadaan sama vakavuus. Tällöin suorituskyvyn kannalta kölin tehokkuuden menetys (suurempi pinta-ala + matalampi syväys) on paljon merkittävämpää suorituskyvyn kannalta kuin lisääntynyt paino eli eroa on enemmän kuin tuo 1%/10%.
Toisissa tapauksissa taas kevyemmässä sisustusta on riisuttu, runko rakennettu kevyemmäksi ja köliä syvennetty, jolloin painopiste on huomattavasti alempana ja köli on tehokkaampi. Taas eroa on enemmän kuin 1%/10%.
Lisäämällä 10% painoa pilssiin veneen keskimääräin nopeus ei muutu juuri lainkaan, koska kasvanut paino kompensoituu huomattavasti lisääntyneellä vakavuudella, jolloin vene nopenee keskituulesta ylöspäin.
Keveät ja leveät eivät tyypillisesti ole kovinkaan nopeita kevyissä tuulissa, koska märkäpinta-alaa on paljon ja runkomuoto ei ole optimaalinen hitaissa vauhdeissa.
"Keveät ja leveät eivät tyypillisesti ole kovinkaan nopeita kevyissä tuulissa, koska märkäpinta-alaa on paljon ja runkomuoto ei ole optimaalinen hitaissa vauhdeissa"
Jahha, joakim ei ole purjehtinut esim laseria. Isompiin köliveneisiin pätee samat kikat, eli kevyellä tuulella kallistetaan esmes miehistön massalla suojanpuolelle, jotta purjeet pysyvät muodossaan ja samalla märkäpinta pienenee. Keyvellä tuulellä nimenomaan keveydestä on etua, vene kiihtyy olemattomissa puuskissa raskaamman seisoessa paikallaan; runkomuoto ei tähän vaikuta niin paljon kuin kedeyden tuoma etu.
Eikös tutkimustuloksia ja niistä johdettuja ORCi-mittakirjoja olekaan enää uskominen? Suorastaan tehokkaammin muuten märkäpinta pienenee purjehtimalla keulapainoisena ja pers ylhäällä. Hölmön näköistä, mutta toimii. Ei kuitenkaan kompensoi täysimääräisesti suurempaa märkäpintaa.
"Suorastaan tehokkaammin muuten märkäpinta pienenee purjehtimalla keulapainoisena ja pers ylhäällä. "
Niin vanhoissa designeissä ehkä tehdään, missä peräpeili on vedessä satamassa seisoessaan.
Pari pointtia veneen painosta.
1) painavamman veneen liikkeet aallokossa ovat hitaammat kuin kevyen eli raskassa veneessä g-voimat pienemmät ja vene käyttäytyy mukavammin.
http://www.tedbrewer.com/yachtdesign.html
2) matkaveneissä pitäisi ajatella varusteiden painoa (jota pitkillä reissuille varustettaessa voi helposti tulla 1000kg lisää!) ja tämän lisäpainon vaikutusta. Mitä kevyempi vene sitä enemmän sen trimmi muuttuu lastatessa. Pitkänmatkan varustelussa näkee usein jerrykannuja kannelle sidottuna, kun p-a tankki on liian pieni jne. Veneen vakaus muuttuu lastatessa. Lyhyillä reissuilla ei tietenkään ole raskaan varuistelun tarvetta ja kisavenessä keveys on pelkästään eduksi.
1) Päinvastoin, g-voimat keinuvassa painavassa veneessä ovat suurempia kuin nopeammassa veneessä.
2) päinvastoin, matkaveneissä pitäisi ajatella vain ja ainoastaan speediä. Ruokaa ja varusteita saa ympäri maapalloa, turha niitä on veneeseen lastata.
kommentti nimimerkki 6566:n kuvitelmiin:
1) miehistöön kohdistuvia G-voimia (veneiden "seakindliness") ja purjeveneiden käyttäytymistä merenkäynnissä on tutkittu mm. Southamptonin yliopistossa. Ehdotan perehtymistä esim. C.A. Marchaj:n kirjaan "Seaworthiness, The Forgotten Factor".
2) "Ruokaa ja varusteita saa ympäri maapalloa, turha niitä on veneeseen lastata".
Mietipä uudelleen minkälaista kiinteää ja irtainta varustusta pitkään reissun tarvitaan. Ruoan osuus lisäpainosta on aika minimaalinen. Juomavettä tarvitset 5 litraa henkeä ja vuorokautta kohti, riittävästi polttoainetta - näitä kumpaakaan et voi tankata meriä ylittäessäsi. Laske paljonko lisäpainoa tulee veneeseesi, jos osallistut vaikkapa ARC:iin. Maapallon kierto on vaativampi omavaraisuuden ja varustuksen määrän suhteen.
Vai oikein speediä :-)
Tarkoititko kenties nopeutta?
Netti on kiva paikka purjehtia, eiks oo, höpönassukka?
"Laske paljonko lisäpainoa tulee veneeseesi, jos osallistut vaikkapa ARC:iin. Maapallon kierto on vaativampi omavaraisuuden ja varustuksen määrän suhteen."
Tuo porukka on mariginaaliryhmää suomalaisista purjehtijoista, joten miksi edes avautua aiheesta.
Älä ny yritä, kyllä jodlari tietää nää jutut. Se on käyny veneellä Saimaallakin, ja ihan Turusta asti.
Vettä ei muuten enää rahdata tuollaisi määriä ympäri maailmaa. Se tehdään vesikoneella ja säiliöt on enempi varavettä. Säiliöt täytetään oloissa, joissa sähköntuotto on runsasta.
Kyllä mää ottaisin sitä pullovettä kuiteskiii!
Pitäähän sitä pullojakin mukana olla, mutta ei niissä kyllä pelkää vettä kuljeteta.
Toki teitä harmittaa 2 tietoa: matka sujuu nopeammin jos on nopeampi purjevene ja jokainen merellä vietetty turha tunti lisää onnettomuusriskiä.
Vielä enemmän onnettomuusriski kasvaa, kun sen ajan viettää kilpaveneessä.
Merellä vietetty turha tunti???? Ja vielä ????
Päivastoin, Bavaria 30 cruiserin ja vastaavissa sitloorissa teloo jalkansa satamasiirrossa, oma kokemus telakalta.
Kapeat sivukannet, korkeat selkänojat, syvällä oleva sitlooran pohja = jalkojen terminaattori.
Kyllä tyhmä saa olla mutta ei uppotukkivenelijä.
"1) miehistöön kohdistuvia G-voimia (veneiden "seakindliness") ja purjeveneiden käyttäytymistä merenkäynnissä on tutkittu mm. Southamptonin yliopistossa. "
Siitä huolimatta englantilaiset katsovat, että nopea ja kevyt vene on paras valtamerille.
http://www.rogersyachtdesign.com/
"Laske paljonko lisäpainoa tulee veneeseesi, jos osallistut vaikkapa ARC:iin. "
Ei ole mieltä harrastaa sosiaalisia tapahtumia, jos halua oikeasti purjehtia kilpaa. Siispä tutkitaan route du rhum veneen varustusta.
http://www.vogavecmoi.com/blog/route-de-la-rhum-2010-arrivee-a-pointe-a-pitre
"7 päivää"
Varustus on se sama millä uppotukeilla kellutaan viikko itämerellä, eli perusvarustus.
Veneen painolla on merkitystä vauhtiin ja kulkuun vain jos olet kisoissa ja mielellään yksityyppikisoissa. Toki veneellä on kivempi purjehtia kesälomapätkiä, jos veneseen ei ole tuotu 400kg edestä ylimääräistä roinaa.
Sama vene tosin on yhtä turvallinen ja avomerikelpoinen, on siinä tankit tyhjänä tai täynnä.
jos kaksi saman painoista venettää kisa ja toisessa on 12 80 kg äijää kannella, eiköhän peli ole selvä.
Kyllä kilpaa purjehtivat riisuvat kaiken ns. ylimääräisen veneestä keventääkseen venettä.Miksi ihmeessä,jos paino ei vaikuta vauhtiin?
hiilikuituveneiden miehistöt - "eiköhän peli ole selvä"??
http://www.youtube.com/watch?v=1e8GufOMSjo
pienemmässäkin äijää kannelle tarvitaan!
no et sinäkään purjehduksesta mitään tiedä,
Baltic 43 painaa 8900 kg ja Swan 43 10500 kg, ja Swan jää kuin tikku paskaan.
Baltic 43 on J&V-vene 80-luvulta (1984?) ja Swan 43 S&S-vene 60-luvun lopulta. Runkomuodot ovat varsin erilaiset, Balticissa on toista metriä pidempi vesilinja, huomattavasti modernimpi köli ja peräsin jne. Balticissa on myös 2 m korkeampi masto ja siten huomattavasti suuremmat purjeet.
Baltic on tosiaan paljon nopeampi, mutta syy ei ole painossa. Katsoin juuri kaksi yksilöä, Swanin ja Balticin välillä painoeroa ei ollut edes sataa kiloa. Molemmat painoivat n. 11 700 kg.
Vaikkapa FG44 vuodelta 1990 on vielä huomattavasti Balticia nopempi, vaikka sekin painaa yli 11 000 kg. Luffe 43 90-luvun puolivälistä taas on täsmälleen yhtä nopea kuin FG44, vaikka Luffe painaa vain 6 800 kg. Eikä vain keskimäärin vaan kaikilla tuulensuunnilla ja -nopeuksilla. Suuremman painon ansiosta FG:ssä on huomattavasti parempi vakavuus, jolloin siinä voi olla peräti 2,8 m korkeampi masto ja paljon isommat purjeet.
Otetaan vielä J-125 90-luvun loppupuolelta vertailuun. Se on näistä ylivoimaisesti nopein vene. Painoa on alle 4 400 kg. Sen masto on vielä 0,6 m Luffea matalampi, mutta isopurje on silti isompi ja spinnu selkeästi isompi (puolivälissä kuitenkin pienempi kuin FG:n).
Siis FG:n ja Luffen hurja painoero on kompensoitu purjeilla. J-125 on suhteellisesti yhtä paljon keveympi Luffea kuin Luffe FG:tä, mutta kevyeden lisäksi purjea-alaa on hieman enemmän. Luffen ja J-125:n painoero on n. 50% eli antamani nyrkkisäännön mukaan nopeuseroa pitäisi olla suuruusluokkaa 5%. Noiden GPH-luvut ovat 587 ja 541 eli keskimäärin nopeuseroa on n. 8%. Eli suuruusluokka oli hyvinkin oikea, varsinkin kun muistaa, että purje-alaa tuli lisää, syväys on 44 cm suurempi, vesilinja 0,7 m pidempi jne.
J-125:n nopeusero Luffeen riippuu paljon olosuhteista. Kovalla avotuulella eroa saattaa olla 20-30%, mutta toisaalta kevyessä ja keskituulessa eroa on vain muutama prosentti.
No varmaankin saadakseen sen pienen kilpailuedun. Kilpailussa yleensä pienet asiat ratkaisevat. Erot ovat usein marginaalisia ja jokainen venekunta yrittää tietenkin maksimoida suorituskyvyn. Ei kukaan ole väittänyt että painolla ei ole mitään merkitystä. Se pitää saada vain oikeaan paikkaan. Esim kovemmalla tuulella painavammasta miehistöstä on etua kun se istuu reunoilla.
Jos tarkastellaan vain purjehdus ominaisuuksia, valitsisin kevyemmän veneen matkakäyttöön. Sitä on keyempi ja helpompi käsitellä pienemmän purjepinta-alan vuoksi. Voi olla, että suorituskyky kärsii raskasta enemmän, jos ei ole läskiä laidalle.
Sen, mitä olen purjehtinut kapeilla ja raskailla veneillä (Avance33, Sirena38), olen pannut merkille niiden märkyyden suhteessa kevyisiin ja korkealaitaisiin veneisiin. Eivätkä kevyet minusta hakkaa, kun kevyt keula nousee helposti aallolle. Minusta tuo märkyys ei ole mukavaa.
Mikä on mielestäsi kevyt kölivene, jos Sirena 38 on raskas? Sehän painaa n. 5 500 kg ja on 11,7 m pitkä. Yhden alle 5000 kg yksilönkin löysin. Tuo on pituus-uppoumasuhteeltaan kutakuinkin yhtä raska kuin X-99.
Tuota muuten on tehty kahdella eri varalaidalla. Uudempi ja n. 10 cm korkeampi on samaa luokkaa kuin nykyisissä veneissä, esimerkiksi FG37:ssa on sama varalaita.
Avance 33 painaa 4500 kg, joten ei sekään ole 10,3 m veneeksi kovinkaan painava. Se toki on varsin kapea, vain 2,6 m (Sirena 3,1 m).
Vertasin kyllä Ron Hollandin piirtämään -80 luvun Swaniin, molemissa sama Volvon konekkin.
Joo sellainenkin on tosiaan ollut, tosin aika vähän noita on tehty. Yksi yksilö painaa 12 200 kg eli 500 kg enemmän ja nopeuseroa ei juuri ole. Se pieni nopeuserokin selittynee enemmän Balticin 60 cm pidemmällä vesilinjalla ja muutenkin modernimman näköisellä rungolla.
Kilpapurjehduksessa 1% vauhtiero on aivan järkyttävän paljon, matkapurjehduksessa 1% on täysin mitätön.
"matkapurjehduksessa 1% on täysin mitätön. "
Purjehditaan 100 minuuttia ja olet minuutin myöhässä kivasta satamapaikasta. Harmittaahan se.
"Mikä on mielestäsi kevyt kölivene, jos Sirena 38 on raskas? Sehän painaa n. 5 500 kg ja on 11,7 m pitkä. Yhden alle 5000 kg yksilönkin löysin. Tuo on pituus-uppoumasuhteeltaan kutakuinkin yhtä raska kuin X-99."
Sirena 38 gph 633, x-99 gph 617. Painavampi, pidempi ja suuremmalla purjealalla varustettu vene ei siis kulje yhtä hyvin kuin pienempi ja kevyempi.
Mistäköhän sait nuo GPH-luvut? One design kunnossa olevan X-99 GPH osuu tuonne 640-650 välille. Sirenoilla keskimäärin 625-635 välille.
norc.no/default.asp?FILE=items/658/263/
Kovin on vaatimattomasti purjealaa antilla 36:ssa, 45m2.
http://sparkmanstephens.blogspot.fi/2011/04/design-2227-c1-antilla-36.html
Esim first 31.7:ssä on purjeala 53m2.
http://www.finot.com/bateaux/batproduction/beneteau/first31_7/f31_7_ang.htm
Tuo taitaa olla toppirikisen kolmioitu ala (keulapurje mitattu vain mastolle).
Omni on 3/4 takilainen ja siinä on 20cm vakiota lyhyempi puomi ja vain 137% 1-genoa. Pinta-alat ovat iso 33.6m2 ja genoa 32.6m2 eli 66.2m2.
Suomen kaikkien veneiden viimeisin julkaistu lista on vuodelta 2011 ja siellä nopein X-99 on GPH=639.9 ja hitain GPH=651.2.
So, X-99 gph voi olla 617. Kansainvälinen venetyyppi nääs.
Ennen purjepinta-ala kerrottiin keulakolmion mukaan. Toppirikiveneessä jää sen takia purjepinta pieneksi paperilla. Antillassa on ykkös genua varmaan tuon 40m2.
Eipä nuo S&S sivujen muutkaan tiedot pidä paikkaansa Antilla 36 osalta. Ei taikkut Antinoja noudattaa piirustuksia...
Toppirikatussa 36:ssa on varmaan ollut 150% jenni yli 40 m2, Osatakilassa se on suunnilleen sen 35 m2, täysi iso saman verran, eli rättiä noin 70 m2.
Jälleen kysymys, johon ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Kaikki riippuu kohderyhmästä. Hiukan yksinkertaistaen näin:
1) matka-/perheveneilyssä eli suomalaisten normaaliveneilyssä painosta on ainakin johonkin rajaan asti enemmänkin hyötyä, koska se tekee veneen vakaammaksi ja siten mukavammaksi eikä mahdollinen pieni nopeustappio ole merkityksellinen. Eli tällaiseen käyttöön mieluummin se 4200-kiloinen tai vielä isompi.
2) kilpaveneilyssä nopeus on ensisijainen ja siellä on enemmän miehistöä ja vielä sillä tavalla asennoituvaa yleensä, ettei veneen keveyden tuoma epämukavuus haittaa. Tähän käyttöön siis 3500-kiloinen :)
Kannattaa miettiä ennen ostoa onko veneessä muutama tonni liikaa painoa. Ei voi korjata virheostoksia helposti.
5 6 oot sä nyt muka ihan täyessä hapessa????
Jaa, olis tietty ihan kiva, jos esittäisit jotain perusteluja ihmettelyllesi. Eli edes yrittäisit jotain tuosta kirjoittamastani kumota. Väittävät viisaat semmoisen kuuluvan hyvään keskustelutapaan :)
Jos mä vähän helpotan tehtävääsi: väitätkö, ja jos, niin millä perusteilla, etteikö perhemiehistöllä reissaava yleensä tykkäisi siitä, että vene on vakaan ja turvallisen tuntuinen (mitä suurempi paino yleensä tuo)? Tai väitätkö, etteivät kilpailumiehistöt olisi yleensä asennoituneet sietämään huomattavasti rajumman tuntuista menoa?
Ai joo, täydennetään vielä: väitätkö, ettei kisamiehistö olisi yleensä kaksin- tai kolminkertainen verrattuna samankokoisen veneen tyypilliseen lomapurjehdusmiehistöön (ainakin, jos lasketaan aikuiset)? Sekin vaikuttaa näihin juttuihin.
5 6 tuntuu olevan oikea riidanhaastaja.Ei mitään faktaa!
Eer0, muista iltalääkkeet!
Vainoharhaista touhua sinulla.
No ihan varmasti on 2-3 kertainen miehitys...
Meidänkin 31 jalkaisessa on lomareissuilla tavallisesti 1 aikuinen. Yksinään kisaavat kilpaveneet taitavat normaalisti olla jollia.
" vene on vakaan ja turvallisen tuntuinen (mitä suurempi paino yleensä tuo)? "
Kölivene on vakaa, jos se leveä, köli on syvä ja kölin alapäässä paino.
Pogo 30: painoa 2800 kg ja syväys nostokölillä 2.5m.
(http://www.pogostructures.com/uploads/doc-pogo30-en.pdf )
Bavaria 30 cruiser: painoa 4400kg ja syväys on 1.85m
(sailguide.com/search/infopage.php?boat_id=131)
Bavaria 30 on hirveä purjehdittava verratuna pogo 30:een. Ei kulje kevyessä kelissä ja keikkuu aallokossa pogoa enemmän.
"Meidänkin 31 jalkaisessa on lomareissuilla tavallisesti 1 aikuinen. Yksinään kisaavat kilpaveneet taitavat normaalisti olla jollia. "
Aikuiset eivät kutsu esim class 40 veneitä jolliksi.
On sillä. Mitä painavampi, sen hitaampi.
Blur.se laskee hv/kilo
Maestro 345 48,3
J 111 OD 38,6
J 111 Blur 44.9
XP 33 30,0
5000kg * 48.3 kg/kg = 241 500 hv
Missä tuon kokoisessa veneessä on yhtä paljon tehoa kuin hieman USA:n suurimpia pienemmissä lentotukialuksessa ?
Mistä löytyy tuon tehoinen kone, mikä ei paina yksinäänkin jo enemmän kuin tuollainen viiden tonnin vene ?
On, motion comfort-metriikka antaa paremman luvun painavammalle samanlaiselle veneelle kuin kevyemmälle. Oman veneeni Comfort factor on muistaakseni jotain 33 luokkaa, mikä on kovalla kelillä mukava asia. Venehän kestää enemmän kuin miehistö, ja miehistö kestää paremmin, jos on parempi motion comfort.
"Venehän kestää enemmän kuin miehistö, ja miehistö kestää paremmin, jos on parempi motion comfort. "
Soopaa, kevyt vene on kevyempi purjehtia, menee aaltojen päällä eikä keiku aallokossa kuten painava.
http://www.image-ination.com/sailcalc.html
Veneelläni tuolla laskettuna motion comfort on 8.7, siltikin se tuntuu uppotukilta ja voisi olla herkempi ja nopeampi purjehtia.
"motion comfort."
Tuon vain jonkun pitkäkölisen veneen omistajan hlökohtainen mielipide, ei tieteelistä faktaa. Tieteellistä faktaa sen sijaan on kipparin, perämiehen ja muun miehistön taitojen osuus mukavaan matkantekoon. Hyvä miehistö tekee matkanteosta mukavaa vaikka americas cup katamaraanilla.
Jos kerran _tieteelistä_ faktaa, niin mistähän tästä voisi olla dokumentaatiota. Jos vaikka laitat jonkun linkin mistä löytyy tieteellisiä tuloksia kyseisestä aiheesta.
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/4735/Makila_Minna.pdf?sequence=1
"Vakuutusyhtiö X:stä saamieni tietojen mukaan yleisin onnettomuuksien aiheuttaja on ehdottomasti ollut karilleajo ja heti toisena yhteentörmäys, joita on myös sattunut pal-jon. Onnettomuuksia sattuu huonon sään, valmistusvirheiden sekä kokemattomuuden seurauksena. Alkoholilla ja huolimattomuudella on myös suuri vaikutus onnettomuuk-sien ja varsinkin karilleajojen ja yhteentörmäyksien tapahtumiseen. Suurin syy onnet-tomuuksiin lieneekin aina ihmisessä itsessään
"
No jos miehistön täytyy koko pitkän matkan ajan ohjata venettä tarkasti, jotta matkanteko on mukavaa, niin täyttyy jo minun määritelmäni epämukavasta matkanteosta. Kukin tavallaan, minusta on mukavaa, kun vene ei kovassa aallokossa pompi koko ajan joka suuntaan. Siksipä ehkä viitsinkin lähteä vesille kovemmalla kelillä kuin modernit kevyet tasapohjalättänät. Hauskoja veneitähän ne ovat heinäkuisen sunnuntai-illan Airistolla tuulen hiljaa hiipuessa, ja ohittavat minut, mutta kovalla tuulella ne pysyvät jossain Nauvon satamassa kun Veneet ovat vesillä.
"kovemmalla kelillä kuin modernit kevyet tasapohjalättänät. Hauskoja veneitähän ne ovat heinäkuisen sunnuntai-illan Airistolla tuulen hiljaa hiipuessa, ja ohittavat minut, mutta kovalla tuulella ne pysyvät jossain Nauvon satamassa kun Veneet ovat vesillä. "
Siksi ei nopeita veneitä näe, koska ne ovat Korppoon Verkanin tienoilla 25ft vanhan purjeveneen vasta kiertäessä Rymättylän eteläkärkeä.
"No jos miehistön täytyy koko pitkän matkan ajan ohjata venettä tarkasti, jotta matkanteko on mukavaa, niin täyttyy jo minun määritelmäni epämukavasta matkanteosta."
Hyvät autopilotit pystyvät ohjamaan lähes kelissä kuin kelissä nopeita valtamerikilpapursia.
http://www.youtube.com/watch?v=NRRp1BM_P90#t=53
Jos purjehdus ei ole hauskaa, niin se on epämukavaa ja näin on asia painavilla ja hitailla veneillä. Purjehduksen hauskuuden puute näkyy mm. tällä palstalla asiattomana nettikäytöksenä.
Kiva perhevene tämä:
http://vimeo.com/45826497
Tässä linkki www.Blur.se "Sweet.....Maestro 345"
Maestro 345 / J111 / xp 33
Joku on ottanut tehtäväkseen sujauttaa jokla ketjuun Maestro 345 hiilikuitiúveneen mainoksen? Valmistettu yksi proto ja tilauksia tarvitaan hintaan 200 k€.
Kiva perhevene tämäkin:
http://www.prosailasia.com/HH-42.html
Tietysti mielipiteet on yhtä erilaisia kuin kipparit perheet. Valintasi perusteella tekee mieli kysyä:
-minkälainen perheesi on? Montako muksua ja minkä ikäisiä?
-minkälaisella budjetilla perheveneesi hankit?
-minkälaisia perhepurjehduksia olet tähän mennessä tehnyt?
Kiva perhevene tämä myös:
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=7JcqgH4aRr8#!
Ahdistajan perheelle sopivampi jenkkivene ahdistuksen helpottamiseksi: http://www.ipy.com
Ei tarvitsisi perheen istua laidalla...
http://www.ipy.com/ShowBoat.asp?sBoat=IP360&metric=1
"Displacement ................................ 8,754 kg
Sail Area ................................ 77.2 sq m
"
->Uppotukkien uppotukki.
vrt.
http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=3158
"Disp. 15211 lbs./ 6900 kgs.
Total(calc.)SA: 805.97 ft2 / 74.87 m2
(genoan kanssa 100m2)
"
Ei vaikuta perheen kesälomareissuille sopivalta, ainakaan tänne saaristoon.
Tuostahan tippuu köli ja peräsin irti pelkästään sillä, että veneeseen vie Saaristomeren karttasarjan.
"Ei tarvitsisi perheen istua laidalla... "
https://pacificcup.org/content/2012-results
Kaksipurjehduskisan voitto meni First 30 veneelle, joten veneissä on tarpeeksi oikaisevaa momenttia jo suunnitelupöydällä. Ylipaino vaikuttaa negatiivisesti purjeveneen ja purjehtijan suorituskykyyn.
"Tuostahan tippuu köli ja peräsin irti pelkästään sillä, että veneeseen vie Saaristomeren karttasarjan. "
Saaristomeri on hyvin kartoitettu, joten jos osaa purjehtia ja navigoida, niin kölit ja peräsimet pysyvät kiinni.
Jos ei osaa ja ei aio koskaan opetella, niin sitten kannattaa jäädä rantaan tai veneen pitää olla tällainen:
http://www.suwena.net/fi/node/6
Laskin Delftin vastuslaskennalla 8 metrin vesilinjapituudella kaksi eri tapausta. uppouma 4 tonnia ja 5 tonnia. Tässä tuloksia:
Nopeus 2,6 solmua: 4t paatti 64 N, 5t paatti 74 N ero 16%
Nopeus 3,4 solmua: 4t paatti 119 N, 5 t paatti 141 N ero 18%
Nopeus 4,3 solmua: 4t paatti 202 N, 5 t paatti 239 N ero 18 %
Nopeus 5,2 solmua: 4t paatti 321 N, 5 t paatti 385 N ero 20 %
Nopeus 6,0 solmua: 4t paatti 528 N, 5 t paatti 638 N ero 21%
Nopeus 6,9 solmua: 4t paatti 1147 N, 5 t ruuhi 1438 N ero 25 %
Vauhti 7,7 solmua: 4 t paatti 2343 N, 5 t uppotukki 3064 N ero 31%
Tässä oli siis painoeroa 25%. paianvammalla 5 senntiä enemmän syväystä ja 20 senttiä enemmän vesilinjan leveyttä. Märkä pinta laskennallinen. Muotokertoiment samat.mukana sekä aaltovastus ilman kallistusta + kitkavastus.
Näin siis käytännössä vastus kasvaa uppoumarunkoisella painon suhteessa.
Avomericruisereista tulee turhan suppea käsitys, jos seuraa kotimaisia lehtiä ja tätä keskustelupalstaa. Laitan muutaman linkin:
http://www.yachtworld.com/boat-content/2012/08/5-top-affordable-bluewater-cruising-sailboats/
Caliber40LRC, Hylas46, Island Packet 420, Tartan 3700, Valiant 42. Varmaankin tuntemattomia merkkejä täällä.
http://www.sailfarlivefree.com/2012/03/top-10-favorite-affordable-bluewater.html
10 suosittua: CSY 33, Shannon 28, Fuji 35, Alajuela 38, Tayana 37, Pacific Seacraft Mariah 31, Westsail 32, Baba 30, HC 33. Tässä listassa tutuimmat merkit lienevät Tayana ja Hans Christian. Jälkimmäisiä näkynyt kotivesilläkin.
http://bluewaterboats.org/about/index/
Tässä linkissä on kuvat 84 pienestä (24-42ft) avomericruiserista. Pikaisesti laskettuna näistä 52 näytti olevan pitkäkölisiä!
http://www.callipygia600.com/callnugget/allcruising/boatfind.htm
Tääsä on lueteltu 49 ominaisuutta, jotka pitkänmatkanveneeltä toivotaan. Lista perustuu John Vigorin kirjaan: “The Seaworthy Offshore Sailboat”.
Kohta 7: “Heavy displacement cruiser with a full keel and attached rudder”
Pappaveneitä, lopettaisin purjehduksen jos pakotettaisiin noilla purjehtimaan.
Monellako noista olet purjehtinut?
Millä vesillä itse seilaat?
Jos joskus saat lapsia olet lastesi pappa! Ehkä vielä joskus hankit pappaveneen ;-)
Purjehdus on vapaaehtoista! Myös veneen valinta. Ei kukaan pakota.
Voi hyvinkin olla, että nuoruuden uhossa vain vauhti merkitsee jotain. Pitää purjehtia siellä missä on muita veneitä, että pääsisi jonkun ohi ja vene valitaan mittaluvun perusteella.
Painavassa hitaassa keikkuvassa veneessä laatta lentää. Kevyt nopea menee kuin juna varsinkin plaanatessaan.
Erehdyt poikaseni, jos kuvittelet dspl:n suurenemisen merkitsevän lisääntyvää keikkumista. Usein on juuri päinvastoin eli suurimmat g-voimat on nimenomaan kevyissä nopeissa veneissä. G-voimat korreloivat meritaudin syntyyn (Marchaj).
Voin myös lohduttaa, että laatanlentämispelkosi helpottuu vähitellen, kun purjehdit enemmän. Avomerellä tulet huomaamaan, että meritautisi on pahimmillaan ensimmäisten purjehdusvuorokausien aikana. Sitten se yleensä rupeaa hellitämään. Ei valitettavasti kaikilla.
Toki pitkät surffit myötäaallokossa on hienoja kokemuksia - myös pappojen isoilla ja painavilla veneillä... En kiistä sitä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Czesław_Marchaj
1918 syntynyt pappa ei kyllä tiedä nykyveneistä yhtään mitään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Matkapahoinvointi
"Matkapahoinvointi on huimaus- ja pahoinvointitila, joka johtuu toistuvien voimakkaiden liikkeiden auheuttamasta sisäkorvan ärsytystilasta, jota pahentavat silmien ja tasapainoelimien antamat ristiriitaiset tiedot.
"
Painavassa hitaassa veneessä tapahtuu juurikin noin ja joka suuntaan purjehtiessa.
20 vuotta sitten kuvatussa videossa sen aikainen raaserikin menee kauniisti kovan tuulen kryssissä.
http://www.youtube.com/watch?v=GvkWjQYzuCM
uppotukille taas käy näin:
http://www.youtube.com/watch?v=IIBDYVJFrHQ
Surkean gph:n omaavat veneilijät voivat lohduttaa itseään motion comfort luvulla:
http://www.image-ination.com/sailcalc.html
Tuolla tosin ei ole mitään tekemistä sen faktan kanssa, että mitä nopeammin purjealus vedessä kulkee, sen vakaampaa on meno.
http://cnettv.cnet.com/flying-world-fastest-sailboat/9742-1_53-50133721.html
> Erehdyt poikaseni, jos kuvittelet dspl:n suurenemisen merkitsevän lisääntyvää keikkumista.
Minun näkökulmastani raskasuppoumaisessa veneessä on lyhyempi pituus eikä suurempi dspl, siksi se keikkuu enemmän kuin pitempi kevytuppoumainen samalla dspl arvolla.
Ihan sama kuin heilurissa, pitempi varsi >= pitempi aikavakio harmonisella värähtelijällä.
Olisit nyt edes lukenut linkittämäsi tekstin. Siinä sanotaan "voimakkaiden liikkeiden", ei suurien liikeiden. Voimakkaat liikkeet syntyvät suurista G-voimista. Ja oli tutkija syntynyt 1918 tai miinä muuna vuonna hyvänsä tietyt asiat eivät muutu. Luonnonlait ovat sellaisia. Yksi sellainen sanoo, että kevyt ja nopea vene tuottaa suuremmat G-voimat. Eivät muuten ole hydro- ja aerodynamiikan laitkaan Marchaj:n opeista muuttuneet, vaikka veneiden designit ovatkin. Tai jos ei Marchaj kelpaa, lue Bethwaitea, jos pystyt.
"Tai jos ei Marchaj kelpaa, lue Bethwaitea, jos pystyt. "
Kato videota, jos rillien takaa pystyt:
Purjevene menee vakaammin aallokossa, jos se on kevyt ja nopea:
http://www.youtube.com/watch?v=qtLIxsLjD5c
..ai fakta..XD..
Lisää faktaa:
http://www.youtube.com/watch?v=2_hWemvdGtg
Nyt...ota ultra.... lääkkeet.Tai oikeastaan kaikki näkyvillä olevat pillerit!!!
Palstalla pitäisi keskustella lääkkeiden sijaan purjehduksesta, joten avuksi erehtyneille:
http://www.melges.com/boat.php?p=pages/boats/m32
Sen nykyisen veneen voi lahjoittaa vaikka partiolaisille.
Kiva perhepurkkari tässä:
http://www.lucabrenta.com/dettaglio_news.php?id=76&year=2013
"Hei,onko purjeveneen painolla veneen kulkuun mitään merkitystä"
On, painavat ja huonosti purjehtivat veneet ovat jo uutena jalkoihin jääviä raatoja.