Kävimme katsomassa eilen erästä vuonna -48 rakennettua omakotitaloa. Kellaritiloissa oli eräs nurkka kostea sekä ilmeisesti vähin määrin hometta. Muuten kellari oli kuiva, eikä se haissut tunkkaiselle tai pahalle. Salaojitus sekä sadevesien viemäröinti talosta puuttuu. Mahtaako seinän kostuminen johtua tästä näin sateisten aikojen jälkeen vai mistä. Jos pinnassa oleva aines oli hometta, saako sen pois helposti?
Kosteutta kellarin nurkassa
Jaba
7
2963
Vastaukset
- kosteutta
Välttämättä salaojitus tai/ja sadevesiviemäröinti ei muuta oleellisesti asiaa. Tämä tietysti riippuu paikasta, täytöistä yms. Monesti syy vanhojen talojen kellarin kosteuteen on laatan alta kapillaarisesti nouseva kosteus. Tämä johtuu siitä että täytöt ei ole nykyaikaisia (kapailaarisuuden estävää mursketta ja soraa) ja siitä että laatan alta puuttuu eristeet (styroksi tms.) Monesti näissä kellareissa viihtyy sädesieni. Siitä olisikin kiva kuulla kommentteja että millä nämä sädesienet ja homeet saa taltutettua kivirakenteisesta kellarista? Erään pätevän asiantuntijan mukaan mahdollinen maalikerros rappaus olisi jyrsittävä pois riittävän korkealle ja sen jälkeen myrkyttää seinät. homeet ja sädesienihän ei kasva kivirakenteessa vaan sen pinnalla ja mahdollisesti maalissa / rappauksessa.
Kaikki kellä on kokemusta ko. saneerauksesta laittakaa kommenttia.- Liisa
Tämä ala on todella monitieteellinen ja hyvin usein nämä pätevät asiantuntijat hallitsevat vain jonkun osa-alueen. Tutkimusietoa on paljon olemassa, mutta usein näyttää siltä, että tutkijat ja muut asiantuntijat toimivat vain omilla alueillaan eikä kokonaisvaltaista tietoa ole saatavilla keskitetysti.
Tämän kommentin osalta haluan erityisesti kiinnittää huomiota tämän kyseisen asiantuntijan neuvoon myrkyttää seinät.
Sädesienet ovat itse asiassa bakteereja (aktinobakteereja). Näistä esim. kosteusvauriotaloissa yleinen Streptomyces griseus tuottaa sytotoksista valinomysiiniä, jolla on potentiaalia aiheuttaa mm. seuraavia sairauksia: kuulon heikkeneminen (tuhoaa kuulohermoja), verkkokalvon rappeuma, glaukooma, katarrakti, munuaisten rappeuma, diabetes, sydämen rytmihäiriöt jne.. (Työsuojelurahaston tutkimus 94281).
Mykobakteereita esiintyy erityisesti maaperäkosteuden aiheuttamissa kosteusvaurioissa. Niiden yhteyttä mm. reumasairauksien puhkeamiseen hometaloasukeilla on tutkittu paljon. Suomessakin asiaa tutkitaan, esim. http://www.tsr.fi/tutkimus/uuttatutkittua/hanke.html?id=100349
Useissa tutkimuksissa on selvitetty, että varsinkin mykobakteereilla on kyky käyttää näitä homeenestomyrkkyjä ravintonaan. Nämä myrkyt eivät siis tuhoa näitä lajeja, vaan päinvastoin voivat ruokkia niitä ja auttaa niitä lisääntymään.
Kaikki epäillyttävä materiaali olisikin ensisijaisesti poistettava ja mikäli se ei ole mahdollista, niin myrkyttämisen sijasta lienee turvallisempaa puhdistaa ne mekaanisesti. - kellarin kunkku
Liisa kirjoitti:
Tämä ala on todella monitieteellinen ja hyvin usein nämä pätevät asiantuntijat hallitsevat vain jonkun osa-alueen. Tutkimusietoa on paljon olemassa, mutta usein näyttää siltä, että tutkijat ja muut asiantuntijat toimivat vain omilla alueillaan eikä kokonaisvaltaista tietoa ole saatavilla keskitetysti.
Tämän kommentin osalta haluan erityisesti kiinnittää huomiota tämän kyseisen asiantuntijan neuvoon myrkyttää seinät.
Sädesienet ovat itse asiassa bakteereja (aktinobakteereja). Näistä esim. kosteusvauriotaloissa yleinen Streptomyces griseus tuottaa sytotoksista valinomysiiniä, jolla on potentiaalia aiheuttaa mm. seuraavia sairauksia: kuulon heikkeneminen (tuhoaa kuulohermoja), verkkokalvon rappeuma, glaukooma, katarrakti, munuaisten rappeuma, diabetes, sydämen rytmihäiriöt jne.. (Työsuojelurahaston tutkimus 94281).
Mykobakteereita esiintyy erityisesti maaperäkosteuden aiheuttamissa kosteusvaurioissa. Niiden yhteyttä mm. reumasairauksien puhkeamiseen hometaloasukeilla on tutkittu paljon. Suomessakin asiaa tutkitaan, esim. http://www.tsr.fi/tutkimus/uuttatutkittua/hanke.html?id=100349
Useissa tutkimuksissa on selvitetty, että varsinkin mykobakteereilla on kyky käyttää näitä homeenestomyrkkyjä ravintonaan. Nämä myrkyt eivät siis tuhoa näitä lajeja, vaan päinvastoin voivat ruokkia niitä ja auttaa niitä lisääntymään.
Kaikki epäillyttävä materiaali olisikin ensisijaisesti poistettava ja mikäli se ei ole mahdollista, niin myrkyttämisen sijasta lienee turvallisempaa puhdistaa ne mekaanisesti.Onko sädesienet yleensä silmin nähtävissä? riittääkö esim. muuratun seinän rappauksen poisto? Syvemmälle ei oikein voi mennä. Meillä seinässä näkyy kosteusvaurio yhdessä nurkassa jossa maalia ja rappausta lähtenyt hiukan pois. Vaurio on tullut kauan sitten koska nyt seinä on siitä kohtaa kuiva (aiheutunut rännivesien valumisesta seuraan sokkeliin). Muutenkin kosteusrasitus on tällä hetkellä pieni, ilmankosteus on toki suuri kesällä mutta kellariin ei tule vettä ja seinät on kuivia. Laatta on hieman kostea ja se johtuu maasta nousevasta kapilaarikosteudesta.
Haluaisin mahd. paljon konkreettista tietoa sädesienistä, niiden leviämistavasta (onko näkyvää rihmastoa etc) ja vaurion poistamisesta.
Vaarallisuus tiedetään, latinankielisillä nimillä ei ole mitään käyttöä vaan millä ne saa pois. - Liisa
kellarin kunkku kirjoitti:
Onko sädesienet yleensä silmin nähtävissä? riittääkö esim. muuratun seinän rappauksen poisto? Syvemmälle ei oikein voi mennä. Meillä seinässä näkyy kosteusvaurio yhdessä nurkassa jossa maalia ja rappausta lähtenyt hiukan pois. Vaurio on tullut kauan sitten koska nyt seinä on siitä kohtaa kuiva (aiheutunut rännivesien valumisesta seuraan sokkeliin). Muutenkin kosteusrasitus on tällä hetkellä pieni, ilmankosteus on toki suuri kesällä mutta kellariin ei tule vettä ja seinät on kuivia. Laatta on hieman kostea ja se johtuu maasta nousevasta kapilaarikosteudesta.
Haluaisin mahd. paljon konkreettista tietoa sädesienistä, niiden leviämistavasta (onko näkyvää rihmastoa etc) ja vaurion poistamisesta.
Vaarallisuus tiedetään, latinankielisillä nimillä ei ole mitään käyttöä vaan millä ne saa pois.Aktinobakteerit ("sädesienet") eivät sinänsä ole paljain silmin nähtävissä, elleivät ole muodostaneet massiivisia kasvustoja pinnoille. Joukossa on myös lajeja, jotka eivät edes kasvata rihmastoa.
Kosteusmittauksella ei myöskään voida saada selvyyttä niiden levinnäisyydestä, vaan siihen tarvitaan mikrobiologisia tutkimuksia. Ne ovat kuitenkin yleensä sen verran kalliita, että useimmiten epäilyttävän materiaalin uusiminen riittävän laajasti on mielekkäämpää. Vaurioita ei kuitenkaan kannata korjata ennen kuin niiden syy on selvitetty ja poistettu.
Erityistä huomioita kannattaisi kiinnittää alapohjaongelmiin ja estää kapillaarinen veden nousu. Samoin on tärkeätä, että alustäytössä ei ole humusmaata, koska se on näiden mikrobien ehtymätön lähde. Niiden kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet, jotka ovat usein hyvinkin myrkyllisiä voivat tulla vaikka betonin läpi sisätiloihin. Rappauksen poisto ja betonin hiominen saattavat olla riittäviä toimenpiteitä seinän osalta, mutta on myös syytä varmistua mahdollisten eristeiden kunnosta.
Jokainen tapaus on erilainen ja vaatii yksilöllistä korjaussuunnitelmaa, jonka tekemiseen tarvitaan luotettavaa asiantuntijaa.
Olennaista on myös miettiä, minkäasteiseen korjaukseen pyritään - riittäkö vain ongelman vähentäminen jossain määrin vai halutaanko se poistaa mahdollisimman tarkoin.
Valitettavasti näille mikrobeille ei pääsääntöisesti ole olemassa kuin latinankielisiä nimityksiä. Näiden nimien tunteminen on kuitenkin tärkeätä, jos haluaa omaehtoisesti hakea tietoa asiasta. Niitä käytetään myös suomenkielisissä tutkimusjulkaisuissa, joista voi saada tietoa esim. rakennusmateriaaleista, joissa ne parhaiten viihtyvät.
- Ressu
Vanhaan aikaan kiellettiin kellarin tuulettaminen kesäaikaan. Korkean lämpötilan vuoksi ilma sisältää paljon kosteutta, ja se tiivistyy helposti kylmempiin kellarin rakenteisiin.
Kellari piti tuulettaa sitten, kun ilmat olivat jo viilentyneet.
Luulen, että nyt ei kannattaisi tehdä mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä kosteusolosuhteista, on ollut niin poikkeukselliset säätilat.- Tuulettaja
Minkähän vuoksi? Home ja sienet eivät
siedä vetoa, eivätkä pesiydy sinne, missä
vetoa on. Eikö nimenomaan kesällä kuulu
olla suurin tuuletus, kun ilman kosteus
on korkein... - Ressu
Tuulettaja kirjoitti:
Minkähän vuoksi? Home ja sienet eivät
siedä vetoa, eivätkä pesiydy sinne, missä
vetoa on. Eikö nimenomaan kesällä kuulu
olla suurin tuuletus, kun ilman kosteus
on korkein...Kellari on aina viileä. Kylmään pintaan tiivistyy ilman sisältämä kosteus. Kesällä (lämpimällä) ilman kosteus on suuri ja silloin juuri kosteus tiivistyy kaikkein eniten kylmiin pintoihin.
Siksi oli ohjeena, ettei kellaria saa tuulettaa kesällä, vaan vasta syksyllä, kun ilmat ovat jo viilentyneet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1701519
Ketä naista se poju tällä hetkellä vetää höplästä
Sillä kun pitää aina olla joku höplästä vedettävä kierroksessa3361146- 49982
Tappio Rydmanille
Ei pystynyt Wille saamaan tahtonsa läpi. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012093775.html184852- 39769
- 49730
- 58615
- 119615
Sometähti villisika-Seppo on kuollut
Suomussalmella lemmikkieläimeksi virallisesti hyväksytty villisika Seppo on kuollut. https://yle.fi/a/74-2023244530615J-mies, miten voit olla niin varma siitä
että minä olen juuri se nainen, kenen ajattelet ja haluat minun olevan, se kenelle avaat ajatuksiasi ja tunnustat syvimp74546