Kamala uusivuosi!

Itketään yhdessä.

Minä olen itkenyt täällä kotona yksin. Oli päivä muiden joukossa, mutta halu oli olla jossain muualla, mutta toisinpa kävi. Hengessä olen mukana!

Mitä yksinäiset tekee uutena vuotena? Itse keittelen kahvia ja kuuntelen Radio Suomea.

Ajattelin katsoa ilotulituksia, mutta eipä tuolla näykään mitään vaatimattomia välähdyksiä kummempaa sumun ja pilvien takia. Masentaa, nyt kun muutenkin alkaa se tylsin ja väsyttävin vuodenaika - eikö voisi vain hypätä kesään.

Olis se maailmanloppu saanut tulla sillon 21.12.2012. Eipä tällä tulevallakaan vuodella taida olla minulle mitään annettavaa. Muuta kuin ahdistusta, yksinäisyyttä ja masennusta.

Minäkin toivon salaa maailmanloppua, olen toivonut jo kauan. Ihmiskuntaa ei kukaan tarvitse, tuhoavat planeetta Maan.

nim.huono uusivuosi.kirjoitta mulle.nim.olli

Hyvinhän tämä tässä on mennyt. Tietokoneella ja netissä koko uuden vuoden. Ei mitään surkuttelemista :)

Ihan normipäivä oli minullakin. Kävin eilen salilla vuoden viimeistä kertaa, menin aikaisin nukkumaan (vaikka pauke toki vaikeutti unen saamista), heräsin normiaikaan, kävin aamulenkillä ja nyt aloitan työpäivää.

Ei mitään uutta auringon alla :)

Ainakin minulle henkilökohtaisesti 90-luvun lapsuus ja nuoruus olivat paljon parempaa aikaa kuin nykyaika. Silloin käytiin vielä ulkona eikä vain hengattu tietokoneen ja kännyköiden ääressä. Ihmiset voivat yleisesti ottaen paremmin, ja telkkarissa ja viestimissä keskusteltiin muustakin kuin maahanmuuttoasioista eikä pilotin käyttäminen tarkoittanut, että oli rasisti.

Katselin tässä vanhan dokumentin kotikaupunkimme huonomaineisen kaupunginosan nuorista ja tuli hirveän haikea olo, kun sitä katseli.

Nykyaika rasismi- ja maahanmuuttokeskusteluineen ilmentää ihmisten pahaa oloa (ei sillä, että olisin maahanmuuttopositiivinen aktiivi, minua ei vain voisi vähempää kiinnostaa koko aihe). Samoin joukkosurmat ym. ilmiöt, mitä viime vuosina on ollut. Jotain Breivikin hyökkäyksen kaltaista ei olisi voinut kuvitella tapahtuvan 90-luvulla. Media kertoo, että itsemurhat ovat laskeneet sitten 90-luvun mutta jättää mainitsematta, että masennuslääkkeiden käyttö on lähes 10-kertaistunut 90-luvun alkupuolelta lähtien.

Valitettavasti en voi valaa ihmisiin positiivisuutta ja toivoa parempaa uutta vuotta, kun maailma näyttäytyy itselleni niin negatiivisena paikkana. Tosin ajatteluni ei heijasta vain globaalia kehitystä vaan myös omia elämänkokemuksiani. Ns. elämäni rakkaus menehtyi nuorena ja jäin tänne yksin odottelemaan, että itsekin joskus pääsen pois.

Ensi vuodelle tavoitteena on lisätä sosiaalisten suhteiden määrää, mitä kenties edesauttaa muutto pois eläkeläisten suosimalta alueelta toiseen kaupunginosaan. Mutta miestä tai lisää lapsia tällaiseen maailmaan en halua.

Parin tunnin päästä telkusta tulee Rouva Presidentti; se dokumentti Halosen viimeisestä vuodesta pressana. Mielenkiintoinen ohjelma odotettavissa.
Sain nukuttua vallan mainiosti, vaikka keittelen kahvia yöllä.

Olin taas yksin uutenavuotena. Aattelin mennä torille kattomaan ilotulitusta ja näin ihan helvetisti näitä onnellisia pareja/kaveriporukoita ja tajusin kuinka paska mun elämä on.

Nyt masentaa :(

sen hetkistä fiilistä...........

Ei tästä vuodesta sen parempi tule. Yhtä onneton ja yksinäinen. Otin viime vuoden lopulla loparit töistä. En nähnyt järkeväksi tehdä työtä jota vihasin. Aion lusmuilla tämän vuoden ja jos joku työkkärin akka alkaa soitella töistä niiin haen heti sairaslomaa. Tälläsen yksinäisen on helppo saada vuoden sairasloma masennukseen vedoten. Ei mene sitten tuetkaan harakoille