Mistä saisi tietoa (linkin) eri alojen insinöörien työllistymisestä. Yleensä aina sanotaan esim. että "insinöörien palkat laskevat" tai "insinöörit valmistuvat kortistoon". Olen kuitenkin ymmärtänyt että eri alojen insinööreillä voi olla todella erilaiset työllisyysnäkymät.
Kiinnoistaisi erityisesti rakennusinssien tilanne?
Kiinnoistaisi erityisesti rakennusinssien tilanne?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Raksa on kaikista suhdanneherkintä. Pien lama/taantuma tai edes uhka siitä niin rakentaminen loppuu kuin seinään ja samalla satelee lomautus lappuja ja potkuja mutta muuten raksa on tasasen tappavasti työllistävä. Tilanne just nyt on vähän heikko. Melkeinpä muiden alojen inssit on korvattavissa halvoilla Intialaisilla. Vaikka luin raksalehdestä että virolaiset tunkee Suomeen jo mestari tasollakin.
Kun puhutaan insinöörien työttömyydestä niin yleensä raksainssit työllistyvät huomattavasti insinöörien keskiarvoa paremmin. Jopa tällä hetkellä kun rakennusalata katoaa työpaikkoja, hyvin harva rakennusinsinööri valmistuu kortistoon. Lisäksi lähitulevaisuudessa alalta poistuu iso osa työntekijöistä eläkkeelle eli tulevaisuuskin näyttää aika valoisalta.
Kuten joo´o jo totesi sekä alan suhdanneherkkyys että mahdolliset virolaiset kilpailijat ovat ne suurimmat vaarat työllisyyden kannalta.
Jos haluaa lukea insinööriksi, saada hyvät työllistymismahdollisuudet, kohtuullisen palkan sekä mahdollisuuden lähteä jossain vaiheessa työuraa ulkomaille (paitsi jos suuntautuu infraan) niin rakennusinsinööri on ihan kelpo tutkinto.
Miksi ei kannata valita infra puolen jos haluaa uran ulkomaille?
Minkälaiset työllisyysnäkymät ovat automaatio-alalla 10 vuoden jälkeen?
http://www.aalto.fi/fi/studies//education/programme/automaatio_informaatioteknologia/
Juurikin Aallon automaatioteekkarina sanoisin, että teknologia kehittyy juurikin automaation suuntaan. Se tietää sinänsä hyvää työllisyyden kannalta.
Suomessa kuitenkin automaatio on tarkoittanut prosessiteollisuuden automaatiota, eli paperi ja selluteollisuutta. Tämä ala kärsii, ja tulevaisuuskin näyttää alalle synkältä.
Kannattaa huomata, että automaatio on aivan pirun laaja käsite. Automaatiolla voidaan tarkoittaa ihan puhtaasti tietotekniikkaa, sulautettuja järjestelmiä, säätöjärjestelmiä, systeemisuunnittelua, robotiikkaa. Näidenkin alueiden sisällä on niin paljon vaihtelua: puhutaanko teollisuusrobotiikasta vai mobiilista robotiikasta; puhutaanko yksinkertaisista PID-säätimistä vai monimutkaisemmista ratkaisuista. Pointti tässä on siinä, että vaikka opiskelisit automaatiota, puhutaan niin monista asioita, että opeillasi löydät kyllä oman erikoisen työtehtäväsi.
10 vuoden jälkeen automaatio yleistyy ja halpenee. Langattomat sensoriverkot tulevat tekemään ihmeitä automaation hinnalle. Tämä johtaa siten suurempaan kysyntään, mikä johtaa hyviä työnäkymiä.
Saman tapaisia visioita oli neljännesvuosista sitten, kaiken maailman robotiikkahourailuja.
logistiikkaa tarvitaan aina. itse olisin kyllä lähdössä kone ja tuotannon puolelle, mutta saa nähdä saankoa hakea vielä logistiikkaan kun tää toinen on lykättynä syksyyn. vitun hakutoimisto kun ei vastaa kun kipeesti tarttee infoo.
Korkeakoulupaikkoja voi ottaa vastaan vain yhden per lukukausi
(lukukausi = syyslukukausi tai kevätlukukausi)
Jos olet vastaanottanut korkeakoulupaikan aiempana lukukautena (esim. viime syksynä), voit hakea ja tulla valituksi seuraavana lukukautena alkaviin opintoihin.
SIllä ei ole merkitystä, oletko siirtänyt opintojen aloittamista esimerkiksi armeijan takia tai jostain muusta syystä kirjautunut poissaolevaksi.
Millähän tietotekniikasta, automaatiotekniikasta tai energiatekniikasta on parhaat näkymät nyt ja tulevaisuudessa nimenomaan Suomessa?