Ikkunanvaihdosta on aikaa 6 vuotta.
Lasien välissä on ollut sadevettä ja talvella lunta?
Onko seuraamuksia?
Lasien välissä on ollut sadevettä ja talvella lunta?
Onko seuraamuksia?
Onko kerrostalon puu/alumiini-ikkunat huoltovapaita?
tarkka inssi
231368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Riippuu keneltä kysyt.
Ikkunan valmistajan vastaus: "-Lumen ja sadeveden pääsy lasien väliin on mahdotonta. Ei aihetta toimenpiteille, koska ikkunat ovat huoltovapaita".
Ikkunakorjaajan vastaus: "- Ulkoikkunan tiivisteet on asennettu väärin. Lumi ja sadevesi vaurioittaa maalipintoja. Lisäksi avonaisista karmiliitoksista vesi pääsee puuosiin ja talon rakenteisiin. Kosteat karmikappaleet halkeilevat sekä lahoavat ennenaikaisesti".
Taitaa olla näkövirhe. Hanki uudet silmälasit.
Muistele vanhoja ikkunoita. Mitä vaurioita niissä oli?
Lasien välissä vauriot oli aiheuttanut sadevesi ja lumi.
Miksi lasien välitilassa on vettä ja lunta?
Voiko asialle tehdä mitään?
Maassamme ei taida olla ainuttakaan ikkunan huoltoalan inssiä?
Netti lienee ainoa paikka mistä etsiä tietoja ikkunoiden korjaus-huolto- ja tiivistystöistä.
Mitä niitä huoltamaan. Kahden- kolmenkymmenen vuoden päästä voi jälleen ostaa uudet ikkunat
Meidän kerrostalossa oli 20 vuotta huoltovapaat puu/alumiini-ikkunat.
Viime kesänä läpilahot karmit (ikkunat) vaihdettiin uusiin huoltovapaisiin ikkunoihin. Näillä mennään taas?
Katso ikkunavalmistajan takuuehtoja.
Eikö ehtojen mukaan ikkunan tarkastukset ja huoltotoimet pidä suorittaa viiden vuoden välein.
Kerrostaloissa tämä ehto tuo mukanaan sadevesien aiheuttamien pintavaurioiden korjauksia. Lisäksi sisä- ja ulkopuolen tiivisteiden uusimistoimia.
Fenestran sivuilla on tarkat toimitus ja takuuehdot. Muillakin toimittajilla lienee samansuuntaiset ehdot.
Huoltovapaa ikkuna voi tarkoittaa vain, että tarpeellisiaan huoltotoimia ei suoriteta.
Oikeasti ei ole olemassa mitään huoltovapaata ikkunaa, kaikkea pitää huoltaa . Tuollainen termi on harhaanjohtava kun sitten huoltoohjeessakin sanotaan, että huolehdi tiivistyksistä, maalauksista ....jne. Meidän talossa on 16 vuotta vanhat huoltovapaata puualumiini ikkunat. Viime kesänä tiivisteet vaihdettiin uuteen silikonitiivisteeseen, osasta maalattiin karmit sieltä välistä, kun ulkomaisesta lasista ja siitä alumiinisesta kehyksestä oli valunut vettä siihen karmille. Ne ulkolasit ja kehykset "itkee" . Niitä alumiinikehyksiä ei voinut korjausmaalata, kun niissä ei maali pysy. Ne on niitä " huoltovapaita" ilkkunoita. Yllättävän ovat olleet lyhyikäiset nuo ikkunat. Hyvä, että nyt kuitenkin taloyhtiö teetätti asiaankuuluvan huollon, jospa menisivät taas 15v , mut kalliiksi tulevat.
Huoltovapaus on todella harhaa. Teidänkin ikkunavauriot on tyypillisiä, etenkin kerrostalossa jossa tarkastukset ja huoltotöitä ei ole suoritettu viiden vuoden välein.
Karmin välitilavauriot aiheuttaa ulkoikkunan liian ohkaiset sekä etenkin teknillisesti väärin asennetut ikkunatiivisteet.
Sadevesi ja lumi pääsevät esteettä lasien välitilaan.
Välitilassa vedet pääsevät esteettä karmikappaleiden avonaisiin liitosrakenteisiin.
Karmikappaleiden halkeamat ja maalipintojen vauriot alkavat yleensä karmiliitoksista.
Karmiliitoksissa ei ole liimaa, eikä liitosrakenteen päällä rakoa suojaavaa massaa.
Seuraavat vauriot tulevat ilmestymään lasin ja puitteen liitoskohtaan.
Ikkunoiden pesuvedet valuvat liitosrakenteeseen, jos et pese ikkunoita kuivalla vedellä?
Lasin ja puitteen liitoskohdan päällä ei ole rakoa suojaavaa elastista massaa.
Sisäikkunan TPE tiivisteet tiivistävät n 7 vuotta ja silikonitiivisteet n 15 vuotta.
Kaikkein tärkeintä on että tiivisteet ovat riittävän paksuja sekä asennettu teknillisesti oikein. Katso netistä: Ikkunatiivisteiden ja pintamassojen asennuskohdat
Huoltovapaus... Tarkastettiinko teillä ensin vauriot ja arvioitiinko samalla mitkä asiat mahdollistivat vaurioiden synnyn?
Suunniteltiinko tämän jälkeen toimenpiteet, millä estetään samojen ikkunavaurioiden syntyminen?
Jos näin ei toimittu ensin, niin samankaltaiset vauriot tulevat toistumaan hyvinkin lyhyellä aikavälillä.
Toistuvat kosteusvauriot lyhentävät ikkunoiden elinkaarta.
Kerrostalojen käsittämätöntön energiasäästö "järkeilyä".
Hankitaan korvausilmaventtiileillä varusteut "huoltovapaat" ikkunat.
Ikkunavaihdon jälkeen, vedontunteen vähentämiseksi, lisätään huoneiden lämpötiloja.
Viiden vuoden välein suoritettavat tarkastus ja huoltotyöt jätetään tekemättä.
Ikkunatiivisteitä ei vaihdeta määräaikoina: TPE 7 vuotta ja silikoni 15 vuoden välein.
Ikkunoiden tarkastukset ja huoltotyöt ovat taitamattomuuden kilpailuareena.
Ei taloyhtiö ole mikään erillinen ikkunanostaja tai niiden huoltokustannuksia maksava taho.
Kyllä ikkunoiden uusimisen sekä huoltotyöt maksaa aina asukas.
Huonoista tai kuoleentuneista tiivisteistä johtuvan vedontunteen kärsii asukas.
Ikkunoiden vedosta johtuva lisälämmöntuoton kustannukset maksaa aina asukas.
Ihmettelen miksi maksaja joutuu kärsimään lämpöä ja energiaa vuotavista ikkunoista.
Ihmettelen myös miksi maksaja hyväksyy vetoa aiheuttavat ikkunaventiilit.
Outo asia, miksi maksaja hyväksyy sellaiset ikkunarakenteet, tiiveydet ja lämpöeristystyöt jotka eivät sovi pohjolan ilmasto-olosuhteisiin.
Huoltovapaat ikkunat aiheuttavat kiinteistöille mittavat käyttökustannukset.
Huoltotöiden laiminlyönnit aiheuttavat vedontunnetta sekä vaurioittavat ikkunoiden ja ovien maalipintoja.
Vedontunne heikentää asumisen sekä työpaikan viihtyvyyttä.
Vedontunne viilentää huoneen oleskeluviihtyvyyden lämpötilaa.
Veto lisää kiinteistön lämmityskustannuksia 5- jopa 20%.
Ikkunoiden ja ovien veto heikentää ilmanvaihdon toimintaa ja siten heikentää myös huoneilman laatua.
Huoltotöiden laiminlyönnit tai väärin suoritetut huoltotyöt vaurioittavat maalipintoja.
Huoltovapaudesta huolimatta sekä laiminlyöntien seurauksena ikkunoille joudutaan suorittamaan raskaat sekä kalliit huoltotyöt tai uusimaan ikkunat.
Vuokraasunnossa on vain pakko asustella vetoisissa asunnoissa jossa ikkunatiivisteet ovat jo yli 20 vuotta vanhat koska vuokranantantaja esim Heka ei ole kiinnostunut asukkaiden asumisviihtyvyydestä ja saa rahat/vuokran joka tapauksessa.
Peruskorjauksen (30 vuotta vanha talo)yhteydessä ikkunatkin sitten varmaan uusitaan -siihen asti on pärjättävä...
Tässä se kiinteishuollon älykkyys paljastuu.
Lämmityskustannusten noustessa korotetaan vuokria ja vastikkeita.
Vanhentuneet ja kuoleentuneet tiivisteet aiheuttava lämpövuotoja ja vedontunnetta.
Tiivistämällä ikkunat ja ovet niin lämmityskustannukset laskisivat n 10-15 %.
Kunnon tiivisteillä tehtynä tiiveys kestää ja energiakustannukset pysyvät pienempinä yli 15 vuotta.
Heka voisi olla energiasäästössä koko maalle suunnannäyttäjänä.
Kiinteistöhuollosta päättävien tahojen tietämättömyys ikkunoista, aiheuttaa kohtuuttoman suuret kustannukset asukkaille ja osakkaille.
- tiivisteistään vuotavat ikkunat nostavat lämmityskustannuksia 10 - 20 %
- ikkunoiden ja ovien aiheuttama veto heikentää asumismukavuutta
- vuotavat ikkunat laskevat huonetilaan ulkoilman saasteita ja pakokaasuja
- vuotavat ikkunat estävät suunnitelmien mukaisen ilmavaihdon
- vuotavat ikkunat aiheuttavat kalliit elinkarihuoltoon liittyvät työsuoritukset
- väärin asennetut ulkoikkunan tiivisteet aiheuttavat vesivahinkoja lasien välitilaan
- lisäksi ikkunoiden ja ovien elinkaari lyhenee kymmenillä vuosilla
Asukas on aina maksajana: lämmityskustannukset, huollot ja uusimiskustannukset.
Kerrostaloissa ei taida asukkas tiivistää ikkunoita ja ovia, kuin pakon edessä eli ylipääsemätön vedontunne.
Yksittäisillä tiivistystöillä ei kyllä saavuteta minkääntasoisia energiasäästöjä.
Jotta tiivistystöistä saataisiin merkittäviä energiasäästöjä on kaikki ikkunat ja ovet tiivistettävä taloyhtiön toimesta.
uusit vaan tiivisteet, niin niistä tulee ihan uudet ikkunat
sata vuotta vanhatkin ikkunat saa korjattua, hiontaa ja kittiä vaan
TTY tutkimus. 72 % kerrostaloista, ikkunat vuotivat kylmää ilmaa sisätiloihin.
Vuotavien ikkunoiden takia kiinteistöissä on aivan turha tehdä ilmanvaihdon tai lämpötilojen säätöjä. Lämmityskuluja vuotokohdat nostavat 10-15 %.
Kaikki kerrostalojen ikkunat ja ovet on tarkastettava ja huollettava viiden vuoden välein.
Pientaloissa tuo huoltoväli voi olla hieman pidempi.
Sauma ja liitoskohdat ovat ne paikat, mitkä ensimmäiseksi vaurioituvat
Yleisesti puu/alumiini ikkunoiden TPE tiivisteet menettävät tiivistyskykynsä viimeistään seitsemän vuoden jälkeen.