Hei kaikki!
Tilanne on minulla nyt sellainen, että olen naimisissa loistavan naisen kanssa, oltukin jo muutama vuosi. Välillä suhteemme hieman rakoili, jolloin seksiäkään ei kuukausiin ollut, mutta siitä on jo vuosi. Uusi, avoimempi asenne suhteeseen auttoi, jolloin puhuminen kaikista asioista vapautui. Nyt kuitenkin on meneillään jotakin muuta: vaimo ei vaikuta kovinkaan innostuneelta seksiin, ja kipinä voi häneltä sammua useinkin kesken aktin. Olen usein pyrkinyt tuomaan esiin asiaa, että seksiä - mieluummin puhuisin rakastelusta - harrastamme vain, jos kumpikin sitä haluaa. Silti useimmiten minä teen aloitteen.
Pitkään olen jo tiennyt, että stressi vaikuttaa kovastikin toisiin, vaimooni aivan erityisen paljon. Kummallakaan meistä ei ole seksistä mitään traumoja, pettämistä ei ole tapahtunut vaan stressi on jotain akuuttia, ei traumaattista. Eräs asia, joka tätä stressiä vaimolleni aiheuttaa, on kun menee pitkä aika edellisestä kerrasta. Itselläni lähinnä paine kasvaa tänä aikana, tosin pyrin tuomaan esille, ettei se ole mikään ongelma. Kuten ei olekaan. Näitä muita stressin syitä hänellä varmaan ovat stressaava opiskelu ja työ, eivät ajallisesti mutta epäsäännöllisyydellään. Siksi hoitelen nykyisellään suurta osaa kotitöistä ja pyrin tekemään asioita, jotka hän muuten joutuisi pitkän päivän päätteeksi hoitamaan.
Näistä asioista huolimatta tilanne ei ole parantunut, jatkunut pian puolisen vuotta ja pahempaan suuntaan. Vaimo kyllä puhuu, ainakin sanoo puhuvansa ja luotan siihen, ihan asiaa stressistään ja muista ikävistä asioista. Stressaaville asioille teen minkä pystyn, mutta kun ei helpota niin täytyy keksiä jotain muuta. Eli onko itse seksissä jotain sellaista vikaa, jota hän ei itse kerro, tai ymmärrä, tai ymmärrä kertoa.
Pikapanoista emme kumpikaan pidä, eikä vaimo koskaan ihan spontaanisti syty ja käy kimppuuni. Eli lämmittelyä. Kestää usein yli puoli tuntia pussaillen ja kosketellen sängyllä tai sohvalla, eikä tämä aina johda yhdyntään. Ikään kuin pidemmälle vietyä läheisyyttä, josta hän saattaa syttyä, omat miehiset haluni kuitenkin aina heräävät usein jo pelkästä ajatuksesta.
Tätä sitten, jos hyvin käy, seuraa, että vaatteet riisutaan pois ja lämmittely jatkuu. Hänen kroppaansa hyväillen sitten saattaa olla suuseksiä tai olla olematta, itse yhdyntä ei vielä kuitenkaan tapahdu. Sitten kun siihen päästään niin kamasutrat on luettu, kumpikin taivumme, joten kaikkea hyvänoloista voidaan kokeilla. Yhdyntä tai lämmittely eivät ole vakavamielistä puhisemista, vaan hymyilyttäviä hetkiä ja välillä naurattaakin
Tilanne on minulla nyt sellainen, että olen naimisissa loistavan naisen kanssa, oltukin jo muutama vuosi. Välillä suhteemme hieman rakoili, jolloin seksiäkään ei kuukausiin ollut, mutta siitä on jo vuosi. Uusi, avoimempi asenne suhteeseen auttoi, jolloin puhuminen kaikista asioista vapautui. Nyt kuitenkin on meneillään jotakin muuta: vaimo ei vaikuta kovinkaan innostuneelta seksiin, ja kipinä voi häneltä sammua useinkin kesken aktin. Olen usein pyrkinyt tuomaan esiin asiaa, että seksiä - mieluummin puhuisin rakastelusta - harrastamme vain, jos kumpikin sitä haluaa. Silti useimmiten minä teen aloitteen.
Pitkään olen jo tiennyt, että stressi vaikuttaa kovastikin toisiin, vaimooni aivan erityisen paljon. Kummallakaan meistä ei ole seksistä mitään traumoja, pettämistä ei ole tapahtunut vaan stressi on jotain akuuttia, ei traumaattista. Eräs asia, joka tätä stressiä vaimolleni aiheuttaa, on kun menee pitkä aika edellisestä kerrasta. Itselläni lähinnä paine kasvaa tänä aikana, tosin pyrin tuomaan esille, ettei se ole mikään ongelma. Kuten ei olekaan. Näitä muita stressin syitä hänellä varmaan ovat stressaava opiskelu ja työ, eivät ajallisesti mutta epäsäännöllisyydellään. Siksi hoitelen nykyisellään suurta osaa kotitöistä ja pyrin tekemään asioita, jotka hän muuten joutuisi pitkän päivän päätteeksi hoitamaan.
Näistä asioista huolimatta tilanne ei ole parantunut, jatkunut pian puolisen vuotta ja pahempaan suuntaan. Vaimo kyllä puhuu, ainakin sanoo puhuvansa ja luotan siihen, ihan asiaa stressistään ja muista ikävistä asioista. Stressaaville asioille teen minkä pystyn, mutta kun ei helpota niin täytyy keksiä jotain muuta. Eli onko itse seksissä jotain sellaista vikaa, jota hän ei itse kerro, tai ymmärrä, tai ymmärrä kertoa.
Pikapanoista emme kumpikaan pidä, eikä vaimo koskaan ihan spontaanisti syty ja käy kimppuuni. Eli lämmittelyä. Kestää usein yli puoli tuntia pussaillen ja kosketellen sängyllä tai sohvalla, eikä tämä aina johda yhdyntään. Ikään kuin pidemmälle vietyä läheisyyttä, josta hän saattaa syttyä, omat miehiset haluni kuitenkin aina heräävät usein jo pelkästä ajatuksesta.
Tätä sitten, jos hyvin käy, seuraa, että vaatteet riisutaan pois ja lämmittely jatkuu. Hänen kroppaansa hyväillen sitten saattaa olla suuseksiä tai olla olematta, itse yhdyntä ei vielä kuitenkaan tapahdu. Sitten kun siihen päästään niin kamasutrat on luettu, kumpikin taivumme, joten kaikkea hyvänoloista voidaan kokeilla. Yhdyntä tai lämmittely eivät ole vakavamielistä puhisemista, vaan hymyilyttäviä hetkiä ja välillä naurattaakin
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.