Yksinäisyys on siitä paha juttu kun siitä ei voi oikein puhua tai "syyttää" ketään. Jos esim. kaverin kanssa on riitaa ja tuntee että toinen tekee toiselle vääryyttä, siitä voi (ja pitääkin) aina puhua ja riidellä ja sitten ollaan taas kavereita. Mutta jos menee sanomaan tutulle, jolla ei ole aikaa minulle, niin ei siitä voi suuttua koska ketään ei voi pakottaa viettämään aikaa kanssani. Myös yksinäisyydestä kertominen vain pahentaa asiaa, koska tällöin leimautuu säälittäväksi ja luuseriksi jonka kanssa ei ainakaan haluta olla kun kukaan muukaan ei ole. Kaikki täytyy vain niellä ja esittää iloista, että olisi edes mahdollisuus saada ystäviä. Täytyy yrittää löytää iloa muualta elämästä ja iloita niistä etäisistä tuttavista ketä on, hampaat irvessä. Toki hyviäkin aikoja on eikä aina tarvitse olla niin hampaat irvessä, mutta jos tiedätte mitä tarkoitan... :) Välillä tekee mieli vajota itsesääliin, kiukutella ja olla katkera siitä kun sinä ja sinäkään ette halua olla kavereitani, mutta eipä sekään mitään auta.:D Hankalaa.:)
Yksinäisyys nieltävä koska siitä ei voi avautua kellekään
Pirkka88.....
3164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja kun muista huolista voi hyvin kertoa tutuille, mutta ei tästä pahimmasta eli yksinäisyydestä. Mitä se mitään muuttaisi. Jos eivät halua olla kavereitani nyt, niin eivät ainakaan sen jälkeen kun olen yksinäisyydestä valittanut. Olen tosiaan tätä jo kokeillut, harmitellut että kaikki kaverit asuvat niin kaukana jne...ei mitään muuta kuin pari tsemppaavaa sanaa, itsehän he eivät halua kanssani viettää aikaa.
ota kissa tai puhuva papukaija, joka ei jätä vaikka ruikuttaisit yksinäisyydestä yötä päivää. Kissa vaan maukuisi ja mouruisi yhdessä sun valitusten kanssa ja papukaija kiroaisi "voi perkele, kun olen yksin, voi perkele kun olen yksin".
Ehkä sitä kissaakaan ei pidä ihan kaikenlaisella rääkätä?
Jessus.