Jonain päivänä seisot edessäni. Tiedän sen, me kohtaamme vielä.
Mutta millaista se on? Millaista sen jälkeen, kun on kokenut toisen kanssa sekä elämänsä parhaat että elämänsä karmeimmat hetket? Millaista on katsoa silmiin ihmistä, jota yhtä aikaa rakastaa ja pelkää? Jolla on avaimet niin paljoon - tai ei mihinkään?
Suurin kysymys ilmassa on tuolloin: Miten kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä voikin tehdä niin suuria virheitä? Vastata ei osaa kumpikaan.
Onko silloin kuitenkin parempi kääntyä pois? Vaikka samalla tietää kääntävänsä selän syvimmille tunteilleen, itselleenkin? Kun ei pysty parempaan, ei kerta kaikkiaan pysty. Ei pysty ymmärtämään.
Mutta millaista se on? Millaista sen jälkeen, kun on kokenut toisen kanssa sekä elämänsä parhaat että elämänsä karmeimmat hetket? Millaista on katsoa silmiin ihmistä, jota yhtä aikaa rakastaa ja pelkää? Jolla on avaimet niin paljoon - tai ei mihinkään?
Suurin kysymys ilmassa on tuolloin: Miten kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä voikin tehdä niin suuria virheitä? Vastata ei osaa kumpikaan.
Onko silloin kuitenkin parempi kääntyä pois? Vaikka samalla tietää kääntävänsä selän syvimmille tunteilleen, itselleenkin? Kun ei pysty parempaan, ei kerta kaikkiaan pysty. Ei pysty ymmärtämään.
Vastaukset 76
Vanhimmat
Ette te kohtaa. Voit rauhoittua, raukkis.
Oletpas typerä
Ennen kaikkea ei jaksa yrittää ymmärtää, on niin puhki. Niin väsynyt kaikesta. Siitä miten kaikki meni. Ei jaksa edes ajatella.
sellaisina kuin ollaan, ei sen kummempaa. Katsellaan vain toisiamme, sielunkumppaneita.
Järjettömän suuria virheitä, puolin ja toisin. Niin suuria ettei edes sanat riitä kuvaamaan...
Olivatko virheet liian suuria, ylipääsemättömiä? Voiko niitä ikinä korjata? En ole koskaan ollut näin neuvoton, näin vetämätön, näin lyöty. Minä, joka aina olin vauhdikas, varma ja vahva. Nyt haluaisin vain paeta itseäni ja kaikkea. Kauas. Kauas, kauas.
Ei niin suuria virheitä olekaan, etteikö rakkaus unohtaisi nekin. Aikaa se voi vaatia, mutta jos on tosi rakkaudesta kyse, se ei häviä kokonaan mihinkään.
Elämässä tapahtuu virheitä. Usein nimenomaan 2000-luvun tärkeimmissä asioissa tehdään virheitä, koska tärkeät asiat hermostuttavat enemmän kuin vähäpätöiset ja toisaalta lopputulos riippuu useammasta tekijästä, kahdesta ihmisestä ja usein vielä maahiaiset, muut osapuolet, tunkevat kärsänsä sinne väliin. Jos tärkeä asia on kertaluonteinen, on epäonnistumisen riski suuri. Mutta tehdään yhdessä siitä enemmän. Seuraavalla kerralla on olemassa suuri riski tulla HALATUKSI. Sen lupaan. Tämä riski on eräässä tietyssä kaupungissa suurempi kuin muualla.
Mä en oo ees nähnyt vielä sitä Piratesin jatko-osaa, siis sitä viimeistä... Ootko säkään?
Ei ole täälläkään nähty viimeistä osaa, kiinnostaa kyllä. Virhearviointeja tulee kyllä tehdyksi tämän tästä, mutta sitten osaa onneksi puhua itselleen järkeä. Tärkeät asiat ovat todellakin hermostuttavia, siitä on myös kokemusta. Hermostuminen on sukua neuroottisuudelle, ja se on huolestuttavaa. Pitäisikö hommata hajusuolaa?
Oltais voitu ........ koko ajan mutta kun ei uskallettu. Nyt on kaikki myöhäistä. Hyppäänkö sillalta tai jotain?
yhdessä? Tietäisin pari hyvää siltaa
yhdessä? Tietäisin pari hyvää siltaa.....
hyppää yhtään mistään. jookosta...
et sä osaa lentää, vai luuleko niin...
mut ei se haittaa, osaan edes sen hetkisen......
äkkinäinen pysähtyminen, mutt liitovarjolla onnistuu, jos on suotuisat tuulet.
Jooooo, sopivaa säätä odotellessa.... Liihottelee sillä aikansa ja sitten saako irrottautua irti tai laskeutua avomerelle?
varjosta ei niin vain irti päästetä,,, jos mukaan sattui tulemaan luistimet, niin mukavasti matka jatkuu purjeluisteluna kotirannalle:)
toi sun versio tietysti kuulostaa kauniimmalta :)
on kaunista ja urheilullista, melkein kuin triathlon -kisa :)
ja kunto molemmilla tottakai huipuluokkaa!! ;)
kyllä, sikakunnossa, vaikka viime joulusta ei ole montaa päivää ;)
ai, mää en sikaillu tai en ainakaan myönnä... :P öhöm..
Aikuisten oikeesti ois kyl ihan sikamageeta joku päivä lennellä tuol yläilmois.... :)
Ehkä jonain päivänä.
Aivan. Ny ei voi olla kuin pää pilvissä.
http://www.youtube.com/watch?v=a6d65eCzarE
Kauniit sanat. Jospa sit ens vuonna kuulee nuo sanat joltain ihanalta mieheltä. :)
En pysty mmärtämään edes omaa käytöstäni. Olen sekaisin sinusta, vaikka emme tunne kun ihan hieman. Oletko aina niin ehdoton. Voitko tulla vastaa. Molempien pitäisi muuttua ja ajatella toisen näkövinkkelistä. Haluatko olla aina oikeassa, mitä voitat lopuksi?
En ole koskaan ehdoton????????????????????
Viihdyt yksin.... etkä etsi muita....
Hilpeet hidalgot ei vie mua minnekkään.... näkyyhän nuita pyörittäviä sulla riittävän....
tuollaista ei ole multa.
Jos et laita edes platoonista uuden vuoden toivotusta, en usko
ole onnellinen jos hänet vielä tapaat!!!!!!!!!! Rakkaus toisinaan satuttaa, mutta se myös parantaa.....
Itsellä ei sitä mahdollisuutta, joten olkaa iloisia jos voitte vielä nähdä. :)
ja haluaisin myös muuttaa omalta kohdaltani. Jotain jo vähän muuttunut.
jos jotain on muuttunut. ainoa mitä itse voin tehdä, on jatkaa elämää ja yrittää olla ajattelematta toista....
muutokset tosiaan voivat lähteä. Minäkään en yhtään tunne sinua mutta haluaisin tutustua.
pienistä asioista ne muutokset yleensä alkavatkin. Ei tässä isoja jättiharppauksia jaksakaan ottaa.
Tiedätkö, kun sydän särkyy kerta toisensa jälkeen. Joka kerta peiliin katsoessa miettii onko sitä edes rakkauden arvoinen.......
Liika kysymyksiä rakkauden edessä
Jotka eivät itse ole kokeneet rakkauden monikasvoisuutta. Miten pienestä kaikki voi mennä pieleen. Tai lähteä menemään pieleen. Käsittämätöntä ei voi selittää. Käyn itkemässä rakkauden haudalla loppuikäni. Hiillos siellä hehkuu iän kaiken, pieniä kipinöitä sinkoilee lämmikkeeksi.
Perhana sentään, meillä oli p a l j o n silloin joskus! Sitä on upeaa muistella, aikaa jolloin olimme kauniita. Niin kauniita yhdessä.
http://www.youtube.com/watch?v=MR50dTJgEFg
Eletään rohkeasti. Jo tämä karkuunjuokseminen on nähty. Kumpikin.
Ei voi koskaan jättää toisiaan.
ei niin. Ei koskaan.
Niinpä Niin.Rakas! Ei anneta periksi.Ei ole epätoivoisia tilanteita.On vain epätoivoisia ihmisiä.Sanoi Panssarikenraali Erwin Rommel jo aikoinaan.Terästä selkärankaan ja ryhtiä olemukseen.Kaikki kääntyy vielä hyväksi.Asioilla on tapana järjestyä.Muista Karman laki ja Universumin Synkronisaatio.
Emme tapaa. ( kuiskaus)
että asiat alkavat jo mennä oikeaan suuntaan. Silloin voi tehdä enemmän.
Miksi et halua tavata? Juuri pelostako? Kysyn, koska tuo ajattelutapa on vain niin vieras, siis pään pistäminen pensaaseen.
No comment :).
Näin se on.
Hankalaa kun ei tunne toista hyvin.Hallitse siinä ihanaa tutustua osio,kun aikoihin et ole sellaista tehnyt.Sitten on aivan liian vähän
yhteistä aikaa,ja ne motiivit.Mietit mitä ne on?iMitä toinen haluaa?Välimatkaakin on liikaa , ja etäsuhteista on vain arpia sydän täynnä.
Mietin omalta kohdaltani kohtaamista erään naisen kanssa. Aivan uskomattoman vaikeaa edes kuvitella sitä tilannetta kun seisoisimme lähellä toisiamme ja katsoisimme katkeamatta. Varmasti molemmilla kävisi mielessä tuhat asiaa sekunnissa.
Been there... broken...
Tuhat asiaa kävisi mielessä ja silti samaan aikaan olisi ihan tabula rasa olo - ei sanaakaan saisi luultavasti sanottua
Ei niin. Varmaankin ensin katsoisin vain pitkään ja jossain vaiheessa yrittäisin nähdä toisen silmien taakse, saada pientä aavistusta siitä miltä toisesta tuntuu.
olen jotenkin nytkin...
Ja sen pienen tutun lämmönvivahteen nähtyäni halaisin häntä. Molemmat tietäisimme silloin.
niin tietäisimme
Koittakaa päästä jotenkin tilanteesta yli.
Itsellä tilanne päässyt niin pahaksi, että olen alkanut jollain tavoin häpeämään "sosiaalista kädettömyyttäni"; käyttäydyn omituisesti, usein täysin päinvastaisesti kuin mieli tekisi ja haluaisin.
Ja alan välttelemään..
Jos mies ei ole selvänäkijävirtuoosi -eikä sellaista voi olettaa, vaikka tunneälykäs onkin- käsittää minut aivan päinvastoin :(
Ja sitä on huonompi korjata.
Pliis kerro vaan, mitä rakkaus saa aikaan...
myös miten tunteiden lukko aukeaa...
löytyykö oikea avain?
http://www.youtube.com/watch?v=OV4V46r_fUc
Jonain päivänä seison edessäsi, sen lupaan. Olemme kohdanneet. Nyt on se tilanne, ettei kumpikaan voi muuta kuin ihmetellä, mitä tapahtuu seuraavaksi? Rakkaus ei ole mihinkään hävinnyt. Se jyllää alati siellä taustalla. Epätoivo valtaa mielet. Josko sittenkin? Niin. Ei voi muuta kuin toivoa, että ne kaksi sydäntä löytää vielä toisensa. Tavalla tai toisella. Huomenna on uudenvuoden aatto. Haluatko viettää illan kanssani?
Mä ihmettelen, hymyilen, enkä pysty nukkumaan :)
Kuin kaksi ilotulitusrakettia, jotka huomenna törmäävät taivaalla;
ensin humahtaa ja sen jälkeen näkyy vain tähdenlentoja kaikkialla.
Haluan kyllä viettää illan kanssasi, ajattelen sinua
muuttua...
Kun vaan Hän (mies) pyytäisi henk. koht. viestillä kanssaan aikaa viettämään, olisin onnessani... Ei vois paremmin uusi vuosi alkaa. Vaan taitaa olla toiveajattelua - saatan kuitenkin toivotukset laittaa hänelle kännyyn.
tuon valitsemasi ihmisen kanssa.
viettää uudenvuodenaaton kanssasi, jos sinä tahtoisit. Kutsuisin käymään vaikka heti. Koska et kuitenkaan halua, on lähdettävä tuttavien luokse vain siksi, että yksin en tätä iltaa kestä.
en sitten löytänyt numeroasi vielä. Sinun pitäisi ensin moikata minua, voisimme sitten sopia.
Jos olet elänyt ihmisen kanssa elämäsi parhaat hetket silloin teillä on mahdollisuus. Kuten itse tajusin erään miehen kohdalla meillä ei yhteisiä hyviä hetkiä ollut ollenkaan. Kaikki perustui teennäisyyteen, luovimiseen ja muihin negaitiivisiin juttuihin. Jouduin jopa käyttäytymiseni miettimään etukäteen. En ollut koskaan aito hänen tai hänen kavereidensa aikaan. Meidän yhteiset ystävät olivat hänen puolellaan ja olin hänen aikanaan hyvin yksin.
Jos itse tapaan kyseisen miehen vielä, käännän selkäni. Mulla ei ole enää mitään asiaa.
Kaikki kiertotiet jo kruisailtu. On tultu risteykseen josta mennään päätielle. Minä ainakin tiedän kumpaan suuntaan lähden.
hieno homma!!
Olen miljoona kertaa miettinyt näinä muutamina vuosina mitä teen kun sinuun törmään. Ehkä katson vain syvälle silmiin tutkaillen oletko vielä siellä. Ehkä annan suukon poskelle, tai halaan ja sen jälkeen käännän selkäni ja lähden pois ehkä kyyneleet silmissä tai ehkä helpottuneena. Mielessäni olen monta kertaa tarvinnut ajatusten jakamista, vielä kerran, päästäkseni tästä kuvottovasta pyörittelystä.
Haluaisin sinut lähelleni mutten uskaltaisi kuitenkaan niin paljon se sattui, sattuu veresjuuria myöten edelleen. Sinä et edes tiedä mitä minun sisälläni tapahtuu.
Tapahtuu paljon hyvää. Kivusta oli tarkoituksenmukaista pitää kiinni, ymmärtääkseni itseäni ja muita paremmin. Kiitos, kai.
vaikka sattuisit halaamaan. Voit olla varma että halaan takaisin. Olemmehan jo kavereita. Ei sen pitäisi yllättää mitenkään.
Minua on satutettu. Olen itse satuttanut. Sydän ei uskalla enää tuntea eikä luottaa. Jos hetkellinen toivo viriäisi, se sammuu kyllä aika äkkiä. Poispäin. Ei ole muuta vaihtoehtoa.
luottamusta vain puolin ja toisin, eikä taka askelia.
Jaa
Onko tämä meidän tarina? Olisin voinut kirjoittaa näin pvm melkein sopisi.