Miten teillä on tehty huoltajuussopimus jos lapsi/lapset alle 3v

ehdotan sopimusta lastenvalvojan luona niin, että teette sopimuksen vuodeksi kerrallaan. Tilanne voi rauhoittua vuoden aikana, ja toivottavasti molemmat ajattelevat aina lapsen parasta. Oikeuteen meno on se viimeisin ratkaisu. Siitä tulee hyvin likainen ja veikkaan, että siitä "palaa" se viimeinenkin vanhempainvälinen kanssakäyminen. Ja tuomio voi hyvinkin olla, että lapset määrätään isälleen. Jos tapauksenne päätyy oikeuteen, ehdotan sovittelijaa.

Anna vaan herran viedä asia oikeuteen, jos ei pysty lastenvalvojan luona asiasta tekemään järkevää sopimusta. Tuskin sinä jonkun väsähtämisen vuoksi lapsia menetät, etenkin, jos olet ymmärtänyt apua tilanteeseen hakea. Aika harvoin isät voittavat lastensa huoltajuutta, jos äiti on vähäkin ollut kykeneväinen hoitamaan lapset ja itsensä.

Turhaan siis stressaat. Mitä nyt itse voisit tehdä,on varata lastenvalvojalle ajan, ja käydä siellä juttelemassa asiasta. Tehdä oma ehdotus, joka esitellään isälle. Jos ei hyväksy, asia etenee lastenvalvojan neuvojen mukaan.

Älä lamaannu riitelystä, vaan lopeta se kauniisti.

No sitten keskustelkaa asiasta lasten näkökulmalla. Miten mies meinaa hoitaa työn ja lapset. Vai onko hän kotona työttömänä.
Kävisikö viikko viikko systeemi teille yms.
Pienet lapset oppivat helposti uuden tilanteen, jos vanhempi sen itse oppii ensin. Eli lapsille tuskin on kovinkaan suuri sokki jäädä isälleen. Mutta isälle voi olla järkytys, millaisen määrän työtä hän ottaa itselleen hoitaakseen, jos ei ole ennen lapsia hoitanut.
Yritä keskustella asioista lasten näkökannalla. Kummalla lapset ovat nyt, jos oikeuteen asti menette? Se ratkaisee aika pitkälle, mitä tuleman pitää. Ja ne käräjät ovat todella pitkiä, eikä ne ole heti huomenna, joten sovitella kannattanee.

Ja muuten mietin tuossa, noita jotka muistavat hehkuttaa sitä, että on niitä etäisiäkin, jotka ovat sen lähivanhemmuuden käräjiltä napanneet. Ettei se ole itsestään selvyys, että äiti sen huollon ottaa. Ei ole ei. Mutta tärkeintä ei ole sen lähivanhemman sukupuoli, ei saisi olla koskaan. Vaan se, kumman luona ne parhaat edellytykset lasten asumiseen on. Tällä palstalla huudetaan sitä isä ja äitiä vaikkei sitä sieltä käräjiltä koskaan haeta. Eikös se ollut se huutoon hukkunut lasten etu, joka hukkuu jokaisen vanhemman riidan takaalaan.

Hei! Tyttöni täytti 4v ja asunut kahdessa kodissa 2vuotta, viikko isällä ja viikko äidillä, toiminut lapsen kannalta tosi hyvin, alku tietty vei aikaa tottumiseen, mutta nyt tiedostaa että hänellä on kaksi kotia,. Silloin kun kaikki vielä oli hyvin, olin lapsen kanssa kotona pitkään ja tein ne arkihommat ja isä teki pitkää päivää töissä. Mutta sitten tuli ero, joka pistikin asiat ihan uuteen uskoon. En ole hetkeäkään epäillyt tai miettinyt, että isä ei pärjäisi lapsen kanssa kahdestaan. Halusin että tyttärelläni on isä samalla tavalla kuin äitikin. Ja tämähän on vain vahvistanut isä ja tytär suhdetta. Huoltajuus toimii hyvin, vaikka välillä tietty pientä närää, mutta onneksi olemme pystyneet selvittämään asiat ihan keskenämme. Toivon, että äidit antaisivat isillekkin mahdollisuuden. Vaikka viikko ilman tytärtäni tuntuu tuskaiselta, mutta voi sitä näkemisen riemua kun taas tyttäreni kanssa nähdään:) ja pienet lapset ovat uskomattomia, miten ne tottuvat nopeasti uusiin järjestelyihin ja ottavat avoimin sydämin uusia ihmisiä elämäänsä

Ei se uhoaminen miehestä tee hyvää huoltajaa, päinvastoin uhoaminen tarkoittaa vaan että haluaa tehdä exälleen kiusaa. Haluaa vaan lapset sen tähden että exää suututtaisi, muuten lasten huoltajuus ei kiinnosta. Aika lapsellinen mies. Lapsiahan hän kiusaa, ei sinua.

Sano se miehelle, että jos haluaa lapset vain sen tähden, että saa sinut varpailleen, niin se ei ole oikea peruste, lapset siinä kärsivät.

asuin aikoinaan lasteni isän kanssa. esikoisen syntymän jälkeen hän muuttui todella pahaksi. valvoin yksin allergikkolapsen kanssa yöt ja olin tod. väsynyt. Hoidin lapsen yksin. Miestä ei edes kiinnostanut olla pientä hetkeä lapsen kanssa saati että olisi tehnyt jotain lapsensa kanssa.
Odotin toista. Mitta tuli täyteen. Otin ja lähdin esikoisen kanssa menemään.
Mies muuttui todella uhkaavaksi, teki perättömiä sossuilmoituksia ja nosti perättömiä syytteitä. Uhkaili. Leimasi minut vaikka miksi seinähulluksi ja etten pärjää lasten kanssa jonka sitten sossut kävivät toteamassa paikkansa pitämättömäksi. Vaati että lapsi, joka oli silloin 1,5 vuotias ja täysin minun hoidossani, alkaisi neljän viikon jälkeen asumaan vuoroviikkoa. Tämän lisäksi lomasysteemeitä. Elatusta ei tarvitsisi maksaa.
En suostunut. Asia meni oikeuteen. Tehtiin olosuhdeselvitys. Isänsä vaati vuoroviikkoa, yksinhuoltoa ja elatukseksi todella surkeaa esitystä.
Selvityksessä mainittiin ettei vuoroviikkosysteemi tai edes laajat tapaamiset tule kysymykseen koska pienille lapsille se ei sovi, etenkään meidän tapauksessa kun vanhemmilla ei ole välejä. Siis vuoroviikkosysteemi toimii vain jos välit ovat niin hyvät että asioiden hoitaminen toimii, samoin asunnot suht lähellä toisiaan ja lasten tulee olla tarpeeksi isoja.
Samaa lausuntoa puolsi myös käräjien ratkaisu.
Lopputulos oli että minä lähi ja lapset tapaavat etää ns. normiverran, elatus laskenallisesti oikein. Käräjät tuomitsivat lapselle erittäin haitallisena tekijänä ja yhteishuoltoa vastaan sen että isä oli tehnyt tahallista kiusaa äidille sekä tämän lähipiirille koska käräjät näkivät asian vaikuttavan epäsuorasti myös lapsiin eli isä ei nähnyt lasten etua.

jos haluat aihepiiristä tietää lisää; lue narsismista. Ne nimittäin kaikki toimivat suht samalla kaavalla ja jopa puhuvat samanlaisia juttuja, ilman että tietävät toisistaan mitään.

Muista että jos kyseessä todellinen narsisti; asia ei jää tähän. Kiusaaminen ei lopu koskaan.
Ja suosittelen ostamaan nauhurin jonka sujautat taskuun ja otat noita sen uhkailuja nauhalle jotta voit todistaa tämän olevan uhkaava ja epäasiallinen lapsille.

Ennenkaikkea älä usko siihen tyyppiin, se jallittaa sinua ja kostaa sinulle. Luota äidinvaistoosi, se on jo puoliselviytymistä. Kahden pienen lapsen kanssa yksin selviäminen on lastenleikkiä verrattuna siihen mihin narsisti pystyy ja ryhtyy kun hänet on suututtanut.

Kiitos kaikille vastanneille.
Mulla ei missään vaiheessa ole ollut tarkoitus "viedä" lapsia isältään.
Emme kykene elämään yhdessä, tai minä en kykene elämään kuin yksinhuoltaja jos mies kuitenkin asuu meidän kanssamme.

Yritettiin vielä viimeisen kerran..Halusin niin uskoa että hän huomaa minunkin arvoni ja pistää lapset edes joskus omien tarpeiden eteen,näin ei kuitenkaan käynyt.

Kertokaas mitä voin tehdä kun asumme samassa osoitteessa,minä olen kotihoidontuella. Mies ei suostu minkäänlaiseen edes väliaikaiseen huoltajuussopimukseen ellei siis saa itse lähivanhemmuutta.
Minä joutuisin siis hakemaan näillä tulolla asuntoa vain itselleni,kaupungin asunto jonot pitkät ja yksityiseltä ei tulojeni takia ole varaa asuntoa ottaa.
Tuntuu kuin olisin jossain keinotekoisessa vankilassa josta ei ole ulospääsyä.

Riitelimme rajusti eräs yö koska kehtasin pyytää miestä nukuttamaan hetken alati heräävää vauvaa,hän suuttui ja aloimme riitelemään.
Sanottakoon se että mulla fysikaalinen ongelma ja pinnasänkyyn kurottaminen tuottaa kipua,siksi aika ajoin olen pyytänyt noihin öihin apuja häneltä.
Noh riita kärjistyi nopeasti kun yritin sanoa että ole hiljaa lapset nukkuvat..huuto jatkui ja nostin käteni hänen suun eteen,siitä kimpaantuneena mies kävi kiinni minuun sillä seurauksella että hänen sormi vääntyi,ei murtunut tms.kuitenkaan.

Nyt ei voi tehdä mtn.kuulema...Heitti vitsillä "että anna olla viim.kerta kun murrat mun sormen". Esimerkki meidän elämästä.

Toisinsanoen ei räyhäämättä jaksa hoitaa edes yhtä yötä...Mites sitten jatko.

Olen käyttänyt kaikki valttikortit ja yrittänyt ja yrittänyt.
Hän on valmis sotaan ja minä olen vain todella väsynyt.

Kissan viikset tuo käräjä mikään sotku ole, päin vastoin varsinainen teatteri ja kestää 2 vuotta parhaassa lykyssä, tosin asiat menee nykyään enemmänkin sovitteluun. Riippuu ihan osapuolten papereista ja omaisten ja läheisten tuesta ja olemassaolosta, omakotitalon tai asunnon omistajalla on vahvempi asema verraten vuokralla asuvaan - prosessissa tuhatlappuset viuhuu kyllä. Psyykkiset ongelmat voi kyllä kaataa huoltajuuden saamisen pääasiallisena.

Rauhotutaas ja annetaan viranomaisten arvioida mikä on parasta, noi prosessit kestää niin sairaan kauan, että menetät vaan mielenterveytesi pohtimalla miten muilla on käynyt koska jokainen tapaus arvioidaan yksilöllisen tilanten mukaan kummankin kannalta. Kaikki pahimmat HUOLTAJUUSRIIDAT SYNTYY SIITÄ KUN SUKULAISET TAI KAVERIT PAINOSTAA VAATIMAAN huoltajuutta vaikka ihminen itsekään ei tiedä haluaako ja onko valmis tai hakee huoltajuutta vain naamansa pitimiksi. Tajutkaa sekin että tollanen riitely maksaa kymmeniä tuhansia viranomais ja asianajotyötä, kattokaa molemmin puolin pöytää itteänne peiliin!

Huoltajuus on kutsumusasia, ei kilpailuasia. Joko kykenee tai ei kykene. Se on vastuullinen ja sitova asia, huomionantokyvyn ja vilpittömän kyvyn vaativa tehtävä, huoltajuus ei ole mitään lintsaamista, se on tipaton tie - lapset ja alkoholi ei kuulu saman katon alle. Väkivaltasen osapuolen ei pitäs saada kyllä kuin valvottuja tapaamisia, mutta sossut yleisesti pyrkii kujeilemaan kaikesta valvonta ja tapaamismatkakustannuksista itsensä ulos, olen kuullut jopa väitetyn Keski-Uudenmaan sossussa että äiti ei eron jälkeen saisi muuttaa lastensa kanssa vaikka isä ei allekirjoita sopimuksia eikä oikein pitäydy tapaamisissakaan juomiseltaan. Ei ehkä edes jaksa tapaamisia ja terrorisoi henkisesti ex-vaimoaan, haukkumalla ja luistelemalla ja oli jopa ollut väkivaltainen humalassa, niin tämän typerän yhteishuolotavoitteen vuoksi ei vaan niinku kukaan halua edistää asiaa viranomaisportaalissa. Kaiketi vain siksi että osapuolet sopis ajan kanssa ja rahaa säästyy kun ei tehdä mitään eikä tapaamiskuluja synny osapuolten välimatkan vuoksi.

Muutama fakta.

1. Koska sinä olet ollut tähän saakka pienistä lapsista päävastuussa, isällä ei ole mahdollisuuksia saada lähihuoltajuutta. Sinulla kun ei ole vakavia mielenterveys- tai päihdeongelmia tms. Olet siis tutuin ja turvallisin aikuinen lapsillenne. Viekööt oikeuteen, hän ei tule voittamaan.

2. Koska lapset ovat pieniä, lastenvalvoja ei missään nimessä kirjoita viikko/viikko tapaamissopimusta. Sellainen perus ohje heillä on, että lapset voivat olla yhden yön per ikävuosi erossa lähivanhemmastaan. Teidän tapauksessa kun kuopus on pieni, isä voisi alkuun saada yhden tai korkeintaan kahden yön tapamisia. Tapaamisia voi kuitenkin olla usein, sillä perinteinen joka toinen viikonloppu voi olla turhan harvoin pienten lasten kannalta.

3. Jos isä jatkaa sotajalalla oloa, hän saattaa menettää huoltajuuden kokonaan. Yhteishuoltajuuden edellityksiin kuuluu kyky tehdä yhteistyötä lasten parhaaksi. Siinä pitää unohtaa oma etu.

Voimia. Pysy sinä rauhallisena ja hyvillä mielin. Älä lähde sotajalalle mukaan, vaan pidä kiinni lasten oikeuksista. Tiedät mikä lapsille on parhaaksi.