Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kmaupunginjohtajan toiminut Markku Lumio oli esteellinen osalklistumaan asian käsitelyyn valtuustossa. Hän ei kuitenkaan siirtynyty yleisölehterille asian käsittelyn valtuustossa. nvaan jäi istumaan saliin virkamikehille varatulle paikalle.
KHO:n mukaan valtuuston päätös oli lainvastainen.

Valtuustion päättiu marraskuussa 2009 takauksesta, joka myönnettiin Kiinteistö Oy Kustaanportti Fastgithes Ab:_n lainan vakuudeksi. Hakemuksen perusteella vuokra-asuntoyhtiön omistaja on Pohjanmaan YH-Asunnot, joka omistaja on Pohjanmaan YH-Rakennuttaja. Lumio on ollut molempien hallituksen jäsen.

Miten Pyhäjärvellä

Pyhäjärven kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen varata Monitoimihalli jäähallin ostamista varten 550 00 euron määrärahan kaupungin talousarvioon.
Kaupungin valtuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäki, joka on yhtiön hallituksen jäsen ja yhtiön hallituksen jäsen Taimi Piippo olivat asian käsittelyssä mukana ja esittivät, että kaupunki varaa talousarvioon 550 000 euron määrärahan jäähallin ostamiseen kauapungille.

Hyvät kaupunkilaiset!!
'
Ajatelkaa

Kun yhtiö on konkurssikypsä, eikä ole tehnyt edes kaupungille myyntitarjousta,
niin Pyhäjärven kaupungin valtuusto päättää äänestyksen jälkeen ostaa monumentin kaupungille.
t. Teidän varojanne, rahojanne, jotka voidaan kiireellisesti esimerkiksi käyttää lasten palvelutalon rakentamiseen, käytetään homeiseen jäähallin ostoon... siis 550 000 euroa.

Minulle asia ei kä-y!!! Ei, Ei !!
74551
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 74

Vanhimmat

Kun vertaa tehtyyn KHO:n ratkaisuun, olisi tikanmäen ja piipon tullut jäävätä tässä asiaa ja valtuuston I varapuheenjohtajan hoitaa n kokouksen kulkua.
Jos tikanmäki ja Piippo oat Monitoimihallin hallituksen jäseniä, niin tottakai he ovat esteellisiä käsittelemään asiaa, kun vielä sen lisäksi heillä on yhtiön osakkeita.
Siis k,yseessä on omasta asiasta päättäminen.

Äänestä

Mitä mitä, toimiko Tikamäki tai Piippo kaupunginjohtajana tuossa kokouksessa! Kaupunginjohtaja on virkamies eli tietysti jäävi! Valtuutettu EI OLE JÄÄVI!

Äänestä

Pyhäjärven kohdalla oli kysymys määrärahan varaamisesta, Ei monitoimihallin ostosta, näillä asioilla on selvä ero. Valtuuston pitää tehdä vielä erillinen päätös monitoimihallin ostamisesta!

Kun monitoimihallin ostamista käsitellään hallituksessa ja valtuustossa on selvää, että monitoimihallin hallituksen jäsenet eivät voi osallistua asian käsittelyyn!!

JA VIELÄ KERRAN, VALTUUSTU PÄÄTTI MÄÄRRAHAN VARAAMISESTA EI MONITOIMIHALLIN OSTAMISESTA!!!

Äänestä

Höpö, höpö!!

Miksi ei täydentyvää esityslitaa käyttäen, mikä opn ohje, tuotu esille, että kaupunginvaltuusto 10.12 päätti äänestyksen jälkeen jättää asian valmistelua varten, eikä asiasta toimenpiteitä-.
Kuitenkin 13. 12. 2012 asia oli uudelleen hoidettu halliktuksessa ja valtuustolel annettiin ns. väärää tietoa.

Täydentyvä esitystlista vaaliki

- esityksen 10.12. hallituksen käsittelyn ja
- 13.12 hallituksen käsittelyn ja
- sitten valtuuston kmäsittelyn.

Asiaa ei käsitelty, ei esitelty oikmein. Valituksenpaikka on ilmeinen!!!

Äänestä

kyllä olette jästipäitä. Eikös tämä asia ole jo selvitetty. Valtuutettu ei ole esteellinen vaikka toimii yhteisön (esim: Oy:n) hallituksessa, mikäli asia ei koske ns. henkilökohtaista etua! Virkamiehet, kuten myös kaup.hallituksen jäsen (tietty vain kaup.hallituksen kokouksessa) on esteellinen vastaavanlaisessa tilanteessa.
Asiahan on päätetty eli äänin 18-5 valtuusto päätti lisätä talousarvioon monitoimihallikiinteistön oston!
Jos aloittajalle asia ei käy, niin so not. Ei se tietenkään käy kenellekkään muullekkaan vastustajalle, mm. niille 5:lle jotka äänestivät vastaan. Asia nyt on vaan päätetty eli lopetetaan ITKEMINEN!

Äänestä
  • Lähinnä kai silloin valtuutettu on esteellinen, jos on osakkaana tässä yhtiössä.

    Äänestä

Olen kyllä siinä samaa mieltä, ettei rahaa kannata satsata halliin, mutta luotan kyllä täysin nykyisen kaupunginjohtajan ammattitaitoon tässä asiassa. Samoin Tikanmäen vahvaan kokemukseen.

Äänestä

Kun vertaa Vaasan ratkaisua ei voi tulla muuhun päätelmään kui
-tikanmäki ja piippo vaaransivat asian käsittelyn juriidisen puolen
-heidän olisi tullut poistua paikalta jo ihan moraalisista syistä,
koska tikanmäki ja piippo (valtuutettuja ja pj) ovat Monitoimihallin
hallituksen jäseniä ja osakkeenomistajia.

Luottamusmies tehtävässään toimii ns. virkamiesvastuulla, joten
Vaasan kaupunginjohtajaa koskeva päätös on yksi yhteen Pyhäjärven
tapauksessa. Määrärahan varaaminen monitoimihallin ostoa varten on
selvä, ei sitä kannata muutella.
Kaupunginhallitus 10.12. käsitteli johtoryhmän esitystä- ja äänestyksen pohjana oli, että monitoimihalliasia jätetään pöydälle jatkovalmisteluja varten.

Kaupunginhallituksen käsittely 13.12.antaa valtuuston listalla on peitellyttä totuutta. Kerrotaan, että hallitus
äänestyksen jälkeen hylkäsi ostoesityksen.
10.12.2012 käsittelyä ei ollut valtuuston esityslistassa, eikä mitään mainintaa
tämän kokouksen käsittelystä.

Mitä?? Mikä tässä on totta?

Miksi ei ollut valtuutetuilla 10.12.2012 kaupunginhallituksen päätöstä esillä.
Tästäpä taas tuli varsinainen muotovirhe, joten hallinto-oikeus sai oikein
pähkinän purtavaksi.

Ihmettelen valmistelua.
Kaupunginvaltuuston jäseniä "huijattiin" epäselvän esittelyn kautta. Valmistelua ei oltu kaupunginhallituksessa suoritettu kuten asioiden tuominen valtuuston käsittelyyn edellyttävää. Kaupunginhallitus oli johtoryhmän esityksen jättänyt
pöydälle lisävalmisteluja varten

Miten näin huonoa valmistelua ja esittelyä valtuutetuille päätettäväksi näin suuri asia..

Ja sitten käsittely valtuustossa???? Huh,HUh!!

Äänestä

Yhteisön osakkuus ei todellakaan tee valtuutetusta esteellistä. Muistellaanpa aikaa kun puhelinyhtiöt hallitsivat "operaattorikenttää". Oli puhelinosuuskunnat, eli jokaisessa torpassa oleva puhelin tarkoitti osakkuutta ko. osuuskunnassa. Tuolloin ko. osuuskunnan takaus-, ym-päätöksissä jokainen valtuutettu ja varavaltuutettu olisi ollut esteellinen! Kuka silloin olisi asian päättänyt?

Äänestä

Surkeita päätöksiä, epäkelpoa valmistelua, kuten ennen, ennen vuotta 2009.

Silloin myytiin vilpillisin sanakääntein 500 hehtaaria metsää pohjineen, ilman tarjousta.
Myönnettiin lameltecille miljoonatolkulla avustuksia. Missä se suuri tehdas on, hyvät puupitäjän päättäjät?

Ensi jouluna, jos Jumala suo, älkää tuoko noin mitätöntä joulukuusta tuonne
työnpatsaalle. Jätetään mieluummin kuusi laittamatta.

Nää-s kun puupitäjä ollaan!!

Äänestä

Tässähän sanotaan, että on hallituksen jäsen ollut asunto-osakeyhtiön omistajan Pohjanmaan YH-asunnot, jonka omistaja on YH-Rakennuttaja. Lumio on ollut molempien hallituksen jäsen.

Kyseessä on ollut kaupungin takauksen antaminen yhtiölle, jonka hallituksissa
Lumio on ollut.

Ei kannata muunnella totuutta. Tässä vertaus Pyhäjärvelle on KHO:n ratkaisu.
Ei olisi volinut olla johtamassa puheeta, eikä olisi voinut olla päättämässä asiasta.

Äänestä

Kyllä on tyhmiä ajatuksia. Esteellisyyttä pitää tietysti katsastaa kaupungin suunnasta eikä yhteisöjen. Kaupunginjohtaja on kaupunginjohtaja eli virkamies valtuuston kokouksessa. Valtuutettu, edes valtuuston puh.johtaja ei ole virkamies eikä yhdenkään ennakkotapauksen mukaan esteellinen. Tosin kho:sta ei löydy kovin tuoretta tapausta koskien valtuutetun estellisyydestä johtuen siitä että nämä asiat on päivän selviä eikä HO:t anna valituslupaa KHO:hon! Tässä tuorein?
KHO 1986 T 5188: Valtuutettu, joka oli osuuspankin johtokunnan jäsen, ei ollut esteellinen päättämään valtuustossa kunnan takauksen myöntämisestä lainojen vakuudeksi).
Mikähän tässä on vaikea ymmärtää. Jos Tikanmäki ja Piippo olisi jäävännyt itsensä olisi äänestys päättynyt 16-5! Eikö osata hävitä vai mikä on?

Äänestä

Etkös tajjuu, että luottamushenkilö toimii tehtävässään virkamiesvastuulla.

Vertaa Lumio vrt tikanmäki/piippo

Äänestä

Lumio on VIRKAMIES eli kaup.johtaja. Siinä se ero on jota kaikki ei näytä tajuavan!

Äänestä

Määrärahan varaaminen talousarvioon ei ole se päätös, jolla ostaminen tehdään... ostosta on tehtävä erillinen päätös.

Niin että mikä mättää ? kummallista porukkaa, kun kaikesta pitää vääntää ihan ihme salaliittoteorioita eikä itse edes ymmärretä mistä on kysymys.

Jos teillä joku lakia tuntee ja osaa sitä soveltaa, niin se on just toi teidän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ! Ja varmaan nää muutkin, jotka ovat pitkään olleet mukana kunnallispolitiikassa, tuntevat lain perusjutut tarpeeksi hyvin etteivät muotovirheisiin syyllisty.

Tällä palstalla ja jopa teidän luottamuselimien untuvikot ei taas näytä ymmärtävän vaikka rautalangasta viisaammat vääntää, siksi kannattas olla hiljaa ja ja jättää noi salaliittoteorioitten pohtimiset kokonaan.

Äänestä

Määräraha varattiin monitoimihallin ostoa varten. Että elä yritä tehdä mustasta valkoista.

Ja luottamusmies toimii virkavastuulla ja Vaasan kaupunginjohtaja on virkamies.

Mitä yrität.? Pöh

Äänestä

KHO:sta ei tosiaan löydy kovinkaan tuoretta tapausta jossa nimenomaan valtuutetun esteellisyyttä olis käsitelty. Tässä vuodelta 2005 KHO:n ratkaisu, jossa tässäkin käsitellään EI valtuutetun esteellisyyttä vaan kaup.hallituksen jäsenen joka EI ole valtuutettu. Tämän tarkasti luettuanne ymmärrätte mikä ero on valtuutetulla ja virkamiehellä joiksi myös kaup.hallituksen jäsenet luetaan:


Diaarinumero:

1078/3/04



Antopäivä:

30.11.2005



Taltio:

3182


Kaupunginvaltuusto päätti energiayhtiön (A) lainojen takausten uudistamisesta. Osa lainoista kohdistui niin sanottuun sähköverkkotoimintaan. Valtuuston päätös ei ollut esteellisyyden vuoksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä sen johdosta, että päätöksenteon aikana kokoussalissa istui kaupunginhallituksen jäsenen paikalla vaitiollen sähköverkkotoimintaa harjoittavan «osakeyhtiön» (B) «hallituksen» jäsen, joka tosin oli kaupunginhallituksen, mutta ei kaupunginvaltuuston jäsen. Äänestys 3-2.

Kuntalaki 52 § 1 ja 2 mom. (365/1995), 57 § 1 mom. ja 90 § 2 mom. 1 kohta
Hallintomenettelylaki (598/1982) 10 ja 11 §

Asian aikaisempi käsittely

Kotkan kaupunginvaltuusto on 5.3.2003 päättänyt uudistaa A:n yhteensä 45 225 223,46 euron suuruisten lainojen ja 16 361 877,46 euron suuruisen leasing-rahoituksen omavelkaiset takaukset. Uudistettu takauspäätös on astunut voimaan 1.4.2003.

Esko Timonen on Kouvolan hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut, että Kotkan kaupunginvaltuuston päätös kumotaan. Kaupunginhallituksen jäsen RK on osallistunut kokoukseen esteellisyydestään huolimatta. Hän on läsnäolollaan saattanut vaikuttaa tehtyyn päätökseen. RK on B:n «hallituksen» jäsen.

Kotkan kaupunginhallitus on antanut Kouvolan hallinto-oikeudelle selityksen.

Valtuuston kokouksessa valtuutetun jääviys määräytyy kuntalain 52 §:n 1 momentin perusteella. «Valtuutettu» on «esteellinen» käsittelemään asiaa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti tai hänen hallintomenettelylain 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua lähisukulaistaan tai lähisukulaiseen rinnastettavaa henkilöä. Sen sijaan valtuuston kokouksessa läsnä olevaan kaupunginhallituksen jäseneen tai kunnan viranhaltijoihin sovelletaan hallintomenettelylain 10 ja 11 §:ää. Tällöin kaupunginhallituksen jäsen on «esteellinen» esimerkiksi syystä, että hän on «hallituksen», hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Hallintomenettelylain 11 §:n mukaan esteellisenä ei saa käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, paitsi milloin esteellisyys asian laadun vuoksi ei voi vaikuttaa asian ratkaisuun tai asian käsittelyä ei voida lykätä.

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia. Esteellisen henkilön ei tarvitse poistua kokoussalista. Kaupunginhallituksen jäsen RK ei ole valtuuston kokouksessa ilmoittanut mahdollisesta esteellisyydestään eikä myöskään osallistunut asiasta käytyyn keskusteluun. Koska RK ei ole «valtuutettu», hän ei ole voinut ottaa osaa asian ratkaisemiseen. Mikäli RK katsotaan asiassa esteelliseksi, hänen esteellisyytensä ei ole voinut millään tavalla vaikuttaa asian ratkaisuun.

Äänestä

Aivan niin, MONITOIMIHALLIN OSTOON varattiin 550 000 euroa.

Määrärahan varaamiseksi valtuutetut piippo ja tikanmäki sinänsä ykstyishenkilöinä, mutta halli oyn hallituksessa istuen järjestelivät raha-asioita valmiiksi...HYI mitä röyhkeyttä.

kaupunginhallitusessa on jätettävä tämä valtuuston pykälään kirjattu asia täytäntöön panematta.

Kiitos ERIÄVÄN MIELIPITEEN JÄTTÄNEILLE, te toimitte veronmaksajien edun puolesta.--
Johtoryhmän viskaamama ja keskenvalmisteltuna päätetty halli ongelma paisuu nyt ja vaikeuttaa ennestään vapaaehtoisetn jaksamista.:

Heille suurimmat pahoittelut, nyt onkuitenkin syytä takllta valmistelu ja valtuuston pääle käynyt rynnäkkö laitaa vasten.

Äänestä

Niinhän ne järjesteli, mutta kenen eduksi? Halliosakeyhtiö myy ainoan varallisuutensa 1/10-osahintaan kaupungille! Halli Oy:lle jää tämän jälkeen pelkkä toiminnan pyörittäminen. Halliyhtiön luulisi olevan huolissaan, mutta sen hallitus on antanut kaupalle siunauksensa. Kuka on huolissaan esteellisyysasiassa nimenomaan kaupungin puolelta? Ilmoittautuu jos uskaltaa. Tyhmyytensä osoittaa!

Äänestä

Valtuustossa eräs valtuutettu kysyi, missä ovat nimetyn hallityöryhmän esitykset paperilla, missä ovat kaup.hallituksen käsittelyt ja missä on se ja se..hallin ongelma tiedettiin vaan ei sitä, miten ratkaisu tulee vaikuttamaan tuleviin vuosiin..mm kunnostus jne kulujenkin myötä.

Peruskysymys ensin; mitä ihmettä itsenäisen osakeyhtiön velkaongelmien neuvottelut kuuluivat yleensäkään kaupunginvaltuustolle tahi kaupungin valtuutetuille tai viranhaltijoille?

Työryhmää johti sivistysjohtaja Lehtosaari. HAH, jo on outoa touhua, halliyhtiön puoleltahan tälläkin näytettiin että ollaan housut kintuissa eikä kukaan enää pysty pyyhkimään ...!

Johtopäätös;
kaikki kaupungilta lainaa tahi takausta saaneet yritykset sekä yhdistykset; antakaa velan vaan olla hoitamatta ja kun hiillos on täysin kylmää, laittakaa kaupunginvaltuutetut ja viranahaltijat neuvottelemaan puolestanne velka nollaksi.

Äänestä

Onko Pyhäjärven hallinto saatu näin kuralle??????????????????
Voi teitä!

Äänestä

Rikoslain virkarikoksia koskevan 40 luvun 11 § on seuraavia määritelmiä:

"Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) virkamiehellä henkilöä, joka on virka- tai siihen rinnastettavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan taikka kuntayhtymään tai muuhun kuntien julkisoikeudelliseen yhteistoimintaelimeen, eduskuntaan, valtion liikelaitokseen taikka evankelisluterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkokuntaan tai sen seurakuntaan tai seurakuntien yhteistoimintaelimeen, Ahvenanmaan maakuntaan, Suomen Pankkiin, Kansaneläkelaitokseen, Työterveyslaitokseen, kunnalliseen eläkelaitokseen, Kuntien takauskeskukseen tai kunnalliseen työmarkkinalaitokseen;

2) julkista luottamustehtävää hoitavalla henkilöllä kunnanvaltuutettua ja muuta yleisillä vaaleilla valittua 1 kohdassa mainitun julkisyhteisön edustajiston jäsentä kuin kansanedustajaa edustajantoimessaan sekä 1 kohdassa mainitun julkisyhteisön tai laitoksen toimielimen, kuten valtioneuvoston, kunnanhallituksen, lautakunnan, johtokunnan, komitean, toimikunnan ja neuvottelukunnan, jäsentä sekä muuta mainitun julkisyhteisön tai laitoksen luottamushenkilöä;

3) julkisyhteisön työntekijällä henkilöä, joka on työsopimussuhteessa 1 kohdassa mainittuun julkisyhteisöön tai laitokseen taikka yliopistoon; (24.7.2009/562)

4) ulkomaisella virkamiehellä henkilöä, joka on nimitetty tai valittu vieraan valtion tai julkisen kansainvälisen järjestön, toimielimen tai tuomioistuimen hallinnolliseen tai oikeudelliseen virkaan tai tehtävään tai joka muuten hoitaa julkista tehtävää vieraan valtion tai julkisen kansainvälisen järjestön, toimielimen tai tuomioistuimen puolesta;

5) julkista valtaa käyttävällä henkilöllä

a) sitä, jonka tehtäviin lain tai asetuksen nojalla kuuluu antaa toista velvoittava määräys tai päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta taikka joka lain tai asetuksen nojalla tehtävässään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen, sekä

b) sitä, jonka lain tai asetuksen nojalla taikka viranomaiselta lain tai asetuksen nojalla saadun toimeksiannon perusteella kuuluu osallistua a kohdassa tarkoitetun päätöksen valmisteluun tekemällä päätösesitys tai -ehdotus, laatimalla selvitys tai suunnitelma, ottamalla näyte tai suorittamalla tarkastus taikka muulla vastaavalla tavalla;

6) ulkomaisen parlamentin jäsenellä henkilöä, joka on vieraan valtion kansanedustuslaitoksen tai kansainvälisen parlamentaarisen yleiskokouksen jäsen."

Ja saman luvun 12 §:

"Soveltamisalasäännökset

Tämän luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön.

Tämän luvun 1–3, 5 ja 14 §:ää sovelletaan, viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta, myös julkisyhteisön työntekijään.

Tämän luvun 1–3 ja 14 §:ää sovelletaan, viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta, myös ulkomaalaiseen virkamieheen. Ulkomaalaiseen virkamieheen, joka toimii Suomen alueella kansainvälisen sopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen nojalla tarkastus-, tarkkailu-, takaa-ajo-, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämis- tai rikosten ennalta estämis- ja esitutkintatehtävissä, sovelletaan myös, viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta, tämän luvun 5 ja 7–10 §:ää. (16.3.2007/282)

Tämän luvun 4, 4 a ja 14 §:ää sovelletaan myös ulkomaisen parlamentin jäseneen. (10.6.2011/637)

Rikosoikeudellista virkavastuuta koskevien säännösten soveltamisesta eräissä tapauksissa säädetään erikseen lailla."

Kunnanvaltuutettu on siis yksiselitteisesti toimessaan rikosoikeudellisessa virkavastuussa ihan samalla lailla kuin kunnan virkamieskin. Valtuutettu ei voi siis toimia yhtään sen vastuuttomammin kuin virkamieskään. Kyllä näin on.

Äänestä

Valtuutetun rikosoikeudellista virkavastuuta mitataan siis loppu viimeksi leivättömän pöydän ääressä ja poliittista vastuuta vaaleissa.

Äänestä

justiinsa näin yhtä varmasti kuin valtuuston puheenjohtajan voi erottaa luottamuspulan vuoksi tai yhtä varmasti kun valtuuston kokouksen voi kutsua koolle varapuh.johtaja jos puh.johtaja ei kutsu sitä just silloin kun jotkut valtuutetut sitä haluavat!
Jos luet lakia niin lukaseppas myös kho:n ennakkotapauksia. Niillä on muuten aika suuri merkitysti lakeja tulkittaessa!
Pistä tänne linkkiä tapaukseen jossa valtuutettu on todettu esteelliseksi vastaavassa tapauksessa kuin monitoimihallikiinteistön määräraha päätöksessä! Et muuten löydä!

Äänestä
  • Oikeustapauksia esteellisyydestä:

    -KHO 1972-II-63
    Kunta oli päättänyt ostaa yhtiön rakennukset kunnalle. Valtuuston jäsen, joka oli yhtiön toimitusjohtaja ja omisti yhtiön 300 osakkeesta 149, katsottiin esteelliseksi ottamaan osaa päätöksen tekoon kunnanvaltuustossa.

    -KHO 14.4.2009/1145
    Osakeyhtiö oli tarvitsemansa lisärahoituksen kattamiseksi pyytänyt kaupungilta takausta, sijoitusta tai pääomalainaa. Yhtiön hallitukseen olivat tuolloin kuuluneet kaupunginjohtaja X ja kaupunginhallituksen jäsen Y. He osallistuivat rahoitusasian valmisteluun kaupunginhallituksessa vasta sen jälkeen kun heidän hallitusjäsenyytensä yhtiössä oli päättynyt. He eivät enää olleet esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun yhteisöjääviä koskevan hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella. Heidän aikaisempi jäsenyytensä yhtiön hallituksessa oli kuitenkin sellainen erityinen syy, jonka johdosta luottamus heidän puolueettomuutensa oli vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kuntalain 52 §:n 2 momentin perusteella he olivat esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun kaupunginhallituksessa, ja valtuuston päätös myöntää yhtiölle pääomalainaa oli syntynyt kuntalain 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

    - KHO 1989-A-45
    Kunnanhallitus oli valinnut kunnan edustajaksi osakeyhtiöön kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja hänen varajäsenekseen kunnanhallituksen jäsenen. Kunnanhallituksen kokouksessa, jossa oli tehty kunnanvaltuustolle ehdotus maa-alueen vuokraamisesta mainitulle yhtiölle, oli kuultu edellä mainittuja henkilöitä osakeyhtiön edustajina. He eivät olleet esteellisyytensä vuoksi ottaneet osaa keskusteluun eivätkä päätöksen tekemiseen, vaan olivat poistuneet kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Asian valmistelu kunnanhallituksessa ei ollut tapahtunut virheellisesti. Kunnanvaltuuston päätös, jolla kunnanhallituksen ehdotus oli hyväksytty, ei näin ollen ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä. (Mitenkäs se oli kaupunginhallitus 10.12 ja 13.12, ketä oli paikalla?)

    Yhteisöjäävi on:
    - henkilö tai hänen läheisensä, joka on hallituksen / hallintoneuvoston jäsen tai toimitusjohtajana yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai haittaa.
    - näitä yhteisöjä on mm. osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö.

    Tässä tapauksessa kyseessä on varsin merkittävä asia kyseiselle osakeyhtiölle, koska tämä yhtiö pääsee eroon veloistaan, jotka ovat olleet sille huomattava rasite.

    Äänestä

Valtuuston 17.12.2012 talousarviolisäyksistä pitää tehdä oikaisuvaatimus.

Voi Pyhäjärven valtuusto, tyhmyyden tiivistymä, miten häpäisitte pyhäjärviset, kaikki entiset ja tulevatkin puulaakit.

Kahden vuoden ajan on valitettu huonosta valmistelusta, muotovirheistä jne.

Ja nyt itse VALITTAJIEN KUNINGAS JA KUNINGATAR, itse ryhtyivät vieraaseen tavaraan, tarttuivat veronmaksajien omaisuuteen eli rahaan, ja kenkkäsivät huikean summan itsenäisen osakeyhtiön velkajärjestelyihin.

Äänestä

kaikki tapaukset poikkeaa Pyhäjärven tapauksesta.
KHO 1972-II-63: valtuuston jäsen oli yhtiön toimitusjohtaja ja pääomistaja, eli asia koski häntä henkilökohtaisesti
KHO 14.4.2009/1145: molemmat virkamiehiä
KHO 1989-A-45: ei esteellisyyttä

Kyllähän noita löytyy mutta etsi vastaava tapaus kuin Pyhäjärvellä. Ei muuten Löydy!!!

Äänestä
  • Yhteisöjääviys (lähde kunnat.net):

    "Henkilö on esteellinen hallintolain 28.1 § 5 kohdassa tarkoitetun yhteisöjäävin perusteella, mikäli hän tai hänen hallintolain 28.2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu ns. perhepiiriin kuuluva läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa.

    Yhteisöjääviä sovelletaan silloin, kun on kysymys toiminnasta sellaisessa yhteisössä tai säätiössä, joka ei kuulu kuntakonserniin. Kuntakonsernin sisällä ja eräiltä osin kuntien yhteistoiminnassa sovelletaan yhteisöjäävin poikkeusta, jota käsitellään jäljempänä.

    Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kuntakonsernia koskevan kuntalain 16 a §:n mukaan kunnan tytäryhteisö. Kunnan tytäryhteisöä koskevia säännöksiä sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluvaan säätiöön. Mikäli kunta on esimerkiksi osakeyhtiön ainoa osakas, on selvää, että kyseessä on kunnan tytäryhteisö. Määräysvalta voi kirjanpitolain mukaan perustua paitsi suoraan omistukseen, myös esimerkiksi oikeuteen valita enemmistö hallituksen tai siihen verrattavan toimielimen jäsenistä, tai tosiasialliseen määräysvaltaan yhteisössä.

    Yhteisöjäävi ei ulotu konserniin kuuluvan yhteisön "yli" sen emoon saakka, ellei emoyhtiölle itselleen ole odotettavissa asian ratkaisusta laissa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa. Jos tytäryhteisö on asianosaisena tai intresenttinä ilman, että sen emolla on asiassa suoraan omia intressejä, esimerkiksi emoyhtiön toimitusjohtaja ja sen hallituksen jäsenet eivät yhteisöjäävin tai sen poikkeuksen perusteella ole esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn kunnan toimielimissä.

    Yhteisöjäävisäännöksessä tarkoitettuja yhteisöitä ovat muun muassa osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, seurakunta, toinen kunta ja kuntayhtymä. Henkilö, joka on yhteisön tai säätiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, on esteellinen käsittelemään yhteisön asiaa. Sama koskee yhteisön toimitusjohtajaa tai vastaavaa, esimerkiksi isännöitsijää.

    Yhteisön johtoon kuuluvat ja hallinnossa toimivat henkilöt ovat esteellisiä käsittelemään asiaa, jossa yhteisö on asianosainen tai intresentti. Esteellisyys syntyy myös silloin kun henkilön perhepiiriin kuuluvat toimivat yhtiön johdossa tai hallinnossa. Yhteisöjääviä sovelletaan mm. tilanteissa, joissa kunnan toimielin päättää lainan tai takauksen myöntämisestä oman konserninsa ulkopuoliselle yhteisölle. Kuntakonsernin sisällä sovelletaan yhteisöjäävin poikkeusta. Yhteisöjäävi voi tulla sovellettavaksi myös mm. myönnettäessä harkinnanvaraisia avustuksia erilaisten yhteisöjen ja säätiöiden yleishyödylliseen toimintaan. Avustuksen hakijana olevan yhteisön tai säätiön johdossa tai hallinnossa toimivat henkilöt (palvelussuhteessa olevat ja luottamushenkilöt) ovat yhteisöjäävin perusteella esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn kunnassa.

    Esimerkiksi yhdistysten rivijäseniin yhteisöjäävi ei kuitenkaan ulotu – pelkästään jäsenyys avustuksen hakijana olevassa yhdistyksessä ei siis tee esteelliseksi. Yhdistyksen tai muun yhteisön palveluksessa olevat ovat palvelussuhdejäävin perusteella esteellisiä asiassa jossa heidän työnantajansa on asianosainen tai jonka ratkaisusta on sille erityistä hyötyä tai vahinkoa."

    Äänestä

  • yhteisö_jäävi kirjoitti:

    Yhteisöjääviys (lähde kunnat.net):

    "Henkilö on esteellinen hallintolain 28.1 § 5 kohdassa tarkoitetun yhteisöjäävin perusteella, mikäli hän tai hänen hallintolain 28.2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu ns. perhepiiriin kuuluva läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa.

    Yhteisöjääviä sovelletaan silloin, kun on kysymys toiminnasta sellaisessa yhteisössä tai säätiössä, joka ei kuulu kuntakonserniin. Kuntakonsernin sisällä ja eräiltä osin kuntien yhteistoiminnassa sovelletaan yhteisöjäävin poikkeusta, jota käsitellään jäljempänä.

    Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kuntakonsernia koskevan kuntalain 16 a §:n mukaan kunnan tytäryhteisö. Kunnan tytäryhteisöä koskevia säännöksiä sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluvaan säätiöön. Mikäli kunta on esimerkiksi osakeyhtiön ainoa osakas, on selvää, että kyseessä on kunnan tytäryhteisö. Määräysvalta voi kirjanpitolain mukaan perustua paitsi suoraan omistukseen, myös esimerkiksi oikeuteen valita enemmistö hallituksen tai siihen verrattavan toimielimen jäsenistä, tai tosiasialliseen määräysvaltaan yhteisössä.

    Yhteisöjäävi ei ulotu konserniin kuuluvan yhteisön "yli" sen emoon saakka, ellei emoyhtiölle itselleen ole odotettavissa asian ratkaisusta laissa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa. Jos tytäryhteisö on asianosaisena tai intresenttinä ilman, että sen emolla on asiassa suoraan omia intressejä, esimerkiksi emoyhtiön toimitusjohtaja ja sen hallituksen jäsenet eivät yhteisöjäävin tai sen poikkeuksen perusteella ole esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn kunnan toimielimissä.

    Yhteisöjäävisäännöksessä tarkoitettuja yhteisöitä ovat muun muassa osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, seurakunta, toinen kunta ja kuntayhtymä. Henkilö, joka on yhteisön tai säätiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, on esteellinen käsittelemään yhteisön asiaa. Sama koskee yhteisön toimitusjohtajaa tai vastaavaa, esimerkiksi isännöitsijää.

    Yhteisön johtoon kuuluvat ja hallinnossa toimivat henkilöt ovat esteellisiä käsittelemään asiaa, jossa yhteisö on asianosainen tai intresentti. Esteellisyys syntyy myös silloin kun henkilön perhepiiriin kuuluvat toimivat yhtiön johdossa tai hallinnossa. Yhteisöjääviä sovelletaan mm. tilanteissa, joissa kunnan toimielin päättää lainan tai takauksen myöntämisestä oman konserninsa ulkopuoliselle yhteisölle. Kuntakonsernin sisällä sovelletaan yhteisöjäävin poikkeusta. Yhteisöjäävi voi tulla sovellettavaksi myös mm. myönnettäessä harkinnanvaraisia avustuksia erilaisten yhteisöjen ja säätiöiden yleishyödylliseen toimintaan. Avustuksen hakijana olevan yhteisön tai säätiön johdossa tai hallinnossa toimivat henkilöt (palvelussuhteessa olevat ja luottamushenkilöt) ovat yhteisöjäävin perusteella esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn kunnassa.

    Esimerkiksi yhdistysten rivijäseniin yhteisöjäävi ei kuitenkaan ulotu – pelkästään jäsenyys avustuksen hakijana olevassa yhdistyksessä ei siis tee esteelliseksi. Yhdistyksen tai muun yhteisön palveluksessa olevat ovat palvelussuhdejäävin perusteella esteellisiä asiassa jossa heidän työnantajansa on asianosainen tai jonka ratkaisusta on sille erityistä hyötyä tai vahinkoa."

    Lähde kunnat.net:

    "Oikeuskäytännössä (KHO:14.5.2008/1145) yhtiön entiset hallituksen jäsenet on katsottu yleislausekkeen nojalla esteellisiksi yhtiölle myönnettävää takausta käsiteltäessä. Osakeyhtiö oli tarvitsemansa lisärahoituksen kattamiseksi pyytänyt kaupungilta takausta, sijoitusta tai pääomalainaa. Yhtiön hallitukseen olivat tuolloin kuuluneet kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen. He osallistuivat rahoitusasian valmisteluun kaupunginhallituksessa vasta sen jälkeen kun heidän jäsenyytensä yhtiön hallituksessa oli päättynyt. He eivät enää olleet esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun yhteisöjäävin perusteella. Heidän aikaisempi jäsenyytensä yhtiön hallituksessa oli kuitenkin sellainen erityinen syy, jonka johdosta luottamus heidän puolueettomuutensa oli korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan vaarantunut muusta erityisestä syystä. KHO katsoi, että hallituksen entiset jäsenet olivat olleet esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun kaupunginhallituksessa, ja valtuuston päätös myöntää yhtiölle pääomalainaa oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä."

    Onko kaupungin hallituksen kokouksessa ollut läsnä "yhtiön hallituksen jäseniä"? Miten lienee?

    Äänestä

  • jäävitön jäävi kirjoitti:

    Lähde kunnat.net:

    "Oikeuskäytännössä (KHO:14.5.2008/1145) yhtiön entiset hallituksen jäsenet on katsottu yleislausekkeen nojalla esteellisiksi yhtiölle myönnettävää takausta käsiteltäessä. Osakeyhtiö oli tarvitsemansa lisärahoituksen kattamiseksi pyytänyt kaupungilta takausta, sijoitusta tai pääomalainaa. Yhtiön hallitukseen olivat tuolloin kuuluneet kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen. He osallistuivat rahoitusasian valmisteluun kaupunginhallituksessa vasta sen jälkeen kun heidän jäsenyytensä yhtiön hallituksessa oli päättynyt. He eivät enää olleet esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun yhteisöjäävin perusteella. Heidän aikaisempi jäsenyytensä yhtiön hallituksessa oli kuitenkin sellainen erityinen syy, jonka johdosta luottamus heidän puolueettomuutensa oli korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan vaarantunut muusta erityisestä syystä. KHO katsoi, että hallituksen entiset jäsenet olivat olleet esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun kaupunginhallituksessa, ja valtuuston päätös myöntää yhtiölle pääomalainaa oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä."

    Onko kaupungin hallituksen kokouksessa ollut läsnä "yhtiön hallituksen jäseniä"? Miten lienee?

    Pyhäjärven kaupunginhallitukseen ei kuulu Monitoimihalli Oy:n hallituksen jäseniä, ei myöskään henkilökohtaisiin varajäseniin. Käsitykseni mukaan Jukka Tikanmäki oli kokouksessa läsnä mutta jääväsi itsensä oikeaoppisesti, kuinkas muutenkaan!

    Äänestä

Aina tulee muistaa. Jokainen tapaus on omanlaisensa.
Ne ratkaistaan tapaus tapaukselta. Ei massana.
Kuten edellä nähtiin, yksiyhteen tapauksia on vaikea löytää.
Siksi täällä kirjoittelu on omien aivonystyröiden pyörittämistä, ei faktaa.
Sellaisenakin ajanvietettä ja keskustelua toisten kanssa.

Äänestä

nuo nyt on päivän selviä asoita. Jääviys ei kuitenkaan koske kunnanvaltuutettuja!
On se vaikea uskoa...

Äänestä

Kymysys:

Onko osayhtiön hallituksen jäsen, eli henkilö, jolle kyseisen osakeyhtiön yhtiökokous myöntää tai ei myönnä vastuuvapautta, jäävi osallistumaan kunnanvaltuustossa kyseistä osakeyhtiötä koskevaan päätöksentekoon, joka on omiaan vaikuttamaan tämän osakeyhtiön taloudelliseen tilaan ja niin muodoin myös kyseisen henkilön asemaan yhtiön taloudesta ja hallinnosta vastaavana? Entä jos lisäksi kyseinen yhtiö on pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa eikä suoriudu lainataakastaan?

Äänestä
  • ei ole jäävi ihan yksiselitteisesti. Taloudelliset ongelmatkaan yhtiössä ei muodostu henkilökohtaisiksi osakeyhtiön hallituksen jäsenille! Pitäisi tuon jokaisen ymmärtää. Eipä olis tunkua yhteisöjen hallituksiin jos siellä henkilökohtaisesti pitäisi vastata yhtiön talodesta!

    Äänestä

finder.fi

Pyhäjärven Monitoimihalli Oy

Hallituksen jäsenet Kaupparekisterissä
Puheenjohtaja:Humaloja Eero Antero
Varsinainen jäsen:Pennanen Reijo Viljam
Varsinainen jäsen:Jämsä Juha Tapio
Varsinainen jäsen:Tikanmäki Jukka Emil
Varsinainen jäsen:Piippo Taimi Elisabet
Varsinainen jäsen:Pylväs Riitta Anneli

Äänestä

Kuka on toimitusjohtaja?

Äänestä

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN EDUSTAJIIEN VALINTA PYHÄJÄRVEN MONITOIMIHALLI OY:N TYÖRYHMÄÄN
276/02.05.03/2010

KHALL § 115

Kaupunginvaltuuston hyväksyi 27.2.2012 § 17, että aiemmin Pyhäjärven Monitoimihalli Oy:n nimetty työryhmä tekee selvityksen monitoimihallin tilanteesta elokuun 2012 loppuun mennessä. Hyväksyttiin, että kaupunginhallitus voi täydentää työryhmää tarvittaessa toimintakenttää tuntevilla asiantuntijoilla.

Ehdotus:
Vs. kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus nimeää Pyhäjärven kaupungin edustajat Pyhäjärven Monitoimihalli Oy:n työryhmään.
Päätös:

Raija Leppäharju antoi kaupunginhallitukselle kokouksessa 12.3.2012 päivätyn Pyhäjärven Monitoimihalli Oy:n hallituksen esityksen, jossa hallitus esittää työryhmään valittavaksi Juha Jämsän ja Jani Komulaisen.
Pekka Päivärintä poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 17.25 ja Raija Leppäharju klo 17.35.

Kaupunginhallitus nimesi Pyhäjärven Monitoimihalli Oy:n työryhmään kaupungin edustajiksi Jorma Leskisen, Laimi Shemeikan, Tiina Aholan ja Jukka Lehtosaaren. Kokoonkutsujana toimii Pyhäjärven Monitoimihalli Oy:n toimitusjohtaja Jani Komulainen.

Äänestä
  • elä nyt vaadi Pyhäjärven kaupungin edustajaa, koska kaupunki ei omista yhtään osaketta.

    Äänestä

Voi paskojen pasko, en jaksa kaikkea lukea, mutta maalaisjärki sanoo, että JukkaTikanmäki ja Taimi Piippoi, jotka ovat Monitoimihallin hallituksen jäseniä ja omistavat osakkeita, ovat esteellisiä Pyhäjärven kaupunginvaltuuston kokouksessa käsitelemässä asiaa, että kaupunki varaa 550 000 euroa jäähallin ostoa varten.
Se on fakta, että esteellisiä ovat, koska osakkeenomistajina ovat vastuullisia yhtiöstään ja kaupunginvaltuuston jäseninä esteellisiä. He eivät edusta halliyhtiössä kaupunkia vaan omistamaansa yhtiötä , monitoimihallia.

Ja Piste... eikö tämä ole faktaa....

Äänestä

Ei. Lue ylhäältä!

Äänestä

Sanonpa, että, höpö,höpö.
Siinä kaikki viisaat , vaietkaa!!

Äänestä

Toivon, että päätökset syyllisyydestä/syyttömyyddestä tulevat tammikuun aikana, jotta tiedämme, keitä valitaan kaupungin johtaan tulevalle 4-vuotiskaudelle!!

Äänestä

Järki hoi ja esteel koita rauhoittua ei tässä todellakaan ole tapahtunut mitään laitonta.Tämä on juuri senluokan asia jossa ei kannata vouhkata jos ei tiedä asioiden todellista laitaa. Tottakai voi valittaa,mutta kannattaa valitta vaan hiljaa itsekseen koska silloin saa paremman tuloksen omalle mielelleen.

Äänestä
  • Meillä näyttää olevan kymmenittäin laintuntijoita. Ei ole ihme, että kun lakia luetaan niin hallituksessa kuin tälläkin palstalla juuri kuin itse pääp...u , niin kaikki asiat ovat sekaisin.

    Äänestä

Kaupunginhallituksen 10.12 ja 13.12 pöytäkirjoihin ei ole merkitty, että läsnäolijat olisivat jäävänneet itseään...

Eli siis kukaan ei ole ollut jäävi?

Äänestä

Niin ja näin, kuka mielestäsi oli jäävi kaup.hallituksen kokouksissa?

Äänestä
  • Niin ei kukaan ole ollut jäävi.

    Äänestä

  • ymmärrystä kirjoitti:

    Niin ei kukaan ole ollut jäävi.

    Vatuttaa joidenkin kirjoittajien pitkät liirumlaarumit, ei niitä kukaan jaksa lukea!!Kirjoittakaa sanomisenne lyhyesti ja ytimekkäästi jos haluatte että joku lukee ne!
    Aivan turhia kirjoituksia, eivät kiinnosta ketään eikä innosta muita kirjoittajia!!

    Äänestä

  • voiasiansanoalyhyest kirjoitti:

    Vatuttaa joidenkin kirjoittajien pitkät liirumlaarumit, ei niitä kukaan jaksa lukea!!Kirjoittakaa sanomisenne lyhyesti ja ytimekkäästi jos haluatte että joku lukee ne!
    Aivan turhia kirjoituksia, eivät kiinnosta ketään eikä innosta muita kirjoittajia!!

    Niin jos asia ei ole selvä itselle on vaikeaa selitellä muille. Ts. pas_kan puhujia tollaset satuilijat.

    Äänestä

"Henkilö on esteellinen hallintolain 28.1 § 5 kohdassa tarkoitetun yhteisöjäävin perusteella, mikäli hän tai hänen hallintolain 28.2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu ns. perhepiiriin kuuluva läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Yhteisöjäävisäännöksessä tarkoitettuja yhteisöitä ovat muun muassa osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, seurakunta, toinen kunta ja kuntayhtymä. Henkilö, joka on yhteisön tai säätiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, on esteellinen käsittelemään yhteisön asiaa. Sama koskee yhteisön toimitusjohtajaa tai vastaavaa, esimerkiksi isännöitsijää. "

Yhteisöjäävi on henkilö, joka toimii semmoisen osakeyhtiön hallituksessa, joka on asianosainen.

Äänestä
  • Mitähän tuollakin on merkitystä missään.Haista pas_ka ja mieti hiljaa itseksesi

    Äänestä

Lait ovat sen verran hauskoja, että jos niitä pykäliä lukee vain itselle soveltuvin osin, tulee eri tulkinta kuin jos lukee koko pykälän.

Äänestä

Hauskaahan tässä on että aloittajan vihjaamaa jääviyttä Pyhäjärvellä ei ollut. jokainen voi googlettaa oikeuksien päätökset ja yhtään vastaavaa ei löydy!

Äänestä
  • pööö pa oli öööpö

    Äänestä

  • Niin valtuuston päätös oli valtuuston päätös.Jos aloittajan logiikalla mennään niin mikään valtuuston päätös ei ole lain mukainen?Kaikki päätökset ovat aivan turhia?

    Äänestä

Kyllä meinaan löytää ratkaisevan ennakkotapauksen. Aikaa tulee menemään siihen 2-8 päivää!

Äänestä
  • Menee varmaan 2-8 vuotta tai sitten iäisyys

    Äänestä

Kaupungin valtuuston ottaessa 17.12.2012 Monitoimihalli oy ostomäärärahan talousarviokäsittelyyn, arvioikaa 550 000 euron asiaa johtoryhmän valmistelun, kaupunginhallituksen päätösesittelyn ja valtuuston jatkotoimenpiteiden näkökulmasta.

Johtoryhmän viesti hallitukselle 10.12, sitä ennen 3.12 valtuuston talousarvio-iltakoulu, iltakoulussa ei ole asiasta pihaustakaan, johtaja Tikkanen tuo määrärahaeistyksen plankkona hallitukselle. Nimetty hallityöryhmä ei kuukausia käydyissä neuvotteluissa päässyt yksimielisyyteen..Miksi sivistysjohtaja Lehtosaari, työryhmän puheenjohtaja, ei edistänyt johtoryhmän kautta neuvottelutulosta tuotavaksi ajoissa ( AIKAA OLI syyskuu, lokakuu, marraskuu) kaupunginhallitukselle, jotta asiaa olisi voitu poliittisessa kokoonpanossa harkita..

Valtuustossa tapahtui 17.12.2012 minimissään muotovirhe, ja sempä takia määrärahavaraus ja samalla koko talousarviokäsittely joutuu hallinto-oikeuden hitaaseen nieluun.

Onnittelut kuntalakia tunteville, ja sen selässä maineeseen ratsastaneille.Joskus se kesyksikin luultu hevonen saattaa äkkipäätään pillastua, ja ratsastaja tipahtaa satulasta tahi tässä tapauksessa reestä.

Näettekö, tuolla se laki-ikoni menee häntäjouhet hulmuten, kohti itärajaa ja reessä roikkuu ...vielä 14 päivää

Äänestä

Hallituksessa 3 ääntä riitti puh.johtajanäänellä. Valtuustossa 5 vasta-ääntä! Ei nauti valtuusto hallituksen luottamusta, ei totta tosiaan!

Äänestä
  • Se pitää olla kyllä toisinpäin. Ei valtuuston tarvitse nauttia hallituksen luottamusta. Valtuusto on kunnan korkein päättävä elin. Kyllä hallituksen pitää olla valtuuston luottamuksen arvoinen ja tarvittaessa valtuusto voi erottaa hallituksen

    Äänestä

Niinpä niin. Hallituksessa puolet äänesti vastaan. Valtuustossa 5/18! Miettikää....

Äänestä

valtuustossa oli vallalla kaikkeen alistumisen mieli.
puolesta äänestäneet eivät enää jaksaneet ottaasitä riskiä että työpaikoilla järsitään alinomaan, sitä että harrasteporukat piinaavat milloin milloin...
jänishousuiski en ihan suoraan noin 9 valtuutettua kutsuisi, mutta pakko todeta että viimehenkäyksenä tekee joskus "palveluksia" joista olettaa voivansa noukkia tulevaisuudessa pieninä annoksina rusinoita, valitettavaa on että rusinat osoittautuvat pakomatkalle rynnäneiden jänisten papanoiksi..
muistattehan valtuuston kesäkuun 2011 farsiin...poispaenneita, eronneiita, eron peruutuksia jne...

JA NÄITÄ ÄÄNESTETTIIN myös UUSIMAAN pelkuruus riskinsä..

Äänestä

olipas kiperä paikka äänestää liikuntapaikan pelastamisesta nuorille ja vanhemmillekkin. Tais olla niin kiperä että joku yritti ehdottaa jopa salaista lippuäänestystä! kuvottavaa...

Äänestä

salainen lippuäänestys oli kyllä mielestäni "hätähuuto", vallankin kun tiedämme miten julmaa on ihmisen joukkolynkkays kun se vaan jonkun toimesta aktivoidaan..

pettymystä aiheutti sen sijaan muutamien valtuutettujen tyhjää-ääni.
ymmärtää toisaalta senkin, kun oli lusikoitavassa sopassa samanaikaisesti kitkerä suola ja imelä sokeri. ja taisi siinä oli muutama ahvenan ruotokin olla.

Äänestä

Valtuustossa oli vallalla kaikkeen alistumisen meininki!!
Niin oli. Oli nähtävissä hällä-väliä tyyli. Kyseessä olei tämän valtuustokauden viimeinen kokous, joten miksi olisi antanut omaa mielipidettä, kun ei edes ollut tietoa, että tällainen asia tulee esille. Eikä tietoa, mistä on kyse.

Yks , kaks....

Ei nääs tavallinen rivivaltuutettu ole asioista jyvällä, ellei niitä ole hänelle selitetty, kerrottu tai näytetty.

Pimennossa jatkossakin päätökset tehdään. Ihan se sama hiekkalaatikkoväki on päättämässä, kuten ennen v. 2009.

Sorry pyhäjärviset, olen pahoillani.

Äänestä

Eikös tuo joukkolynkkaus viittaa kansan mielipiteeseen jota valtuutettujen pitäis kunnioittaa?

Äänestä

Jos esteellisyyttä oli, niin valtuuston kokouksessa on oikea paikka tehdä tuota koskeva ehdotus. Jos kannatusta riittää, niin siitä vaan äänestämään. Ei jää vaivaamaan sen kummemmin päättäjiä kuin muitakaan asiasta kiinnostuneita. Miten tulee menetellä.

Äänestä

Eihän tuosta kukaan tehnyt kannatettua esitystä kokouksessa. Nyt peräkäteen napsutetaan.

Äänestä

Ei napsuteta vaan itketään kuten näillä on tapana...

Äänestä

Kyllä laki edellyttää, että itse on ilmaistava jääviytensä.

Äänestä
  • Kyllä laki edellyttää että valtuuston on tehtävä päätös ja se on sen tehnyt. Se on meidän valitsema valtuusto, jos päätös ei miellytä niin mitä sitten? Ei kun ehdokkaaksi seraaviin vaaleihin tekemään järkeviä ja viisaita päätöksiä. Tänne on aivan turha kirjoitella, ei näillä nimettömillä puheilla ole mitään merkitystä muualla kuin kirjoittajan omassa päässä.

    Äänestä

  • Valtuusto ei tehnyt päätöstä jääviydestä kahden halliosakeyhtiön hallituksen jäsenen osalta eivätkä henkilöt itse jäävänneet itseään.

    Äänestä

Tiedätkö miksi? Minä minä minä..olen kuntalaki, hallintolaki ja Jumalan laki. sekä Suomen laki. muuta sinulla ei pidä oleman..minä minä.
ja kun kerran yksi on minä, niin toinen menee mukana kun on kyseessä yli-minän tukeminen.

Äänestä
  • Tunnustatteko tyhmyytenne? Oletteko valinneet edustajaksenne lampaita, tai miksi ette ole itse pyrkineet valtuustoon kun tunnutte olvan kaikkitietäviä ja asioista perillä olevia? Vai onko muuten vaan mukavaa arvostella ihmisiä jotka ovat ottaneet vastuuta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


valt.pj esteellinen+ kirjoitti:

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kmaupunginjohtajan toiminut Markku Lumio oli esteellinen osalklistumaan asian käsitelyyn valtuustossa. Hän ei kuitenkaan siirtynyty yleisölehterille asian käsittelyn valtuustossa. nvaan jäi istumaan saliin virkamikehille varatulle paikalle.
KHO:n mukaan valtuuston päätös oli lainvastainen.

Valtuustion päättiu marraskuussa 2009 takauksesta, joka myönnettiin Kiinteistö Oy Kustaanportti Fastgithes Ab:_n lainan vakuudeksi. Hakemuksen perusteella vuokra-asuntoyhtiön omistaja on Pohjanmaan YH-Asunnot, joka omistaja on Pohjanmaan YH-Rakennuttaja. Lumio on ollut molempien hallituksen jäsen.

Miten Pyhäjärvellä

Pyhäjärven kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen varata Monitoimihalli jäähallin ostamista varten 550 00 euron määrärahan kaupungin talousarvioon.
Kaupungin valtuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäki, joka on yhtiön hallituksen jäsen ja yhtiön hallituksen jäsen Taimi Piippo olivat asian käsittelyssä mukana ja esittivät, että kaupunki varaa talousarvioon 550 000 euron määrärahan jäähallin ostamiseen kauapungille.

Hyvät kaupunkilaiset!!
'
Ajatelkaa

Kun yhtiö on konkurssikypsä, eikä ole tehnyt edes kaupungille myyntitarjousta,
niin Pyhäjärven kaupungin valtuusto päättää äänestyksen jälkeen ostaa monumentin kaupungille.
t. Teidän varojanne, rahojanne, jotka voidaan kiireellisesti esimerkiksi käyttää lasten palvelutalon rakentamiseen, käytetään homeiseen jäähallin ostoon... siis 550 000 euroa.

Minulle asia ei kä-y!!! Ei, Ei !!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu