Vaimoni tuhoaa minut

yksi mahdollisuus tuossa on se että vaimosi haluaisi erota, mutta ei pysty siihen itse ja toivoo että sinä tekisit sen päätöksen, eli jättäisit hänet. Mukana voi olla mielenterveydellisiä ongelmia masennuksesta alkaen. Niihinkään on mahdotonta saada apua ennenkuin ihminen on itse sitä mieltä että hän tarvitsee apua.

Laita kova kovaa vastaan. Seuraavan kerran kun uhkailee erolla ja lasten viemisellä niin sano että tervemenoa vaan! Silloinhan sinä saisit rajattomasti vapaa aikaa etsiä itsellesi uusi nuorempi nainen. Sen sijaan että kuuntelisit hänen nalkutustaan. Vaikka et näin ajattelekaan vie se toiselta osapuolelta mahdollisuuden uhkailla.

Hae apua perheasiankeskukselta tai mikä se omalla paikkakunnallasi on , tilaa aika teille yhteiseksi , tulee jos tulee , tee loppu tuolle jankutukselle .
Sano, että laitetaan sitten ero vireille, jos kaikki on niin loputonta , ehkä tulee sitten .

Parhaimmassa tapauksessa vaimosi silmät avautuvat ja saat suunvuoron ,kun on kolmas ihminen keskustelussa , kaksin tuo näyttää mahdottomalta .

Jos mahdollista , mene lasten kanssa pienelle reissulle ja anna vaimosi levätä ja miettiä , näytä että sinussa on miestä , etkä rupea kynnysmatoksi .

Mitä, jos pyytäisit vaimoasi lukemaan tämän tänne kirjoittamasi avauksen? Minusta tuossa on hyvin ja ytimekkäästi kerrottu, miltä sinusta tuntuu. Jos tuo ei saa vaimosi silmiä avautumaan teidän tämänhetkisestä tilanteesta, niin ei mikään.

Kuulostaa ihan minun kirjoitukseltani. Minä olen muka aina syypää kaikkeen. Teen töitä 8-9 tuntia päivässä ja tämän lisäksi minun pitäisi pitää koko huusholli kunnossa sekä tehdä ruokaa. Ruuan teenkin (hän ei kuulemma jaksa), mutta jaksamiseni ei riitä enää jatkuvaan siivoamiseen, jota vaimoni ei kuulemma ehdi millään tehdä. Tietysti minun pitäisi myös hoitaa lastamme koko illan heti kun tulen töistä kotiin, jotta hän voisi roikkua netissä. Jostain syystä tosin viime päivinä asiat ovat menneet vähän parempaan suuntaan, mutta pitkään on ollut ihan edellä kuvatunlaista.

Tällä keskustelupalstalla neuvotaan melkeinpä aina eroamaan. Ihmiset ilmeisesti todella ajattelevat, että heti kun menee huonosti, pitää erota. Tilastojen valossa puolet avioliitoista päättyy eroon eli varmaan neuvojat ovat tosissaan.

Minulla ei ole mitään ”kania hatussa” neuvojen suhteen. Tosin uskon, että joskus kunnon riita voi olla oikea ratkaisu.

Mielipiteeni on, että jos parisuhteessa vaan riidellään, eikä ole hyvä olla niin miksi olla enää paisuhteessa!
Parisuhteessa ollaan siksi, että on hyvä ja ihana olla yhdessä, ei siksi että voi tapella.
Joko rakastetaan ja nautitaan yhdessäolosta tai erotaan.
Meillä on vain tämä yksi elämä, ei haaskata sitä olemalla onneton ja tyytymätön.
Jokaisella kuuluu olla oikeus onneen.
Lapset eivät ole syy jatkaa parsuhdetta, sillä mitäs sitten kun h kasvavat ja lähtevät rakentamaan omaa elämää, silloinko meinasit heittää hanskat tiskiin???
Turha kärsiä kun voi nauttia.
Ole mies ja käske naisesi lopettaa narina.
Joko olette onnellisia yhdessä tai sitten onnellisia yksin.

Laitoin tuossa lukematta muita juttuja,tuon omani ja luin jälkikäteen tän Sun juttus.. sama fiilis joo..hieman riittämätön olo..vaikka pitäs kyl riittää ihan Vtun hyvin.. mä oon alkanu tissuttelee et kestäisi ees puolet.. peittelen nyt kaikin tavoin tätä juttua..mielialalääkkeitäkään ei voi ajatella, koska ei tää minun ongelma ole.. jätin kerran nauhoitteen siitä Vtun nalkutuksesta keittiön pöydälle,kun lähdin työmatkalle..noo se pahensi,ei niin vähääkään tuota saatanan nalkutusta. Naiset ei ajattele nalkutukseltaan lapsia pätkääkään. Tää on aivan hirveää paskaa. Ei naurata,vaikka avautus muitten perheenisien kanssa jossain Vtun saunaillassa,johon ei oo ollu kyl mitään asiaa..

Minä olen tälläinen nalkuttaja-nainen varmaankin. Helvetti soikoon, tuntuu vaan ettei ukko tee mitään oikein. Siis jos ylipäänsä tekee mitään. Nyt olen jo kuitenkin nalkuttamisen lopettanut ja päättänyt erota.
Tässä nalkuttamisen syitä, mies ei
- osta ruokaa/ kautta laita sitä
- ei harrasta lasten kanssa mitään
- ei kuskaa niitä ohjattuihin harrastuksiin
- vetää keskaria joka ilta enemmän tai vähemmän
- on tunteeton ja hermoheikko huutaja
- agressiivinen ja julma
- on kiinnostunut vaimosta ainoastaan seksin muodossa ja sekin mielellään peppuseksiä..
- ei ymmärrä vaimon harrastuksia, koska ei itse ole koskaan harrastanut mitään
- ei ymmärrä vaimon ystävien tapaamista
- puhuu ilkeästi vaimolle ja lapsille, kiroaa jatkuvasti ja on uhkaava

Lista on loputon, en jaksa jatkaa sitä..
Jos siis ukkoset löydätte tästä vähänkään vihiä siitä mistä nalkutus voisi johtua, niin tehkää ihmeessä jotain. Meillä ei enää tehdä kannata, sillä kaikki on jo loppu!
Monilla ystävilläni on tosi hyviä miehiä, jopa täydellisiä. Hekin nalkuttavat, milloin mistäkin. Sitä en ymmärrä.
Voi kun joskus elämässäni löytäisin rinnalleni miehen joka osaa puhua, tuntea, harrastaa, nauttia elämästä muutenkin kuin keskarin voimalla, rakastaa..
. Pitäisin hyvänä ja silittelisin :) Voimia kaikille miehille myös. Ei ihan kaikkea kuitenkaan tarvitse sietää sentään..

Voi vitttu ja oot naimisiinkin mennyt..otan osaa..

Vaimoni ei jäkätykseltään anna minun minun edes nukkua öisin vaan lasten nukahdettua hän aloittaa jäkätyksen siitä miten väsynyt on ja jatkaa myöhään yöhön niin että kumpikaan ei saa nukuttua. Minäkin olen väsynyt mutta en valita siitä. Kohta en enää kestä. Joka kerran kun vaimoni avaa suunsa, sydäntäni vihloo, koska rakastamani ihminen ei saa sanottua minulle yhtään ystävällistä sanaa. Haluaisin korjata tilanteen, koska rakastan vaimoani ja lapsiamme. Tilanne on kuitenkin mahdoton, koska vaimoni ei anna siihen mitään mahdollisuutta. Tätä on jatkunut noin vuoden. Miten olette selvinneet tällaisista tilanteista?

Vastaan näin sivusta seur. naisena . kannattaisko uhata laittaa kotikamarat päälle jotta äityli näkee oman toimintansa niin kuin nauhalta. Usein naisilla ja myös valittaja miehillä menee levy päälle eikä ne tajua miten ne puhuu ja käyttäytyy ellei näe videoituna omaa käytöstään.

jos takana on masennus sekin yleensä selvinnee kun katsotte videointia. Vastasin vain sillä kun kerrot edelleen rakastavasi vaimoasi.

Heitä pihalle.

Ps huoltoyhtiö korjaa roskat

Laita akka maantielle. Ei siinä mitään muuta ole tehtävissä!

Ainoa oikea ratkaisu on pamauttaa kengän kuva moisen nalkuttavan naakan perseeseen ja antaa asian olla. Eli heitä pihalle tai lähe itse.

Vaimosi on narsisti?

Veljeni vaimo on myös nalkuttaja. Haukkuu ja narisee joka asiasta. Kaikenlisäksi on hullun mustasukkainen miehensä suvusta tai ystävistä. Kaikki juhlat ja tilaisuudet menee siihen, kun vaimonsa kaakattaa kaikki veljeni asiat ilmoile. Ihan hirveää ja NOLOA! Ikävä katsoa vierestä kun oma veli riutuu. Kännipäissään veli sitten valittaa kohtaloaan ja haikailee entisiä heilojaan... No itteppä on kantensa valinnut. Herää vaan kysymys, että miksi mies pysyy nalkuttavan vaimon rinnalla? Liian kiltti? Nössö? Alistettu? Masentunut? Tyhmä?

Se luulee että sinua voi kodella miten vaan ,tietää ette lähde vaikka mikä olios ... Säikäytä se jos sulla on varaa ota jostain huone ja häivy 3 ksi päiväksi eläkä ota yhteyttä eläkä vastaa puhelimeen ,,,, .................... se saa hänet huomaamaan että tässä voi jäädä yksin ........................ olin samalaisessa tilanteessa .. Ääni muuttui kellossa ,,,,,,,,,, Tosin sitten kun pojat oli lähes aikuisia lähin kokonaan pois ....!!!! oottaa mua vieläkin takasin vaaan siihen komentoon en koskaan enää plaa

Vedä sitä ämmää turpaan.Niin tekee tosimies eikä itke nettipalstoilla.

turpaan vain :D

Vaimosi käytös ei sinua tuhoa vaan se miten siihen suhtaudut.Oletko maininnut hänelle asiasta.Mitä luulisit tapahtuvan jos et reagoisi vaimosi käytökseen.Koska itseäsi voit kyllä muuttaa mutta et vaimoasi.Ja jos nyt satut suunvuoron saamaan, niin muita että et hyökkää etkä puolustele vaan sanot sanottavasi.Katsot silmiin ja keskität kaiken huomiosi häneen ja olet mahdollisimman läsnä.Etkä moiti tai arvostele vaan kerrot miltä itsestäsi tuntuu.
Rakastaa et voi toisen kautta vaan toisen kanssa.

vasta jälkeenpäin sen huomaa kun on ollut ilkeä omaa puolisoaan kohtaan, usein liian myöhäistä..

Heitä se muija minuutiks piraija-altaaseen tuntemaan nahoissaan jyrsiminen.

samanlainen tilanne oli meillkäin, sitten kun huomaat että vaimo muuttuu hieman, asia jota en pannut merkille itse, kertoo sen että jotakin sutinaa on työpaikalla, ylitöitä ja liikuntaharrastuksissa menee aina 9 asti iltaisin.

sitten huomasin että oli pettänyt ja kertoi että oli imenyt pomonsa sissijuusto varastoa autossa tienpenkalla. oikein yökötti kuunnella.
erohan siitä tuli
mutta positiivisena asiana voidaan mainita että eipä kuulu enää nalkutus, uhkailu kiroilu eikä enää tarvii pelätä että akka lyö suuttuessaan nääs löi sillä mikä ensin käteen sattui ja minussa oli aina vika tein tai jötin tekemättä jotakin.
nykyään eron jälkeenkin pyrkii vaikuttaman ja ohjaamaan minua ja lasteni elämää.

saan itse valikoida naisystäväni ja jos alkaa orastavaakaan narinaa kuulua vaihdan naista.
minullakin on oikeus olla rauhassa.
minullain on oikeus olla haluamatta seksiä kun siltä tuntuu
minullakin on oikeus harrastuksiin ja ulkomaanmatkoihin.

Ihmiset saa sellaista kohtelua kuin ne toiselta hyväksyy. Jos vaimo nalkuttaa niin lopetat kaiken huomionantamisen hänelle. Jätät yksin riutumaan kitkerien ajatustensa kanssa. Naisilla on joku sisäänrakennettu mekanismi, että ne alkaa kohdella miestä huonosti, jos tämä alkaa käyttäytyä alistuvasti. Ei naiset nalkuta sellaisille miehille joita kunnioittaa. Ongelma on tietysti sekin, että naiset usein kuitenkin menevät naimisiin sellaisten miesten kanssa joita eivät kunnioita, ja kun alkuhuuma on suhteesta ohi, niin alkaa armoton valitus ja v*ttuilu

kukan ei ole tuhonnut ketään.naiset haluavat jotta naimisestä puhutaan_____silleen

Nalkuttava vaimoko ? Aha onko syynä se ettei hän saanut riittävän suurta mulkkua tarpeeksi ? Nalkuttavalle ämmälle ei kyllä kenenkään miehellä seiso. Oleko itse puhumaton tyypillinen suomalainen jäärä ?

Oma avovaimoni ei puhunut mistään asioistaan minulle. Eromme jälkeen vasta kertoi mikä vialla. sellaista on aika vaikea korjata, jos toinen ei puhu yhtään mitään, vaikka koitin kysellä. Itse kärsin stressistä ja lievästä masennuksesta suhteemme aikana. hain apua vasta suhteemme loppuvaiheessa, kun tajusin mikä on itselläni ongelmana. EHkä olisin jo aiemmin tajunnut , jos hän olisi puhunut kanssani. Voimia sinulle.

Toi kuvan Naikkonen on munan puutteessa, se vonkaa patukkaa aivan slvästi, eikä tuo jäpänTumpelo ymmärrä 'yskää'..

Kyllse nalkutus ja kitinä loppuu kun panee oikein kunnolla ja useasti, pahempikin kitinä muuttu herkäksi kehräämiseksi, tosi miehen käsittelyssä.

Jos kuitenkaan sekään ei tehoo, on paree laittaakantapäät yhteen ja reippaasti askeltaen erisuuntiin.

Toi kuulostaa melkoisen pahalta, jos riidat jatkuu yömyöhään. Vaikka olisikin yksipuolista. Yksi juttu voi olla, että saatat olla niin kiltti, että se provosoi vaimoasi mäkättämään lisää. En tiedä, tämä sinun tulee miettiä itse.

Vaimosi voi heijastaa oman epävarmuutensa sinuun, hän saattaa purkaa omaa pahaa oloaan. Ensimmäisissä paljon plussatuissa viesteissä tulikin jo hyvää vinkkiä tilanteeseen.

Mulla oli samansuuntanen ongelma aikoinaan. Vaimo uhkaili että jos et sitä ja tätä tee niin hän vie lapset ja eroaa. Uhkaili mm muuttaa ulkomaille jne.
Epäilin että käy vierasisa ja epäilys paljastuikin sattumalta. Eräs poliisi oli huomannu että on helpposaada sltä sitä ei ollu kait hölmyttään huomannu että x vaimoni oli pahasti sairastumassa mielen tautiin ja jäikin sitten eläkkeelle muutaman vuoden päästä. Onneksi löysi sitten tasapainon saavutettuaan erään vanhemman taksimiehen jonka kanssa on elelly sen jälkeen.
Lapsetkin jo aikuisia onneksi. Ainut mikä jäi kyrsimään oli että minua ei uskottu perheneuvol ko se nyt oli.

Osallistutko kotitöihin ja perhe-elämään? Kuten yllä eräs nainen kertoi, miksi on nalkuttanut, kun mies ei tee mitään eikä osallistu mihinkään. Sellaisessa tapauksessa naisesta tulee nalkuttaja ja lopulta hän ei enää jaksa ja lähtee. Jos näin ei ole teillä, niin vaimosi kuulostaa siinä tapauksessa narsistilta. Narsistille ei kelpaa mikään ja kaikessa sekä kaikissa on aina vikaa. Googlaa netistä sanalla "narsisti", niin löydät tunnusmerkit. Joillakin paikkakunnilla on olemassa "Narsistin uhrit"-nimisiä yhdistyksiä, joissa saa tukea ja tietoa asiasta. Narsisti ei yleensä parane, joten sellaista ihmistä ei löydy, joka hänelle kelpaisi. Narsisti on myös yleensä erittäin viehättävä persoona, joka osaa pyörittää, viehättää ja valehdella uskottavasti muita ihmisiä niin kauan kunnes totuus paljastuu. Myös palvelevasta puhelimesta ja kriisikeskuksesta voi hankkia apua alkuun. Älä jää tuohon tilanteeseen. Jos vikaa on sinussakin, niin katso peiliin. Etköhän tällä pääse liikkeelle.

Lätistä lättyyn. Kyllä se siitä tokenee.....

Kun seuraavan kerran aloittaa motkottamisen, niin potkaise vaikka tuoli nurin ja sano kovalla äänellä, että NYT RIITTÄÄ tuo ilkeily!

Heitä samalla takki niskaasi ja painu ulos, äläkä näytä naamaasi muutamaan tuntiin. Sulje kännykkä.

Kun sitten tuut kotiin, mahdollisesti vasta kun nalkuttaja on jo nukkumasa, niin jos sama meno jatkuu, mene toiseen huoneeseen ja lukitse ovi. Älä vastaa mihinkään, vaan ole siellä kunnes tilanne rauhoittuu.

Näin kun teet muutaman kerran, niin jos moppaus ei rauhoitu, osta kunnon korvatulpat, tai mene toiseen huoneeseen ja laita musiikki täysillä soimaan.

Ero tai pariterapia? Onko toinen vain velvollisuudesta kanssasi vai rakastaako hän oikeasti.

Ei helvetti näitä narsistipuheita. Jokainen valittava nainen ja hakkaava mies eivät ole narsisteja. Vain murto-osa ihmisistä on! Aloittajaa kehottaisin nostamaan kissan pöydälle ja kertomaan, että se on parisuhdeterapia tai ero.

tuttua,minun kohdalla jatkui 20 vuotta en osannut mitään esim kuljetin poikia jääkiekko ja jääpallo harjoituksiin/pelit seura muisti sitten kunniakirjalla jonka uhkasi repiä mm. sitä jatkui viimein hän sanoi että hän ei ole minua koskaan rakastanutkaan,jahän ei ole ottanut multa suuhun eikä ota että sillä lailla.

Narsismin piirteitä minäkin tuossa havaitsen, mutta kannattaa miettiä myös sitä, oletko itse liian kiltti.
Kiltti saa olla, muttei LIIAN kiltti. Kestätkö pahaa oloa vain sen takia, että et halua menettää perhettäsi ja vaimoasi, jota rakastat?

Jokainen on loppupelissä vastuussa vain itsestään. Jos et jaksa, hae apua. Soita ja varaa aika vaikka oman kuntasi mielenterveyshoitajalle. Se ei tarkoita sitä, että SINUN mielenterveytesi olisi hukassa, mutta jos ei vain jaksa, kuten annat ymmärtää, niin sinulla on oikeus hakea itsellesi tukea, ja se on hyvä hakea ammattilaiselta ja aivan ulkopuolelta. Sillä jos et saa tukea, niin kohta et oikeasti kestä!!

Kukaan ei halua olla kynnysmattona. Jokaisella on olemassaolon oikeus sellaisena kuin on. Jos vaimosi piirteet ovat tulleet vasta viimeisen vuoden aikana, tarvitsee hänkin apua. Mutta tee sinä aloite. Eihän tuota yksin jaksa.

voi, voi. kyllä ne miehetkin nalkuttavat ja sitä vaan on jostain syystä aikansa kestettävä ja sitten tehtävä ratkaisuja, jos puhuminen ei auta, eikä muutkaan apukeinot.
Nykyiset parisuhteet jäävät toiselle sijalle.. harrastusten ja bilettämisen ja kavereiden kanssa menot ovat tärkeysjärjestyksessä ykkösenä. Menisikö se hyvä aika siihen että pitää "kytätä" mitä toinen ei tee tai tekee. Eikös se pitäisi sen tehdä kumpa homman osaa tehdä ja kerkeää tehdä. Näin sitä yhteistä aikaa voisi tulla lisää. Kukas sitä nalkuttamalla ja käskemällä mitään tekee.Kauniisti pyytämällä kenties homma hoituu.
Joskus mieskin voisi kysyä kuinka rakas voit... tai tietty nainen mieheltäkin.. sekin voisi olla avaus puhumiselle. Joillekkin se puhuminen on vaan niin vaikeea.

Kerranhan täällä eletään .. kannattaa miettiä miten ... aina ei ero ole se oikea ratkaisu vaikka monesti se helpottaakin.

Kuulostaa kyllä suoraan narsistin itkulta,mutta sanoppa sille suoraan,että jos sama malli jatkuu SINÄ kokoat kamppeesi ja vie samalla lapset,ja kerro sossun tädeillä,että lasten äiti on kykenemätön huolehtimaan lapsista sillä hän antaa lapsille väärän kuvan elämästä,sillä elämään kuuluu keskustelutaito oli ongelmia tai ei.

Kuten täällä on aiemminkin kommentoitu, niin laitas tollanen nykyaikainen videokamera kuvaamaan kun nalkutus alkaa. Luonnollisestikin salaa. Ja sit seuraavana päivänä pistät filmin pyöriin ja pyydät vaimoa kuuntelemaan omaa puhettaan. Jos siitä suuttuu tai ei ymmärrä, niin sittenhän on valmis tapaus.

Tuttu virsi aloittajan ongelma. Jos on samanlainen ihmistyyppi kun mun eksä niin eihän siinä mikään asiasta puhuminen tai minkään tekeminen auta. Itse lähdin ettei pojan tarvitse kasvaa kodissa jossa jatkuvasti riidellään. Oli oikea ratkaisu, nykyään kaikki poikaan liittyen sujuu hyvin, sain tapaamisoikeuden 2 arki-iltaa 1 yö/vkl ja KAIKKI osapuolet ovat onnellisempia nyt.

AKKA ULOS KÄMPÄSTÄ JA MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI.

Itse jäin kiinni nettijuttelusta toisten kanssa. Valitettavasti käry kävi samaan aikaan kun mies lopulta avasi silmänsä ja tajusi oman käytöksensä. Koskaan en ole oikeasti mitään hänen pettämisekseen tehnyt enkä aikonut tehdäkään, mutta hän epäili pitkän aikaan. Vaikutus tehostui ja hän ymmärsi ettei ollut käyttäytynyt oikein minua kohtaan. Silti täällä vielä mennään ainakin "pahoina päivinä" hänen oikkujensa ja haukkujensa mukaan, kun se ennen oli jokapäiväistä ja kokoaikaista ja pahenevaa. Ei sitä ihmistä voi kokonaan muuttaa, valittava on että haluaako kärsiä nahoissaan ja koettaa sovitella vai heittääkö pellolle. Meillä on niin vaikuttavat taloudelliset systeemit yhdessä (hänen kehittämänsä) sekä lapset, niin kyllä tässä kärvistellään. Koetan vähitellen pärjäillä hänen kanssaan paremmin, sillä välitän hänestä kyllä useimmiten.. mutta joinakin päivinä käy mielessä jatkuvasti että jumalauta, jos ei olisi noita muita virityksiä niin se olisi saijonara tälle suhteelle. Elämä ei ole täydellistä, mutta joskus ihan ok. Pitää muistaa, että tämä on se ainoa ja toimia sen mukaan. Eron pohtija ottakoon realistisen kannan ja ajatelkoon oikeasti, että mitä elämä olisi ilman tuota haukkujaa?

Minä en ymmärrä mikä tässä nyt on se ongelma. Elämä on tällaista. Luulitko avioliittoa joksikin suojatyöpaikaksi, jossa vain nukutaan ruususen unta. Ei normiehen tulisi kärsiä tästä. Eli kehitä nyt hiukan arjen kestävyyttäsi.

Esimerkki parisuhteesta, jossa kumpikaan osapuoli ei hallitse vuorovaikutustaitoja. Siksipä he ovat jatkuvasti törmäyskurssilla.

En lukenut muita kommentteja mutta kerron omasta kokemuksestani että puhu hänen kanssaan vaihtoehdoista! Itse olin 2 vuotta todella stressaantunut, hoidin yksin 4 omaa lastani ja heidän asiat ja 1 mieheni lapsi jolla oli pahoja ongelmia. Joka päivä odotin sydän täynnä ikävää miestäni kotiin pitkästä työpäivästä ja kun näin hänet, aloitin samantien nalkuttamisen :( ja kun hän meni nukkumaan ihmettelin omaa käytöstäni.
Vuosi sitten kesällä, täysin puskista, elämäni mies ja rakkaus, ilmoitti haluavansa eron! Ymmärsin hyvin, pakkasin tavarat ja hankein asunnon ja muutin pois :( Edelleen poden järkkyä ikävää ja rakkautta :'( selviänkö tästä koskaan? Mutta jotain otin opikseni.

Moi. Vaimollasi ei ole kaikki kunnossa. Hän purkaa omaa ahdistustaan sinuun. Älä jää paikallesi, vaan kerää voimasi ja tee asialle jotain. Noin ei voi jatkua. Et pysy itsekään kunnossa.

Ensiksi juttelet vaimollesi. Tyyli on vapaa, tunnet hänet parhaiten. Kerro omista tuntemuksistasi.

Sen jälkeen sopikaa jatkosta. Tämä on kaikkein tärkein osa, mitä sitten sovittekaan.

Tärkeintä on päästä ulos tuosta tilanteesta. Pari ja yksilöterapiaa on saatavilla. Tuollaisista tilanteista on vaikea edetä ilman ulkopuolista apua. Tärkeintä on, että sinä teet asialle jotain. Kyse on perheesi edusta, ja se joka on selväjärkisempi, tulee hoitaa perhe turvaan.

Hei Aloittaja.'
Suosittelen avioliittoleiriä, joita on viikonlopun mittaisesta koko viikon mittaiseen. Nämä löytyvät sivulla www.parempiavioliitto.fi.
Tuossa olikin hyvin neuvottu, ettet vastaa samalla mitalla, vaan sanot että tuo nalkuttaminen/haukkuminen loukkaa minua. Molempien pitäisi rakentavasti vuorollaan kertoa, mihinkä asoihin olette tyytymättömiä avioliitossanne ja miten niihin saataisiin parannusta. Monesti ei auta, kuin kolmas henkilö tai toinen aviopari. Suosittelen lukemaan myös: Paremman avioliiton rakkauspankki- kirjan.

Voi sentään.
Tunnen tilanteen. Avovaimo keskytti kaiken sanomisen, oli kaikessa parempi, jyräsi ja ajoi nurkkaan. Kaikkeen ristiriitaan tuli välitön uhkaus erosta. Mitään hyvää en saanut häneltä, vain näennäisen (avo)liiton. Odotin ja yritin ja luulin asioitten korjaantuvan. Hän jopa pahoinpiteli minua ellei muuten mennyt oikeassa oleminen perille. En lyönyt takaisin.

Siis 100% narsisti. Ahdisti koko ajan ja sai jotenkin tunteen että minä tekisin väärin, vaikka olisi kiistatta hänen loukkauksensa kyseessä.

Voi sanoa että onneksi hän lähti ja riitely loppui (tai ainakin väheni, jotain yhteyksiä pakko pitää).

Ei narsistia voi parantaa. Valitettavasti. Hän on avun ulottumattomissa ja sellaisen ihmisen kanssa tuhoutuu ellei pääse eroon.

Muutaman vastauksen luettuani oli pakko kommentoida, koska "entisessä elämässä" tuo tilanne oli omakohtainen sillä erotuksella, että "nakuttaja" oli ex-mieheni.
Jos kyseessä ei ole narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä henkilö (syyllistää AINA läheisensä kaikesta), niin ainoa keino on mielestäni, sanoa suoraan, miltä moinen käytös tuntuu itsestä. Näin saadaan solmua avattua ja mikäli toinen pystyy keskustelemaan asiasta, niin avointa keskustelua ongelmasta ja sen korjauksesta. Ammattiauttajien apua, mikäli omat rahkeet eivät riitä pitämään keskustelua aisoissa!!!

Pitääkö vaimo kenties dieettiä, se tekee huonolle tuulelle. Jos on n. 40-vuotias, alkaaa ekat hormoonitoiminnan vaihtelut toisilla, silloin on ärtynyt. PMS- oireet ovat yksi syy. Älä kuitenkaan sitä sano, yleensä nainen suuttuu siitä silmittömästi ja tilanne menee vain pahemmaksi. Jos ei koskaan pyydä anteeksi käytöstään niin sitten on kyllä kovapäinen, ehkä vähän tyhmäkin. Saako hän seksiä tarpeeksi? Ja hellyyttä? On selvää että sinun on vaikea ruveta silittelemään nalkuttavaa vaimoa, mutta jos kerran kaappaisit syliin ja pitäisit siinä. Jos sanoisit, että lakkaa nyt vihottelemasta ja tule tänne kainaloon hemmoteltavaksi. En tiedä, sopiiko teillä samat ohjeet, mutta itse nalkutin mieheni muualle. Jouduin kyllä olla aika usein puutteessa kun mies oli siinä vähän laiskanlainen. Siitä on nyt muutama vuosi, ihan hyvä elämä on näinkin, mutta olisihan sitä voinut yhdessä katsoa lasten elämää pidemmälle.

Moi!

Voisiko kyseessä olla esim. kilpirauhasen vajaatoiminta? Sehän aiheuttaa myös ärtyneisyyttä ja pahaa mieltä, aggressiivisuutta yms. Kannattaisi tutkia. Monella nelikymppisellä on ko. vaivaa.

myös työelämän paineet voi vaikuttaa, et puolisoon puretaan ne eli puhumaan ja rehellisesti, mistä johtuu ja mitä pitää muuttaa, ettei loppuunpala toinen ja lähde, pettäminen ei ole ratkaisu vaan pahentaa entisestään..

Olet ilmeisesti pettänyt häntä joskus tai niin hän ainakin epäilee?
Naisella on norsun muisti.

VAI IIIN

Ainoa tapa on jättää semmonen muija en ole itse mies mutta minä tiedän on tolleen minullekkin käynyt mutta vain toisinpäin...

Kannattaisi pyytää mukaan neutraali kolmas osapuoli, esim parisuhde terapeutti.

Paras jättää sellainen suunsoittaja. eihän siitä mitään tule. Miksi kärsiä jonkun toisen takia?

Kokemuksen syvä rintaääni puhuu täällä.. Itse kärsin täysin samoista ongelmista jokunen vuosi takaperin, aina ja kaikesta sain kuulla vain valitusta, mikään ei ollut koskaan hyvin.. Se on henkisesti todella raskasta ja vielä kun toinen ei ymmärrä sitä, mitä tekee toiselle sillä kaikella valittamisella..
Asiaan kumminkin löytyi ratkaisu, muutimme eri osoitteisiin, pitäen kumminkin parisuhteen yllä ja annoimme toisillemme aikaa, kummasti auttoi.. Suosittelen, jos vaan järjestelyt onnistuvat helposti..

No, vaimosi voi olla ylirasittunut. Järjestä nukkuminen eri huoneisiin, niin ei mene kummaltakaan yöunet rähinöintiin. Jos käskyttää siivoamaan ja muuta, niin kielii siitä, että hänen mielestään sotket paikkoja liikaa. Siivoa joka kerta omat sotkusi, pyyhi keittiön tasot jäljiltäsi ym. Kummasti virkistyy, kun huomaa, että sinäkin huolehdit satasella huushollistanne.

Lopeta olemasta lammas. Sano kerrankin että turpa kiinni eukko. Jos ei kelpaa, niin tuossa on ovi, heippa.
Pakkoko sitä on heittäytyä marttyyriksi. Akallasi ei ole kaikki kohdallaan. Seksiä säännöllisemmin, niin kyllä se siitä.
Oletko käytökselläsi saanut aikaiseksi sen, ettei eukkosi kunnioita sinua. Naisethan eivät tykkää lampaista.
Miehessä pitää olla särmää. Jos ette sitä tiedä, niin joudatte "määkimään" lehtien palstoilla.

Olet TROLLI, mutta voihan sitä kuvitella, että tuollaistakin tapahtuu.

Tai sitten olet täys nynny, kun et pysty pitämään puolias.
Nauraahan sinulle kohta koko kulmakunta, jos et nyt täräytä nyrkkiä pöytään.
Tietysti, jos itse olet persaukinen perijättären aisankantaja, niin kandee miettii vielä, vaikka tuolla vauhdilla tulet viiden vuoden kuluttua valitettavasti kuristamaan rakkaasi tai muuta vastaavaa...

Ei tuohon nukkumiset tai keskustelut auta...hae eroa! Löydät paremman, jos ei suominaisesta, mut on muitakin, ja on niitä suomalaisiakin naisia, jotka ei nalkuta..) Vähemmän kyllä passattuja paskoja monet!!!

Kuule, tää on tuttuakin tutumpaa! Samassa veneessä ollaan, ei se lohduta mutta on meitä muitakin jotka ihmettelee tilannettaan.
Voitaisiin perustaa kerho ja murehtia tuopin yli! 10 hyvää vuotta ja nyt 11. menossa ja mä olen maailman paskin jäppinen?

Nainen ja mies ovat hyvin erilaisia olentoja, joiden aivot ovat jo erilaiset. Naisen ja miehen tapa käsitellä ja ymmärtää asioita ovat erilaiset. Naisen ja miehen tarpeet ovat hieman erilaiset. Jos mies ja nainen eivät ymmärrä toistensa erilaisuutta, niin suhde ei voi toimia.

Tässä on muun muassa tyypillisiä eroavaisuuksia miehen ja naisen välillä.

Nainen purkaa asiat puhumalla ne ulos itsestään. Puhumalla nainen vapautuu tunteistaan ja sisällä olevista asioistaan. Puhumisen kautta nainen löytää usein ihan itse ratkaisun omiin asioihinsa. Nainen toimii ensisijaisesti tunnepuolensa kautta, jonka takia naisen on paljon hankalampi "punnita puheitaan". Tällä en tietenkään tarkoita, etteikö nainen olisi vastuussa puheistaan, vaan sitä että kun mies ymmärtää tämän, niin mies ei ota kaikkea kirjaimellisesti ja oppii ohittamaan naisen tunteissa lausuttuja asioita.

Tyypillinen mies punnitsee puheensa. Mies tekee ajatustyötä päänsä sisällä. Hän ei käy prosessiaan avoimesti ja ääneen kuten nainen tekee. Mies pohtii asiat päänsä sisällä ja ilmaisee vain tilanteen kannalta oleelliset asiat. Kun nainen ymmärtää tämän miehessä olevan erilaisuuden, niin hän voi hyväksyä miehen sellaisena kuin hän on ja ei ahdistu miehen erilaisuudesta.

Halutakseen seksiä, nainen kaipaa mieheltä henkistä läheisyyttä ja ehkäpä hieman romantiikkaa.

Miehellä taas homma menee toisinpäin. Kun mies saa seksiä, niin se avaa miehen sydäntä tuntemaan suurempaa rakkautta naista kohtaan.

Kun luen sinun tekstiäsi, niin minulle tulee mieleen, että vaimosi kokee, että vastuu on liikaa hänen hartioillaan.. onko vaimosi kontrollifriikki vai onko kyse siitä, että sinä et ota riittävästi vastuuta perheenne asioista? Vaimosi käytös kielii siitä, että hän on stressaantunut ja hänen tarpeensa ei täyty? Onko vaimosi lasten kanssa kotona? Jos on, niin pääsekö hän lapsista irtaantumaan? Onko hänellä harrastuksia?

En tiedä mikä teidän tilanteenne on, mutta sinun kannattaa pohtia näitä asioita. Kun parisuhteessa on ongelmia, niin harvoin ne ongelmat ovat yhdellä. Se että vaimosi käyttäytyy noin, niin sinulla täytyy myös olla joku osuus asiaan.

Itse kerron yhden esimerkin mikä miehessäni ärsyttää eniten, vaikka ymmärrän ettei hän tee sitä tahallaan. Kun haluaisin puhua jostain asiasta mieheni kanssa, niin yhteistä aikaa on vaikea löytää. Liian usein asiat kulmioituu keskusteltavaksi sängyssä, joka on siihen aivan väärä paikka. Kun aloitan keskutelun, niin usein siinä käy niin, että mieheni on väsynyt, eikä jaksa sanoa juuri mitään vaikka aihe olisi tärkeä. Mieheni laittaa silmät kiinni ja vetäytyy tilanteesta. Tätä on naisena vaikea ymmärtää!!

Tämä käytös miehessä, saa minut tuntemaan itseni torjutuksi.. tunnen, että minä ja meidän parisuhteemme on miehelleni täysin yhdentekevä. Kun tälläisiä tilanteita tulee riittävän monta, niin siinä alkaa tosissaan miettimään, että miksi olen miehen kanssa, jota ei kiinnosta minä ja meidän suhde!

En tiedä onko tyypillistä miehen käytöstä se, että parisuhdetta aletaan pitämään niin itsestään selvänä, ettei siihen tarvitse lainkaan panostaa!! Miehen mielestä romanttisia tekoja ja sanoja ei enää tarvita, koska nainen on jo valloitettu. mitä niitä rakkauden tunnustuksia jatkuvasti toistamaan, kun se on jo kerrottu 5 tai 10 vuotta sitten.

Minusta teidän kannattaisi hakeutua parisuhdekurssille tai terapeutille ratkomaan noita asioita.

mitäs sit jos on mieliksi ja ei nalkuta, sekään ei riitä, itse sain sen kokea ja sain kuulla olevani liian kiltti..

Aloittajalle

Mutta mitä jätä tästä tarinasta kertomati?

Teet paljon joka on hyvä asia tietenkin.

Onko vaimollasi kenties synnytyksen jälkeinen masennut (kuinka pieni on pienempi eli onko juurikin syntynyt tai alle vuoden ikäinen?)
Silloin todellakin tuntuu että kukaan ei osaa mitään ja kaikki tuntuu kaatuvan omaan niskaan ja itsellä on paha olla.

Kuunteletko ja keskusteletko vaimosi kanssa vai keskustellaanko teillä ainoastaan kun sinulle sopii ja aihe on sinulle itselle mieleinen muina aikoina kohautteletko olkapäitäsi ja olet kuuntelevinasi tai vastailet töykeästi takaisin ei kiinosta?

Vaimollasi voi olla paha olla mutta ei osaa purkaa sitä jolloin purkaa sen nalkuttamalla ja huutamalla. Vaimollasi voi olla myös vaihe jolloin tuntuu että on mitätön suhteessa. Se että teet kotitöitä ja hoidat lapsia ei välttämättä riitä.

Mitä jätä kertomatta?

Pääseekö vaimosi koskaan mihinkään, onko sidoksissa ainoastaan ja vain kotiin ja lapsiin. Monen lapsen äitinä kodin ja lapsen hoitaminen käy melkein töistä ja aina ei aika edes riitä, tulee turhautuneisuuden tunne ja väsyy.

Eroa en suosittele ihan ensimmäiseksi kun kerta vaimoasi rakastat mutta mieti peilin edessä ja mieti muutenkin josko vaimollasi tosiaan on paha olla mutta osaa sitä tuoda ilmi. KUUNTELE ja KUUNTELE tarkkaan =) siis ihan oikeasti KUUNTELE ja ymmärrä.

joopa olemppa samassa liemessä olen aina hoitanut taloudesamme kaikki rahaasiat ja lainat tekemällä työtä yötä päivää ja autonkin ostanut vaimolle koskaan hänen rahat eivät ole talouttamme mihinkään kohentaneet ja tätä on jatkunut yli 30v.näitä kirjoituksia kun kuuntelee olen täysi nörtti mutta kun ensiviikko koitaa asiasta VIELÄ KESKUSTELEN JOS SAMA NAUKUMINEN JATKUU KAIPPA SE ON ROHKAISTAVA ITSEÄÄ JA AVIO EROA HAKEMAAN IHMISELLÄ ON VAIN YKSI ELÄMÄ JS SEKIN ON KOHTA MENNYT ROHKEUTTA KAIKILLE.

RIUHTAISKAA POJAT ITSENNE IRTI NARSISTINAISESTANNE!

TUOLLAINEN NAINEN ON P A R A N T U M A T ON IHMISPETO!!

ota ero.itse tein samoin enkä ole katunut hetkeäkään.nyt ei nalkutus ja kiukuttelu pilaa päivääni,vaan kaikki on hyvin.elämä tuntuu jälleen hyvältä.

Kuulostaa ikävältä.

A) Sano muijallesi että sitä et kestä hänen nalkutustaan.

B) Sano että se koskee sinua ja syvältä.

C) Sano ettei tällainen voi jatkua, tai menetät mielenterveytesi

D) Kysy haluaako hän tehdä asialle jotakin kun et enää kestä

E) Kysy haluaako hän parisuhdeterapiaan

F) Jos ei halua, sano ettet enää jaksa vaan sinun on pakko ottaa ero

G) Jos et ole pettänyt niin voit huoletta ottaa eron hyvällä omallatunnolla. Kukaan terve mies ei jaksa jatkuvasti veetuilevaa muijaa.

Kysy siltä haluatko sä erota kun jatkuvasti valitat jokaisesta asiasta! Ärähdä sille ja rupea raivoomaan kovemmin, että pääset niskan päälle. Jos ei auta, niin ota hyvä mies ero nopeasti älä haaskaa kallista elämää tuommoiseen pa*kaan! Muistelehan kuinka ihanaa on seurustella intohimoisen naisen kanssa. Ai että niitä aikoja. Ei muuta kuin nuorempaa mammaa alle! Lapsia näet kyllä ihan tarpeeksi. Joskus se päätös on tehtävä ja hukkaat vaan hyvää aikaa. Hommaa itsellesi vuokrakämppä alkuun ja ala nauttimaan sinkkuelämästä hetki. Anna itsellesi aikaa ja ota rennosti! Ei tuo tilanne mihinkään muutu. Nyt vaan kylmästi kerrot hänelle että rupeat etsimään asuntoa ja sovitte lasten tapaamiset jne. Tuon takia naimisiinmeno on aina virhe. 98% ihmisistä eroaa ja arjesta tulee yhtä helvettiä. Parempi vain seurustella ilman sormuksia ja paineita. Pääsee nopeasti eroon, jos sattuu kauhea akka kohdalle.

Lomamatka norjaan voi ratkaista kaikki ongelmat. Työnnä vuonoon koko kanaeläin ja poistu paikalta. Oman muijani jätin kadunkulmaan toisellapuolen palloa ja jotenkin se oli sieltä ilmestynyt takaisin suomeen. Intia voisi olla vänkä paikka jättää ämmä kalliolle tai miten olis joku kunnon muslimiparatiisi. Ei tollasiin akkoihin kannata enempää ajatusta tuhlata.

Tuollaiseksi se elämä yleensä muuttuu, jos asuu jonkun kanssa saman katon alla. Työpaikoilla ja muissa yhteisöissä sama juttu. On aina joku joka ei ole tyytyväinen ja se on hänen mielestään muiden vika. Omasta mielestään se muiden moittija tekee kaikkensa ja kaikki on kuitenkin pielessä tai rempallaan. Jos se ei olisi hän, niin sitten se olisit varmaan sinä. Ihmiset eivät itsekään tajua kuinka he ajautuvat tuohon, niin vähitellen ja huomaamatta se tapahtuu. Perheen pyörittäminen on niin raskasta puuhaa kun apuja ei pahemmin ole, että ihmiset tuntevat riittämättömyyttä ja tuo on sen hinta.

Ehkä häntä arvostellaan ja moititaan töissä, ettei hän jaksa antaa kunnolla työpanostaan, kun pitää pyörittää perhettä? Ja hän purkaa sen kotona niihin jotka siellä ovat, sinuun ja ehkä lapsiinkin?

Mitä todennäköisemmin vaimollasi on uusi ihastus /salarakas ja hän haluaisi, että ottaisit hänestä eron. Saisit siten siitäkin syyn niskoillesi.

Lyö sitä akkaa ja sano että pidä nyt jo se turpasi ummessa. Toimii!

seuraavan kerran kun sulla on vapaapäivä pakkaa omat tai vaimosi kamat ja kannat oven ulkopuolelle kun nalkuttava muija saapuu joko nostat itse kytkintä ta vaihdat lukot päivällä ja heität entiset avaimet muijasi kassiin ja maailma pelastuu.

vaihdevuodet narsismi ei ole kovin hyvä yhdistelmä. hanki rakastajatar!

Älä koskaan lyö!

Jutteletteko asioista päivällä? Siis ihan kuulumisia, ei pelkästään, että mitä kaupasta tänään ostetaan. Ihan omasta kokemuksesta voin sanoa, että meillä ei ollut juuri lainkaan yhteistä aikaa exän kanssa ja silloinkin kun hän oli kotona, ei ollut läsnä, vaan halusi katsella itsekseen telkkaria. Minä olin päivät töissä ja illat lapsen hoitovastuu jäi kokonaan mulle, mitä hän nyt vähän kävi tätä tervehtimässä. Jossain vaiheessa vaan oli pakko puhua ja jäkättääkin, kun toinen tuntui pakenevan aina, kun halusin jotain sanoa. Minä tein ratkaisun, jota en päivääkään ole katunut.
Istuta emäntä pöydän ääreen ja kuuntele, mitä hänellä on asiaa. Jos et ota tolkkua, kysy, voisitteko ratkoa asioita ammattilaisen kanssa. Voihan toki olla, että vaimosi miettii jotain toista tai on muuten tyytymätön ja yrittää vierittää sen sun syyksi. Vaikea näin ulkopuolisena sanoa. Toivotan voimia ja toivottavasti pääsette hyvään loputulokseen.

Et taida sanoa että vaimosi on uhannut lähteä ja viedä lapset.
Voit itse lähteä ja viedä lapset. Taitaisit päästä helpommalla.

Itse jätin miehen, joka jäkätti vähäsen, mutta ei ollut osallisena oikeasti arkeen. Urheili yms.

Eron jälkeen jäin komen lapsen kanssa.
Eikä sen jälkeen mikään ole ollut huonosti.

Eli lopetat vaimon kuvion mukaan tanssimisen ja suunnittelet lähdön kaikkien muksujen kanssa. Ilmoitat sitten tämän eukollesi.

Yksi vaihtoehto on mennä avioliittoneuvontaan.
En usko, etteikö vaimosi ihan tarpeesta tätä showta pyöritä.

Minä olen ollut ihan kamalan väsynyt eukko, yksin hoitanut kersojani ja valvonut heidän takiaan. Lihonut siinä ohessa jotain 20-30kg. Mitä kertoi ukko: lihava akka, hylkyyn joutaa lihava akka.Valitsi hoikan tilalle.

mää ostin meille turkin matkan mut ex.lle vain menolipun eipä oo enää akka nalkuttanut

Höpö höpö.. uhohda erot!
Tuo on monen yhteisvuoden jälkeen normaali vaihe.. tulee riitaa pienistä asioista. Vaimoasi voi painaa jotkut huolet tai sitten hän on ollut vain liikaa kanssasi ja asiat alkaa ärsyttää:
Kokeile näitä:
- puhu nätisti ja sano vaimollesi että rakastat häntä, mutta sinua harmittaa/loukkaa että kuulet vain nalkutusta
- mieti, onko kenties vaimollasi liikaa kontollaan asioita hoidettavana, hän on uupunut ja väärällä tavalla tietenkin purkaa sitä sinuun, eli autatko häntä?
- yrittäkää etsiä kahdenkeskistä aikaa ja jutelkaa.
- yritä omalta osaltasi tehdä muutoksia, auta kotitöissä
- älä missään nimessä itse hauku/nimittele vaimoasi

Luultavasti vaimosi on vain uupunut ja väsynyt, ja nalkuttaa siksi ettei saa tarvitsemaansa apua jahyväksyntää. Sekä sinä että hän tarvitsette toisiltanne hyväksyntää ja rakkautta, mutta jomman kumman pitää olla se joka aloittaa: - istupa kulta niin teen sinulle teetä ja leivän
- annappa kun hieron hartioitasi
- voinko auttaa? on taianomainen kysymys johon vaimo mielellään vastaa -kyllä! Ilman että siitä pitää miehelle erikseen sanoa=monesti nalkuttaa kun mies ei tarjoa apua itse oma-alotteisesti.

Sinullakin on helpompaa kun yrität kuunnella Oikeasti mitä hänellä on toiveina. Ja kun hän rentoutuu, kuuntelee hän sinuakin! Koeta olla se osapuoli joka lopettaa riitelyn, jonkun siinä on se oltava, jos rakastat vaimoasi etkä halua eroa. Eron hokeminen on väärin, mutta jos hän on vain niin väsynyt asioiden toimimattomuuteen ettei osaa muuta, siksi koeta ymmärtää uupumus. Harva nainen oikeasti sitä eroa haluaa, mutta jos asiat ei muutu loppuu voimat! Koeta hyvällä.. äläkä heti lannistu jos ei heti näy 'paremman merkkejä'.

Hyvä, että kirjoitit tälle palstalle. Se ei ole heikkoutta etsiä apua tilanteeseen, vaan kertoo vahvuudesta ja viisaudesta, rakkaudestakin. Paljon hyvää tahtoa tarvitaankin.

Tässä oikein hyvä sivusto parisuhdeasioista http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde jossa paljon järkevää tutkittua tietoa niistä myötä- ja vastoinkäymisistä, ja jonka kautta on saatavana myös terapeuttista apua. Kun kahden ihmisen tilanne on hyvin skismoittunut, osapuolten on paljon vaikeampi saada tilanne ratkaistua vain kahdestaan puolustusasemistaan käsin, kuin yhdessä puolueettoman ulkopuolisen ammattilaisen kanssa.

Jos olette väsyneitä, loma saattaisi tehdä terää kummallekin. Sen voi saada ehkä haettua jopa sairauslomanakin, jos väsymys on kovaa. Ehkä paras tapa lomailla voisi olla ihan yksin, esim retriitti tai erämaamökki, missä saisi olla ihan yksin, rentoutua ja levätä hyvin, omassa sisäisessä rauhassa, syvässä hiljaisuudessa, ilman kumppania tai lapsia.

---

Eräs amerikkalainen - ehkä radikaalimpi - tapa korjata parisuhdetta on taas esim. tällainen: www.relationshipsaver.org joka ei kylläkään sovi kaikille. Kirjan pituus on vain 14 sivua, jotta sen jaksaisi lukea vaikka kriisinkin keskellä, eli siinä ei pahemmin jaaritella vaan mennään suoraa asiaan. Tiivistettynä kirjan anti on tässä:

• Humans are not logical creatures when it comes to relationships.
• The relationship is a game.
• You cannot change the past.
• Do what works drop what doesn't.
• You do not NEED each other.
• You cannot control the behavior of your partner.
• You DO NOT have to be right.
• You CAN be happy at any time.
• You do not have to work ON the relationship - you are IN the relationship.
• Do not complain to anyone who cannot do anything about it, like your friends and family.
• You CAN choose what quality of your relationship you want to have.

Teidän pitää puhua ja sopia ja päättää, minkälainen puhe ja käytös on hyväksyttävää. Puolisoa pitää rakastaa ja kunnioittaa ja sen mukaisesti puhutella arvostavasti ja puhua ystävällisesti ja kannustavasti, rohkaisevasti. Tee selväksi, ettei vaimosi käytös ole asiallista ja hyväksyttävää.

Toivon Kekelle parempaa jatkoa rakastamansa naisen kanssa!

Suosittelen avioliittoneuvontaa. Oletko kertonut vaimollesi miltä sinusta tuntuu?

Yhdyn edelliseen kirjoittajaan täysin!
Mieti, mitä itse voisit tehdä, että asia hoituisi.
Kuuntele oikesti vaimoasi ja hänen huoliaan ja ota niistä vaarin, ja auta häntä.
Itse olen pitkässä avioliitossa ja meilläkin joskus nalkutetaan, mutta aina lopulta se sovinto kuitenkin tehdään.
Joskus on hyvä tuulettaa, sekin auttaa.

Kun vaimosi seuraavan kerran uhkaa erolla, älä hangoittele vastaan vaan myönny vaimosi toivomaan eroon. Turha odotta tilanteen paranemista sillä minulla on omakohtaisia kokemuksia ja siihen oli ero paras ratkaisu. Vuoden olin yksin aloitin kuntoilun tein paljon töitä ja opiskelin enkä vaipunut itsesääliin nyt olen uudessa suhteessa nykyinen vaimoni on 12 vuotta nuorempi kuin entinen ja meillä on kolme vuotias ihana tytär ja elämä hymyilee.

Jos akka nalkuttaa jatkuvasti, niin kun haukkuu perinpohjin , niin on hiljaa vähän aikaa. Narsismista saattaa olla kysymys ja siihen on vaikea löytää lääkettä. Kymmeniä vuosia ei voi kukaan olla mieliksi ja aina vaan kehua.
Narsistiin on helppo ihastua, mutta pitkän päälle alkaa helvetti pilkotta.

Keskustelkaa. Hakekaa ratkaisua. Kokeilkaa vaikka asua eriosoitteissa vähän aikaa ja mietitte asioita omilla tahoillanne, ero kanssa ei kannata hoppuilla.

Itselläni oli myös erittäin vaikea liitto, emme päässeet yhteisymmärrykseen asioista. Olen saanut suomalaisista naisista tarpeekseni, heille ei oikein mikään riitä, vaikka hakisit palan kuuta taivaalta. Varmasti on niitä hyviä suomalaisia naisiakin, itse en vain niitä aikoinaan löytänyt.

Nykyään ulkomaalainen nainen ja elämä hänen kanssa on aivan mahtavaa. Me otamme pienestäkin ilon irti, laulamme toisillemme (vaikka itselläni on ihan hirvee lauluääni), tanssimme, retkeilemme, kalastamme, matkustelemme sillon kun on rahaa, harrastamme kaikenlaista yhdessä, minä lähden hänen juttuihin mukaan ja hän lähtee minun juttuihin.. Suhteemme on kuin satua, vaikka taloudellisesti olemme köyhiä, mutta rikkaus on löytynyt muualta, olemme kuin paita ja peppu.

Naisen sanoin= jätä se sika =D

Kotona minulle kerrotaan usein, että minua rakastetaan. En usko enää pelkkiin sanoihin, vaan haluaisin että minut otettaisiin muullakin tavalla huomioon. Minä joudun tekemään kaikki kotona, vaikka itse olisin sairaana. Käyn töissä, mieheni ei. Minun on huomattava ne muutamat asiat, joita hän ylipäätään saa tehdyksi, muuten luvassa on "draamaa", jota en jaksaisi kuunnella pitkän työpäivän jälkeen. Jos jokin menee pieleen tai jää tekemättä, se on minun syytä. Osaatte te miehetkin olla hankalia ja nalkuttaa.

Pistät vaan lusikat jakoon ja suunta muualle.Naisiahan tulee ku kolmosen ratikoita.

Ylläpidon keksimällä keksitty ketju: 'Miten olette selvinneet....'
Vanha tuttu ketjun aloituspainotus.

Tuttu tilanne.Meillä meni kolme vuotta,ja sit akka läx.Oli halunnut eroa koko ajan.Ei ollu kanttia sanoo sitä ja lähtee.Koitti sillä saada mut tekeen ratkasun.No mitään muuta ei tapahtunu kun se että itse hajosin henkisesti tuon kolmen vuoden aikana.Lähde helvetin äkkiä siitä suhteesta,vaikka kuin kirpasiskin.Itse tein toisin ja ajattelin et kyllä se tästä ja kaikki muuttuu paremmax ja se sama ihminen sieltä vielä löytyy jonka kanssa perustin perheen.PAKENE KUN VOIT!!!!!!!!

Minusta tuntuu että kaikki naiset tulevat kanssani hulluksi, alussa kaikki on ok mutta ajan mittaan oireet ja kipuilu pahenevat johtaen pahaan hullun naisen syndroomaan. Perheen suojelemiseksi minun on jätettävä perhe! Etäältä näkee paremmin, miehen pitää olla riippumaton eikä missään tapauksessa alentua riitelemään naisten tai lasten kanssa vaan isällisesti näyttää kuka on herra, se on vaikeaa mutta miehen on nieltävä kyyneleet ja oltava järkähtämätön toimissaan.
Mistä yleistyvä naisten perhetuhoinen käytös sitten johtuu? En tiedä mutta luulisin että e-pillereiden ja taloudellisen riippumattomuuden aiheuttama hormonaalis emotionaalinen shokki yhdistettynä median luomiin luonnottomiin roolimalleihin sekoittaa monen nuoren äidin pään.

Minusta voit vain itse ottaa vastuun niistä asioista, joihin pystyt vaikuttamaan. Puhu vaimosi kanssa tuosta, mitä kirjoitit ja että olet tyytymätön. Jos hän ei pysty käsittelemään asiaa, puhumaan ongelmistanne ja mikään ei muutu, on sinun itse tehtävä ratkaisusi. Eli valinta sen kanssa, jatkatko tuossa tilanteessa vai teetko jotakin itse oman elämänlaatusi parantamiseksi. Vaimoasi et voi väkisin muuttaa.

Tossunalla oleva pikkumunainen valittaja,itse olet jäkättäjä,täällä jäkätät omaa surkeuttasi.luuseri.ainiin ja panotaidot luuseritasoa

Ei paljoa auta sinun tilannettasi mutta muille miehille neuvoksi että olisiko sittenkin kannattanut ottaa se hiljainen, vähän meikkaava, kiltti nainen aviopuolisokseen. He kun mitä todennäköisimmin sattuvat olevaan antavaisimpia ja luotettavimpia vaimoja sekä hellimpiä ja kilttejä äitejä lapsille.

No kannattaisiko sunkin alkaa puhumaan vaimollesi kuinka väsynyt olet eikä pitää kaikkea sisälläsi?

Onkohan vaimollasi alkanut mahdollisesti jo vaihdevuodet tai sokeritauti??
Sekin saattaa tehdä naisesta pirun!
Voimia sinulle,tunnen piston itsesäni,löydän samoja piirteitä itsestänikin.
Kultainen mieheni on vielä kestänyt minua ja mielialan vaihtelujani.
Mutta en ole ihan noin ilkeä kuin vaimosi...

Jos tilanne on jatkunut noin vuoden, ei siis ole pysyvä tila eli kyse ei ole naisen luonteenpiirteestä tai siitä että hän näyttäisi nyt todellisen itsensä eli edellisissä kirjoituksissa viitatuin narsismin.
Siihen en usko.
Varsinkaan jos nainen on äiti ja hoitanut lapsensa kaiken muun ohessa.

Mieleen tulee vain ja ainoastaan yksi seikka; häntä ahdistaa kotona ja luulisin että se liittyy kotitöihin ja ehkä suhteen/oman elämänsä tylsistymiseen.
Itse olen huomannut harrastavani nalkutusta ja olen todella räjähdysherkkä kun minuun kohdistuu ylimääräistä hallitsematonta stressiä. Tapauksessani sen aiheuttaa lasteni isä joka kiusaa lapsia ja minua sekä nykyistä puolisoani. Meillä siis on uusperhe.
Itse puran stressiä siivoukseen ja kaiken puhdistamiseen ja stressaantuneena en jaksa katsoa yhtään aikuisen miehen jättävän leivänmuruja pöydälle tms. Muulloin se ei ole suuri asia eikä haittaa mutta tuon stressin kohdatessa puran ilmeisesti pahaa oloani räjähtämällä. Tiedän, minun pitäisi opetella puhumaan tästä ahdistuksesta, puhunkin mutten ilmeisesti tarpeeksi.

Naisen kanssa olisi ehkä hyvä lähteä extempore lomareissulle, ostat sellaisen ja lähdette pikana. Siellä hellyyttä ja huomioimista. Uskon että olisi hyvä että kysyisit rauhallisessa tilanteessa, minkälaisia suunnitelmia naisella on tulevaisuuteen. Koska jokainen ihminen tarvitsee jonkinlaisen tulevaisuuden haavesuunnitelman joka kannattelee elämässä. Vrt. opiskelu, työpaikka, asunto, puoliso, perhe jne. Kun nuo on täytetty niin onko enää uutta suunnitelmaa? Se voi tuoda turhuuden tunteita.
Rauhallisessa tilanteessa olisi hyvä sanoa naiselle suoraan että haluat auttaa häntä ja teidän parisuhdetta, et halua erota muttet elää näinkään. Puhutaan. Kerro minulle.
Jos rauhallista tilannetta ei tule niin kirjoita hänelle kirje ja jätä se pöydälle.

Älä aseta sanoja uhkaavasti tai syyllistävästi. Kerro vain omista tunteista ja tuntemuksista. Puhu myös avioliiton yhdessä kunnes kuolema erottaa- ajatuksestasi ja siitä että vaikeuksista selvitään yhdessä. Ero ei ole ratkaisu, se on vain nopea keino ratkaista kiusallinen tilanne mutta puhumattomuus tulee ennen pitkää seuraavassakin suhteessa eteen ongelmana.

Kyllä se siitä mutta parisuhde vaatii vain joskus vähän enemmän työtä. Se pitäisi naisenkin muistaa.
Auta kaikissa askareissa jottei toiselle tule orjamaista fiilistä.

En sääli miehiä.....niin paljon hyviä naisia ja ne miehet valittavat ja rakastavat narsissi naisia, jotka kauniit ulkonäöstä ja rumat sisällä...rakastavat enemmän kuin kauemmin semmoiset egoisti naiset potkuvat heidät.
Sitten näitä miehiä ovat henkisesti vammaiset ja eivät luottaa kenellekään naisille enää.....

Nyt parisuhdeneuvojalle, vai miksikä sitä sanotaan.
Toivottavasti saatte asainne kuntoon, tuollainen nalkutus on varmasti
raskasta sekä sinulle että itse nalkuttajalle..

Sun otsikkos sanoo jo miksi sä oot tuhonnut sun avioliiton. Oot ottanut uhrin aseman ja säälit itseäsi koska sun mielestä sä oot täydellinen ja et tee mitään väärää. Vaimossa vika kun nalkuttaa, näinhän se menee eikö? Kasva aikuiseksi ja käyttäydy sen mukaan. Milloin te miehet heräätte ottaan itse vastuuta myös liitoissanne? Kuuntelisit joskus mitä vaimo sanoo niin sen ei tarvitse nalkuttaa. Niin yksinkertaista se on. Miksi sä luulet et rumilla ja vanhoilla äijillä on nuoria naisia? Koska ne tietää mitä sanoa naiselle ja mitä ne tarvitsee. Luuletko ettei vaimosi näe sun naamasta kuinka sua ei vois vähempää kiinnostaa sen ongelmat, koska nehän on vain sen päässä eikö? Se että teet jotain omasta mielestäsi ei riitä kun et kohtele sitä naisena ja siksi se on tyytymätön. Aivan sama vietkö pyykit koriin jos et osaa olla mies. Milloin viimeksi kehuit sitä kauniiksi, sanoit pitäväsi sitä seksikkäänä, kosketit sitä ja sanoit haluavasi sitä? Tai kun se nyt hoitaa teidän kodin ja lapset niin milloin teit jotain kivaa pyyteettömästi (ilman vastapalvelusta) sen kanssa niin et se pääsi ulos vankilastaan ja oli toiminnan/huomion keskipisteenä (etkä sinä)?

V***u täällä riittää sairasta porukkaa selostamassa miten saadaan kaikki päin persettä....

Sun vaimolla on syykkisiä ongelmia..Sano vaimolle että tilaa lekuriin ajan..Saa rahoittavia lääkkeitä..Jos ei tuokaan auta..Toinen vaihto ehto on ero!!

Yritä saada vaimo lähtemään avioliittoneuvojalle, perhe- tai parisuhdeterapiaan, jossa hänelle kerrottaisiin, että hänen käytöksensä on tuhoisaa ja molemmille opetettaisiin rakentavat kommunikointitavat.

Kuulostaa siltä, että naisesi saattaa olla narsisti. Sellaiset eivät parane -pahenevat vain ajan myötä. Muuttuminen on heille mahdotonta -heissähän ei ole mitään vikaa -vika on aina muissa, kuten olet huomannut. Lue netistä narsismista ilmiönä esim. narsistien uhrien tuki ry:n sivuilta. Suosittelen lukemaan Raimo Mäkelän kirjan Naamiona terve mieli. Mikäli tulet siihen tulokseen, että akka on narsisti, lähteminen kannattaa, sillä uhrin tuhoaminen on heidän todellinen päämääränsä -juuri kuten sinusta on tuntunutkin. Eron jälkeen tosin hän kiusaa sinua kaikella mahdollisella, riitauttaa omaisuudenjaon ja estää lapsia tapaamasta sinua oikeudessa sovituilla tapaamisajoilla, mutta voit saada sosiaaliviranomaisen valvomaan, että sovituista tapaamisajoista pidetään kiinni. Puhumattakaan uusista suhteistasi, hän pyrkii aina kaikintavoin tuhoamaan ne, keinoina ettei ota lapsia luokseen silloin kun sovittu, mustamaalaa kumppanisi lapsille, soittelee ja haukkuu häntä sinulle, ihan mitä vaan! Terveitä tapauksia nämä narsistit eivät ole ja normaali käytös on heille tuntematon käsite!

Naimisiin suloisen "tytön" kanssa ja nyt se on nalkuttava piru. Mistä se on tullut?
Ikuisestihan kukaan ei kestä tuollaista menoa ja alistetullakin on voimarajansa mitä kestää.
Ellei kaksin asian käsittely onnistu, olisi syytä turvata ammattiapuun. Terapeutteja kyllä löytyy, mutta onko molemmilla halu lähteä hakemaan ulkopuolista apua?
Jos vain toinen haluaa elvyttää suhteen, niin aika fakiiri pitää olla. Oma muutos voi avata toisen näkemään käytöksensä.
Ehkä hetken erillään asuminen voisi olla yksi vaihtoehto, jolloin kumpikin miettii omaa osuuttaan. Vieraissa käynti tänä aikana antaa toiselle perusteen oikeutettuun eroon.

Lue nyt ensin kaksi kirjaa: Markku Salo Varo narsistia. Asianajajan kokemuksia luonnehäiriöisistä ja Marketta Joutsiniemi ym. Naimisissa narsistin kanssa, - Voi olla, että siistä löydät vastauksen olisi syytä mennä pariterapiaan. Ehkä se ero on lopulta ainut ratkaisu, jos vmo ei näe mitään syytä käytökseensä.

mitä tehdä kun kerran jätti tyttö ystävänsä riidan vuoksi kun se ainaisesti jatkui.. otin hatkat jätin yhteyden ilman sanomatta..ei hienosti toimittua minultakaan. kyllästyin vaikka tykkäsin, tunne on palannut entiseen ja koen suurta veto voimaa ihmistä kohtaan ja olen ottanut yhteyden uudestaan häneen. olemme muutaman kerran oltu puh ja juteltu niitä näitä. hän kertoo välittävänsä tykkäävänsä ja suovan uuden mahdollisuuden minulle. käytös joka tapauksessa on muuta. hän kun sanoo soittavansa ei kuulu se toistunut useampaan otteeeseen. kysymyksessä on hänen ex jota ei tahdo myöskään takaisin silti jonkin moinen yhteys heilläkin. silti mulle kertoo ettei tahdo häntä ja kertonut itse he ovat olleet yhteydessä mutta ei tahdo jatkavan ja sanoo vaihtaneen puh numeronsa. numero ei ole vaihtunut ja facebookissa ovat kavereita. eli mitä mun pitäisi toimia ja tehdä, hän saa helposti raivarit kun esim tänäänkin kysyin puh. mitä tarkoittaa kun et soita ja silti sanot välittäväsi, miltä sinusta tuntuisi jos sanoisin toistumiseen soittavan ja ei kuulu. hän vastasi sitä en tiedä ei varmaan hyvältä tai sun täytyy kokeilla sitä. tänään hän toisti saman eli kannattaako jättää omaan arvoon kun ihminen ei osaa kun valehdella ja olen kysynyt mitä hän hakee tällä kostoako kun jätin kerran hänet ilman sanomatta olen oppi virheeni maksanut siitä, mutta jos sua ei kiinnosta niin miksi vedätät ja olet yhteydessä minuun kun sinusta tuntuu....kertokaa neuvoja...

Eikö sulla äly jo lähtee ek sieltä!

Olin naimisissa 14 vuotta vastaavanlaisen naisen kanssa. Jatkuvaa pientä tai suurta moitetta. Pelkäsin eroa itseni ja varsinkin lastemme puolesta. Negatiivinen suggestio meni hiljalleen perille ja olin koko ajan masentunut. Lopulta ryhdistäydyin ja sanoin, että nyt nalkutus saa riittää. Meillä oli myös fyysistä väkivaltaa. Vaimo veteli nyrkillä päin taulua ja minä takaisin.
Heti kun olin ryhdistäytynyt ja sanonotu, että en siedä enää, vaimo laittoi avioeron vireille. Se oli tietysi minun vikani.
Erosta on nyt kulunut 14 vuotta ja lapset ovat aikuisia ja minä olen hyvin onnellinen, että minun ei enää tarvitse olla ex-vaimon kanssa tekemisissä.
Hei kun meillä on joku perhetapaaminen ex-vaimo aloittaa melko pian saman vanhan alistamispuheen.
Turha on minulle naisten sanoa, että he ovat empaatisempi, rakastavampi ja ymmärtäväisempi sukupuoli.

Niin kauan kun alistut moiseen kohteluun, tilanne ei muutu.Uskalla olla teillä tietämättömillä. Jos ei soita perään, ei ole sen arvoinen, että välittäisit. Elät vain kerran, älä tuhlaa elämääsi,.

Avioero ja uuden kumppanin etsiminen johtaa vain uusiin ongelmiin. Jos vaimosi on todella noin hankala, niin suosittelen ottamaan asumiseron joksikin aikaa. Näin hän tajuaisi, että olet tosissasi asian kanssa ja alkaisi parhaassa tapauksessa katua tekojaan. Jos hän taas eroaisi sinusta ja ottaisi uuden heilan, niin olisit tällöin vapaa naimaan uudelleen.

eli et anna munaa sille tarpeeksi,kuulostaa hyvin tutulle tarinalle 14.-vuotta pitkässä suhteessa.

Jep,jep että tälläinen ketju, enpä jaksanut lukea kaikkea. Mut onhan sillä kait se eukko vielä, näistä viesteistä huolimatta? Oiskohan tyytyväinen jos ei oiskaan?

Kovin on tuttua juttua.
Kaikki minkä tein oli vaimon mielestä väärin. Minun ideat ja ehdotukset olivat huonoja ja ne tyrmättiin. Mikäli ne olivatkin hyviä niin ne muuttuivatkin yllättäen vaimon keksimiksi. Mnun vieraat olivat huonoja, hänen hyviä. Vain hänen aika oli tärkeää minun eikä muidenkaan ajankäyttö ollut minkään arvoista ja kaikki piti tapahtua kuin hän halusi. Mikäli sanoin mielipiteeni ja se oli ristiriidassa hänen mielipiteensä kanssa oli se hänestä tappelua.
Tukin hän oli edes miestä koskaan halunnutkaan halusi vain pois vanhanpiian statuksesta. Nyt hänellä on eronneen status.

Hyvin mahdollista voi olla se että itse et tee enää asioita, niin kun ennen nuorempana, ehkä et tee asioita loppuun asti tai lopetat kesken tai etsit helpompaa töitä kodissassi.Huomasin sen itse kun itselläni on aviomies..mihin se hänen energia jo on kadonut, kun aina tekosyy lötyy miesten suusta..miksi joku asia ei tehty..ymmärrän että mieheni vanhenee , vanhenen minäkin, ei kotitöitä vaan siirretä toisen harteille kun ..ei vain jaksa..sellaista on ollut meillä jo kauan, asiasta puhuttu, ja se varmasti nyt johtanut siihen että riideltiin jo usein ja ennen tai myöhemmin johtaa avioeroon..jos ydessä tehdään kotiaskareita..kaikki sujuu, mutta kun olen töissä , niin mies ei tee niitä asioita yhtään hyvin enää..ei halua tai ei jaksa..ehkä tunnistat tässä myös itseäsi...ja ymmärrät miksi vaimosi "nalkuttaa"..

Joskus ku ajattelee lasten parasta niin se paras on se ero. Eniten ne riitelystä kärsii!

Jos asialla on kaksi ihmistä tarkoita se sitä että syyllisiä pulmissa on myös kaksi, ei saa olla vaan yksi syyllinen. Ja jos kompromissi ei löyty sit on tulossa se mitä pitääkin tulla, turha vaan pitkitää.

Meidän perheessä mies jäi 2kk kotiin lasten kanssa ja ensimmäinen viikkokun lähestyi loppua, alkoi mies nalkuttaa, vaihdettiin kerralla osia. Meistäkummatkin on yrittäjiä ja oman työn lisäksi jäi minulle kodinhoito, ruuanlaitto, lasten hoidot, harrastukset, vanhempain-illat ja kaikki oheinen siinä sivussa.
Pari ensimmäistä viikkoa meni siinä että olin 10-12 h pois kotoa ja kun tulin kotiin, odotin että koti oli siisti, ruokavalmis ja lapset nukkumassa. Aukasin siiderin ja menin sohvalle kertoen kuinka rankka päivä ja kuinka väsynyt olen. Parin viikon päästä kun mieheni nalkutus ja väsymys rupesi näkymään, autoin kotitöissa.
Se ei riittänyt, nalkutus mieheltä jatkui ja valitus myös, kun ei ollut aikuisia ihmisiä joiden kanssa juttelee, ja kukaan ei käy kylässä ja ei ole muuta kun lapset jne,
2kk läheni loppua ja yhäuseammin näin, että mieheni saattoi olla pienessä hiprakassa tullessani töistä kotiin, kun pää ei enään selvinpäin kestänyt kotia, lapsia ja vastuuta.
Nykyään kuulen usein kuinka mahtava olen ollut kun jaksoin kotona 2 vuotta lasten kanssa ja kaiken vastuun sekä työn sen mukana.
Mieheni osallistuu kotihommiin ja lasten harrastuksiin/ kuskaamisiin jne. tänä päivänä. Ei ole ollut tarvetta nalkuttaa enään.

Ja niille jotka sanovat että vaihda nuorempaan, niin olisin hyvin voinut tehdä myös koti-äitinä. Viikoittain tulee ehdotuksia, nuoremmilta ja vanhemmilta, mutta ainakin mielestäni avioliitto ei ole pois heitettävä vaan kertakäyttötavara, jos kuitenkaan toinen ei ymmärrä puolisoa, niin turha siihen on jäädä. Meillä meni reilu kolmevuotta jotta asiat loksahti paikoilleen, mutta kyllä se oli sen arvoista :)

Ota ihmeessä ero! Voin naisena sanoo sulle, et muijas ei arvosta/halua sua enään. Kohtalosi on olla kynnysmattona, tai jatkaa eteenpäin.

Jo sun tekstis kertoo et oon nyhverömies, millaista kukaan nainen ei halua. Kaikesta huolimatta kerrot rakastavasi häntä, ja anteeksi vaan - sitä oksettavammaksi eukkosi mielestä muutut..

Ette kuulu yhteen, ette nyt tai tulevaisuudessa, olen nähnyt ja vierestä seurannut vastaavanlaista suhdetta ja kyllä kävi miestä sääliksi..mutta kaikkensa yritti sen eukon eteen, jopa ylivelkaantui kun eukko vaati ostamaan kaikkea luksusta, sitten kun rahat loppu mieheltä, eukko lähti..

Oon ite nainen ja tiedän mistä puhun, sun täytyy äkkiä irtaantua tilanteesta, koska hän ei susta välitä nyt eikä koskaan tule välittämäänkään..

Sori raaka teksti, mut näin se vaan menee!

NINKKÖ

Hanki kirja nimeltä rakkauden kieli (Gary Shapman muistaakseni kirjailijana).Lukekaa molemmat se.Et voi muuttaa kuin omaa käyttäytymistäsi,mutta muuttamalla omaa käyttäytymistäsi,voit muuttaa toisenkin katsontakantaa. Onnea yritykseen :)

tuttu tunne.tosin eemäntä o suht rauhallinen ku saa penskatt nukkuu.mut kaikki aina väärin mitä tekee.onneks pääsee töihi ===PP

90 luvun laman aikana kaikki naapurien omakotitalot tyhjenivät lapsiperheistä,avioerot,rahavaikeudet.Me jäimme 2 pojan kanssa, pojat ihmettelivät mihinkä kaverit katosivat.Miksi me jäimme,vanha talo vähän velkaa.
Minä tein töitä yrittäjäna töitä lähes putkeen 7 vuotta.vaimo matkusteli poikien kanssa unkarissa bulgariassa.Maksoin loput talon velat.Tuli siinä ohessa
juopoteltua ynnä muuta.Niiltä ajoilta jäi mieleen kaksi vaimon lausetta,painu vittuun täältä,ei koskaan enään.Olemme edelleen yhdessä,pojat ovat maailmalla
kai minä rakastan vaimoani,hän valmisti minulle kaksi hienoa poikaa minun pienellä avustuksellani.

tää on näitä nyky-naisten juttuja

lapsena ja teininä pilalle hemmoteltu prinsessa

ei kuria, ei rajoja ja kaikki sallitaan ja hankitaan

akkas vanhemmille tässä pitäis huutia antaa

tuolle akalles ei voi enää mitään, ei koira karvoistaan pääse

mutta älä tee omille lapsillesi samaa karhunpalvelusta, vaan opeta heille vastuuta, järjestystä ja kuria, äläkä osta heidän rakkautta rahalla, vaan sanoilla ja teoilla

älä ihmeessä luovuta,kuuntele mitä vaimosi puhuu! itse olen myös ns. nalkuttava vaimo..olen myös kertonut miehelleni miljoona kertaa syyn pahaan olooni..syy:minulla on ikävä miestäni. hän ei ikinä huomioi minua, ei halua minua(tarpeeksi), ei anna minulle kahdenkeskistä aikaa yms..olen todella väsynyt, en haluaisi erota,mutten enää tiedä mitä tehdä, olen vain niin pohjattoman surullinen ja yksinäinen. mieheni sanoo rakastavansa minua, mutten ymmärrä miksei hän tee mitään osoittaakseen sen. ei se maksa mitään jos antaa arjessa huomiota, järjestää joskus yhteistä aikaa ja panis vaimoaan useammin!!! käydään pariterapiassa nyt,jospa sieltä löytyisi apu.

et ole lastesi isä

Ole sinä nyt mies suhteessa, ja pyydä vaimosi syömään ulos tai kävelylle missä olette kahdestaan. Kysy mikä häntä vaivaa, ja sitten kuuntele. Se on tärkeintä, kuuntele mitä hän vastaa. Sano että olet mies ja sinulle on selitettävä ne asiat miten on. Et ymmärrä vihjailuja, ilkeyttä jne. vaan sanottava se suoraan.
koska nyt selvästi vaimoasi vaivaa jokin, ja näyttää sen väärällä tavalla.
On väsynyt, kuuntele mitä hän sanoo.

kun olet saanut selville mikä vaivaa, kysy voitko sinä auttaa jotenkin.
Ota tosissaan se että jokin vaivaa, ja se on teidän yhteinen ongelma kun kerran olette yhdessä ja teillä on lapsiakin.

Olen todella pahoillani että joudut kokemaan kertomasi laista elämää.Olet ilmeisen kärsivällinen kun kestät. Minä olen jo sinua iäkkäämpi,paljon kokenut,mutta jouduin itsekin joulun alla kummalliseen kierteeseen.Mielestäni mieheni ei osannut tehdä mitään,ei ymmärtänyt mitään,oli siis suunnaton riesa ja taakka elämässäni.Näin sen koin.Nalkutin kaikesta,moitin hänen tekemisiään ja ennenkaikkea tekemättä jättämisiään. Onneksi heräsin ja tajusin mihin olemme menossa.Olin joutunut kierteeseen josta en osannut hypätä ulos.Lopulta tajusin että olin turhautunut kaikkeen.Sen jälkeen olen yrittänyt asettua mieheni asemaan ja yrittänyt miltä moinen kohtelu tuntuu.Avioero toistaiseksi torjuttu.Olemme olleet naimisissa jo kolmekymmentä vuotta.Ero ei suinkaan aina ole paras ratkaisu ja neuvot,vaihda nuorempaan,ei ole ratkaisu.Mitä nuorempi,sen itsekkäämpi.

Mmm, vajaa kaksikymmentä vuotta tuollaista elämää riitti minulle. Erosin, luulin pysyväni naistenvihaajana ja itsekseni kunnes tapasin nykyisen vaimon, joka osoitti että kyllä niitäkin naisia on, jotka eivät usko että tosita osapuolta voi määräillä ja muuttaa.. _SUOSITTELEN EROA_ Valitset sitten seuraavalla kierroksella paremmin.

Kaippa sitä kestää. Minäkin jo melkein 50 vuotta. No ei se koko aikaa ole sitä. tVaikka untuu e, että ainoastaan on hiljaa siltä silloin kuin rakastellaan. Vaikka olen yli 70 vuotias sentää se jotenkin käy. Ehkä siinäkin on vikaa tosin vielä hän sitä ei ole sanonut. Tosin olen tottunut siihen ainaiseen marmatukseen, että kuulo on tullut selektiiviseksi jolloin enimmät nalkutukset menevät ohi korvien. Oikeastaan ihmettelen että vielä vaikuttaa mustasukkaiselta. Mitä pidän ihmeenä eihän tämän ikäisestä miehestä mustasukkainen sovi olle. Vaikka näin vanhana on tullut tavaksi halata oikeastaan kaikkia tuttuja naisia kun tavataan. ja sekin vielä että keskustelen toisten naisten kanssa muka mielistellen niitä. Ei kait vieraita haukkuakkaan sovi. Kyllä hän itse tekee samoin, mikä on aivan oikein. Kaippa minäkin joskus äkeä olen ei aina voi olla hyväntuulinen jos toinen kovin moittii. olen miettinyt onko aviolitto muuttunut hänellä viha- rakkausliitoksi. En tiedä. No aikaa eteen päin kuitenkin on paljon vähemmän kuin se mitä on eletty. Kaippa loppuelämä näinkin menee. jos olisn vaikka 30 vuotta nuorempi ehkä ajattelisin toisin. Tosin kyllä minä hänestä jollakin tavalla pidän. Enhän muuten hänen kanssaan rakastelisi. No siinä ainakin hän on hyvä ollut aina ja vieläkin. Se kait tätä liittoa kuljettaa.

ET OLE AINOA ,KOITA VIELÄ VÄHÄN KESTÄÄ LASTENNE TAKIA!!!! SILLÄ SUOMESSA ON LIIAN PALJON HUOSTAANOTETTUJA LAPSIA (NOIN 22000 ) EHDOTTAISIN AMMATTI AUTTAJALLE AJAN TILAUSTA JA MENETTE SINNE YHDESSÄ!!!!! EIKÖ LAPSI OLE LAHJA?JOTEN PITÄKÄÄ PERHE KOOSSA!

Nainen on väsynyt! Et huomioi häntä tarpeeksi! Näin ON !

Vaimosi on selvästi feministi,joka haluaa määrtä kaikesta asiasta ja kaapin paikan ja sinun paikkasi. Liekkö joku umpiovihreä, savolainen änkyrädemari, vai kokoomuksen juppinainen. Lähde äkkiä !
Semmoisen akan kanssa et pysy terveenä, joka voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.
Parempi on asua vaikka räystään alla, kun kiukkuisen ja nalkuttavan naisen huonetoverina. Näin sanotaan Pyhässä kirjassa. Säälin sinua mies.

Heh kuullostaa ihan exältäni! Vaimosi ihan selvästi haluaa erota tai on masentunut/misantropisella päällä ja kerjää ylimääräistä huomiota mutta sanompahan vain että pitemmän päälle narsistien kanssa ei kannata yrittää mitään! Tsemppiä!

Naiselle ei ole asetettu rajoja. Homma on menetetty.

Monenkirjavaa vastausta olet saanut :) minäkin koitan laittaa lusikkani soppaan.Muutamia sanoja jotka "pistää silmään" ovat vaimosi sanoo olevansa väsynyt ja sinulle pahaa tekee kun sinulle rakas ihminen sanoo pahasti...Miksi vaimosi on väsynyt?Lapset valvottaa,vaativa työ,taloudelliset huolet yms.? Meillä naisilla on taipumus stressata paljon herkemmin.Onko mahdollista saada jotain apua? Sanot rakastavasi perhettäsi,millä lailla sen näytät? Miehelle teot osoittaa enemmän kuin sanat..eikö. ? Voin päätellä että rakastat yhä vaimoasi vilpittömästi mikä on harvinaista nykymiehelle.Ohjeeni olisi että kirjoita vaimollesi kirje,kerro sama mitä tännekkin kirjoitit,älä pidä kiirettä,lisää aina lause kun tulee mieleen.Mitä sinä haluat ,mitä odotuksia sinulla yhteisen elämän suhteen on,ja kysy lopuksi mitä vaimosi haluaa,Vastauksen haluat sitten myös kirjeitse..katso miten käy.Tsemppiä ja hali,onnea matkaan.

Asioita pitää selvittää tavalla tai toisella joko kysyt vamoltasi mitä sä oikestaan haluat , tai menette parisuhdeterapiaan selvittämään asioita.Kuulostaa siltä että vaimosi tahtoo erota mutta ei saa sitä sanottu ehkä ei ole myöntänyt sitä itselleenkään.Kun se ajatus erosta tulee niin siitä harvemmin pääsee eroon.Ette voi jatkaa enää tolla tavalla alatte inhoamaan itsenne , ja lapset kyllä huomaavat ettei kaikki ole hyvä.

Ihan samankaltaista olen kokenut kuin aloittaja, aluksi piti lähteä ns. retkeilemään luontoon vaikka todellisuudessa menin eri hotelleihin, lepäämään joksikin aikaa.. suhteeni kärjistyi siihen että mun pääni uhkasi hajota, hain ammatti apua ja sain mutta silloinen avovaimoni ei halunnut ulkopuolista apua koska vika ei ollut hänessä. Meillä keskusteltiin yöllä silloin kun ois pitänyt nukkua sikeintä yö unta, ja mun ois pitänyt mennä töihin aamuyöstä.
Kun mun voimavarat alkoivat olla välissä, otin sen viimeisen vaihtoehdon omiin käsiini, pakkasin tavarani ja muutin pois.. enkä ole vielä tänäkään pvänä kertaakaan suunnitellut takaisin muuttoa, en ole katunut päätöstäni..
tosin mitä se suhde aiheutti ei voi mitata missään.. ainakin sen ettei minusta ole enää ystävyyttä vakavempaan suhteeseen..

Se on Kataisen syy.

Pahinta on se että rakastat häntä vielä. Mutta olis paras lähteä lätkimään. Ei sun tartte elämääs pilata toisin nalkutuksen takia ja kärsiä.

Ero ja sillä selvä. Piste.
Jatkuva nälviminen ja toinen ääripää, puhumattomuus. Hyi helkkari mitä henkistä väkivaltaa. Niin äkkiä pois kuin mahdollista.

Naisilla ja miehillä on erilainen keskustelutyyli ja erilaiset tarpeet. Yksilöerojakin tietysti on. Suunnilleen se kuitenkin niin usein menee, että kun naisella on ongelma, hän alkaa puhua siitä kautta rantain ja osottaa miehen kuuntelevan aktiivisesti, eli tekevän kysymyksiä: "Kuulostaa, että olet tosiaan väsynyt", "Niinkö?", "Ymmärränkö oikein, että...", "Kertoisitko lisää". Jos oikein ymmärrän, mies kuuntelee naisen sanaryöppyä ratkaisua vaativana ongelmana, ja he sitten tyrkyttävät pikaratkaisujaan ja ihmettelevät, kun nainen tuntuu vain suuttuvan enemmän.

Voihan olla, että nainen on vain itsekeskeinen ja ilkeä ihan luonnostaan. Tai hän voi olla lasten kanssa niin tylsistynyt ja uupunut ja keskusteluseuran puutteessa, että hän kaataa sinun päällesi kaiken, kun ei muitakaan ole. Ehkä hän kärsii seksin puutteesta. Tai hän haluaa ehkä erota. Hän on saattanut rakastua toiseen. Ehkä hän on pitänyt nettiprofiilia jo kauan ja tavannut jonkun sinua kiinnostavamman, muttei ole vielä valmis lähtemään, vaan haastaa ensin kunnon riitaa.

Tai voihan olla, että sinä et osaa kuunnella. Mikä hänen ongelmansa on? Väsymys? Kuuntle häntä keskittyen siihen hänen ongelmanaan, yritä ymmärtää, miltä hänestä tuntuu. Älä reagoi siihen syytöksenä sinua kohtaan. Älä ajattele sitä nalkutuksena vaan kuuntele. Niin kauan, kun et kuuntele sanojen sisältöä empaattisesti, sanavirta jatkuu ja vuolastuu.

Minusta tuntuu että ap on jotenkin jäänyt jumiin omaan uhri-.ajatteluunsa.
Tuollaisen ihmisen kanssa eläessä kuin vaimonsa on, tilanne vaatii vastapuolelta paljon tahtoa selvittää asia ja ennen kaikkea sen kuuntelemista, mitä tuo "nalkutus" koskee. Mieti ihan oikeasti niitä teemoja jotka tulevat hänen puheissaan esille. Tämä nainen on joskus rakastanut sinua niin paljon, että meni kanssasi naimisiin. Mikä on muuttunut noista ajoista ?
Jos tosiaan rakastat vaimoasi ja lapsiasi, kannattaa avioliiton eteen tehdä töitä, ja selvittää mikä vaimoasi nakertaa.
Luulisin, että vaimosi ei tunne kunnioitustasi häntä kohtaan, se on "nalkuttamisen" yleisin syy. Hyvin luultavasti hän on myös stressaantunut ja masentunut.
Teillä on luultavasti myös rahallisia ongelmia.

Joka tapauksessa , järjestä välittömästi vaimollesi vapaa hetki kaikista velvollisuuksista, esim. viikonloppu. Usko minua, hän on sen tarpeessa.
Hän ei nalkuta ja siirrä pahaa oloaan sinuun siksi että hän vihaisi sinua vaan siksi että hän on loppuun asti väsynyt.

Oikeasti, kokeile tuota.
Jos raha ei ole este, hanki hänelle matkaliput, hotellihuone ja hoitoja, esim. hierontaa jossain kylpylässä tms. paikassa jossa hän saa vain olla hetken aikaa. Diiliin sisältyy myös se että kukaan ei yritä soittaa hänelle koko viikonlopun aikana, kännykkä menee kiinni jo perjantaina töiden tms. jälkeen.
Ja se että hän tietää asioiden olevan kotona hyvässä hoidossa sillä välin kun hän on poissa. Hoida kotikuviot joko itse tai pyydä sukulaisia, isovanhempia tms. apuun noissa jutuissa. Tai palkkaa vaikka lastenhoitaja hetkeksi.

Jos raha on este niin etsi jokin toinen vaihtoehto, kesämökki tms.
Facebook on siitä hyvä keksintö että sitä kautta voit kysellä esim. hierojina tms. työskenteleviltä tutuilta voisivatko nämä hieroa vaimoasi pari tuntia edullisesti.
Jos teillä ei ole mitään paikkaa johon voisit vaimosi lähettää, lähde itse pois viikonlopuksi lasten kanssa ja huolehdi että koti on puhdas ja askareet hoidettu ennen lähtöänne. Vaihda sänkyyn puhtaat vuodevaatteet.
Anna vaimosi NUKKUA rauhassa koko viikonloppu.
Varaa jääkaappiin hyvät aamiaistarvikkeet.

Tällaisen viikonlopun tai viikon jälkeen voi olla että nalkutus helpottaa sen verran että voitte alkaa purkaa vyyhtiä jota myös avioliittonne ongelmiksi kutsutaan. Yhdessä, rauhallisesti ja syyttelemättä. Puhuen tunteistanne.
Raivoaminen ei auta, se vain pahentaa tilanteita.
Teidän kannattaa ehdottomasti hakeutua terapiaan, ainakin alkuvaiheessa.

Myös muiden miesten, jotka ovat naimisissa ja valittavat vaimon "nalkuttamisesta" , kannattaa muistaa että sille löytyy kyllä aina jokin syy.
Kun löydät ja ratkaisen tuon ongelman aiheuttajan, loppuu nalkutuskin kuin seinään. Jokainen haluaa itselleen hyvän ja rakastavan, toimivan avioliiton.

Kannattaa hoitaa ensin vaimosi väsymys hetkellisesti pois, että hän on halukas istumaan kanssasi alas ja alkaa tuota vyyhtiä kanssasi selvittämään.
(ja taas, kahden kesken, hankkikaa se lastenhoitaja jos tarpeen)
Ottakaa oma aika jolloin keskitytään teidän parisuhteeseenne, se kun on koko onnellisen perhe-elämänne perusta.
Avioero ja nuorempaan vaihtaminen ei ole ratkaisu kummallekaan teistä, koska samat ongelmat tulevat vastaan myös uusien kumppanien kanssa.

Koita nähdä vaimosi sellaisena kuin hän on :
epätäydellisenä mutta varmasti sinua edelleen rakastavana ihmisenä.
Kaiken sen negatiivisen ja pahan olon alla on edelleen se sama ihminen.
Puhumalla asioista ja yhdessä haluamalla pelastaa suhteenne se saattaa hyvinkin onnistua. Yritä tuota viikonloppuvapaata ja sen jälkeen terapiaan.

näin se varmaan on, vaimo on loppuunpalanut, et ole huomioinut tarpeeksi, etkä tehnyt osaasi kotitöistä, hyvin tärkeää on myös et pidät vaimoasi naisena etkä äitinä..

Milloin TE miehet opitte PUHUMAAN ?Sano sille akallesi , että nyt käkätin umpeen ja antaa sinullekin puheen vuoron.Tee selväksi , että tämmönen peli ei kertakaikkiaan käy, tahti on muututtava tai lusikat laitetaan jakoon.ELÄ HERRAN TÄHEN PILAA ELÄMÄÄS SELLAISEN AKAN KANSSA .MEITÄ ILMAN KÄKÄTYSTÄKIN
LÖYTYY VARMASTI ENEMMISTÖ.Ei ole mitään järkeä elää tuollaisessa elämässä.

Kuulostaa ap:n teksti niin kovin tutulta.Tosin minä olen nainen ja mieheni on se joka nalkuttaa ja uhkailee kokoajan .Kun olen sitten sanonut erotaan sitten niin sitten alkaa lapselle sanomaan että katso nyt miten äiti ajattelee itseään.Ettet sitten näe isää enää koskaan jos/kun lähdette isän luota pois.
Mieheni ei pidä edellisenkään suhteensa lapsiin yhteyttä.Haukkuu lastensa äitiä kokoajan siit' miten lapset eivät pid' yhteyttä jne.Miettisi vähän omaa käytöstään toisia kohtaan.Sitten ollaan niin ihanaa ihmistä kun toinen tekee hänen mielensä mukaan mutta jos yksi ilmekkin on hänen mielestään sopimaton niin riita on pystyssä ja olen kaikkeen ikävään syyllinen.
Eräässä vaiheessa minun oli kieltäydyttävä töistäkin kun ei herralle sopinut jäädä lasta katsomaan.Vakipaikkanikin jouduin jättämään,vaikka siihen aikaan asuimme asumuserossa.Sai lapsenikin minua vastaan.Olin silloin itse niin väsynyt kun kaikkea muuta ikävää oli perheessäni sattunut etten jaksanut taistella vastaan.Viranomaisiltakaan en ole saanut apua.
Tätä haukkumista ja uhkailua jatkunut lähes koko avioliittomme ajan.Naimisissa olemme olleet pian 20v.
Nyt tietysti aletaan sanomaan että senkun lähdet kävelemään.Ei se niin helppoa kuulkaas olekkaan.Kun alat itse olla joka suhteessa väsynyt kaikkeen niin et jaksa enää taistella vaan pikkuhiljaa alat tyytyä osaasi.Uskot jo itsekkin olevasi niin paha ja huono kuin kokoajan kuulet olevasi.
Jos en tekisi edes sijaisuuksia niin en välttämättä pääsisi sängystä ylös joka päivä.Työ on minun pelastukseni tässä kurjuudessa.

Joopa joo. Sanoisin suoralta kädeltä, että vaimo vaihtoon. :D

Mutta.. Jos vaimosi on edes jossain määrin suostuvainen kuuntelemaan ja valmis tekemään suhteellenne jotain.. Jos tajuaa siis ylipäänsä jonkun asian olevan pielessä oikeasti.. Jos hän usein ajattelee, että et kuuntele, et tee hänen käskemiään asioita tai mitä tahansa, että sinussa (muka) olisi jotain vikaa, niin luulisi kiinnostavan tällainen sivusto.

http://www.menmadeeasy.com

Tietysti se maksaa, mutta niin maksaa moni muukin asia. Ainoa "edellytys" tälle on, että osaa englantia. Voin sanoa, että kyseinen kirja poistaisi kaikki teidän ns. ongelmat. :D Jos sen toki sisäistää.

Rahasta se ei koskaan ole kiinni, mutta en suosittele silti tekemään sitä "virheliikettä", että menet itse tuon vaimollesi ostamaan. Laita esim. joku tuttavasi kertomaan tästä, joka TIETÄÄ teidän ongelmistanne. HUOM! Sellainen tuttava, jonka TIEDÄT tietävän asioistanne, jolle VAIMOSI on kertonut. Silloin asia menee helpommin läpi. Ja mielellään, tässä kohtaa vielä niin, että asia näyttäisi ainakin siltä, että sinä ET ole asiaa pistänyt vireille. Ja se siksi, koska ainakin näin ulkopuolisena tuntuu siltä, että vaimosi ei arvosta sinua yhtään. Mutta yksi lohdutuksen sana, hän tuskin sitä tarkoituksella tekee, hän ei vain tunne miehiä ;) Siitä todennäköisesti tulisi vain tappelu, jos itse koitat sitä tuputtaa.

Kommunikointiongelma, kumpikaan (tai oikeastaan nainen) ei ymmärrä toisiaan.

Jos tulee lisäkysyttävää, niin saa laittaa vaikka privaviestiä mulle täällä.

Listaa asiat esim. vuorotellen: mitä seikkaa toinen ei hyväksy sinussa /mitä seikkaa sinä et hyväksy toisessa. Ei synny kädenkäänteessä,mutta sitähän voi ajoittain päivittää. Ehkä vuoden kuluttua huomaat,että voit jo poistaa listalta jonkun tai joitakin tekijöitä. Vielä tehokkaampaa,jos molemmat osapuolet voi tehdä oman luettelon. Tällaista sanaleikkiä voi harjoittaa kenen tai minkä kanssa tahansa,jos vain haluaa,maksaa vain vaivan,jos sitäkään. Palkkioksi kuitenkin saa paremman havaintokyvyn,mitä ympärilläsi tapahtuu. Silloin on helpompi hengittää. Eikä kannata säikähtää,jos joskus joutuu selkä seinää vasten,ei se sinne jää.

Alkuperäinen kirjoitus oli tietysti ylläpidon pikku provo, mutta kommentoin silti.

Ap ei mitenkään konkretisoitunut, mitä nalkuttaminen, inttäminen ja alistaminen oikein on. Eli lukija voi itse kuvitella, mistä on kysymys. Eipä ihme, että ketju on kilometrien pituinen.

Minäpä otan konkreettisen esimerkin elävästä elämästä:

Mies ja nainen sopivat yhteisen elämän pelisäännöistä yhdessä. Molemmat ovat täysjärkisiä suomea puhuvia suomalaisia ja asiat sovittiin hyvin selvästi, joten väärinymmärrysten mahdollisuutta ei ollut. Tai ei olisi pitänyt olla.

Naisen hämmästykseksi mies alkoikin toteuttaa yhteistä elämää aivan eri tavalla kuin mitä oli sovittu. Nainen ihmetteli, katsoi hetken aikaa asiaa sivusta ja otti sitten asian puheeksi. Mies myönsi toimineensa eri tavalla kuin oli sovittu ja lupasi jatkossa toimia yhteisen sopimuksen mukaisesti. Nainen luotti mieheen ja oli taas toiveikas - kunnes mies taas toimi yhteisen sopimuksen vastaisesti.

Nainen otti taas asian puheeksi, vieläkin kauniisti. Ja taas mies myönsi toimineensa eri tavalla kuin mitä oli sovittu jne. Ymmärtänette, että kuvio jatkui näin, mutta naisen äänensävy muuttui kerta kerralta ärtyneemmäksi ja vihaisemmaksi, vaativammaksi ja epätoivoisemmaksi. Mies olisi varmaan tässä vaiheessa kuvaillut naisen puheeksi ottamista nalkuttamiseksi, inttämiseksi ja uhkailuksi.

Kun tätä oli jatkunut pari vuotta, nainen otti eron. Mies on tuttaville jälkeen päin sanonut, että hän ei tiedä, mikään naiseen meni ja että hän ei tiedä eron syytä. Mies on oman elämänsä riihitonttu, joka huuli pyöreänä ihmettelee, että kun oma nainen sekosi yhtäkkiä noin vain.

Kukaan, ei kukaan, ole ansainnut tuollaista kohtelua.

Tilanne ei parane ymmärtämällä vaimoa, vaan muuttamalla ITSEÄ: toista ylipäänsä on hankala muuttaa, jos ei ensin ole itse valmis muuttumaan.

Tuollaisessa suhteessa miehen tulee
1) Olla luja: jättää turha nalkutus kuuntelematta ja jos sillloin nainen turvautuu väkivaltaan, tehdä selväksi, ettei tule sietämään sellaista. Valvottaminen on muuten yksi kidutusmuoto. Vaimo saattaa lopettaa nalkutuksen ja ainakinalkaa arvostamaan sinua miehenä' ja ihmisenä, kun et hyppää hänen käskyjensä tahtiin kuin koira.
2) Muuttaa omassa käytöksessään ne asiat, jotka ehkä voivat tilannetta parantaa; kiitosta voi olla turha odottaa ainakaan ihan heti, mutta oikeastaan asenteen pitääkin olla se, että minä hoidan oman osuuteni, vaikka toinen olisikin vittumainen älykääpiö.
3) Jos mikään ei vaimon käytöksessä muutu, on kyse joko mielisairaudesta(toimita hoitoon) tai persoonallisuushäiriöstä(jätä se ja yritä kaikin keinoin pelastaa lapsesikin luonnevammaisen äitinsä kynsistä).

Perheessä mies käy usein työssä ja saa sieltä hyödyt ja harmit.Nainen käy ehkä myös työssä vaikka jossain naisvaltaisella alalla saaden mielestään viisaimmat neuvonsa juuri sieltä.Kun perhe on koolla yrittää nainen saumattomasti työntää työpaikkansa naiskaveriensa neuvot miehelle,vaikka eivät olisi koskaan tunteneetkaan miestä?Siinä on jo kotirauhan säröilyä.Sitten on kummankin sukuselvityksiä,jolloin ehkä ketään ei olla välttämättä halukkaita tapaamaan,jos tai ei.On mitä vain aiheita joista saa eripuraa,jos alkuperäinen rakkaus on tomuuttunut.Vaikka tomut pyyhkisi poiskin saa olla varovainen ettei vanhat kaunat taas nosta päätään.Se on kai osin kunnioittamista.Ihmiset kai väsyvät toisiinsa,mutta jos kuitenkin haluavat olla yhdessä,tuottaa se samalla huomioimista ja ponnistelua.

Jotain pahasti vialla....50% avioliitoista taisi päättyä eroon? Olisiko hedonistinen aikakautemme syypää? Aloittaja vaikuttaisi tosimieheltä, ei kuitenkaan pärjää omin avuin. Tehkää niinkuin uskovaiset tapaa tehdä, menkää parisuhdekurssille! Ei tarvi olla uskovainen, riittää että on " aikuinen" !!! Jumalan siunausta sulle tosimies!

keskustelett että eroantte koska et enään sovi toisillenne tia kirjoittaja sanoo itse että haluaa erota ei voi elää tälläisessäö avioliitossa.

Vaihdevuosista kärsivistä miehistä löytyy myös samallaisia hampaankirskutajia, jäkättäjiä.

taitaa olla sinun vaimollasi. Jos alkanut hiljaittain mennä kontrolloimiseksi niin syytä miettiä mitä tapahtumat ennen kun alkoi. Jonkin pettymys esim, työssä tai vapaalla, iso tai pieni, kenties laukassu tarpeen korostaa omaa minää ja osaamista toista haukkumalla. Olis hyvä tunnistaa se hetki ja käydä läpi.

Jos jatkunut pitempään syytä miettiä kotoa tullut perintöä. Onko oma äiti ollut samanlainen "marttyyri" jonka harteilla ollut koko perheen onni..kukaan muu ei osaa mitään. Nämä on terapeutin heiniä.

Itse voit, oli kyseessä kumpi tahansa, niin vaimon napinoista huolimatta joka negatiivisesta asiasta löytää jonkin positiivisen teon/asian vaikkei se olisi täydellistä. Rakkaus tunteena on joskus kaukana joten silloin perustetaan elämä sitoutumis päätökseen.
Avioliitto ei suojaa elämän kolhuilta ja usein ne kolhut näkyvät mitä suurimmissa määrin liitossa koska siinä ne purkautuvat, tutun ihmisen lähellä, ne pitää pytystyä käsittelemään ilman "parempaan" vaihtoa.

Näytä tämä viestiketju - ehkäpä ottaa onkeensa ja tajuaa tilanteen. Voimia!

Itsellä ollut vastaavanlaisia kokemuksia, tuntuu että kaikesta pienimmästäkin voi haastaa riitaa, ja vaikka miten keskustelisi ja sopisi, niin jo on unohtunu seuraavana päivänä, kannattaa toki miettiä tarkkaan mihin asti vetää raja, kostaminen ei auta, kannattaa mieluummin antaa toiselle tunne vallasta, kuin alkaa laukomaan takaisin täydeltä latingilta, mutta täytyy antaa ymmärtää ettei vastapuoli ole niin täydellinen kun varmaan kuvittelee. Yleensä henkilöt jotka haastaa riitaa/arvostelevat jatkuvasti eivät kiinnitä huomiota omaan käytökseensä, voinee johtua myös jonkin sortin masennuksesta/ stressistä, Kuitenkin ainoa vaihtoehto on puhua asiat ja tarvittaessa terapia.

Kunhan lopulta muistaa olla myös tarpeeks itsekäs ja ettei kaikkea tarvi kestää.

Oma äitini oli oikein olympia-tason nalkuttaja kun olin pieni, monesti mietin että miten Isä kesti sellaista vaimoa. Omassa parisuhteessani olen sitten ihan tarkoituksella välttänyt nalkuttamista ja muutenkin koittanut kohdella puolisoani hyvin vaikka itsellä olisi miten morkkis olo.

Kyllä minun mielestä toisen kunnoittaminen tarkoittaa ihan sitä kohtelee toista hyvin sekä arjessa että juhlassa. Puolisoa pitäisi kohdella paremmin kuin ketään muuta maailmassa, ja minä en aikaan pysty kuvittelemaan että alkaisin kunnolla nalkuttamaan ystävilleni tai työkavereille, siinä menisi pian kaikki ystävyyssuhteet pilalle.

Toinen juttu on se että minusta (naisena) tosi mies ei vaan ota passiivisena koiranpentuna kaiken nalkutuksen vastaan, vaan rauhallisesti mutta vankasti tuo oman mielipiteensä esiin ja jos ei muuten onnistu niin sanoo vaikka että "minä keskustelen tästä asiasta sitten kun ollaan molemmat rauhallisia ja asiallisia" ja painuu vaikka salille tai muuten vaan poistuu huoneesta/tilanteesta.

Monet on jo puhuneet kotitöistä, ja tietenkin jos vaimo valittaa jatkuvasti samasta asiasta niin voi itse katsoa voitko tehdä asian eteen jotain, ja kertoa sitten vaimolle että itseasiassa hoidin jo homman, ettei enään tarvi nalkuttaa.

Pyydä vaimoa kertomaan mikä on vikana, rauhallisesti, asiallisesti ja syyttämättä toista. Kuuntele, kannusta, ja koita ymmärtää. Tässä tilanteessa kuitenkin tuntuu siltä että vaimo on tottunut nalkuttamaan ja erityisesti tottunut siihen ettet ikinä sano vastaan. Eli näytä vaimolle että olet vahva aikuinen mies joka vaatii kunnioitusta puolisoltaan.

Ettei olis bipo???????????

Tee ajoissa jotain ennenkuin tilanne jumiutuu eikä sitten saa helposti korjattua sitä.
Yleensä nalkutus alkaa siitä, ettei toinen osapuoli kuuntele toista eikä pidä toisen näkökantaa tärkeänä. Välinpitämättömyys on paha juttu.

Parisuhde on kahden kauppa enkä näe hyvänä pitkässä juoksussa, että vain toinen joustaa ja venyy (oli sitten nainen tai mies). Joskus joutuu tekemään kompromisseja etenkin jos lapsia on ja haluaa pitää perheen ja parisuhteen kasassa. Mikä ovat ne tärkeät "jutut", missä toivoisi vastapuolen tulevan vastaan ja joustavan? Myös toisinpäin. Mitkä ovat ne tärkeät "jutut", joissa vastapuoli toivoisi minun tulevan vastaan, vaikka ne eivät minulle merkkaa juuri mitään. Koska haluan olla hänen kanssaan jatkossakin, voin tehdä ne koska ne "jutut" merkitsevät hänelle paljon.

Onko se täysin mahdotonta tulla vastaan puolitiehen?
Pitääkö jomman kumman olla macho ja jättää se tekemättä.

Kun yksi parisuhde on takanapäin ja miettii saldoa. Moni voi ehkä päätyä siihen mietelmään, että olisi voinut tehdä vähän enemmän suhteen eteen.

En usko, että aina parisuhde paranee vaihtamalla. Samat ongelmat siellä voi olla.

Sen minkä taakseen jättää, voi edestään löytää.

Eroamalla ja aikanaan vaihtamalla uuteen kumppaniin. Ei tuollaista tarvitse kenenkään jaksaa, ei rakkaus mahdu enää samaan liittoon. Puolison täytyy kunnioittaa toista, ei toinen voi olla aina vaatimassa, säätämässä sääntöjä ja syyttämässä - ei avioliiton kuulu olla tälläistä. En usko että vaimostasi tulisi enää sinulle hyvää kumppania, ehkä yksin jääminen hänet havahduttaa tai sitten ei. Älä pilaa omaa elämääsi vaan lähde. Onnea matkaan.

Suomalainen mies kestää vaikka sataisi kivenmurikoita taivaalta. Olen elänyt kohta 10 vuotta kuvaamasilaisessa avioliitossa. Kaikkeen tottuu, myös nalkutukseen. Olen huomannut että vaimoni nalkutus johtuu siitä, että hänellä on tylsää. Nalkutus loppuu kuin seinään kun käymme tuttavilla tai anoppilassa kylässä. Vaimollani ei ole omia kavereita ja minun kanssa keskustelemisesta tulee näköjään aina nalkutusta ja riitaa. Tästä syystä olen ruvennut ehdottelemaan anoppilassa käyntiä aina kun nalkutus tuntuu lisääntyvän. Olisiko tästä apua myös teidän tilanteeseenne.

Anteeksi suorasukaisuuteni, mutta Eroamalla. Aikanani tein niin tai näin, kaikki oli päin V***a, juuri tuota päin.. Rikoin kaikki tahallani jos jotain sattui rikki menemään, mm lasi putosi, yritin puhua, vastaus oli suoraa huutoa "Haista v***u, Haista v****u idiootti, Mitä v****a se sulle kuuluu jne... lopulta en enää puhunut/kysynyt mitään. Toisessa osapuolessa ei ollut koskaan mitään vikaa, kaikki oli minun vikaani, tein niin tai näin, ei koskaan ollut hyvä. Itse kestin tuota niin monta vuotta, etten kehtaa edes kirjoittaa sitä... Nyt tänä päivänä elämäni on mallillaan, ei tarvi pelkää nimittelyjä, tekemättömiä töitä, saan olla oma herrani omassa kodissani, rakastamani ihmisen kanssa.

Jätä se sika! Ota lapset itsellesi ja jätä se sika ämmä!

niinpä ,,olen sanonut en riitele vaan oma pääsi riitelee keksii vaikka mitä solvaavia valheita ym. henkistä väkivaltaa, kunnianloukkausta,,,,usein sanoo tääl vaarallista olla keksii kaikkee,,,kysyin mikä on vaarallista,,,ei vastannut harhaluuloinen,,,kerran olin menossa kaveria kattomaan,,,alkoi marmatus että älä mee siellä on tappaja,,,,no ei ollu,,,,mitä tälläne puhe toisel on ei kunnioita miestään ,,,muuttuu n.3päivän välein,,,,taas alkaa.....narsismi