Narsistista eronnut

Marikka

Apua! Nyt on paha homma... Tuolla aiemmin kirjoitin kun erosin vuosi sitten narsisti-miehestäni.
Nyt hän on käyttäytynyt jonkin aikaa todella hyvin minua kohtaan ja minusta tuntuu, että meillä on vielä tunteita toisiamme kohtaan. Hän näyttää niin komealtakin... Aaargh... Olen yrittänyt muistella millainen hän oikeasti on ja muuttumaanhaan tuollainen ihminen ei oikeasti näin lyhyessä ajassa kykene.
Nyt vaan tuntuu, että pilaan uuden (4 kk kestänyt) suhteeni haikailemalla tätä exää. En tietenkään puhu tästä nykyiselle miehelleni.
Ja tämähän on varmasti ihan normaali tunnetila eronneille, että välillä on suunnaton kaipuu ja aika kultaa muistot... Yök tätä olotilaa.

13

2379

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ja itsesi sätkynukkena???

      Nuo tunteet eivät ole minullekaan vieraita... mutta auttaa jos muistaa että juuri tuolla tavallahan "näyttelemällä" narsisti saa toisen koukkuun. Kohteen oltua varma pala, häntä voikin (???) kohdella miten vaan (tai niin narsisti tuntuu ajattelevan).

      Toisin sanoin sitä ihmistä mihin olet ihastunut/rakastunut ei oikeasti ole olemassakaan, vaan hän on kuin joulupukki... yleisesti tiedetty...

      Koville se ottaa, jos on jo ennättänyt kiinnittää itsensä narsistiin. Sinun kannaltasi tulevaisuudessa saat jossain vaiheessa suhteelta paljon enemmän oikean ihmisen kanssa. Ehkä ne ekat seurustelusuhteet suuren rakkauden jälkeen ovat ns. toipumissuhteita, vaikka tosissaan muuta yrittäisikin. Nauti niistä ja anna elämän viedä eteenpäin.

      • Marikka

        että hän haluaisi minun sanovan ne sanat: tahdon sinut takaisin... Mutta kuten lopussa toteatkin, ehkä annan elämän viedä eteenpäin.


    • M36

      Muistan kirjoituksesi, ja hämärä mielikuva että olisin kommentoinutkin ...olisinko epäillyt nykyistä suhdettasi "parantavaksi suhteeksi" ja ettet ole erostasi läheskään selvinnyt.

      Hieman epäilen myös sitä, että olette eronneet hätäisesti ja pohtimatta suhteenne laatua tai miten siitä saisi toimivan ... arvaan myös että olette melko nuoria (vaikka samat "eron mekanismit" mielestäni pätevät lyhyisiin suhteisiin kuin pitkiinkin). Mielestäni on virhe jos ihmiset eroavat äkkipikaistuksissa, tai "ihastuksen perässä", tai puolison oirehdittua riittävästi toimimatonta suhdetta (joillain ilmenee pettämisenä) ... sen sijaan että yhdessä pohditaan kiihkottomasti onko suhde korjattavissa (mikä ja milloin meni pieleen) ja onko se saatavissa kaikkia tyydyttäväksi toimivaksi parisuhteeksi ... jos siihen yritykseen ei riitä voimia, tahtoa, edellytyksiä tai/ja taitoja, TAI vilpitön ja aito yrittäminen ei toivottua muutosta synnytä suhteeseen ... NIIN mielestäni ero on ainoa oikea ratkaisu. Jos sinänsä valitettavaan eroon harkinnan ja yrittämisen jälkeen päädytään, väitän ettei vanha suola janota (koska siihen tukehtuu).

      Neuvoni on, päästä nykyinen mies pinteestä ennenkuin satutat häntä kunnolla (myönnä pois ... on sulle "pomppulauta" jolla luulit entisestä suhteestasi helposti pääseväsi yli). Keskustele ja vaikka ala seurustella narsistisi kanssa ... ehkä teille on tarjolla vastoinkäymisten jälkeen entistä vahvempi suhde.

      • Marikka

        Ikää on reilu 30...
        Eromme johtui lähinnä mieheni narsismista, pyysin häntä parisuhdeterapiaan jne. mutta kaiken hän torjui. Kaiken ns. yrittämisen jälkeen hän päätti itse lähteä. Tosin minä ehdin siinä kaiken kriisin keskellä ihastua (joka meni yhtä nopeasti ohi kun alkoikin) ja ehkä sen takia luovutin itsekin liian helposti.

        Meillä on yhteinen lapsi, jonka takia en haluaisi myöskään soutaa ja huopaa, koska hän kärsisi mahdollisesta uudesta erosta...

        Enpä tiedä haluaisinko luopua tästä uudesta miehestä, hän on kiltti ja mukava, kunnollinen, jalat maassa-tyyppiä. Siksi toisekseen, exäni löysi uuden naisen aika pian eromme jälkeen ja näyttävät ainakin onnellisilta. En uskalla ottaa riskiä tai suoda exälle sitä iloa, että varovasti kysyisinkään mitä hän tuntee tai saatikka kertoa omista tunteistani. Pattitilanne.

        Välillä tuntuu, että pitäisi sanoa tälle nykyiselle, että "aikalisä, kiitos", mutta toisaalta taas ei... Tykkään hänestä valtavasti ja tästä suhteesta olisi mahdollisuus kehittyä tasapainoinen ja -arvoinen. Pomppulaudaksi en häntä koe, mutta nuoruusvuosina harrastin paljonkin "otan ja jätän, kun huvittaa"-tyyliä. Ja varsinkin yhtä päättämääni suhdetta olen katunut syvästi, tosin olemme vieläkin hyvät ystävät.

        Olen myöskin miellyttäjä-suoriutuja-perfektionisti, joten tällä yhdistelmällä on vaikea tehdä järkeviä päätöksiä.

        Ehkä ero oli kuitenkin oikea ratkaisu, koska toisaalta uskon, että kaikella tapahtuneella on merkitys ja jos vaan annan ajan kulua, asiat selviävät.


      • M36
        Marikka kirjoitti:

        Ikää on reilu 30...
        Eromme johtui lähinnä mieheni narsismista, pyysin häntä parisuhdeterapiaan jne. mutta kaiken hän torjui. Kaiken ns. yrittämisen jälkeen hän päätti itse lähteä. Tosin minä ehdin siinä kaiken kriisin keskellä ihastua (joka meni yhtä nopeasti ohi kun alkoikin) ja ehkä sen takia luovutin itsekin liian helposti.

        Meillä on yhteinen lapsi, jonka takia en haluaisi myöskään soutaa ja huopaa, koska hän kärsisi mahdollisesta uudesta erosta...

        Enpä tiedä haluaisinko luopua tästä uudesta miehestä, hän on kiltti ja mukava, kunnollinen, jalat maassa-tyyppiä. Siksi toisekseen, exäni löysi uuden naisen aika pian eromme jälkeen ja näyttävät ainakin onnellisilta. En uskalla ottaa riskiä tai suoda exälle sitä iloa, että varovasti kysyisinkään mitä hän tuntee tai saatikka kertoa omista tunteistani. Pattitilanne.

        Välillä tuntuu, että pitäisi sanoa tälle nykyiselle, että "aikalisä, kiitos", mutta toisaalta taas ei... Tykkään hänestä valtavasti ja tästä suhteesta olisi mahdollisuus kehittyä tasapainoinen ja -arvoinen. Pomppulaudaksi en häntä koe, mutta nuoruusvuosina harrastin paljonkin "otan ja jätän, kun huvittaa"-tyyliä. Ja varsinkin yhtä päättämääni suhdetta olen katunut syvästi, tosin olemme vieläkin hyvät ystävät.

        Olen myöskin miellyttäjä-suoriutuja-perfektionisti, joten tällä yhdistelmällä on vaikea tehdä järkeviä päätöksiä.

        Ehkä ero oli kuitenkin oikea ratkaisu, koska toisaalta uskon, että kaikella tapahtuneella on merkitys ja jos vaan annan ajan kulua, asiat selviävät.

        *hih* ... niin, nuorihan sinä olet ;-))

        Jos kerran aikanaan suhteessa yrittämisen määrä oli riittämätön, vaikka sitten eri syistä (miehellä haluttomuus, sulla uusi ihastus), niin hyvinkin voi olla että molemmat haikailevat paremman ja todellisen "yrittämisen" perään ... ajatuksella "katsotaan kaikki kortit" eikä kiveäkään jätetä kääntämättä josko se yhteinen onni löytyy (tai se mitä on ollut). Se on sitten sinun ja hänen valintansa ryhdytäänkö asiaa selvittämään, onko sille edellytyksiä ja ovatko liittyvät riskit sen arvoiset (nykyisten suhteiden päättäminen, yhteisen lapsen "sielunrauha").

        En usko että nykyinen miehesi on sinulle se oikea, tai sinä et ole hänelle vielä valmis ... muuten et tuntisi kuten nyt. Voi hyvinkin olla, että on huono ajatus yrittää uudelleen exäsi kanssa mitään (tai ei, ei voi tietää varmaksi) ... mutta minusta ei myöskään kovin tukevalla henkisellä pohjalla ole nykyinen suhteesikaan. Täällä ei tarvitse olla rehellinen, mutta ole sitä edes itsellesi.


      • Marikka
        M36 kirjoitti:

        *hih* ... niin, nuorihan sinä olet ;-))

        Jos kerran aikanaan suhteessa yrittämisen määrä oli riittämätön, vaikka sitten eri syistä (miehellä haluttomuus, sulla uusi ihastus), niin hyvinkin voi olla että molemmat haikailevat paremman ja todellisen "yrittämisen" perään ... ajatuksella "katsotaan kaikki kortit" eikä kiveäkään jätetä kääntämättä josko se yhteinen onni löytyy (tai se mitä on ollut). Se on sitten sinun ja hänen valintansa ryhdytäänkö asiaa selvittämään, onko sille edellytyksiä ja ovatko liittyvät riskit sen arvoiset (nykyisten suhteiden päättäminen, yhteisen lapsen "sielunrauha").

        En usko että nykyinen miehesi on sinulle se oikea, tai sinä et ole hänelle vielä valmis ... muuten et tuntisi kuten nyt. Voi hyvinkin olla, että on huono ajatus yrittää uudelleen exäsi kanssa mitään (tai ei, ei voi tietää varmaksi) ... mutta minusta ei myöskään kovin tukevalla henkisellä pohjalla ole nykyinen suhteesikaan. Täällä ei tarvitse olla rehellinen, mutta ole sitä edes itsellesi.

        Olen kyllä aika voimaton tekemään mitään asian ratkaisemiseksi. Olen huomannut, että olen hosunut usein liikaa asioiden kanssa. Nyt mietin rauhassa kaikki siirtoni. Saatatpa olla hyvinkin oikeassa nykyisen suhteeni kanssa... *jää pohtimaan*
        Sinä vastailet täällä paljon. Mikä on sinun tarinasi? Olisi mukava kuulla :)


      • M36
        Marikka kirjoitti:

        Olen kyllä aika voimaton tekemään mitään asian ratkaisemiseksi. Olen huomannut, että olen hosunut usein liikaa asioiden kanssa. Nyt mietin rauhassa kaikki siirtoni. Saatatpa olla hyvinkin oikeassa nykyisen suhteeni kanssa... *jää pohtimaan*
        Sinä vastailet täällä paljon. Mikä on sinun tarinasi? Olisi mukava kuulla :)

        En ole muistaakseni juurikaan omasta "tarinastani" kertoillut ... joskus kauan aikaa sitten ehkä *muistelee*

        En näe ihmeempää hyötyä tai tarvetta aiheesta romaania vääntää... mutta tiivistettynä; kahdesti avioeronnut ja kantapään kautta oppinut monia asioita mistä kirjoittanut täällä, en ole muuttunut mutta viisastunut. Yhden lapsen etävanhempi. Lapseni äitiin asialliset suhteet, vain lapsi enää "yhdistää" ja käytännössä ainoa aihe mistä tarvetta puhua... ns. sopuisa ero, joka oli kaikille parhaaksi (ensimmäinen ei ollut sopuisa, mutta ei ollut lasta eikä omaisuuttakaan). Nyt saan elää parisuhteessa ihanan naisen kanssa -- elämä hymyilee leveästi.


      • Tytsä
        M36 kirjoitti:

        En ole muistaakseni juurikaan omasta "tarinastani" kertoillut ... joskus kauan aikaa sitten ehkä *muistelee*

        En näe ihmeempää hyötyä tai tarvetta aiheesta romaania vääntää... mutta tiivistettynä; kahdesti avioeronnut ja kantapään kautta oppinut monia asioita mistä kirjoittanut täällä, en ole muuttunut mutta viisastunut. Yhden lapsen etävanhempi. Lapseni äitiin asialliset suhteet, vain lapsi enää "yhdistää" ja käytännössä ainoa aihe mistä tarvetta puhua... ns. sopuisa ero, joka oli kaikille parhaaksi (ensimmäinen ei ollut sopuisa, mutta ei ollut lasta eikä omaisuuttakaan). Nyt saan elää parisuhteessa ihanan naisen kanssa -- elämä hymyilee leveästi.

        ...ettei vaan Junnu Tampereen naapurikaupungista kirjoittelisi? Kovin on tutunkuuloinen tarina. =)


      • M36
        Tytsä kirjoitti:

        ...ettei vaan Junnu Tampereen naapurikaupungista kirjoittelisi? Kovin on tutunkuuloinen tarina. =)

        jaa'a, voi olla tai voi olla olematta *hymy*


      • Marikka

        Nyt on suhde laitettu katkolle.
        Tuntuu, että haluan olla yksin ja nauttia. Ja viettää aikaa lapseni kanssa rauhassa.
        Uuden suhteen aika on sitten kun siltä tuntuu. Nyt ei tunnu miltään. Ei surua, ei mitään.
        Minulla on kuitenkin maailman parhaat ystävät, perhe ja lapsi. Oma pieni kaunis koti. Kaikki periaatteessa hyvin.


      • M36
        Marikka kirjoitti:

        Nyt on suhde laitettu katkolle.
        Tuntuu, että haluan olla yksin ja nauttia. Ja viettää aikaa lapseni kanssa rauhassa.
        Uuden suhteen aika on sitten kun siltä tuntuu. Nyt ei tunnu miltään. Ei surua, ei mitään.
        Minulla on kuitenkin maailman parhaat ystävät, perhe ja lapsi. Oma pieni kaunis koti. Kaikki periaatteessa hyvin.

        ... että sellaiseen ratkaisuun päädyit. Ellei katkolle pistäminen tuntunut miltää, niin erikoisella pohjalla jatkaminenkin olisi ollut... Mutta kaikella on aikansa, väkisin tai väärin perustein uusiin suhteisiin ei kannata lähteä.

        Mukavaa alkavaa syksyä lapsesi ja ystävien kanssa !


      • maippi
        Marikka kirjoitti:

        Nyt on suhde laitettu katkolle.
        Tuntuu, että haluan olla yksin ja nauttia. Ja viettää aikaa lapseni kanssa rauhassa.
        Uuden suhteen aika on sitten kun siltä tuntuu. Nyt ei tunnu miltään. Ei surua, ei mitään.
        Minulla on kuitenkin maailman parhaat ystävät, perhe ja lapsi. Oma pieni kaunis koti. Kaikki periaatteessa hyvin.

        taisi ainakin tästä ja aikaisemmista viesteistäsi päätellen olla. Jos tämä olisi ollut herra oikea olisit tuskin edes haikaillut exän perään, ja varmasti ei olisi ollut noin helppo lopettaa...Tai eihän lopettamista olisi silloin tarvinnut edes miettiä :)


    • Marikka

      eli ei tunteet olekaan taas niin voimakkaat. Eli ehkä tämä on normaalia eroprosessia... *nainen* :))

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka: 3 euron bensa, Ruotsi: bensavero jopa alle EU-minimin

      Eipä vaan suomalainen autoilija saa kaikkien rakastamalta Riikalta sympatiaa. Ruotsissa on eri meininki, siellä diskutee
      Maailman menoa
      63
      2122
    2. Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki

      "Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."
      Maailman menoa
      5
      1775
    3. Miten kestätte tyhmiä?

      Miten usein turhaudutte tai suututte ihmisiin, joilla on matala älykkyys? Minulla tätä tapahtuu useita kertoja viikossa
      Sinkut
      233
      1260
    4. En kerro nimeäsi nainen

      Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin
      Ikävä
      71
      940
    5. Lahkojen uudestikasteille ei pitä mennä

      Sananl. 22:3 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
      Kaste
      87
      935
    6. Minkä arvosanan 4-10 annat Susanna Laineelle Farmi-juontajana?

      Susanna Laine vetää Farmi Suomi -realityä. Minkä arvosanan 4-10 annat Suskille juontohommista? Suosikkijuontaja teki
      Tv-sarjat
      20
      842
    7. Miksi naisen pitäisi maksaa 50/50

      Vuokrasta miehelle? Eikö se ole miehelle lahja, ja aarre, jos nainen suostuu muuttamaan kanssasi asumaan?
      Ikävä
      111
      751
    8. Onko se liikaa pyydetty

      Voisitko sinä mies kerätä rohkeutta ja ottaa yhteyttä? Minä en jaksa tätä enää. On niin ikävä sinua. Minä niin haluaisin
      Ikävä
      38
      698
    9. Kaatopaikka Inhassa

      Kuka omistaa kyseisen kaatopaikan? Näkymä tielle kammottava!
      Ähtäri
      19
      696
    10. Jos joku kertoisi ihastuneensa sinuun

      mutta sinua ei voisi vähempää kiinnostaa, niin vastaisitko silti ystävällisesti?
      Sinkut
      93
      679
    Aihe