Tapasin naisen vajaa pari kuukautta sitten, nukuttii yhdessä kerran, tapailtiin pari kertaa, juttua tuli paljon, olin varma siitä, että tämä voi olla se oikea. Kuitenkin nainen osoitti epäsuorasti ettei olekaan kiinnostunut (jotain että ei ole oikea aika ajatella mitää tai treffailla, vaikka oot oikeasti hyvä tyyppi). Sain jo melkein hänet pois mielestä, mutta näin hänet tuossa, kun jotkut miehet pyörittivät häntä ja alkoi uskomaton vitutuksen ja ihastumisen tunne taas.. Ollaan siis kavereita, mutta minä en osaa häntä ajatella kaverina ainakaan vielä. Olen hänelle siis vain kaveri vaikka juttua luistaa edelleen. En uskalla tai halua sanoa mitään tunteistani, pitäisikö vain ottaa vähän eroa ja lopettaa yhteydenotto kokonaan omalta osaltanu, jos se auttaisi tilanteeseen?
En saa häntä mielestäni
13+1
7932
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tähän lisäyksenä en ole koskaan tuntenut näin jotain henkilöä kohtaan, tunteita tulee laidasta laitaan. Tämä nainen muute kuuluu osittain kaveripiiriin, joten tulee varmaan olemaan haasteellista olla näkemättä aina välillä.
Se on niin helppo toisen sanoa, että "ei ole oikea paikka tai aika, en ole valmis". Ja paskat! Ei tässä maailmassa kukaan ole koskaan valmis tai epävalmis yhtään mihinkään.
Jos sä haluat jotakin, se ei katso aikaa tai paikkaa. Pyydä naista ulos, vaikka se tuntuu vaikealta, ja et millään haluaisi olla liian tyrkky, I know. MIkä on pahinta mitä voi tapahtua? Itsekunnioituksen ja ylpeyden menetys, tuskin.
Älä tuhlaa aikaa murehtimalla noita asioita, vaan tee jotain, jotta ne lukot aukeaa. Ei kannata tuhlaa aikaansa johonkin, jonka selvittämisen eteen voi tehdä jotakin. Menee enemmän aikaa sen pohtimiseen, kun itse toimintaan. Lopulta joko huomaat hymyileväsi leveintä hymyä ikinä, tai sitten olet surullinen. Mutta aina on uusi päivä, aina tulee uusia tuttavuuksia ja uusia aurigonnousuja joihin kävellä.
Olen yrittänytkin pyytää häntä ulos, siis ennen kuin mainitsin suoraan kiinnostumiseni ja haluni tutustuu yhä paremmin (en kuitenkaan halunnut korostaa ihastumistani), vastakaikuna ei kuitenkaan tullut sitä samaa, niinkuin alkuperäisessä kirjotin. Ulos pyytämisessäkin tuntui olevan se epäsuora "ei" vastaus, eli esim leffateatterissa ei ole mitään hyviä katsottavia leffoja, tai ei tykkää tehdä asiaa x. Ongelma on ehkä siinä, että juuri vaihtui täysi-ikäiseksi ja hän tykkää aivan järjettömän paljon käydä viihteellä baareissa tai klubeilla, itsehän olen kolme vuotta vanhempi ja en ole sitä samaa sorttia persoonaa, vaikka noissa nyt tuleekin satunnaisesti käytyä.
Tässä tilanteessa tuli vain mieleen se, että joko pidän häneen yhteyttä ja yritän edelleen vaikka kavereita ollaankin, tai sitten otan etäisyyttä ja "unohdan" siksi aikaa kunnes tämä huuma laantuu. Jotenkin vain tuntuu siltä, että nainen oli aluksi kiinnostunut, ehkä testasi minua, ja huomasi, ettei olekaan tarpeeksi kiinnostunut, tai jotain muuta..
Paljon pyörii asioita mielessä, joko jatkan tai unohdan, toisaalta tuntuu tyrkyltä touhulta yrittää jatkaa. Kohtapuoliin pidän tupaantuliaiset, jonne kutsun hänet, mutta en tiedä sitten muuten, mitä pitäisi tehdä. Helpointa olisi vain antaa ajan mennä ja unohtaa, toinen puoli sanoo että yritä, joka vaikuttaa toivottomalta. Pystyykö menetetyn kääntää vielä positiiviseksi, ilman että olisi tyrkyllä? Vaikeita asioita
Olen itse juuri täyttänyt 18, ja pidän paljon klubeilla käymisestä. Viikonloput meneekin oikeastaan siihen, että kaadan juomaa juoman perään kurkusta alas ja olen humalassa, ja nautin siitä. Kuka ihastuisi ihmiseen, joka juhlii viikonlopusta toiseen, on kännissä, eikä todellakaan tiedä mihin suuntaan katsoa tai kävellä.
Mutta se tosiasia on kohdattava, että jos toinen ei vain ole kiinnostunut, no can do. Itselleen on turha rupea selittämään ja todistelemaan. Olen aivan vitun surullinen, mutta koska tähän ei lopu elämä, jaksan silti hymyillä. Lähde reissuun, liiku, ala käymään baareissa, mene klubeille tanssimaan ja etsi seuraa. Pidä hauskaa!
Tyttö on nuori, mun ikäinen ja voin sanoa, että kaikkia mun ikäisiä ei tässä vaiheessa aikuisuuden kynnystä huvita seurustella, ennemminkin vaan pitää hauskaa jonku kanssa. Läheisyyttä tarvii ja haluaa kaikki. Anna sille läheisyyttä, ja yritä sitä kautta lähestyä sen sisintä. Tai jos huomaat, että sitä tosiaan ei kiinnosta, anna olla ja mene eteenpäin.
Let me know what happen! ;-)
There's a lot of women in this world.
Kiitos vastauksesta, sain tästä tapauksesta aika selvän kuvan. Toisaalta pidän häneen yhteyttä ja hyvät välit, oli hän syvemmin kiinnostunut tai ei, kaverit ovat aina parempi kun ei mitää, aika sen kertoo, mutta en jää vaivaamaan päätäni asian kanssa sen enempää. Yritän antaa läheisyyttä, mutta en pakota itseäni, tavataan silloin tällöin jne, en kiirehdi.
Luin noista kehonkielen jutuista niin ainakin sen verta mitä olen häntä tavannut niin kiinnostusta on ollut minua kohtaan. Tuskin se on lakannut, kun kuitenkin yhteydenpito onnistuu mutkitta ja asiallisesti. Eri juttu on sitten siinä, että millä tasolla hän on kiinnostunut, ja tämän asian suhteen annan olla.
Itsellä on tässä vaiheessa muutenkin pieni elämänremppa käynnissä, laitan itseäni uuteen "ulkonäköön", joten varmasti tulen pyörimään klubeilla ja mestoilla :)
Tai siis piti oikeastaan sanoa, että en anna asian olla, vaan yritän pikkuhiljaa, tärppäsi tai ei :) Kirjottelen tänne päivitystä asiaan, jos tapahtuu jotain.
Kunhan vaan muistat, että sä et voi saada ketään rakastamaan ittees. Voit pyytää treffeilla ja antaa läheisyyttä, mutta jos toinen ei välitä, et sä voi pakottaa sitä.
Olin joskus maassa, kun poika josta pidin ei pitänytkään musta. Silloin mun mieleen juolahti "rakastaminen ilman vastakaikua on, kuin heittäisi vettä kylmään kiukaaseen. Sä annat, mutta et saa yhtään mitään".
Sen tuntee, jos toinen ei halua. Sitä voi selitellä itselleen ja muille mitä vaan, mutta lopulta huomaa häviävänsä.
Vaikka et sitä mimmiä saisikaan, sä tuut saamaan vielä jotakin muuta, jonain päivänä. Silloin kun sä sitä vähiten odotat :-)
Let me know, miten homma sujuu!