Heips. Näitä keskusteluja seuratessani tuli vasn mieleen et onko bipoille mitään muuta foorumia missä joutuis rekisteröitymään? Tää on aika turmiollinen paikma muutenkin luulosairaalle varsinkin lääkekokemusten kannalta. Terveitä ihmisiä postailemassa ties mitä schaissea ja kakarat kommentoimassa sitä sun tätä.
Muutamina esimerkkinä ihminen joka alotti seroquelin käytön ja tuli ekana päivänä tiloja ni joha oli lauma ihmisiä kommentoimassa aivomyrkyistä sun muista... Huoh.
Eli jos joku tietää jonku muun ku fb ku siihen en viitti liittyy ku näkyy sit profiilissa vai?
Muutamina esimerkkinä ihminen joka alotti seroquelin käytön ja tuli ekana päivänä tiloja ni joha oli lauma ihmisiä kommentoimassa aivomyrkyistä sun muista... Huoh.
Eli jos joku tietää jonku muun ku fb ku siihen en viitti liittyy ku näkyy sit profiilissa vai?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Moi! En valitettavasti osaa sanoa toisesta foorumista, mutta on todellakin totta, että täällä palstalla liikkuu paljon p*skaa. Keskimäärin keskustelupalstoilla käyvät enemmän ne ihmiset (tässä tapauksessa bipot ja bipojen läheiset), joilla sairaudesta on ongelmia. Sellaiset bipot kuin minä emme niin paljoa jaksa käydä kommentoimassa, kun lääkitys on kunnossa eikä haittavaikutuksia ole ja elämä soljuu tasaista rataansa eteen päin töineen ja kunnossa olevine ihmissuhteineen.
Itselleni Lamictal ja Abilify on ollut todella toimiva yhdistelmä, mutta joku varmaan kohta tulee haukkumaan ne ja niiden kamalat haittavaikutukset pystyyn. Parempi toimivat lääkkeet kuin jatkuvat maniat ja masennukset!
Mullakin abilify ja lamictal ja elämä tasaista puurtamista. Muisti ja keskittymisongelmat on kyllä pahentuneet. Motorisissa toiminnoissa on myös vaikeuksia mutta muuten hyvä lääkitys.
Ihan aidosti ja vilpittömästi utelen, että eikö teillä neuroleptit vedä hitaalla? Tahmaa ajatuksia, kadota mielenkiintoa, hävitä muistia ja tee apaattiseksi?
Minun oli pakko ed. mainittujen seikkojen vuoksi lopetettava seroquelin syöminen, olisin muutoin menettänyt elämäni. Elin lääkityksen vuoksi kuukausia kuin painajaisessa jonka päättymispäivää en tiennyt.
Mielummin elän tunteideni kanssa ja nautin elämästä, kuin se loputon epätoivo, masennus, ahdistus ja dementikkona eläminen.
Lamotrigin ei väsytä kuten ketiapiini (Kietpinor, Seroquel), sen takia minäkin sitä syön. Ketiapiinin kanssa en ole työkykyinen, enkä luota olevani hyvä äiti (koska niin soseessa ja aivot jumissa koko ajan). Lamolla ei näitä ongelmia ole.
Eipä ketiapiini eli kauppanimiltään esim. Seroquel tai Ketipinor kaikilla tee zombie oloa. Itseni lisäksi tiedän monta kenellä yhtenä peruslääkkeenä ja nimenomaan tekee normaalin olemisen ja työssäkäynnin mahdolliseksi.
400mg menee itsellä/vrk sekä pitkävaikutteisena prolongina, että päivällä vielä tuona normi versiona. Hoidon alussa muutamana päivänä väsyttää, mutta menee yleensä nopeasti ohi kunhan annosta nostetaan hitaasti.
Lamotrigin (lamictal) voi kyllä väsyttää joitakin todella paljon, mutta toisia taas virkistää niin paljon ettei voi ottaa sitä illalla. Lamissa on vielä tuo ihottumariski aikas iso eli kaikille ei senkään vuoksi sovi...
Molemmat menee omassa lääkearsenaalissa ja pari muutakin nappia enkä todellakaan kulje minään zombiena vaan päinvastoin lääkkeiden avulla pystyn elämään normi elämää, tekemään töitä, harrastamaan....
Googlella löytyy kyllä kaksisuuntaisten foorumeita, mutta ehkä paras ja aktiivisin on fb:ssä ja ryhmään liittyminen tai siellä käytävät keskustelut ei todellakaan näy omalla seinällä tai tilapäivityksissä vaan ryhmä on suljettu.
Ryhmään pääsee liittymään kun pistää lpyynnön ylläpitäjälle. Suosittelen jos haluaa aitoa vertaistukea :)
Mulla Seroguel alkuun sai olon äärettömän hitaaks.Nukuinkin n.14h/vrk ensimmäiset 4viikoa. Pikkuhiljaa kuitenkin se meni ohi,ja nykyään (5kk aloituksesta) olo on kaikinpuolin normaali vaikka annostus nostettiin 300mg .Ja kyllä kannatti kuukauden verran kärsiä,ensimmäisen kerran aikuisiällä on näinkin pitkä jakso tasaisena lääkitys mahdollistaa normaalin elämän.
Ohessa menee Lamictal 100mg/pvä ja Ketipinor 75mg unettomuuteen.