Kai mun täytyy vaan unohtaa sut ***i, taas. Hetken annoit jälleen toivoa, mut ei niin ei. Järki uskoo vähemmälläkin, tunteet ei vaan pysy perässä. Unohdan vuoristoradan ja jatkan tasaista elämää. Tylsää, mutta totta.
Missä mennään?
-ei missään-
28685
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
yks M ei ainakaan unohda..
Joo, tämä M (etunimi alkaa tällä) ei tosiaan unohda Häntä, on sen verran hyvin sen hoitanut. Kovin paljoa etunimen vaihtoehdoksi ei tosiaan ole...
Mä taas sanon et toivottavasti se yks E ei unohda...
No mistä päin olet sitten?
Joo, varmaan vähän eri toiveet meillä.
Olisit sä voinu siihen mun viestiin vastata edes että: ei kiitos....
Tässä mennään.. odotan sinun "ikävääsi".
Ei kai ole minun enää sopivaa:)
Onko sinun ollut ikävä?:)
No ei toki ole ollut ikävä, kunhan huvikseni tälläkin palstalla pyörin...
Jaa, että ei ole sopivaa enää, miksi? Minunko sitten on?? Näinkö ne osat vaihtuu? Ymmällään...
En itsekkään pidä siitä, että tarjotaan vaikka ei vastaanotetakaan:/
Sori en ymmärrä... Ei sit varmaan ollu mulle :(
Olen toki "tarjonnut" (jotenkin erikoinen ilmaisu), mutta olisin myös vastaanottanut.
Mun kaverini varmaan odottaa mua Loppiaisena shampanjapullon kanssa. Oli puhetta että sitten poksautellaan. Meillä suhde vasta alkumetreillä, mutta ihanaa että on koko viikonloppu aikaa yhdessä "säheltää". Odotan sitä kuin hullu puuroa:)
Onnee sulle ! Mulla shampanja kuoharit oottaa aikaa parempaa...
onnea sit vaan:((
Anteeksi - en osaa olla onnellinen - juuri nyt:/
Täällä ainakin yksi M(n) joka ei unohda ****a, päin vastoin
Täällä yks M(n) joka ei unohda ***sua.
Meneekö miehelle vai naiselle?
Oleellinen tieto taas puuttuu.
Itse asiassa silläkään ei ole mitään väliä... Vasta kun aletaan luettelemaan nimiä ja oikeita tunnisteita, sitten tämä muuttuu merkittävästi. Mutta niinhän ei koskaan käy, syystä.
Helpottaaksini kuitenkin oloasi viesti on miehelle naiselta.
tä E (n) ei ole unohtanut M (m).. älä säkään mua.. äläkä luovuta vaikka nyt vaadinkin enemmän sulta kun mitä sä multa.
Hetken annoit jälleen toivoa? Sinä taas päinvastoin.
Hitto soikoon, mä oon oikeasti tulos siihen lopputulokseen, että mua ei oo tarkotettu mihinkään suhteisiin tai ihastumaan. Meen aina vaan ihan rikki ja aina kaikki päättyy huonosti.. voih, niin ihania tunteita, mutta miks lopulta aina vaan niin kauheita myös! anteeks purkaus.. Mä haluun M:n!!!! ja samalla on kauhee epätietous ja ehkä myös pelottaa! ihan turhaa, ei se mua halua niinku mä haluaisin sen haluavan..
-E
E? Mikä sun koko nimi on?
Kello pirisee muutaman tunnin kuluttua, nyt menen nukkumaan.
en mä viitti sanoa, vaikka yleinen nimi onkin.. ihan ku joku tunnistais siitä, mut silti.. kerro sä sun? mut ei siitä pitkä oo ku näin mun M:n, ihan äskettäin itse asias..
Toivottavasti tää ei oo mulle vaikka nimeni sopis siihen. Anna meille aikaa
meillä on ollut aikaa vaikka kuinka.. jotain on tapahtunut mutta kaikki vaan junnaa paikallaan tai on katkolla.. mä haluaisin antaa meille aikaa, mut missä vaihees pitäis antaa järjen voittaa.. miten tä tästä enää muuttuis, oikeesti?
Ihan kuin omalta näppäimistöltä.
Ajan antaminen ja odottaminen on siinä vaiheessa ok, jos tietää miksi sitä aikaa annetaan ja odotetaan. Jos syitä ei ole eikä kommunikointi toimi ei voi muutakaan kuin yrittää rimpuilla karkuun.
ja järki sanoo, et jos tästä jotain olis tullu se olis tapahtunut jo, mut ei oo. Mut kuinka lopettaakaan, kun tunteita kai molemmilla on, itsellä ainakin todella vahvoja. Olis helpompaa jos toinen tekis selväks et nyt tä on loppu, tai löytäis uuden. Hemmetisti se sattuis, mut sit ainakin tietäis mis mennään. tä on tällasta hidasta ittensä kiduttamista vaikka lopputuloksen syvällä sisimmässään tietääkin. Miten nä asiat tuntuu olevan niin monelle niin helppoja ja itelle nä asiat aiheuttaa näin suurta tuskaa?
niinpä...