Maatalous pärjää heti ilman tukia,kunhan suomen ylisuuret palkat leikataan puolella,tai tuodaan ulkoa halpaa työvoimaa.Sitä ennen kuitenkin poistettava ansiosidonnainen lorvimistuki,joutuu suomiduunarikin kilpaileen työpaikasta
Palkat alas, siitä se lähtee !
Viljelijä..
58273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Kateus duunaria kohtaan on ja pysyy ikuisesti.
pidät suojattuna ?
ettei maalaislitto kaikkea varasta...
vaik'ei sitä pajoa ole, kun esko ja iippo Duunarin ryösti...
päästää virolaisia tai venäläisiä sotkeen urakoita, viljelijä juoskoon, jollei jalat kanna, sortukoon..
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
---
Ei taatusti Duunaria karehdi kun toinen duunari.Kuka ny viitsii edes ajatella jotakin duunarin punakkia.Tulee vaan pahamieli jos edes ajattelee.
Ei tarvii palkkoja alentaa eikä duunaria kilpailuttaa, mutta silloin pitää myös hyväksyä se, että maatalouttakin pitää tukea. Yleinen korkea kustannustaso on pääsyy tukien tarpeellisuuteen ja suuruuteen.
---
---
"Yleinen korkea kustannustaso on pääsyy tukien tarpeellisuuteen ja suuruuteen. "
No ei todellakaan vaan pääsyy on pientilavaltainen ja tehoton maatalous. Ei tarvitse kuin verrata vähän keskilehmälukuja niin huomataan miten pientilavaltaista touhu on. Esimerkiksi Ruotsissa ei jollain 20 lehmän tilalla ole saanut elantoa varmaan sitten 80-luvun vaan yhdenkin henkilön palkkaan on tarvittu jo silloin 30-40 lehmää. Meillä vieläkin ihan liian suuri osa maidosta tulee alle 30 lehmän tiloilta vaikka keskilehmäluku lieneekin jo noin 35 lehmää. Ruotsissa luokkaa 75 ja Tanskassa luokkaa 200.
Siinähän se korkea kustannustaso juuri näkyy, kun esimerkiksi se navetan suurentaminen tai isomman rakentaminen tulee niin kalliiksi ettei monellakaan ole siihen varaa, menisi loppuikä sen investoinnin maksamiseen. Kyllä ihmiset osaa laskea mikä heille on kannattavaa ja mikä ei.
nimenomaan kustannustaso nostaa hintoja, viljelijän palkalla ole lopputuotteen hinnassa mitään merkitystä. Hyvä olisi antaa esimerkkeja mitä kustannuksia voisi alentaa jos maassa olisi vain yksi tila !
Otanpa esimerkin ihan elävästä elämästä. Olin aikanaan töissä 80-luvulla ruotsalaisella maatilalla. Oli 100 hehtaaria ja 70 lypsylehmää. Mutta tila oli mielestään liian pieni että sillä olisi ollut taloudellisesti järkevää olla kokonaan oma heinän ja säilörehun korjuukalusto. Laskelmissa ketjua ei mitenkään saatu kannattavaksi niin pienillä pelto- ja lehmämäärillä. Siispä tila teki yhteistyötä naapuritilan kanssa jolla oli 50 hehtaaria ja 35 lehmää. Osa koneista oli naapuritilalla ja osa tällä ja yhteensä koneista muodostui tehokas korjuuketju ja rehut tehtiin aina yhteistyönä kahden tilan työväellä. Samoihin aikoihin täällä lähes jokaisella jopa alle 20 hehtaarin ja 20 lehmän tilalla oli kaikilla omat koneet kun "rehut on saatava tehtyä juuri oikeaan aikaan". Olihan se ihanan kallista ja tehotonta mutta tuki maataloudelle oli jo silloin täällä täysin posketonta Ruotsiin verrattuna.
Aika kaukaset on kokemuksesi, jos kolmen kymmenen vuoden taakse vertailet. Kyllä ainakin täällä karjavaltaisessa Suomessa koneyhteistyö on enemmän sääntö kuin poikkeus, samoin urakoitsijoiden käyttö isommila tiloilla tänä aikana. Esim omalla tilallamme koneyhteistyötä takana oman yrittäjäuramme ajan eli 25 vuotta, tällähetkellä omia koneita on vain traktorit ja käytettynä ostettu noukinvaunu, kaikki muu joko urakoitsijan tai 2-10 viljelijän porukkakoneilla. Peltoa 125 ha, eläimiä 80 päätä, kasvusuunnassa.
viljelemme vanhoilla romuilla, konekustannuksia on mahdoton alentaa nykyisestä, nykyisellä puimurinmyynnillä konekannnan uusiutuminen kestää 200 vuotta. Ruotsissa on suuremmat maataloustuet, miksi valehtelet päivänselvästä asiasta ?
Jos nykyisellä järjestelmällä maatalaus on keskimäärin niin "kannattavaa" tukiaisista huolimatta että riittävän toimeen tulon turvaamiseksi syödään joka vuosi maatilojen pääomaa n.1% (juu ei ole periaatteessa paljon mutta jos nyt miettii että olisiko jokainen valmis myymään vuosittain esim. 5000-10000e:n edestä omaisuuttaan että pystyy elämään) niin väkisin laittaa miettimään että kannattaako investoida (vaikka saisikin investointitukea yms).
Ja sekään ei ole ihan päivän selvää että se tilan kannattavuus paranee vaikka lehmien pääluku tuplaantuu. Sitä voikin sitten miettiä että miksei parane. Olisko koko yhteiskunta ja tämä järjestelmä jotenkin mätä?
Itse en ole maanviljelijä, joskin maatilalta kotoisin. Olin 8.v kun tuli EU ja silloin meiltä laitettiin n.30 päinen maitokarja pois koska ei ollut kannattavaa tehdä tarvittavia kalusto ja rakennusinvestointeja. Vanhemmilta meni elinkeino kun he olivat n.50-vuotiaita. Isä ampu itsensä ja äiti jäi sitten "kotiäidiksi". Aika klassinen tarina noilta ajoilta...ymmärrän kyllä tilakokojen kasvattamisen tarpeen mutta minusta kolmihenkisen perheen elättämiseen olisi pitänyt riittää tuo 30 lehmää ja 100ha metsää.
Joskus ottaa aivoon lukea näitä juttuja. Tuntuu että suurin osa täällä keskustelupalstoilla maanviljelijöille päätään aukovista on just niitä jotka ei enää tunnista lehmää hirvestä. Sorry. Mutta ihan oikeasti. Maanviljely ei ole ihan sellaista mitä joku maajussillemorsian antaa ymmärtää. :D:D Toki se on koneiden ja automatiikan myötä helpottunut mutta ei se traktori itsekseen siellä pellolla edelleenkään kulje. EIkä ne rakennukset pysy maailman tappiin asiti pystyssä...eikä koneet toiminta kunnossa...ei pysty käsittämään että mistä ihmisille on tullut sellainen käsitys että maanviljelijät tekee vuodessa 2x2vko töitä ja muut ajat vetää lonkkaa?
Ja vieläkin moni kuvittelee että ne tilat saadaan tyyliin ihan ilmaiseksi...kyllä ne tilat ostetaan äidiltä ja iskältä tai sedältä tai joltakin. Eli otetaan ihan pirusti lainaa. Monta kertaa kaupanpäällisenä tulee vielä se tilan vanha isäntä pari. Sitten riitaannutaan puolen suvun kanssa kun ne on sitä mieltä että se sisko tai veli "sai" tilan liian halvalla tai kun se joku mummon arabiakannukin oli piilotettu eikä hän saanu sitä vaikka se hänelle kuulu kun mummo hänelle siitä aina maitoa tarjos silloin kun olin pieni ja sitä rataa. :D Yleensä vielä ne vanhan isännän traktorit, puimurit jne. on yhtä vanhoja kun isäntä itse niin että nekin pitää sitten uusia. Ja taas otetaan pirusti lainaa. Ihan niinkuin kaikessa muussakin yritystoiminnassa. Sitten kuuntelet muutaman vuoden sitä vaarin porua että kun ne hyvät koneetkin laitettiin heti menemään...ja muorin porua siitä kun miniä tai tytär ei osaa edes keittää perunoita lasten kasvatuksesta nyt puhumattakaan. Ja eihän siitä uudesta isännästäkään mihinkään ole.
Juuh. Ja voidaanhan ne tukiaiset lopettaa kertaheitolla. Ja lopettaa maanviljelys suomensta. MUTTA...kuinka moni on oikeasti halukas syömään ulkomailta tuotua lihaa, esim. puolasta tuotua "naudan"lihaa mikä paljastuukin elintarvikevärillä värjätyksi sianlihaksi. Mitäs sitten tehdään kun ei sitä ruokaa sieltä tanskasta tai puolesta tulekaan, jonkun lakon tai muun vastaavan vuoksi?! Tai niille jättitiloille leviää joku epidemia ja sittten niistä ämyleistä tehdäänkin semmone 200 naudan kokko. :) Täältä loppuis liha kaupasta ja sitten maksettais taas vähän lisää eu-tukea tanskaan että sikäläinen isäntä saa hankittua 200 uutta nautaa+korvaukset menetetyistä tuloista.
Mitenkähän olis jos nuo todelliset riistäjät eli mm. isot kauppaketjut laitettaisiin vähän uuteen valoon. Mitä jos olisikin enemmän pienempiä lihan, maidon ja viljan jalostajia (muitakin kuin valio, atria, hk, saarioinen). Kuljetusmatkat tilalta jalostukseen pienenisi. Sitten käytettäisiin enemmän pienempiä kauppoja jotka ottaisivat tätä lähellä tuotettua ruokaa myyntiin. Kuljetusmatkat jalostuksesta myyntiin pienenisi. Pienemmät puitteet, vähemmän välikäsiä, pienemmät kulut? En tiedä...mutta itse mieluiten ostan mahdollisimman läheltä tuottajaa (enkä nyt puhu pelkästään fyysisestä välimatkasta), esim. ruisleivän mieluiten suoraan tuottajalta oman kylän torilta...
Mutta minä taidankin olla vähän vanhanaikainen...
Nykyinen tukisysteemi on huono, enkä kannata sitä sellaisenaan. Mutta siitä pidän kiinni että kyllä suomessa pitäisi suomalaisen ruuan olla kilpailukykyistä!!! Ja sen tuotanto turvattua ja kannattavaa. Millä keinoilla on taas eri asia.
Ilmeisesti suomessa voidaan niin hyvin että tällainen tarvehierarkian porras kuin "ravinto" ei merkkaa enää paljoakaan?
Mitä verottaja sanoo tällaisesta vaihdantatataloudesta missä työsuorituksia ja ehkä omaisuuttakin vaihdetaan keskenään? Verojahan tuollaisesta kaupankäynnistä ei voi maksaa kun rahaa ei liiku, muutta onko laillista touhua enää nykyaikana?
Kyllä vuoden lopussa voi tehdä tasauslaskelman. Jos kone hankitaan tulevaa käyttöä vastaavilla omistusosuuksilla, mitä sanomista siihen on verottajallakaan, ja urakoitsijathan laittavat laskun.
---
Tanskassahan on sikalat suuria ja nykyaikaisia, huonopuoli vain että ne ovat pankin omistuksessa. Kumpi sitten on parempi, pienemmällä yksikkökoolla ja suuremmalla ihmistyömäärällä pienempi kustannustehokkuus mutta myös pienempi velka, tai suuremma yksikkökoolla ja vähemmällä ihmistyömäärällä suurempi tehokkuus muutta myös suurempi velka.
"Tanskan ja Hollannin viljelijöillä on suurin velkataakka.
Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja myös Hollannissa se ylittää 40 prosenttia.
Tutkijat laskevat, että Ranskalla, Hollannilla ja Tanskalla on yhdessä yli 60 prosenttia kaikista maataloussektorien veloista EU:ssa".
http://www.talouselama.fi/uutiset/yllatystieto suomalaiset maajussit kreikkalaisia velkaisempia/a2002098
NäIN Maalla ! Kirjoitit juuri niinkuin maalla on tapahtunut kaikessa karuudessaan. Marketit vetää ja kauppaketjut tällä hetkellä viljelijälle kuuluvaa siivua 30-40% tuotteen loppu hinnassa. Kenenkä oikeasti kannattaa enää roikkua auringonlaskun alalla kun voi kouluttaa itsensä vaikka talonrakentajaksi ja rueta urakoimaan taloja.
nälkä ei maailmasta katoa, nykytilanne joss ruokaa on kaikille riittävästi on ohimenevä ilmiö--
http://maailma.net/artikkelit/punainen_risti_ruokkii_nalkaisia_espanjassa
---
"kolmihenkisen perheen elättämiseen olisi pitänyt riittää tuo 30 lehmää ja 100ha metsää. "
Tiputetaan tuosta tuo 100 ha metsää pois ja katsotaan vähän kuinka homma etenee? On siis 30 lehmää ja sen vaatima 30 ha peltoa, pellon sato kiertää navetan kautta eli kaikki tulot tulevat navetasta. Nythän meillä on noin 10 c/l korkeampi maidon tuottajahinta kuin EUssa keskimäärin, tällä hetkellä luokkaa 45 c/l. Nyt jos hinnat tulevat joskus EU-tasolle niin itse en uskaltaisi laskea maidon hinnaksi yhtään enempää kuin 35 c/l pitkän ajan keskiarvona. Jos on huippukarja niin maitoa tulee 300.000 litraa ja siitä siis rahaa eli liikevaihtoa 105.000 euroa ilman tukia. Eteläisessä osassa tuohon tulee päälle noin 25.000 euroa, liikevaihto siis 130.000 euroa. Kahden hengen työpaikka? Palkkatavoite luokkaa keskipalkka eli 35.000 euroa per henkilö. Tarkoittaa että noin puolet liikevaihdosta pitäisi jäädä palkaksi. Sellaisiin prosentteihin pystyy vain monopoliyhtiöt tyyliin Fortum, muuten jää aika lailla haaveeksi.
Mutta että realismia on että noin 50 lehmää elättää yhden henkilön, loppu perheen toimeentulosta sitten tilan ulkopuolelta toisen palkkatöistä tms. Tai sitten tuo 100 hehtaaria metsää jos niikseen tulee. Mutta nykysysteemi jossa keskilehmäluku on 35 (noussut rajusti EU-aikana) ja että se elättäisi kaksi henkilö alkaa tulla tiensä päähän. Paitsi ehkä korkeiden tukien pohjoisessa.
maidon hinta ei ole korkeampi kuin EU:ssa keskimääri, metsä kuuluu olennaisesti maatilaan, 35 lehmän karja elättää mainiosti kolmihenkisen perheen tilakokonaisuutena..
Valiolaisten taholta?
http://www.valio.fi/yritys/rauhamaa-okrassa-valion-hyva-alkuvuosi-varmistaa-tuottajahinnan/
"Rauhamaa totesi Valion onnistuneen tavoitteessaan maksaa maidosta parhaiden eurooppalaisten osuustoiminnallisten meijerien tasoista tuottajahintaa. Kymmenessä vuodessa ero Euroopan keskihintaan on kasvanut nykyiseen noin yhdeksään senttiin litralta Valion hyväksi. Kuluvan vuoden 2012 tuloskehitys ennakoi hintaeron Valion ja Euroopan keskihinnan välillä kasvavan ennätyksellisen suureksi"
Että silleen... Tuottajahinta on meillä selkeästi sen lähes 10 senttiä per litra korkeampi kuin EUssa keskimäärin. Saman tiedon löydät melkein mistä tahansa Valion paperista jossa vertaillaan Valion tilitystä muuhun EUhun.
Niin että syytä vain Valiota valehtelijaksi niin sitten syytöksellä on oikea osoite...
yksinkertainen, kyllä tuottajahintamme on hyvää EU tasoa, mutta ei yhtään yli..
Tässäpä maidon sisäänosto hinnat: per 100kg
MILCOBel (BE) 42.15
Humana Milch Union (DE) 41.55
Nordmilch (DE) 38.72
Arla Foods Denmark (DK) 38.01
HAMEENLINNAN O (FI) 36.75
Bongrain CLE (FR) 35.24
Danone (FR) 37.42
Lactalis (FR) 35.32
Sodiaal (FR) 33.13
ARLA/Express Milk (GB) 36.57
First Milk (GB) 34.49
DAIRY CREST DAVIDSTOW (GB) 37.06
Glanbia (IE) 46.91
Kerry (Golden Vale) (IE) 38.80
Campina (NL) 40.65
Friesland Coberco Dairy Foods (NL) 40.50
Arla Foods Sweden (SE) 37.14
Siis Valioko valehtelee päin naamaa kun se kertoo että tuottajahintamme on lähes 10 c/l korkeampi kuin EUssa keskimäärin? Enpä olisi Valiosta uskonut! Niin rehellisen ja luotettavan oloinen firma muuten. Mutta että siis valehtelevat noin paljon tällaisessa asiassa?
Tuossa
http://www.milkprices.nl/reviews/eng201210.pdf
on suurinpiirtein samat firmat kuin yllä antamassasi "hinnastossa". Luvut vaan ovat täysin erilaiset ja täsmäävät tuohon Valion ilmoittamaan noin 10 c/l hinnaneroon EUn keskiarvoon. Ettet vain olisi sortunut lukujen manipulointiin jota väärentämiseksikin kutsutaan?
luulinkaan ja vielä lukutaidoton..
"parhaiden eurooppalaisten osuustoiminnallisten meijerien tasoista tuottajahintaa. "
prutkutus 10 sentistä on omaa höpinääsi..
meijerin maksamasta hinnasta, olet vain niin tyhmä ettet tajua mistä on kyse !
http://www.valio.fi/yritys/rauhamaa-okrassa-valion-hyva-alkuvuosi-varmistaa-tuottajahinnan/
"Kymmenessä vuodessa ero Euroopan keskihintaan on kasvanut nykyiseen noin yhdeksään senttiin litralta Valion hyväksi."
"parhaiden eurooppalaisten osuustoiminnallisten meijerien tasoista tuottajahintaa. "
Suora lainaus Maaseudun Tulevaisuus 07.01.2013 etusivulta:
"Suomalaisille tuottajille maksetaan maitolitrasta REILUT kymmenen senttiä enemmän kuin EUssa keskimäärin."
Sama asia löytyy sisäsivuilta sivulla 6. On hyvä kaaviokin siitä miten meillä tuottajahinta jatkuvasti selkeästi EUn keskihintaa korkeampi.
Suora lainaus Maaseudun Tulevaisuus 07.01.2013 etusivulta:
"Suomalaisille tuottajille maksetaan maitolitrasta REILUT kymmenen senttiä enemmän kuin EUssa keskimäärin."
Sama asia löytyy sisäsivuilta sivulla 6. On hyvä kaaviokin siitä miten meillä tuottajahinta jatkuvasti selkeästi EUn keskihintaa korkeampi.
---
jopalle taas jauhot suuhun ?
Typerä provo joltakin vakioidiootilta.
Ilmoitan sopimattomaksi.
"Suomalaisille tuottajille maksetaan maitolitrasta REILUT kymmenen senttiä enemmän kuin EUssa keskimäärin."
Niin suomalainen elintarviketeollisuus osaa bisneksen tekemisen taidon:
"Suomalaiselle tuottajalle tilitetään maitolitrasta tällä hetkellä reilut kymmenen senttiä enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Tilityskykyä tuovat paremmat koti- ja vientimarkkinat sekä laajempi tuotevalikoima kuin monessa muussa maassa.
”Täällä on paljon lisäarvo- ja vähän kaikkein heikkokatteisimpia tuotteita”, tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen Pellervon Taloustutkimus PTT:stä arvioi.
Suomessa vain noin kuusi prosenttia maidosta tehdään maitojauheeksi, jonka kate maailmanmarkkinoilla on kaikkein huonoin. Muissa maissa jauheen osuus on selvästi suurempi.
”Valtaosa jauheesta on Suomessa rasvatonta, jolloin voi myydään erikseen. Tämä tekee jo useamman sentin eron tilityskykyyn esimerkiksi Suomen ja Tanskan välillä.”
Maidossa vientikauppaa tehdään selvästi parempaan hintaan kuin lihassa.
Suomalaisen lihateollisuuden viennistä liki viidennes viedään alle tuottajahinnan ja valtaosa korkeintaan puolitoistakertaisella hinnalla suhteessa tuottajahintaan.
Silti maidossakin kotimarkkinat ovat selvästi tärkeämmät kuin vienti, joten kansallisen maitopolitiikan ratkaisuilla on Pyykkösen mukaan iso merkitys.
”Lyhyellä aikavälillä Suomessa ei ole taloudellista kannustinta kasvattaa tuotantoa, ellei löydetä lisää kannattavia vientimarkkinoita. Jos tuotanto kasvaisi, se laskisi ennen pitkää tilityskykyä". MaaseudunTulevaisuus-2013-01-07
Voi hauheaa, taas on maajussien yrityksissä parempi kannattavuus kuin kilpailijamaissa, mutta eihän ole hyvä asia.
Maatalouden huonoa kannattavuutta on arvosteltu, mutta jos tuottajien omat yritykset tekevätkin hyvillä tuotevalinnoilla parempaa tulosta, se on taas huono asia, maajussihan saa enemmän rahaa kun tuotto jaetaan omistajille parempana maidon hintana. Aikai, paha, paha.
Ei ole kuin muutama vuosi kun puhuttiin Valion vientivastuusta kun jokainen viety litra oli suoraan tappiota... Jos merkit pitävät paikkansa eli lamaa pukkaa päälle suunnassa ja toisessa niin jos ei vielä tänä vuonna niin viimeistään ensi vuonna puhutaan taas vientivastuusta kun vienti tuottaa tappiota. Samaten nämä ns "lisäarvotuotteet" joista suurin osa on vain mainostamalla aikaansaatua "lisäarvoa", ei ravitsemuksellista tms lisäarvoa (EU mm kielsi Gefilus-tuotteiden markkinoinnin terveysvaikutuksilla koska se on harhaanjohtava) ja pakkaa laman tullen nuo hintahaitarin yläpään mainostamalla tehdyt "lisäarvotuotteet" menekki tippumaan niin palataanpa tähän bisneksen tekemisen taitoon vuoden puolentoista päästä?
Suomalaiset luxusjuustot käyvät kaupaksi ulkomaille hyvään hintaan.
---
Alle 600ha tilat on pikkutiloja, itselläni on sijoitusmetsää 740ha ja asun kauniaisissa kivitalossa /korppoossa mökillä, eikä työt paina
tilasi saanu ?
Minullakin , siis kaupunkilaisella on sijoitusmetsää yli 450ha, pikkutilalliset täällä isottelee, jotenkin vaan keskustelut huvittaa!
Typerä tukipummi osaa edes välilyöntiä käyttää ja yrittää surkeasti leikkiä jotain talousasiantuntijaa.