Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt lähestyvät asioita helposti niin että tarvittaisiin jonkilasta muutosta ja korjausta jotta voisi olla oma itsnesä ja tätä myöden perätään myös niitä oikeuksia ja yhteiskunnallisia mahdollisuuksia mm. sukupuolen korjaamiseen, juridisen sukupuolen vaihtamiseen ilman kastraatiota, oikeutta olla homo ilman, että on sairas tai vaikkapa oikeutta pukeutua vastakkiasen sukupuolen vaatteisiin. Miksi emme koskaan keskustele siitä, että ihmisellä voisi olla oikeus olla oma itsensä ilman mitään konkreettista muutosta. Oikeus kuulua sukupuilivähemmistöön ilman sukupuolen korjausta, pukeutumista taikka juriidisen sukupuolen vaihtamista. Oikeus olla aatamin tai eevan puvussa sellaisena kun on tähän maailmaan syntynyt. Onko kukaan koskaan tullut ajatelleeksi kuinka raskaaksi se tekee elämän, että aluksi vaikkapa elät m2f ts:nä ilman korjausta elämää miesten keskuudessa miesten kenoilla. Vasta tämän jälkeen jopa ulkopuoliset alkavat huutelemaan, että tämä ihminen on sukupuolisesti poikkeaava. Miehet vie ja edesauttaa sukupuolen korjausta ja naiset ei ota porukoihinsa. Olla sitten korjattuna ja yksin vai korjaamattomana ja yksin? Minullakin mielihalua ja atarve on polttava, mutta jollakin tavalla vain tuntuu, että se mielekäs elämä ja se itä on todellisuudessa ollut hakemasa, nin meni jo pikemminkin ohi.
Oikeus olla oma itsensä
Myös korjaamattomana
15161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Varmasti useimmat ajattelevat,että on raskasta elää miesten kenoilla.
Voihan sitä elää omana itsenään ilman korjausta, sitten vaan selität jokaiselle ihmiselle erikseen kuka olet. Ja muutut testojen vaikutuksesta vuosi vuodelta miesmäisemmäksi. Me ollaan vaan ihmisiä, ei meistä useimmat jaksa taistella tuulimyllyjä vastaan. Helpompi muuttaa oma ulkonäkönsä kuin maailman jokaisen ihmisen ajatusmaailma.
Ei ole taattua, että sinut käsitetän korjauksen jälkeen, koska korjauksessa käy myös ns. homokansaa jotka ei suoranaisesti kuulu sukupuolivähemmistöön.
Kerropa hieman lisää tuosta sukupuolenkorjauksen läpikäyvästä homokansasta. Ei ole ainakaan täällä Suomen niemellä vastaan tullut.
Jos nyt homokansa sattuisi hoitoihin Suomessa pääsemään, se tuskin vaikuttaisi tavallisen transtaustaisen naisen tai miehen elämään. Puhut niin omituisia, ettet tuolla ulosannilla taida päästä hoitoihin. Vai onko tämä eläkeläisen provo?
Mitähän hoitoja homokansa kaipaisi. Homous kun ei ole ollut edes sairaus kymmeniin vuosiin.
Sinähän sen tiedät. Olet mies, mutta kaipaat miestä. Se siitä lesboudesta.
Taisi tulla pieni virhe. Olen nainen ja kiinnostunut miehistä. En ole ollut koskaan lesbo.
Onneksi erosit sitten vaimostasi.
En minä korjannut itseäni siksi, että saisin kuulua johonkin sukupuolivähemmistöön. En edes halua kuulua sellaiseen. Korjasin itseni siksi, että keho tuntui huonolta ja pahalta ja vääränmalliselta.
Sinulla on jäänyt jotain aika lailla ymmärtämättä transsukupuolisuudesta.
Minä en halua mitään oikeutta olla "sellaisena kuin on tähän maailmaan syntynyt", vaan minä nimenomaan halusin muokata kehoani koska se tuntui itselleni hyvältä itsenäni. Nyt keho tuntuu oikeammanlaiselta, ihan sama mitä muut ihmiset siitä ajattelevat. Tuntuvat nuo minua kuitenkin naisena ajattelevan - ja haluavankin. Eipä haittaa lainkaan.
Oikeuksia tarvitaan sekä korjaushoitoihin, että muunkinlaisiin ihmiskohtaloihin.
Kyllä uskon, että se korjaus auttaa silloin kun on se ihan oieka ongelma. Toisaalta minuakin painostetaan korjaamaan sukupuolta ja aiheutetaan sitä huonoa oloa ja nähtävästi siksi, että menisin ja korjaisin sukupuoltani. Olen törmännyt aijemminkin tähän samaiseen ajatukseen, että ihmistä ollaan saatettu pitää psykiatrisessa sairaalassa jotta hän suostuisi menemään iltalukioon ja sitten kun on mennyt, nini ollaan sanottu, että tämä on oikein ja tämä toimii. Pitäisikö minua ahdistelussa ja painostuksessa korjata sukupuoltani jotta toinen voisi sanoa, että tämä kiusaaminen, ahdistelu ja painostaminen on oikein koska se toimii? Lähtisin kyllä liikenteeseen siitä, että ihmisellä on oikeus olla myös sellainen kun on.
Tuo onkin uutta että jotakuta oikein painostetaan korjaamaan sukupuoltaan. Yleensä asia on päinvastoin, TS joutuu puolustelemaan korjaushaluaan muille. Ketään ei voi pakottaa korjaushoitoihin tai edes transtutkimuksiin ellei ole itse sitä mieltä että siihen on tarvetta.
Hyvin suuri joukko ihmisiä elää ilman mitään hoitoja ilmaisten sukupuoltaan juuri siten kuin itse haluaa.
Minä en tunne minkäänlaista tarvetta käydä leikkauksia ja prosesseja läpi.
Se ei tee minusta tai kenestäkään muusta epätransihmistä, jos tuntee sellainen olevansa.
Ihmisen on oikeus kuulua johonkin mutta onneksi on myös oikeus olla kuulumatta jos niin haluaa ja sitä oikeutta käytänkin.
Korjausta ei tarvita, koska varsinaisesti ei ole mitään korjattavaa, muuten olisin jo päätä pahkaa mennyt heti täysi-ikäisenä lekurille ja käskenyt lähetettä eteenpäin. Sillä ei mitään väliä ajatteleeko joku minusta olenko "oikea" transihminen vai en.
Miksi ylipäätään leimata itseään minkään vähemmistö-nimikkeen alle? Varsinkin jos ei halua diagnooseja saadakseen niillä taas jotain muuta?
Jos oikein laveasti ajatellaan, niin mies ja nainen ovat niinikään sukupuolivähemmistö, koska heitä kumpaakin on alle puolet, kun transihmiset huomioidaan.
Eletään vaan kuin hyvältä tuntuu, ilman omaa leimaamistamme!
Niinhän se joskus meni, että naisia oli ainakin joskus suomessa enemmän kuin miehiä, eli miehet ovat siis sukupuolivähemmistö?? Onhan minullakin ollut elämässä hetki kun joku on minusta jotain maininuut, niin olen vain todennut entä sitten tai et voi olla tosissasi? Onhan sillä sukupuolella paljonkin merkitystä sitten kun alkaa tuelmaan niitä asioita joita ei siedä ja joita haluaisi ja kokisi normaaliksi ja luonnikkaaksi tehdä. Siksi ihmettelnkin miksei m2f naisidentiteetti voi saada hoitoa tai prosessia ns. luonnikkaasti, niin että se myös tuntuisi hyvältä??
"Siksi ihmettelnkin miksei m2f naisidentiteetti voi saada hoitoa tai prosessia ns. luonnikkaasti, niin että se myös tuntuisi hyvältä?? "
Oikein luonnikkaasti tuo prosessi edistyi ja tuntui hyvältä kun päästiin vauhtiin. Jatkossa elämä onkin ollut tavallista naisen elämää.