mikä minulle on tullut?
minun ja mieheni suhteessa ei ole mitään vikaa. kaikki menee hyvin, ei etes riidellä paljoa. kuitenkin kun nään exäni, sisällä muljahtaa oudosti ja tunnen jotain todella voimakasta häntä kohtaan. luulen, että olen edelleen rakastunut häneen vaikka erosta onkin jo kauan.
tottakai rakastan myös miestäni, mutta tämä tuntuu täysin erilaiselle. olen nämä tunteet pitänyt omana tietonani, tottakai. ja pettämään en missään nimessä rupea... jotenkin hänellä on vain se oma paikkansa sydämessäni.
miten pääsen eroon näistä tunteista!? haluan tuntea näin miestäni, en exääni kohtaan...
auttakaa minua!
minun ja mieheni suhteessa ei ole mitään vikaa. kaikki menee hyvin, ei etes riidellä paljoa. kuitenkin kun nään exäni, sisällä muljahtaa oudosti ja tunnen jotain todella voimakasta häntä kohtaan. luulen, että olen edelleen rakastunut häneen vaikka erosta onkin jo kauan.
tottakai rakastan myös miestäni, mutta tämä tuntuu täysin erilaiselle. olen nämä tunteet pitänyt omana tietonani, tottakai. ja pettämään en missään nimessä rupea... jotenkin hänellä on vain se oma paikkansa sydämessäni.
miten pääsen eroon näistä tunteista!? haluan tuntea näin miestäni, en exääni kohtaan...
auttakaa minua!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Et ole minusta päässyt täysin yli exästäsi, rakastat häntä vieläkin. Ehkä vastaus löytyy siitä miten te oikeastaan erositte. Koetko jotenkin, että olisit voinut tehdä jotakin toisin eikä eroa olisi tullut?Onko kyseessä ollut kolmas osapuoli ja kenties koet jääneesi tappiolle tai jotenkin muutoin itsetuntoasi on loukattu?
Jonkinlainen psyykkinen juttu se on, et välttämättä rakasta exääsi sen enempää vaan hän herättää jotakin kipeitä tunteita sinussa.
Voisiko olla perää?
kyseessä oli kolmas osapuoli.
kun seurustelimme, hän löysi jostain toisen, mutta ei heillä kai oikeastaan mitään vakavampaa ollut. hän siis jätti minut. mutta myöhemmin hän rukoili ja pyysi takaisin. en kuitenkaan halunnut loukkaantua uudelleen, joten en suostunut hänen pyyntöönsä.
tämä on niin vaikeaa selittää, mielestäni tuo tilanne ei ollut se tavallinen kolmiodraama vaikka tässä kirjoitettuna se siltä kuulostaakin. siihen liittyy niin paljon kaikkea muutakin.
ja todellakin, koen myös että olisin voinut tehdä jotain toisin. arjen pieniä asioita että tuohon tilanteeseen ei olisi tultu, ja lopulliseen eroon johtaineita syitä.
lisäksi minusta tuntuu että kaikki jäi niin kesken. luulin (tai ainakin minusta tuntui) että meillä meni todella hyvin. suunnittelimme yhteistä tulevaisuutta jne. sitten tämä ero tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, yllätyksenä minulle ja muillekkin. mitään ennakoivia merkkejä ei ollut!
tuntuu niin helpottavalle kirjoittaa tästä, koska en ole kenellekkään asiasta puhunut. kiitos, kun annoit ajateltavaa ja mahdollisia syitä mistä tämä voisi johtua! mutta edelleen ongelmana on nämä tunteet. jauhanko noita juttuja päässäni niin kauan että kyllästyn tai alan vihata häntä, kaivelenko vain ikäviä asioita esiin että rakkaus unohtuisi? vai onko minun elettävä näiden ajatuksieni ja kaipausteni kanssa loppuelämäni?
Sinusta tuntuu, että kaikki jäi kesken. Siksi sinuun sattuu aina kun näet hänet. Ehkä sinun olisi hyvä päästä keskusteluyhteyteen tämän miehen kanssa oman mielenrauhasi takia. Kysyä mitä tapahtui oikeasti. Se voisi olla yksi keino päästä eroon siitä ahdistuksesta.
Mistä tiedät, ettei tällä toisella ja hänellä ollut mitään vakavampaa, päättyikö se pian vai?
Miten hänellä nykyisin menee, onko siis sinkku?
Se helpottaa jos haluat hänen kanssaan jutella.
Kyllä minä ymmärrän tuon tunteen, että toisen unohtaa kunnes näkee. Myös minulle on käynyt niin. Sitten tulee se surullinen olo, kun kaikki on jäänyt kesken, eikä mahdollisuutta ole kunnolla välttämättä edes ollut.Mutta ne onkin niitä asioita, että ihminen kaipaa elämäänsä aina jotakin, mitä ei voi saada. Jokaiselle käy joskus niin. Mutta sellaiset tunteet pitää osata käsitellä järjellä!
Sori, niin se vaan menee.
tulee aina kaipaamaan häntä. niin kuin Ledin laulaa: "en del av mitt hjärta kommer alltid att sakna dig...". Ei siinä mitään, ihan tavallinen vaiva. Ehkä jotain jäi selvittämättä kun erositte? ehkä erositte liian helposti, oli vielä toivoa? niin paljon kysymyksiä, kaikkiin et saa edes vastausta. ehkä sun kannattaa keskittyä nykypäivään, eikä menneisyyteen
ehkä se tunne et jotain jäi kesken, et molemmat luovuttiin liian helposti ja kiireellä. oltiin muka yritetty kaikkea.
Ehkä sun kannattaa kertoa tunteistasi exälle, ellei ne tunteet vaan häviä millään! Ei välttämättä järkevä ratkaisu,mutta tarviiko aina ollakaan..Toisaalta voithan vaan koittaa mennä eteenpäin ja yrittää unohtaa.
Mulla on ihan sama "ongelma", meinasin juuri kirjoittaa aiheesta,kun huomasin että joku oli jo kirjoittanut.
Meidän erosta on jo monta vuotta, olen ollut toisen miehen kanssa jo monta vuotta, mutta aina kun näen ex:äni, niin jokin liikahtaa, sydän hyppää muutaman kerran ympäri, se on aika kummallista.
Olen itse tullut siihen johtopäätökseen jo jokin aika sitten että, jotain jäi "kesken",erosimme todella sekavissa tunnelmissa, tai ei oikeastaan edes erottu, hän löysi toisen, minun entisen parhaan kaverini vuosien takaa,ja minä toisen, se meni jotenkin oudosti, on sellanen kauhea tunne, tarve puhua asiat selviksi, tai edes puhua toisen kanssa, kysyä kuulumisia, ja jutella. En kuitenkaan uskalla, tuntuu että pettäisin nykyisen poikaystäväni, eikä hänkään siitä kyllä pitäisi että ottaisin yhteyttä exääni. En oikeen tiedä mitä tekisin..Varsinkin nyt kun viime aikoina tuntuu että hän tulee joka paikassa vastaan, siis sattumalta, pari vuotta eron jälkeen meni ettemme edes nähneet sattumalta missään ja nyt tuntuu että hän on koko ajan samassa paikassa. Kävin kuukausi sitten hänen työpaikalllaan ostoksilla, hän sattui olemaan töissä ja päätin rohkaista itseni ja kysyin että mitä kuuluu, muutaman lauseen ehdimme vaihtaa, mutta juttu jäi kesken kun tuli muita asiakkaita. Haluasin jutella, mutta sitten miettii että mitä sitä edes sanoisi..vaikeaa..