Ikävöitkö..

Ikävöin useampaakin hetkeä...

kyllä ,istuin yön nojatuolissa ja itkin

Kyllä,se kun olin hänen lähellään.

.. yötä. olisipa se jatkunut ikuisuuteen ♥

Kyllä. Sain... katsoa häntä läheltä silmiin... muuta en sitten saanutkaan, en tosin edes pyytänyt...

Useasti kun juteltiin, oltiin samalla aaltopituudella. Tuntui niin hyvältä toinen ihminen... vaikka mitään fyysistä ei ole tapahtunutkaan....

Muistan kun hän tuli viereeni, silloin kun olimme tunteneet vasta vähän aikaa. Se oli toimistossa. Hän istui viereeni, kertoi mikä on hänen Kirjaimensa ja kysyi mikä on minun Kirjaimeni. Silloin meidän kirjaimet olivat ihan eri kuin nykyään. Nykyään uskon että kirjaimeni on J.

En mitään yhtä erityistä hetkeä, vaan jokaista sekuntia, jonka sain olla hänen lähellään.

On montakin sellaista hetkeä. Mutta nyt heti tulee mieleen yksi hetki silloisen opiskalijaboksini lattialla olevalla patjalla, kun makoillaan rentoina ja hymyillään vaan ja katsellaan toisiamme. Tilanteesta on kuvakin olemassa. Hän sädehtii. Kuvasta henkii se tunnelma kun nuorilla ihmisillä on sellainen olo, että mikä tahansa maailmassa on mahdollista.

.. niin tuntui. harvoin sellaista kohtaa. pelkkä läsnäolo kuin tuhat sanottua sanaa. kun katsoo silmiin, tuntui todella kuin olisin nähnyt ja löytänyt " omat kadosissa olleet silmäni " ..aivan käsittämätöntä. en voi edes täysin käsittää kuin tämmönen onmahdollista. on niin rauhallinen olo jo tiedosta.. ja se kosketus.. sekunnin olin jossakin iäisyydessä, vain tuo ihmeellinen ihminen edessäni ..olisin voinut vain jäädä siihen.. jäädä.. jääd.....

Kyllä ikävöin,, hetkeä menneisyydestä.

se hetki, jonka sain viettää kanssasi, on piirtynyt mieleeni ikiajoiksi..niin uskomattoman kauniina olit siinä lähelläni ja olit vain minun.

Ikävöin, sitä yhtä ainutta kertaa kun pääsin aivan hänen viereensä istumaan ja kahdestaan juttelemaan.

ikävöin montaakin hetkeä, mutta enempää ei voi tehdä kuin ikävöidä, on periaatteet.

Minullakin on periaatteet, mutta joskus tunteet menee järjen edeltä. On ollut monia ihania hetkiä. Olet ollut lähelläni ja se on tuntunut ihanalta. Voitas olla vielä enemmänkin, jos voitas se toisillemme sanoa.

Voisitko sinä olla se joka rohkaistuisi sanomaan hänelle?

Monia muitakin samanlaisia hetkiä muilla näkyy olevan, mutta semmoinen hetki myös kun sai katsoa suoraan silmiin lähietäisyydeltä. Niihin silmiin eksyy, eikä keskittymishäiriö helpota yhtään. Taustalla puuroitui miehen tuudittavan rauhallinen ja sympaattinen ääni. Näitä hetkiä on edessäkin päin.