Taidan kuitenkin pitää Sinusta. Yritän kovasti suojata verkoilla itseäni teräviltä hampailtasi. Joskus kuitenkin, kun Sinua silittää, paljastat sen mielenkiintoisen pehmeän puolen itsestäsi. Mikä minä olen sanomaan sinua järjettömäksi, en mikään. Silti olet, olen.
Sinä, Järjetön Luontokappale
hauku, älä pure
60936
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
koska tulet silittämään?
Siinä on vaaransa. En minä ole leijonankesyttäjä. Koskahan olisin valmis ottamaan sen riskin, että voin menettää käteni?
mutta mähän olenkin kiltti kisu, muu on esitystä vain.
etkös sitä vielä ole huomannut?
On niin kunnioitettavan suuret käpälät ja pelottava suustaan, etten ihan hevin uskalla tunkea sormiani pienojen välistä. Pitää vaistota oikea hetki.
tunnistat sen kehräyksestä
Miten sinut saa kehräämään?
tiedät kyllä, koska olet siinä aiemminkin onnistunut
Minä kyllä sain sinut karjumaan.
mut sitä ennen kehräsin... eikö?
karjumiselle oli syy, ja olin siitä varottanu...
Kaipa se näin oli. Toivottavasti saan sinut vielä kehräämään. Katsotaan.
toivon että yrität vielä...
Ja vaikka ehkä joskus vaikutankin järjettömältä niin riskiä siitä että purisin ei ole... saatan karjua kovaa, mutta purra en
Sinähän houkuttelet. Muistelen että olet kyllä kova näykkäisemään (karjumisen lisäksi), se taitaa kyllä olla osa viehätysvoimaasi. Kunnes jälleen tapaamme...
niin, näykkiminen ei olekaan puremista...
hmmm... älä anna ajan kulua liikaa, vaativa kun olen niin ei ole kehräystä ilman rapsutusta / silittelyä.
Kuullostaa siltä ettet ole valmis, lienetkö koskaan?
Ja sinne häkkiin, tai liekaan, et ehkä minua koskaan saa - se on suurin riskisi, ei jellonan purema tai raapaisu.
En koskaan kahlitsisi sinua mitenkään, miten voisinkaan? Näin on hyvä, minä pidän tästä (sanan)vapaudesta välillämme. Mutta muista olla purematta, ettei häkki heilahda..
niinpä, muttei ole kehräyksestä saatikka puremista tms pelkoa kun ei ole jellonanmetsästäjää hiljattain näkynyt.
muista että leikkiin kyllästynyt jellona saattaa lönkötellä savannin kuumuuteen ja kadota taivaanrantaan...
Uhkailua puolin ja toisin. Onneksi näkyy sanojen taakse. Vai uhittelet karkaavasi savannin iltapäivän kuumuuteen? Älä väsytä itseäsi, ettet olisi helppo saalis...
ai meinaat helppo saalis niin kuin ensimmäisellä kerralla?
ehei, jotain oon oppinut...
sitäpaitsi tiedät ettei sekään ollut väsymyksestä kiinni.
ja sä uhkaat siis millä?
toisaalta, miks uhkailla, lapsellista, kun vois vaan kehrätä ja köllöttää raukeina banaanileipäpuun varjossa...
Saaliiksi tulit vähän niin kuin banaanileipäpuun takaa. En ajatellut sitä, mutta kiihkeä ajohan siitä tuli jonka jälkeen piti vähän ravistella vermeitä. En minä millään uhkaa, korkeintaan ajojahdilla, mutta älä pelkää, mä otan sut vaikka reppuselkään (eiks ne yleensä niin kanna saalistaan?).. Ja kumpi se saalistaja loppujen lopuksi on?
Niin, riski oot... tajusin sen, tai sitten "vaara liian suuri kiertää ja liian houkuttava ohittaa, en tiennyt kuinka kaikki voisikaan niin palaa polttaa..."
Uhkaat - vai lupaat ajojahtia?
Eikä ole kukaan saanut kiinni jellonaa, ainakaan saaliiksi reppuselkään, joten en tiedä miten kaltaisesi metsästäjä jellonaa kantaisi...
yksi asia on varma: jos jätät saaliin kitumaan, se iskee suoraan kaulavaltimoon - se on jellonan viimeinen puolustuskeino.
Eikä kesyyntyneet jellonat saalista (muuta kuin ehkä erityistapauksissa?), niille tuodaan lihat valmiiksi eteen...
joten sinä olet ed se saalistaja - tai ainakin pallo on sulla.
Minun aseet ovat laskettu. Enkä ikinä jätä mitään, enkä ketään kitumaan.
Minä olen valmis luopumaan. Ole onnellinen ja sinulle kaikkea hyvää.
Helposti luovutit, jälleen kerran. Pelkäätkö jellonan karjuntaa? Karjuminenhan itsepuolustusta, pelkoa että jahti päättyy jellonan kannalta huonosti. Jos et jätä kitumaan, ei sinulla syytä pelätä seurauksia.
Tiedäthän ettei suuria asioita saavuta ilman uhrauksia?
Et taida sinussa sittenkään olla tarpeeksi metsästäjää/kesyttäjää minulle?
Yritän vain suojella itseäni sekä myös sinua. Olet uppiniskainen, kuriton ja arvaamaton. Ja tietysti, kesytön. Haluanko minä sinut kesyttää? En. Pidän sinusta tuollaisena. Joskus vain näykkäiset piirun verran liian kovaa, se saa vedet silmiin.
Pyydän anteeksi, sikäli kuin kesyttömältä luonteeltani kykenen, jos näykkäisin (ja karjuin) liian kovaa viime kerralla.
Joskus on tarpeen saada metsästäjälle vedet silmiin jotta metsästäjän tähtäin horjahtaa eikä hänen nuolensa lävistäisi sydäntäni.
Nyt olen kyllä pelkkää kehräystä... täällä apinaleipäpuun varjossa köllöttelen ja kehrään...toisella silmällä tarkkailen antilooppeja (aamupalaa?) ja toisella tarkkailen mahd metsästäjien varalta...
Suojele sydäntäsi, se on oikein. Onneksi minulla on huono sihti, enkä ole sitä vielä pystynyt lävistämään. Olenko lainkaan metsästäjä? Aseeton ainakin nyt. Pitänee harjoittaa luonnettaan.
sydämesi ja luonteesi ovat aseesi, siksi oletkin metsästäjistä se vaarallisin.
mutta rohkeutta (tai halua?) astella sydän ja syli avoinna jellonan luo ja sitä rapsuttaa - sitä ehkä tarvitset?
Nyt palataan aiheeseen. Mitä muutakaan me olemme, kuin kaksi järjetöntä luontokappaletta. Sitä paitsi, vaihtuiko nyt osat? Olet vaarallisempi kehräävänä, huomaan.
ei niin mitään muuta kuin kaksi järjetöntä... grrrrrrrr (kehräystä)
häkkini ovi on auki
joko sinun tulla tai minun lähteä
Tuo sinun sopuisasti soljuva kehräyksesi taitaa olla vain keinosi saada minut häkkiisi. Ulkonäkö pettää, löytyy minultakin oveluutta saada sinut tolaltasi. Usko, jos et muuten, niin huviksesi.
ei tarvitse uskoa kun tiedän että saat minut toltaltani.
juuri nytkin.
ja sinäkin tiedät sen.
tyhmiä ei meistä kumpainenkaan.
siksi järjetönnä vuoroin karjun ja kehrään...
turhaan kait, alan aavistaa?
enkä täysin pelotonta, vastahakoista, metsästäjää häkkiini halua houkutella
(se olisi kesyttömälle saalistajalle liian helppoa ja tylsää?),
haluan sen joka omasta halustaan luokseni tulee, sydän ja syli avoinna
(joka ehkä koittaa minut kesyttää tietäen sen mahdottomaksi mutta silti yrittäen).
jos en jälkimmäistä voi saada, olen mieluummin ilman.
häkki olkoon tyhjillään, mieluummin savannilla juoksenkin,
joskus se voi olla turvapaikkani jonne vetäytyä kun olen ääneni käheäksi karjunut ja kynteni kaipaavat teroittamista.
mutta auki on ovi aina, riippumatta siitä keitä kaikkia häkissä on.
olet siis vapaa kulkemaan, niin kuin minäkin.
ja luulin että tiesit jo:
kehräykseni on ehdotonta, pyyteetöntä - niin järjetön jellona minä olen.
ja pelokas edessäsi...
kynsistäni, hampaistani, murinasta huolimatta.
oletko järjettömämpää kohdannut?
Valhettelin. Oikeasti pelottaa, olisi aika erikoista jos ei. Kerron miksi. Olen räiskinyt niin paljon pyssyn kanssa, että patit on loppu. Pimeääkin on. Keltaiset silmäsi kiiluvat lähellä, niin lähellä. Osa minusta haluaa luovuttaa, mutta vaiston varassa säntään juoksuun, enkä muista että juuri se laukaisee saalistusvietin. Miten tässä mahtaa käydä kun vastassa on maailman järjettömin jellona.
nyt taitaa mennä kusetuksen puolelle?
sillä sydämelläkö olet räiskinyt pattisi loppuun?
karkuunko siis haluatkin juosta? ja/tai jellonan ampua?
mut jos asiat noin esität (jellonakin toimii vaistollaan)
niin raateluhan siitä seuraa...
ainakin jos jellonalla sattuu olemaan nälkä.
mjau & maiskis
Ei kyllä mennyt kusetuksen puolelle, usko se. Kömpelöä metaforaa vain. Edellinen viestini oli kyllä hieman vaikeasti tulkittava ja kenties outo, mutta kyllähän sinä osaat lukea rivien välistä. Älä nyt kuitenkaan raatele, sitä en haluaisi (nim. kokemusta on).
vaikka jellonalla on erinomainen yönäkö niin pimeässä on vaikea rivien väliä lukea...
ei kerro jellonan vaisto nyt mitä tästä tulee.
järjetön metsästäjä ja järjetön jellona -
kumpi on hullumpi toista, kumpi on saalistaja?
pimeässä yritän nuuhkia mitä aseita kannat ja miten aiot minua haavoittaa
mutten saa sinusta selvää...
Kun peto iskee, pitää esittää kuollutta. Näin sen saalistushimo sammuu ja uhri voi jäädä ehkä mahdollisesti henkiin.
Minä en halua että himosi sammuu, joten pidän sinut sopivan etäällä. Saat käyttää niitä herkkiä aistejasi ottaaksesi selvää, ratkaistaksesi ja mahdollisesti kiinni saadaksesi. Hirvittää kyllä, haluaisin kuitenkin säilyttää kaulavaltimoni. Ehjänä ja virtaavana.
ei ole kuolleesta uhrista iloa jellonalle
(muuta kuin sapuskaksi ja se hoituu muutoin),
joten älä huoli, saat säilyttää kaikki valtimosi.
kuten sanottu, ainoastaan omaa henkeään suojellakseen saattaa jellona hyökätä.
kuolleen esittäminen puolestaan on varma ja turvallinen strategia
- elossa pysymisen kannalta.
koska silloin jellona pysyy poissa.
mutta se tarkoittaa myös sitä että jellonan himo sammuu,
koska jellona ei kiertele savannia etsien kuollutta esittäviä,
niitä jotka haluavat "vain" pysyä elossa.
se keskittyy niihin jotka haluavat elää palavasti, roihuten sen kanssa
vaikka etäälläkin, järjettömästi, kesyttömästi.
et voi siis saada molempia, 100% turvaa ja jellonaa.
metsästäjän on uskallettava tulla vastaan
aseettomana.
jos jellonaa lähestyisit, käpertyisin kainaloosi kehräämään.
piilottaisin kynteni, hampaani.
nuuhkisin kuohuvana virtaavan veresi tuoksua,
korkeintaan näykkäisisin hellästi,
en haavoittaisi, raatelisi koskaan.
metsästäjälle siis päätettäväksi jää ainoastaan:
haluaako hän pysyä elossa vai elää tämän ainoa elämänsä?
Miten minusta tuntuu, että haluat tahallasi ymmärtää väärin ja saivarrella. Taidan lähteä losauttelemaan savikiekkoja, sydämen muotoisia.
?????
nyt meni ihan yli, en ymmärrä mitä ymmärsin väärin.
eli tahallista ainakaan ei ole...
en saa selvää metsästäjästä en.
peliäkö tämä (taas?), tiedät että olen niissä onneton kuin vaistoilla vaan meen.
jellonanko pitäisikin siis metsästää ja selvittää?
yksin en siihen pysty.
haavoitinko sua...?
mun muistikuva eri...
nuolen vielä ed haavojani.
Kerrohan vähän tarkemmin niistä haavoistasi.
hah, aina sanoin että oot ovela :)
johdattelet taas jellonaa paljastamaan sydämensä...
vaarallisin kaikista metsästäjistä,
muka aseeton.
sanotaan sen verran ettet lävistänyt sydäntäni,
mutta nirhaisit sitä kyllä.
ja nyt, jos olet oikeasti aseeton,
paljastat puolestasi jellonalle jotain
jonka vain me tiedämme.
tai mitä järjetöntä on metsästäjistä kylmähermoisimmassa?
Maaliskuu on kuukausista julmin, kissapedoille. Se kaiho saa aikaan kyllä kaikenlaista kummaa. Toivotaan että tuleva maaliskuu on sinulle helpompi.
Sinä olet sellainen ......... ja ihmettelen, miksi minä sitä siedän. Ai niin, tuo on vastaus viimeiseen kysymykseesi.
voi järjetön metsästäjä, et taida olla se oikea mulle,
en taida olla se sun jellonas sittenkään
vaikka kaikki muu täsmäsi...
mut maaliskuu ei,
en ollut metsästäjän tähtäimessä maaliskuussa
(ellen sitten tulevassa).
tämä joulukuu oli mulle se julmin,
tai alku hyvä, mutta loppu ei.
voi harmi sentään, mut toivon että löydät jellonasi!
Jotain tuttua, jotain ei. Mutta mukava, hullu, ei mitenkään tylsämielinen keskustelu kuitenkin saatiin aikaan. Ja jos toden sanon, en ole metsästäjä lainkaan. Ei minusta yksinkertaisesti ole siihen hommaan, kuin ajatuksissa. Mutta toivon sinulle railakkaita uuden vuoden juhlia, ole varovainen jos aiot raketteja ampua. Ja muista ne tinat.
jep, järjettömyys voi olla piristävää
niinkuin tämä keskustelu
ainakin kun mukana ripaus jotain älyä kutkuttavaa.
Kiitos samoin hyviä juhlia,
jellona jättää tinat väliin ettei savanni saastu :)
Pitää vielä lisätä, että uudestikäytän tinat. Ovat olleet samat jo vuosia. Ongelmajätettähän ne ovat. Tinan valaminen ja niistä povaaminen vain kiihottavat tällaisen höpsön mielikuvitusta.
Niin sinäkin. Niin minäkin. Säkin teit, niin mäkin. Hulluja, järjettömiä otuksia. Vaarallisia samassa häkissä.
Rapsuta... ;)
Rakkaus tekee järjettömäksi. Haukkujen ja puremisen tilalle itse toivon hellyyttä halauksia suukottelua koskettelua ....
Saa nähdä mitä elämä on varannut minulle uudeksi vuodeksi. . Yhteistä onnea odotan ja olen sen hänelle kertonut ja toivon sydämessäni että odotukseni ei olisi turhaa.
Tyhmää ehkä mutta niin olen sopinut ja sitä itse halunnut.
Nyt palstat kiinni ja odottelemisiin:)
Ollaan aina niin ettei kenenkään tarvii haukkua eikä purra, ei kukaan tee niin ilman syytä.
Eikä se jäki sen jälkeen pois edes lähde. Hauku en koskaan.
Sait se jo esiin. Nyt vain yritän se piilottaa uudestaan.
Kaikki tai ei mitään, se on pelin henki.
Ei kannata herättää nukkuvaa petoa. Siinä on suuri todennäköisyys joutua raadelluksi. Oma vika. Ja nyt haavoitettuna yritän kiskoa sitä verkkoa suojakseni. Ja minä en pelaa, ne pelurit on ihan muut pedot.
Sanoja vain teot osoittavat muuta.
Kertonet varmaan mitkä teot?
Kun haku on sulla päällä. Liikaa siis olin. En ole tyhmä. Tarkistinhan minä.
Huomasitko sinua kaipaa jo uusi
Ei ole mulla hakua päällä. Siis olet väärässä. Ja niin ollen tyhmä. Tarkistappa.
Näkyi olevan yhä
Lopetetaan tämä, sillä herättä siis yritin. Sen pedon, saalis vaan oli väärä. Parempaa hän yhä katselee.
Oikeassa kuitenkin olit, se vain raatelee.
Joten liityn joukkoon ja kilpeni nostan, sen sentää osaan.
Pitää muistaa pysyä nyt pois, itseä täällä vain kiusaa
En mä pure, enkä osaa edes haukkua. Vedän sua perässäsi ja nuolen sua, koska olen niin ihmisystävällinen - kuuluu rotuominaisuuksiini. Sinisillä silmillä katselee tämä Husky sinua ja nuolee naamasi puhtaaksi. Kiehnää syliisi, hyppii ilosta päälläsi ja läähättää. ;D
-> hauku, älä pure
Sinua näköjään kaivataan alla.
Taidan olla siis liikaa joten menen savulle ja jätän teidät kuhertelemaan.
Niinpä niin taas. Etpä oo ensimmäinen narttu laumassa, vaan ansaan menit sinäkin tyhmyri.