Rakastuminen on kuin valtava lämmin meren aalto, joka kiidättää eteenpäin. Pystyt kaikkeen sen harjalla! Tai ainakin siltä tuntuu. Kaikki tuntuu aurinkoiselta, yötkin ovat kirkkaita ja lämpimiä; tähdet tuikkii taivalla, ranta hiekka lämmittää varpaita, raikas merituuli soi taustalla....tällaiselta rakastuminen tuntuu jopa kylmässä suomen talvessa :)
Kun taas ikävä: jokapuolella on pölyä ja roskia, tiskaamattomia astioita, maksamattomia laskuja. Auringonvalo joka tuikkii sälekaihtimien raoista sattuu silmiin. Uni ei virkistä, kahvi maistuu pahalle. Joudut maksamaan kaikki laskut kahteen kertaan. Et jaksa liikkua, ryhtisi on huono, tukka huonosti, silmät ovat väsyneet, kaikki on perseestä...Olet ruminta ja paskinta mitä maailmassa on olemassa. Hän joka sinut jätti, kulkee kepein askelin eteenpäin, löytää uusia ihastuksia; et merkinnyt hänelle mitään. Elämäsi ei ole mitään ilman tuota ihmistä jota rakastit. Hän oli kohtalosi, ainut tässä maailmassa sinulle...Kun hän lähti ja jäit yksin, tipahdit tropiikin lämmöstä suoraan likaiselle vessan lattialle...sinut hylättiin, ja voiko mikään sattua niin kovin kuin hylkääminen...
Kun saat itsesi taas jossain vaiheessa ruotuun, ymmärrät sen, että peilistä sinua katsoo viehättävä suorastaan hyvännäköinen olento. Päätät aloittaa uuden kuntoilu harrastuksen, alat syödä terveellisesti, nukut tarpeeksi, näet ystäviäsi, luet hyviä kirjoja, varaat matkan ulkomaille; lämpimään! Laitat rahaa palamaan ihan vaan itseesi, nautit elämästä....ja kas kummaa huomaat että voit olla onnellinen ilman toista ihmistä.........Juuri tuolla hetkellä tunnet kuinka lämmin kosketus silittää selkääsi, käännyt ja näet aurinkoisen hymyn ja kuulet kauniit sanat; hei näytit niin arinkoiselta että päätin tulla juttelemaan...
Olet oppinut, et ota enää stressiä ihmisistä etkä suhteista, kuljet kevyin mielin, otat vastaan sen mikä annetaan, puhut kauniisti niin itsellesi kuin muillekin. Jos sinut hylätään, olet turvassa, sillä olet itse itsesi paras ystävä.
Kun taas ikävä: jokapuolella on pölyä ja roskia, tiskaamattomia astioita, maksamattomia laskuja. Auringonvalo joka tuikkii sälekaihtimien raoista sattuu silmiin. Uni ei virkistä, kahvi maistuu pahalle. Joudut maksamaan kaikki laskut kahteen kertaan. Et jaksa liikkua, ryhtisi on huono, tukka huonosti, silmät ovat väsyneet, kaikki on perseestä...Olet ruminta ja paskinta mitä maailmassa on olemassa. Hän joka sinut jätti, kulkee kepein askelin eteenpäin, löytää uusia ihastuksia; et merkinnyt hänelle mitään. Elämäsi ei ole mitään ilman tuota ihmistä jota rakastit. Hän oli kohtalosi, ainut tässä maailmassa sinulle...Kun hän lähti ja jäit yksin, tipahdit tropiikin lämmöstä suoraan likaiselle vessan lattialle...sinut hylättiin, ja voiko mikään sattua niin kovin kuin hylkääminen...
Kun saat itsesi taas jossain vaiheessa ruotuun, ymmärrät sen, että peilistä sinua katsoo viehättävä suorastaan hyvännäköinen olento. Päätät aloittaa uuden kuntoilu harrastuksen, alat syödä terveellisesti, nukut tarpeeksi, näet ystäviäsi, luet hyviä kirjoja, varaat matkan ulkomaille; lämpimään! Laitat rahaa palamaan ihan vaan itseesi, nautit elämästä....ja kas kummaa huomaat että voit olla onnellinen ilman toista ihmistä.........Juuri tuolla hetkellä tunnet kuinka lämmin kosketus silittää selkääsi, käännyt ja näet aurinkoisen hymyn ja kuulet kauniit sanat; hei näytit niin arinkoiselta että päätin tulla juttelemaan...
Olet oppinut, et ota enää stressiä ihmisistä etkä suhteista, kuljet kevyin mielin, otat vastaan sen mikä annetaan, puhut kauniisti niin itsellesi kuin muillekin. Jos sinut hylätään, olet turvassa, sillä olet itse itsesi paras ystävä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuulostaa hyvälle. Vähän tuollaista suunnittelin tulevalle vuodelle.
Aloha...kirjoittajastahan riippuu kaikki tarinat. Toinen tarina toisella ja toinen toisella...
Näin kirjoitan omani...
I get wings to fly
I'm alive ...
When you call on me
When I hear you breathe
I get wings to fly
I feel that I'm alive
When you look at me
I can touch the sky
I know that I'm alive
When you bless the day
I just drift away
All my worries die
I'm glad that I'm alive
You've set my heart on fire
Filled me with love
Made me a woman on clouds above
I couldn't get much higher
My spirit takes flight
'Cause I am alive
When you call on me
(When you call on me)
When I hear you breathe
(When I hear you breathe)
I get wings to fly
I feel that I'm alive
(I am alive)
When you reach for me
(When you reach for me)
Raising spirits high
God knows that...
That I'll be the one
Standing by through good and through trying times
And it's only begun
I can't wait for the rest of my life
When you call on me
(When you call on me)
When you reach for me
(When you reach for me)
I get wings to fly
I feel that...
When you bless the day
(When you bless, you bless the day)
I just drift away
(I just drift away)
All my worries die
I know that I'm alive
I get wings to fly
God knows that I'm alive
Minä en varsinaisesti ole juuri nyt elossa oikeasti. Olen kuin syväjäässä. Vain odottaen.
no mitäs se tolle riimittelijälle kuuluu ?
Ihana ohje. Rakastuminen, check. Ikävä, check. Uusi rakastuminen, check, uusi ikävä, check. Jokin tästä kaavasta puuttuu.
Ja se on kietoutunut perheenjäseniin ja äidin kuolemaan ja teini-iän rajattomuuteen ja omaan ymmärretyksi tulemattomuuteen ja pakoiluun vielä parinkympin puolivälissäkin. Pyristelen ahdistusta vastaan kaikin omahoitokeinoin maalaten verisiä tauluja, soittaen liian kovaa, juoden harvoin mutta liikaa, syöden toisinaan vain tunteisiin.
Silti sisaruksia en enää siedä, enkä itseäni heidän seurassaan, eikä voimavaroja ole tarpeeksi, vaikka vakuutan pärjääväni. Piilossa syvällä minussa asuu joku, jota en tunne, enkä tiedä, miten auttaa, kun en tiedä ongelmaa...
Hyvin ajateltu ja kirjoitettu ajatukset sanoiksi!
Ensin on tajuttava, että pitää voida olla onnellinen yksin, ennen kuin on valmis suhteeseen. Puolikkaana ja sydän syrjällään kukaan ei pysty sua rakastamaan. Jos sä et rakasta itseäsi, ole tyytyväinen itseesi, tai ole onnellinen, niin miksi kukaan muukaan pystyisi sua rakastamaan?
Itse teen sen virheen joka kerta perseelleen menneen ihmissuhteen jälkeen, että alan juomaan ja sitä kautta yritän tehdä itseni onnelliseksi, kunnes huomaan, että olen vain onnellinen sen kerran viikossa -perjantaisin ollessani humalassa. Miksi kukaan kiinnostuisi ihmisestä, joka juo ja sekoilee viikonlopusta toiseen tullakseen onnelliseksi, ja lopulta huomatakseen, ettei edes ole aidosti onnellinen?
Kun siihen ei liity kohonnut ego
Kun se ei satuta