Katsastusluokkien todellinen merkitys

Minä nimenomaisesti kysyin asiaa Fenniasta kirjallisesti (kun minulla aikoinaan oli venevakuutus heillä) ja sain myös kirjallisen vastauksen, jonka mukaan katsastusluokka/vesialue ei vaikuta korvauksiin.

Aivan varmaa on, että tuohon "ei asianmukaisessa kunnossa" ei voisi vedota korvauksen epäämisperusteena tässä, koska sama vakuutus myönnettäisiin täysin katsastamattomallekin veneelle.

Ja olen eri mieltä katsastusvaatimusten pätevyydestä. Minun veneeni on katsastettu luokkaan 3 ja liikun sillä koko Itämerellä. Tosin varustelu useimmissa kohdissa näyttäisi täyttävän kakkosen, osin jopa ykkösen vaatimukset. Poikkeuksena raketit/soihdut, joissa mennään kevyimmän mahdollisen kolmosluokan vaatimuksen mukaan eli neljä soihtua, ei raketteja lainkaan. Varakompassiakaan ei ole taida nykyään olla mukana veneessä. Varagepsi kyllä löytyy.

20+4 kirjoitti:

Minä nimenomaisesti kysyin asiaa Fenniasta kirjallisesti (kun minulla aikoinaan oli venevakuutus heillä) ja sain myös kirjallisen vastauksen, jonka mukaan katsastusluokka/vesialue ei vaikuta korvauksiin.

Aivan varmaa on, että tuohon "ei asianmukaisessa kunnossa" ei voisi vedota korvauksen epäämisperusteena tässä, koska sama vakuutus myönnettäisiin täysin katsastamattomallekin veneelle.

Ja olen eri mieltä katsastusvaatimusten pätevyydestä. Minun veneeni on katsastettu luokkaan 3 ja liikun sillä koko Itämerellä. Tosin varustelu useimmissa kohdissa näyttäisi täyttävän kakkosen, osin jopa ykkösen vaatimukset. Poikkeuksena raketit/soihdut, joissa mennään kevyimmän mahdollisen kolmosluokan vaatimuksen mukaan eli neljä soihtua, ei raketteja lainkaan. Varakompassiakaan ei ole taida nykyään olla mukana veneessä. Varagepsi kyllä löytyy.

Lue lisää

Jos joudut onnettomuuteen keskellä Itämerta ja veneesi on katsastettu 3-luokkaan vain ja ainoastaan 3-luokan minimivarustuksella, on mielestäni täysi syy väittää, että vene ei ollut asianmukaisessa kunnossa. Ei mitenkään suoranaisesti liity katsastukseen, mutta mielestäni katsastaminen 3-luokkaan on tuossa enemmänkin raskauttava teko, koska katsastussäännöissä nimenomaan sanotaan, että 3-luokka on tarkoitettu saaristoon.

Jos taas varustus on jokseenkin 2-luokan tasolla, on tilanne toinen. 3-luokassa ei vaadita mitään avomerinavigointimenetelmää (gps, loki, jne), tutkaheijastinta, VHF:ää, reivejä eikä erillistä starttiakkua jne. En minä ainakaan ilman noita lähtisi avomerelle.

3-luokassa muuten vaaditaan 2 raketttia ja 2 soihtua. Ilman raketteja pääsee vain 4-luokkaan. 2-luokassa määrät tuplaantuvat eli 4 4.

Kyllä mä sanoisin myös niin, että katsastusalueen ylityksellä ei sinänsä ole mitään tekemistä vakuutusyhtiön maksamaan korvaukseen vahinkotapauksessa.

Merilaki edellyttää alukselta riittävää miehitystä ja varustusta. Jos voidaan selkeästi todentaa, että veneilijä rikkoi vahingon sattuessa tältä osin merilakia ja se vaikutti olennaisesti vahingon syntymiseen, niin eiköhän vakuutusyhtiökin voi halutessaan kieltäytyä kunniasta. Sitä en osaa sanoa, että pitäsikö siinä tapauksessa olla vakuutusehdoissa tällainen tapaus erikseen määritelty, kuten Joakimin referoimissa Fennian ehdoissa on. Tuskin.

Joakim_ kirjoitti:

Jos joudut onnettomuuteen keskellä Itämerta ja veneesi on katsastettu 3-luokkaan vain ja ainoastaan 3-luokan minimivarustuksella, on mielestäni täysi syy väittää, että vene ei ollut asianmukaisessa kunnossa. Ei mitenkään suoranaisesti liity katsastukseen, mutta mielestäni katsastaminen 3-luokkaan on tuossa enemmänkin raskauttava teko, koska katsastussäännöissä nimenomaan sanotaan, että 3-luokka on tarkoitettu saaristoon.

Jos taas varustus on jokseenkin 2-luokan tasolla, on tilanne toinen. 3-luokassa ei vaadita mitään avomerinavigointimenetelmää (gps, loki, jne), tutkaheijastinta, VHF:ää, reivejä eikä erillistä starttiakkua jne. En minä ainakaan ilman noita lähtisi avomerelle.

3-luokassa muuten vaaditaan 2 raketttia ja 2 soihtua. Ilman raketteja pääsee vain 4-luokkaan. 2-luokassa määrät tuplaantuvat eli 4 4.

Lue lisää

Paskan latvat. SPV:n katsastusvaatimuksiin ei voi missään oikeusasteessa vedota, koska ne ovat vain yhden marttakerhon vapaaehtoistoimintaa. Vain lainsäätäjän ja viranomaisen asettamat normit pätevät.

Olet muuten väärässä noista raketeista ja soihdusta. Raketteja ei tarvitse olla, 4 soihtua riittää. Eli 2 2 tai 0 4. Kannattaisi tarkistaa faktat, ennen kuin käy kirjoittelemaan.

VHF on tarpeeton kapine, samoin loki. 2 * gps on asiallinen varustus.

20+4 kirjoitti:

Paskan latvat. SPV:n katsastusvaatimuksiin ei voi missään oikeusasteessa vedota, koska ne ovat vain yhden marttakerhon vapaaehtoistoimintaa. Vain lainsäätäjän ja viranomaisen asettamat normit pätevät.

Olet muuten väärässä noista raketeista ja soihdusta. Raketteja ei tarvitse olla, 4 soihtua riittää. Eli 2 2 tai 0 4. Kannattaisi tarkistaa faktat, ennen kuin käy kirjoittelemaan.

VHF on tarpeeton kapine, samoin loki. 2 * gps on asiallinen varustus.

Lue lisää

Missä vaiheessa olen sanonut, että oikesasteissa vedottaisiin katsussääntöihin? Kerroin listan varusteista, joita ei vaadita 3:ssa ja joita ilman ei mielestäni ole asianmukaisesti varustautunut avomerelle.

Ajetellaanpa vaikkapa seuraavaa tilannetta. Olet keskellä itämerta ja sumu yllättää. Sinulla ei ole GPS:ää, lokia, tutkaheijastinta eikä VHF:ää ja kompassinkin tarkkuus on mitä sattuu. Kulkuvalot ovat tyhjentäneet ainoan akkusi, joten kone ei käynnisty. Eksyt reittijakojärjestelmään ja laiva törmää veneeseesi. Olitko riittävästi varustautunut? Olisiko mukava saada VHF:llä yhteys johonkin? Virosta/Suomesta Gotlantiin purjehtiessa on noin vuorokauden kännykkäverkon ulkopuolella.

Tässä tuorein katsastusvarustelista. Kyllä tuolla selvästi vaaditaan 3-luokassa 2 rakettia ja 2 soihtua. Katsoin tuon (tosin 2009 säännöistä) ennen aiempaa kirjoitusta. Mistähän sinä keksit "tietosi"?
http://www.purjehtija.fi/tiedostot/KATSASTUSKOHTEET- JA VARUSTEET.pdf

Joakim_ kirjoitti:

Missä vaiheessa olen sanonut, että oikesasteissa vedottaisiin katsussääntöihin? Kerroin listan varusteista, joita ei vaadita 3:ssa ja joita ilman ei mielestäni ole asianmukaisesti varustautunut avomerelle.

Ajetellaanpa vaikkapa seuraavaa tilannetta. Olet keskellä itämerta ja sumu yllättää. Sinulla ei ole GPS:ää, lokia, tutkaheijastinta eikä VHF:ää ja kompassinkin tarkkuus on mitä sattuu. Kulkuvalot ovat tyhjentäneet ainoan akkusi, joten kone ei käynnisty. Eksyt reittijakojärjestelmään ja laiva törmää veneeseesi. Olitko riittävästi varustautunut? Olisiko mukava saada VHF:llä yhteys johonkin? Virosta/Suomesta Gotlantiin purjehtiessa on noin vuorokauden kännykkäverkon ulkopuolella.

Tässä tuorein katsastusvarustelista. Kyllä tuolla selvästi vaaditaan 3-luokassa 2 rakettia ja 2 soihtua. Katsoin tuon (tosin 2009 säännöistä) ennen aiempaa kirjoitusta. Mistähän sinä keksit "tietosi"?
http://www.purjehtija.fi/tiedostot/KATSASTUSKOHTEET- JA VARUSTEET.pdf

Lue lisää

http://spv.fi/tiedostot/Katsastusinfo_2011_2.pdf

siinä on tietoa nykyisestä 4 soihdun mahdollisuudesta

linkkipankkiko kirjoitti:

http://spv.fi/tiedostot/Katsastusinfo_2011_2.pdf

siinä on tietoa nykyisestä 4 soihdun mahdollisuudesta

Lue lisää

OK, on siis reilu vuosi sitten muuttunut ja tuo linkaamani tieto vanhentunut, vaikka onkin SPV:n katsastuskohdan alla.

Joakim_ kirjoitti:

OK, on siis reilu vuosi sitten muuttunut ja tuo linkaamani tieto vanhentunut, vaikka onkin SPV:n katsastuskohdan alla.

Silti itse pidän raketitkin varustuksessa nyt ja tulevaisuudessa.

Joakim_ kirjoitti:

Missä vaiheessa olen sanonut, että oikesasteissa vedottaisiin katsussääntöihin? Kerroin listan varusteista, joita ei vaadita 3:ssa ja joita ilman ei mielestäni ole asianmukaisesti varustautunut avomerelle.

Ajetellaanpa vaikkapa seuraavaa tilannetta. Olet keskellä itämerta ja sumu yllättää. Sinulla ei ole GPS:ää, lokia, tutkaheijastinta eikä VHF:ää ja kompassinkin tarkkuus on mitä sattuu. Kulkuvalot ovat tyhjentäneet ainoan akkusi, joten kone ei käynnisty. Eksyt reittijakojärjestelmään ja laiva törmää veneeseesi. Olitko riittävästi varustautunut? Olisiko mukava saada VHF:llä yhteys johonkin? Virosta/Suomesta Gotlantiin purjehtiessa on noin vuorokauden kännykkäverkon ulkopuolella.

Tässä tuorein katsastusvarustelista. Kyllä tuolla selvästi vaaditaan 3-luokassa 2 rakettia ja 2 soihtua. Katsoin tuon (tosin 2009 säännöistä) ennen aiempaa kirjoitusta. Mistähän sinä keksit "tietosi"?
http://www.purjehtija.fi/tiedostot/KATSASTUSKOHTEET- JA VARUSTEET.pdf

Lue lisää

Mitenkähän sinä ajattelit saada sen VHF:n käyntiin, jos akku on tyhjä? Ja jos on päästänyt akut niin tyhjiksi ennen koneen käynnistämistä lataamaan, niin saa kyllä jo syyttää itseään.

En pidä VHF:aa niin luotettavana kuin täällä usein väitetään.

Mitä raketteihin tulee, niin minä olen saanut tietoni katsastusinfosta. Olen nimittäin katsastaja itsekin, jo melkein 10 vuoden ajan ollut.

Ja sinä yritit väittää, että katsastusohjeiden perusteella voisi vakuutusyhtiö evätä vakuutusta. Ja minä sanon, että ei kestä oikeudessa.

linkkipankkiko kirjoitti:

Silti itse pidän raketitkin varustuksessa nyt ja tulevaisuudessa.

Itse pidän raketteja vielä hyödyttömämpinä kuin VHF-laitetta.

1) Ei ole mitään takeita, että kukaan niitä havaitsee tai niistä välittää.
2) Niihin ei saa mitään kuittausta, et voit tietää, näkikö tai välittikö joku.
3) Pyroteknisinä välineinä ne ovat jopa riski käyttäjälleen.

Soihdut ovat hieman eri asia, koska niillä on käyttöarvoa paikanosoitukseen siinäkin tilanteessa, että kännykällä tms. on jo saatu viranomaisiin yhteys.

Saaristossa paras väline avunsaantiin on kännykkä. Kauempana satelliittipuhelin.

20+4 kirjoitti:

Itse pidän raketteja vielä hyödyttömämpinä kuin VHF-laitetta.

1) Ei ole mitään takeita, että kukaan niitä havaitsee tai niistä välittää.
2) Niihin ei saa mitään kuittausta, et voit tietää, näkikö tai välittikö joku.
3) Pyroteknisinä välineinä ne ovat jopa riski käyttäjälleen.

Soihdut ovat hieman eri asia, koska niillä on käyttöarvoa paikanosoitukseen siinäkin tilanteessa, että kännykällä tms. on jo saatu viranomaisiin yhteys.

Saaristossa paras väline avunsaantiin on kännykkä. Kauempana satelliittipuhelin.

Lue lisää

Kyllä raketin huomiotta jättäminen on mielestäni rangaistavaa. Minuutin taivaalla pysyvä raketti kiinnittää varmasti monen huomion, johon et muuten saisi millään konstilla yhteyttä. Viranomaiset voivat olla melkoisesti kauempana kuin lähisaaressa asusteleva kesäasukki. Hädän tullen voi joskus olla myös suht kiire saada apua ja ei ole aikaa odotella viranomaisia!.

linkkipankkiko kirjoitti:

Kyllä raketin huomiotta jättäminen on mielestäni rangaistavaa. Minuutin taivaalla pysyvä raketti kiinnittää varmasti monen huomion, johon et muuten saisi millään konstilla yhteyttä. Viranomaiset voivat olla melkoisesti kauempana kuin lähisaaressa asusteleva kesäasukki. Hädän tullen voi joskus olla myös suht kiire saada apua ja ei ole aikaa odotella viranomaisia!.

Lue lisää

Onhan se rangaistavaa, mutta milläs todistat? Tai juttu yleensä ikinä tulisi viranomaisten tietoon? Ja paljonko se sinua haudan taakse lohduttaa, vaikka joku rapsut saisikin?

Tunnen yhden tapauksen, jossa kaverit olivat yrittäneet pyytää apua raketeilla. Merivartioasema oli lähellä, saaren toisella puolen tosin. Eipä kukaan havainnut raketteja.

TUL:n veneilyjaostolla on yhä olemassa oma katsastussysteeminsä (kuulin siitä sattumalta viime vuonna) ja he ovat luopuneet rakettivaatimuksesta kokonaan; perusteena oli mm. Merivartiostolta saatu tieto, ettei enää moneen vuoteen ole ollut yhtään tapausta, jossa avustus-/pelastuskeikka olisi lähtenyt käyntiin raketeista. Siis ilkivaltaiset hälytykset unohtaen. Emme voi tietää, onko joku pelastamatta jäänyt yrittänyt raketeilla apua pyytää.

Minä en luota "vertaisapuun".

20+4 kirjoitti:

Mitenkähän sinä ajattelit saada sen VHF:n käyntiin, jos akku on tyhjä? Ja jos on päästänyt akut niin tyhjiksi ennen koneen käynnistämistä lataamaan, niin saa kyllä jo syyttää itseään.

En pidä VHF:aa niin luotettavana kuin täällä usein väitetään.

Mitä raketteihin tulee, niin minä olen saanut tietoni katsastusinfosta. Olen nimittäin katsastaja itsekin, jo melkein 10 vuoden ajan ollut.

Ja sinä yritit väittää, että katsastusohjeiden perusteella voisi vakuutusyhtiö evätä vakuutusta. Ja minä sanon, että ei kestä oikeudessa.

Lue lisää

En ole missään vaiheessa väittänyt, että katsastusohjeiden perusteella vakutuusyhtiö voisi evätä korvauksen. Sen sijaan olen väittänyt, että juuri ja juuri 3-luokan varustus ei täytä keskellä Itämerta liikuttaessa vakuutusehtoa
"40.6.1
Veneen on oltava käytettäessä merikelpoisessa
kunnossa sekä riittävästi varustettu ja miehitetty
ottaen huomioon veneen tyyppi, koko ja kulkualue."

Jos veneessä on 2-luokan mukainen varustus, siinä on erillinen starttiakku, joka ei tyhjene vahingossa kulkuvaloilla tms. Yleensä pahat onnettomuudet ovat monen tekijän summa ja katsastussäännöillä jne. pyritään siihen, että virheet eivät helposti johda vakaviin onnettumuuksiin. Ei nyt ihan harvinainen tapaus tuo akun tyhjeneminen.

Ei VHF mikään pomminvarma tietysti ole. Sillä kuitenkin voi saada yhteyden avomerelläkin kun taas kännykällä siihen ei ole pienintäkään mahdollisuutta.

20+4 kirjoitti:

Paskan latvat. SPV:n katsastusvaatimuksiin ei voi missään oikeusasteessa vedota, koska ne ovat vain yhden marttakerhon vapaaehtoistoimintaa. Vain lainsäätäjän ja viranomaisen asettamat normit pätevät.

Olet muuten väärässä noista raketeista ja soihdusta. Raketteja ei tarvitse olla, 4 soihtua riittää. Eli 2 2 tai 0 4. Kannattaisi tarkistaa faktat, ennen kuin käy kirjoittelemaan.

VHF on tarpeeton kapine, samoin loki. 2 * gps on asiallinen varustus.

Lue lisää

Mitä on VHF:ää vastaan? Onko amiksen vähistä lukuhommista jäänyt niin paljon traumoja, ettei kykene radiotutkintoa suorittamaan, vai mistä on kyse?

20+4 kirjoitti:

Minä nimenomaisesti kysyin asiaa Fenniasta kirjallisesti (kun minulla aikoinaan oli venevakuutus heillä) ja sain myös kirjallisen vastauksen, jonka mukaan katsastusluokka/vesialue ei vaikuta korvauksiin.

Aivan varmaa on, että tuohon "ei asianmukaisessa kunnossa" ei voisi vedota korvauksen epäämisperusteena tässä, koska sama vakuutus myönnettäisiin täysin katsastamattomallekin veneelle.

Ja olen eri mieltä katsastusvaatimusten pätevyydestä. Minun veneeni on katsastettu luokkaan 3 ja liikun sillä koko Itämerellä. Tosin varustelu useimmissa kohdissa näyttäisi täyttävän kakkosen, osin jopa ykkösen vaatimukset. Poikkeuksena raketit/soihdut, joissa mennään kevyimmän mahdollisen kolmosluokan vaatimuksen mukaan eli neljä soihtua, ei raketteja lainkaan. Varakompassiakaan ei ole taida nykyään olla mukana veneessä. Varagepsi kyllä löytyy.

Lue lisää

Samoin, raketit ja soihdut ainoa missä varustus ei täytä kakkosta. 2 sammutinta jotka tarkastetaan vuorovuosin. Avomeripurjehdusta harrastetaan, eihän sitä muuten ehdi purjeveneellä mihinkään ellei välillä vedä pidempää legiä. Sitäpaitsi, auringonlaskut ja nousut merellä ovat elämyksiä.

Mikä vika VHF:ssä? kirjoitti:

Mitä on VHF:ää vastaan? Onko amiksen vähistä lukuhommista jäänyt niin paljon traumoja, ettei kykene radiotutkintoa suorittamaan, vai mistä on kyse?

No eipä ole traumoja, kun en ole ikinä käynyt minkään amiksen seinien sisäpuolella. Korkeakoulututkintoja kun ei niissä suoriteta.

Minulla muuten on radiolupa ja laitekin. Mutta kokemusperäisesti arvioin sen täysin turhaksi normaalitilanteissa ja arviopohjaisesti hyödyttömäksi myös hätätilanteissa.

20+4 kirjoitti:

No eipä ole traumoja, kun en ole ikinä käynyt minkään amiksen seinien sisäpuolella. Korkeakoulututkintoja kun ei niissä suoriteta.

Minulla muuten on radiolupa ja laitekin. Mutta kokemusperäisesti arvioin sen täysin turhaksi normaalitilanteissa ja arviopohjaisesti hyödyttömäksi myös hätätilanteissa.

Lue lisää

Vai niin. Mikä viestintäväline on sinusta hyödyllinen hätätilanteessa? Kun VHF siis on hyödytön...

20+4 kirjoitti:

Paskan latvat. SPV:n katsastusvaatimuksiin ei voi missään oikeusasteessa vedota, koska ne ovat vain yhden marttakerhon vapaaehtoistoimintaa. Vain lainsäätäjän ja viranomaisen asettamat normit pätevät.

Olet muuten väärässä noista raketeista ja soihdusta. Raketteja ei tarvitse olla, 4 soihtua riittää. Eli 2 2 tai 0 4. Kannattaisi tarkistaa faktat, ennen kuin käy kirjoittelemaan.

VHF on tarpeeton kapine, samoin loki. 2 * gps on asiallinen varustus.

Lue lisää

Pointti lienee se, että vahingon sattuessa selvitetään myös veneen varusteet.

Eiköhän sieltä sinunkin venevakuutuksesi ehdoista löydy pykälä, jonka perusteella jäät vaille korvauksia, jos olet lähtenyt piittaamattomasti vesille ilman asianmukaisia varusteita.

Siinä eivät uskoakseni "paskan latvat" paljon auta.

20+4 kirjoitti:

Paskan latvat. SPV:n katsastusvaatimuksiin ei voi missään oikeusasteessa vedota, koska ne ovat vain yhden marttakerhon vapaaehtoistoimintaa. Vain lainsäätäjän ja viranomaisen asettamat normit pätevät.

Olet muuten väärässä noista raketeista ja soihdusta. Raketteja ei tarvitse olla, 4 soihtua riittää. Eli 2 2 tai 0 4. Kannattaisi tarkistaa faktat, ennen kuin käy kirjoittelemaan.

VHF on tarpeeton kapine, samoin loki. 2 * gps on asiallinen varustus.

Lue lisää

Taidat olla Kaunissaaren "miehiä". Ehkä fiksua, ettet mene sinne esim. rakettien kanssa :-)

Mikä hyödyksi? kirjoitti:

Vai niin. Mikä viestintäväline on sinusta hyödyllinen hätätilanteessa? Kun VHF siis on hyödytön...

Kännykkä ja satelliittipuhelin. Olennaista on saada yhteys ammattilaisiin, siis viranomaisiin.

20+4 kirjoitti:

Kännykkä ja satelliittipuhelin. Olennaista on saada yhteys ammattilaisiin, siis viranomaisiin.

Vai niin. Mihin numeroon soitat Suomen rannikolla? Entä muiden Itämeren maiden rannikoilla? Tai keskellä Itämerta kansainvälisillä vesillä? Aika paljon saa olla numeroita tiedossa...

VHF:llä saat ilman mitään numeroita tai verkkoja yhteyden kymmeniin laivoihin missä tahansa Itämerellä.

20+4 kirjoitti:

Onhan se rangaistavaa, mutta milläs todistat? Tai juttu yleensä ikinä tulisi viranomaisten tietoon? Ja paljonko se sinua haudan taakse lohduttaa, vaikka joku rapsut saisikin?

Tunnen yhden tapauksen, jossa kaverit olivat yrittäneet pyytää apua raketeilla. Merivartioasema oli lähellä, saaren toisella puolen tosin. Eipä kukaan havainnut raketteja.

TUL:n veneilyjaostolla on yhä olemassa oma katsastussysteeminsä (kuulin siitä sattumalta viime vuonna) ja he ovat luopuneet rakettivaatimuksesta kokonaan; perusteena oli mm. Merivartiostolta saatu tieto, ettei enää moneen vuoteen ole ollut yhtään tapausta, jossa avustus-/pelastuskeikka olisi lähtenyt käyntiin raketeista. Siis ilkivaltaiset hälytykset unohtaen. Emme voi tietää, onko joku pelastamatta jäänyt yrittänyt raketeilla apua pyytää.

Minä en luota "vertaisapuun".

Lue lisää

"Merivartiostolta saatu tieto, ettei enää moneen vuoteen ole ollut yhtään tapausta, jossa avustus-/pelastuskeikka olisi lähtenyt käyntiin raketeista."

Kertakin kun todellinen pelastuskeikka lähtee käyntiin raketista niin ollaan jo voiton puolella!

Itse en luovu raketeista.

Milä hyödyksi kirjoitti:

Vai niin. Mihin numeroon soitat Suomen rannikolla? Entä muiden Itämeren maiden rannikoilla? Tai keskellä Itämerta kansainvälisillä vesillä? Aika paljon saa olla numeroita tiedossa...

VHF:llä saat ilman mitään numeroita tai verkkoja yhteyden kymmeniin laivoihin missä tahansa Itämerellä.

Lue lisää

112 riittää sinänsä Itämerellä ihan hyvin. Sitten on muutama muutama muu numero, jotka ovat veneessä kyllä nopeasti käsillä, jos tarvis. Ne vastaa aina. Siviileistä, laivoista ja muista, ei ikinä tiedä.

20+4 kirjoitti:

Kännykkä ja satelliittipuhelin. Olennaista on saada yhteys ammattilaisiin, siis viranomaisiin.

Ääni VHF:lle - erityisesti DSC -ominaisuudella varustetulle jolla yhdellä napin painalluksella saa hälytyksen, ja hälytys kertoo myös tarkat koordinaatit ilman että niitä pitää alkaa selostelemaan tai näpyttelemään hätätilanteessa.

Suurin osa kännyköistä on mitääntekemättömiä jos pääsevät kastumaan, joten minigrippiin hätäkännykkä mikäli olet kännyverkon alueella. Puhelimen muistiin on myös syytä tallentaa hätänumero - tai hätänumerot mikäli liikkuu laajemmalla alueella, ja useampien maiden alueella.

Satelliittipuhelimista ei ole kokemusta, ehkä sellainen korvaa VHF:n osittain, hätäkutsua koordinaattien kera sillä ei kai kuitenkaan saa? Ilmeisesti nämä toimivat omalla virtalähteellään koska moitit VHF:n riippuvuutta veneen sähköistä, ja ovat vedenpitäviä.

Sellaisia ovat nimittäin myös käsikapula-VHF:t, joilla tosin ei voi lähettää DSC-hälytystä. Tarpeellinen turvallisuusvaruste, myös silloin jos joutuu jättämään aluksen pelastuslautalla tai kumpparilla, hätäpakkaukseen mukaan.

11+19 kirjoitti:

112 riittää sinänsä Itämerellä ihan hyvin. Sitten on muutama muutama muu numero, jotka ovat veneessä kyllä nopeasti käsillä, jos tarvis. Ne vastaa aina. Siviileistä, laivoista ja muista, ei ikinä tiedä.

Lue lisää

Ajatteletko mitä kirjoitat, vai näpytteletkö vain mitä sattuu?

Toivottavasti kukaan täällä ei ota ohjeitasi todesta.

11+19 kirjoitti:

112 riittää sinänsä Itämerellä ihan hyvin. Sitten on muutama muutama muu numero, jotka ovat veneessä kyllä nopeasti käsillä, jos tarvis. Ne vastaa aina. Siviileistä, laivoista ja muista, ei ikinä tiedä.

Lue lisää

Laivojen on pakko vastata vhf-kutsuun

linkkipankkiko kirjoitti:

"Merivartiostolta saatu tieto, ettei enää moneen vuoteen ole ollut yhtään tapausta, jossa avustus-/pelastuskeikka olisi lähtenyt käyntiin raketeista."

Kertakin kun todellinen pelastuskeikka lähtee käyntiin raketista niin ollaan jo voiton puolella!

Itse en luovu raketeista.

Lue lisää

Tuo viimeisin pelastukeikka oli Hangon edustalla uponneesta Viking-moottoriveneestä ammutut raketit vuonna 1978. Jos kolmeenkymmeneen vuoteen huviveneilijä ei ole tarvinnut raketteja, voidaan minusta todeta ne tarpeettomiksi, aika on ajanut niiden ohi. Raketit voisivat olla pelkkänä suosituksena. Samoin loki voisi olla vaihtoehtoinen kahden gps:n, joista toinen veneen akuista riippumaton, kanssa.

20+4 kirjoitti:

Mitenkähän sinä ajattelit saada sen VHF:n käyntiin, jos akku on tyhjä? Ja jos on päästänyt akut niin tyhjiksi ennen koneen käynnistämistä lataamaan, niin saa kyllä jo syyttää itseään.

En pidä VHF:aa niin luotettavana kuin täällä usein väitetään.

Mitä raketteihin tulee, niin minä olen saanut tietoni katsastusinfosta. Olen nimittäin katsastaja itsekin, jo melkein 10 vuoden ajan ollut.

Ja sinä yritit väittää, että katsastusohjeiden perusteella voisi vakuutusyhtiö evätä vakuutusta. Ja minä sanon, että ei kestä oikeudessa.

Lue lisää

Mitäköhän tarkoitat VHF:n luotettavuudella?

Teknisesti laite on yhtä luotettava kuin kaikki muukin merielektroniikka, ja paljon luotettavampi kuin kännykkä.

Sen käyttö on myös nopeampaa ja helpompaa kuin minkään muun viestivälineen.

Jokainen Itämerellä seilaava laiva päivystää koko ajan VHF:n kanavaa 16, ja vähintään yksi kulloinkin kuuluvuusalueella oleva laiva vastaa 100-prosenttisen varmasti hätäkutsuihin.

Myös kaikkien Itämeren valtioiden merivartiostot, meripelastuskeskukset ja laivaston alukset päivystävät kanavaa 16 koko ajan.

Mikä tässä on epäluotettavaa?

20+4 kirjoitti:

Itse pidän raketteja vielä hyödyttömämpinä kuin VHF-laitetta.

1) Ei ole mitään takeita, että kukaan niitä havaitsee tai niistä välittää.
2) Niihin ei saa mitään kuittausta, et voit tietää, näkikö tai välittikö joku.
3) Pyroteknisinä välineinä ne ovat jopa riski käyttäjälleen.

Soihdut ovat hieman eri asia, koska niillä on käyttöarvoa paikanosoitukseen siinäkin tilanteessa, että kännykällä tms. on jo saatu viranomaisiin yhteys.

Saaristossa paras väline avunsaantiin on kännykkä. Kauempana satelliittipuhelin.

Lue lisää

Mikä vika sinussa on?

jotkutonhölmöi kirjoitti:

Laivojen on pakko vastata vhf-kutsuun

Jos ne kuulevat sen. Tai vaivautuvat kuulemaan. Kukaan ei voi todistaa vastaan, jos aluksen päällikkö ilmoittaa myöhemmin kysyttäessä, että mitään hätäkutsua ei oltu kuultu.

Hölmöjä tosiaan on. Kaikki ne, jotka täällä hehkuttavat VHF:n hyvyyttä ja ylivoimaisuutta. He ovat yksinkertaisesti joko tyhmiä tai tietämättömiä tai molempia.

Viranomaisten saamat hätäpuhelut sen sijaan nauhoitetaan ja muutenkin he tietävät toimivansa virkavastuulla ja ovat ylipäätään valinneet sellaisen ammatin ja tehtävän, jossa näiden juttujen hoitaminen kuuluu toimenkuvaan.

Ai niin, muuten: kirjoittajahan ei edes puhu hätäkutsusta vaan yleensä vhf-kutsusta. Eli hänen väitteensä on vielä enemmän roskaa, koska sellaista velvoitetta ei ole säädetty. Kuunteluvelvoite saattaa olla yhä voimassa (varmaa tietoa en ole netistä löytänyt) ja erikseen on voimassa velvoite toimia, jos havaitsee hätätilanteen. Mutta tavalliseen kutsuun ei ole mitään pakkoa vastata. Aivan kuten ei ole pakko vastata puhelimeenkaan, jos se sattuu soimaan. Eli laivalla voidaan mitään lakia rikkomatta ignoorata tavallinen radiokutsu eikä siitä seuraa mitään jälkiselvittelyjäkään, jos kutsujana ei satu olemaan VTS tai muu viranomaistaho.

dfdfewfdsfew kirjoitti:

Jos ne kuulevat sen. Tai vaivautuvat kuulemaan. Kukaan ei voi todistaa vastaan, jos aluksen päällikkö ilmoittaa myöhemmin kysyttäessä, että mitään hätäkutsua ei oltu kuultu.

Hölmöjä tosiaan on. Kaikki ne, jotka täällä hehkuttavat VHF:n hyvyyttä ja ylivoimaisuutta. He ovat yksinkertaisesti joko tyhmiä tai tietämättömiä tai molempia.

Viranomaisten saamat hätäpuhelut sen sijaan nauhoitetaan ja muutenkin he tietävät toimivansa virkavastuulla ja ovat ylipäätään valinneet sellaisen ammatin ja tehtävän, jossa näiden juttujen hoitaminen kuuluu toimenkuvaan.

Ai niin, muuten: kirjoittajahan ei edes puhu hätäkutsusta vaan yleensä vhf-kutsusta. Eli hänen väitteensä on vielä enemmän roskaa, koska sellaista velvoitetta ei ole säädetty. Kuunteluvelvoite saattaa olla yhä voimassa (varmaa tietoa en ole netistä löytänyt) ja erikseen on voimassa velvoite toimia, jos havaitsee hätätilanteen. Mutta tavalliseen kutsuun ei ole mitään pakkoa vastata. Aivan kuten ei ole pakko vastata puhelimeenkaan, jos se sattuu soimaan. Eli laivalla voidaan mitään lakia rikkomatta ignoorata tavallinen radiokutsu eikä siitä seuraa mitään jälkiselvittelyjäkään, jos kutsujana ei satu olemaan VTS tai muu viranomaistaho.

Lue lisää

Itämerellä seilaavien kauppalaivojen päällystö ei ole sellaisia ihmisiä kuin sinä.

Kyllä he hätäkutsuihin vastaavat.

Hätäkutsujen hoitaminen nimittäin kuuluu heidän ammattinsa toimenkuvaan. Etkö sitä tiennyt?

Itse asiassa ensimmäinen hätäkutsun vastaanottanut on jopa hätäviestiliikenteen johtaja siihen asti, kunnes viranomainen ottaa tehtävän häneltä. Näin kävi muun muassa Estonian tapauksessa, jossa Silja Europa johti hätäviestiliikennettä aluksi aika pitkään.

Ja sinne ei sitten saa mennä ensimmäisen mayday-kutsun jälkeen huutelemaan yhtään mitään, mikä ei suoraan liity pelastustoimiin. Ja mayday-liikenteen johtajan määräyksiä on noudatettava.

Tosipaikassa nämä ovat vähän erilaisia aikuisten ja ammattilaisten juttuja kuin netissä viisastelu...

11+17 kirjoitti:

Tuo viimeisin pelastukeikka oli Hangon edustalla uponneesta Viking-moottoriveneestä ammutut raketit vuonna 1978. Jos kolmeenkymmeneen vuoteen huviveneilijä ei ole tarvinnut raketteja, voidaan minusta todeta ne tarpeettomiksi, aika on ajanut niiden ohi. Raketit voisivat olla pelkkänä suosituksena. Samoin loki voisi olla vaihtoehtoinen kahden gps:n, joista toinen veneen akuista riippumaton, kanssa.

Lue lisää

Mihin perustuu tämä "Merivartiostolta saatu tieto, ettei enää moneen vuoteen ole ollut yhtään tapausta, jossa avustus-/pelastuskeikka olisi lähtenyt käyntiin raketeista."

Piakaisella googlauksella löytyi 30 vuotta tuoreempi tapaus, pari vuotta sitten sattunut:
"Muut veneet saapuivat paikalle sen jälkeen, kun 42-jalkaisen moottoriveneen kuljettaja oli ampunut hätäraketin. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa, joka sattui hieman ennen iltakahdeksaa."
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288339481435.html

Älyttömien mielipiteiden perustelu keksityillä väitteillä, jotka vielä laitetaan Merivartioston suuhun, vievät tuollaisen keskustelukumppanin uskottavuuden lopullisesti :(

Pätevää porukkaa kirjoitti:

Itämerellä seilaavien kauppalaivojen päällystö ei ole sellaisia ihmisiä kuin sinä.

Kyllä he hätäkutsuihin vastaavat.

Hätäkutsujen hoitaminen nimittäin kuuluu heidän ammattinsa toimenkuvaan. Etkö sitä tiennyt?

Itse asiassa ensimmäinen hätäkutsun vastaanottanut on jopa hätäviestiliikenteen johtaja siihen asti, kunnes viranomainen ottaa tehtävän häneltä. Näin kävi muun muassa Estonian tapauksessa, jossa Silja Europa johti hätäviestiliikennettä aluksi aika pitkään.

Ja sinne ei sitten saa mennä ensimmäisen mayday-kutsun jälkeen huutelemaan yhtään mitään, mikä ei suoraan liity pelastustoimiin. Ja mayday-liikenteen johtajan määräyksiä on noudatettava.

Tosipaikassa nämä ovat vähän erilaisia aikuisten ja ammattilaisten juttuja kuin netissä viisastelu...

Lue lisää

Pitääpä tulla tähän väliin kertomaan esimerkki tuosta hätäliikenteen sekaanmenosta. Kertojana oli vhf-tentin vastaanottaja Ficoralla (taisi vielä siihen aikaan olla nimeltään jotain muuta). Kyseessä oli suomalainen rahtialus Pohjanmerellä; joku muu oli lähettänyt hätäkutsun ja tilanne oli siis päällä, että muuta liikennettä kuin tähän liittyvää ei olisi saanut olla kanavalla 16. Mainittu suomalainen alus kuitenkin yritti toistuvasti kutsua Hilfersumia tilatakseen puhelun maihin, Suomen puhelinverkkoon (tuohon aikaan niitä vielä välitettiin). Hilfersum määräsi toistuvasti aluksen pois kanavalta viitaten hätäliikenteeseen mutta suomalainen vain yritti uudestaan ja uudestaan.
Sattumalta "radiokeli" oli sellainen, että Helsinki Radio kuuli tuon liikenteen ja oli muistaakseni lopulta puuttunut asiaan ja saanut suomeksi hiljennettyä "häirikön". Ja tarinan opetus oli se, että vaikka asiaa oli sitten tutkittu paragraafien mukaan, niin syytä ongelmaan ei ollut löytynyt eikä kuulemma mitään rapsujakaan oltu määrätty.

6+18 kirjoitti:

Mihin perustuu tämä "Merivartiostolta saatu tieto, ettei enää moneen vuoteen ole ollut yhtään tapausta, jossa avustus-/pelastuskeikka olisi lähtenyt käyntiin raketeista."

Piakaisella googlauksella löytyi 30 vuotta tuoreempi tapaus, pari vuotta sitten sattunut:
"Muut veneet saapuivat paikalle sen jälkeen, kun 42-jalkaisen moottoriveneen kuljettaja oli ampunut hätäraketin. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa, joka sattui hieman ennen iltakahdeksaa."
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288339481435.html

Älyttömien mielipiteiden perustelu keksityillä väitteillä, jotka vielä laitetaan Merivartioston suuhun, vievät tuollaisen keskustelukumppanin uskottavuuden lopullisesti :(

Lue lisää

Joo, ei "merivartiostolta saatua tietoa" ole olemassakaan. MV ei ole mikään tietotoimisto. Kuuluu samaan sarjaan kukn "poliisi kertoi", "tuttu armeijassa kertoi", "Nokian toimitusjohtajalta kuulin" jne.

Pienen ihmisen tärkeys tipahtelee tärkeämpien takinliepeistä. Annetaan sen olla niin.

Epäluotettava? kirjoitti:

Mitäköhän tarkoitat VHF:n luotettavuudella?

Teknisesti laite on yhtä luotettava kuin kaikki muukin merielektroniikka, ja paljon luotettavampi kuin kännykkä.

Sen käyttö on myös nopeampaa ja helpompaa kuin minkään muun viestivälineen.

Jokainen Itämerellä seilaava laiva päivystää koko ajan VHF:n kanavaa 16, ja vähintään yksi kulloinkin kuuluvuusalueella oleva laiva vastaa 100-prosenttisen varmasti hätäkutsuihin.

Myös kaikkien Itämeren valtioiden merivartiostot, meripelastuskeskukset ja laivaston alukset päivystävät kanavaa 16 koko ajan.

Mikä tässä on epäluotettavaa?

Lue lisää

Vai että 100-prosenttisen varmasti. Hekoheko. Vastaa, jos sattuu kuulemaan ja viitsii ja ovat sen verran selvinpäin, että ymmärtävät, mistä oli kyse.

Sinä varmaan jätät lompakkosi kapakan pöytään kusella käydessäsi luottaen siihen, että "100% varmasti joku läsnäolija vahtii, ettei sitä pöllitä"?

VHF-laitteen ensimmäinen ongelma on siinä, että oman laitteen toimivuus on epävarmaa. Huomattavasti epävarmempaa kuin puhelinverkkoja käyttävien laitteiden. Toinen on sitten kuuluvuus yleensä. Kolmas on vastaanottajien luotettavuus.

Tälläkin palstalla on väliin juttua siitä, että vhf-laitettaan kokeilleet ovat havainneet, ettei kantama ole mastonhuipustakaan kuin muutaman kilometrin. Syynä lienee yleensä antennikaapelin tai liitosten heikko kunto.

11+19 kirjoitti:

112 riittää sinänsä Itämerellä ihan hyvin. Sitten on muutama muutama muu numero, jotka ovat veneessä kyllä nopeasti käsillä, jos tarvis. Ne vastaa aina. Siviileistä, laivoista ja muista, ei ikinä tiedä.

Lue lisää

Voi hyvä ihminen, jos pelkkään kännyykkään turvaudut niin laita sinne edes meripelastuksen hätänumero muistiin: 0204 1000

Alueelliset hätäkeskukset ovat missä sattuu, esim. Itäisen Suomenlahden alueelta puhelu ohjautuu Kuopioon, eivätkä ne siellä välttämättä edes tunne merikoordinaatistoa tai osaa arvioida hätäsi laatua. Jos ehtivät vastaamaan ennen kun kännykkäsi akku loppuu tai aalto sen kastelee, niin hyvä.

11+17 kirjoitti:

Tuo viimeisin pelastukeikka oli Hangon edustalla uponneesta Viking-moottoriveneestä ammutut raketit vuonna 1978. Jos kolmeenkymmeneen vuoteen huviveneilijä ei ole tarvinnut raketteja, voidaan minusta todeta ne tarpeettomiksi, aika on ajanut niiden ohi. Raketit voisivat olla pelkkänä suosituksena. Samoin loki voisi olla vaihtoehtoinen kahden gps:n, joista toinen veneen akuista riippumaton, kanssa.

Lue lisää

Sekä raketeista että VHF:stä oli apua 1982 raumalaisen eskaaderin matkalla Gävleen: http://ptm2.cc.utu.fi/~targa/tarinat/gavle.shtml

Onneksi noin vakavia tilanteita ei ylipäätänsä tapahdu kuin ehkä 10 vuoden välein Suomessa.

Varmasti ei ole 1978 viimeinen. 80-luvun lopulla olin intissä ja joku alokas sai kuntsarin nähtyään vartiovuorossa Russarösä hätäraketin, joka oli todellinen.

Jos tosiaan on niin, ettei Suomessa ole "moneen vuoteen" käynnistetty oikeaa etsintää hätäraketista, niin se ei tarkoita sitä, ettei muualla Itämerellä oltaisi niin tehty tai ettei tulevaisuudessa joskus Suomessakin niin tapahtuisi.

Jos joudut onnettemuuteen, sinulla on käytännössä kolme välinettä ilmaista hätäsi muille: raketit/soihdut, VHF ja kännykkä.

Näistä kännykkä ei toimi edes läheskään koko matkaa Helsingistä Tallinnaan tai Ahvenanmaalta Ruotsiin puhumattakaan pidemmistä avomerilegeistä. Kännykässä oleva kenttänäyttö on tuossa myös hämäävä. Monta kertaa avomerellä on ollut 1-2 pylvästä, mutta soittaminen ei onnistu. Lisäksi tavallinen kännykkä ei kestä meriolosuhteita eli on aika helposti poissa pelistä pahasssa tilanteessa.

VHF on huomattavasti luotevampi, mutta on riippuvainen akusta ja haavoittuvassa paikassa olevasta antennista. Vara-antennilla tai käsikapulalla kuuluvuus on huomattavasti rajoitetumpi. Mastoantennilla saa helposti suoran yhteyden maa-asemaan koko Suomenlahdelta ja Ahvenanmereltä. Laivat kuuluvat myös ainakin 30 M säteellä.

Ei ole kovinkaan kaukaa haettu tilanne, että olet kännykköverkon ulkopuolella ja VHF:n pääantenni menetettynä. Kyllä silloin raketit ovat kullanarvoisia!

6+18 kirjoitti:

Mihin perustuu tämä "Merivartiostolta saatu tieto, ettei enää moneen vuoteen ole ollut yhtään tapausta, jossa avustus-/pelastuskeikka olisi lähtenyt käyntiin raketeista."

Piakaisella googlauksella löytyi 30 vuotta tuoreempi tapaus, pari vuotta sitten sattunut:
"Muut veneet saapuivat paikalle sen jälkeen, kun 42-jalkaisen moottoriveneen kuljettaja oli ampunut hätäraketin. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa, joka sattui hieman ennen iltakahdeksaa."
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288339481435.html

Älyttömien mielipiteiden perustelu keksityillä väitteillä, jotka vielä laitetaan Merivartioston suuhun, vievät tuollaisen keskustelukumppanin uskottavuuden lopullisesti :(

Lue lisää

Tässä pari lisää vuosilta 1999 ja 2011:
http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Vesiliikenne/Vesiliikenne1999/1210772730340
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?f=30&t=3999&start=25

dfdfewfdsfew kirjoitti:

Jos ne kuulevat sen. Tai vaivautuvat kuulemaan. Kukaan ei voi todistaa vastaan, jos aluksen päällikkö ilmoittaa myöhemmin kysyttäessä, että mitään hätäkutsua ei oltu kuultu.

Hölmöjä tosiaan on. Kaikki ne, jotka täällä hehkuttavat VHF:n hyvyyttä ja ylivoimaisuutta. He ovat yksinkertaisesti joko tyhmiä tai tietämättömiä tai molempia.

Viranomaisten saamat hätäpuhelut sen sijaan nauhoitetaan ja muutenkin he tietävät toimivansa virkavastuulla ja ovat ylipäätään valinneet sellaisen ammatin ja tehtävän, jossa näiden juttujen hoitaminen kuuluu toimenkuvaan.

Ai niin, muuten: kirjoittajahan ei edes puhu hätäkutsusta vaan yleensä vhf-kutsusta. Eli hänen väitteensä on vielä enemmän roskaa, koska sellaista velvoitetta ei ole säädetty. Kuunteluvelvoite saattaa olla yhä voimassa (varmaa tietoa en ole netistä löytänyt) ja erikseen on voimassa velvoite toimia, jos havaitsee hätätilanteen. Mutta tavalliseen kutsuun ei ole mitään pakkoa vastata. Aivan kuten ei ole pakko vastata puhelimeenkaan, jos se sattuu soimaan. Eli laivalla voidaan mitään lakia rikkomatta ignoorata tavallinen radiokutsu eikä siitä seuraa mitään jälkiselvittelyjäkään, jos kutsujana ei satu olemaan VTS tai muu viranomaistaho.

Lue lisää

VHF-vastustajilla on joka kerran näissä väittelyissä sama huippuunsa viety logiikka. Todistetaan, ettei VHF ole 100 % varma, joten parempi käyttää kännykkää, jonka varmuus on ainakin 50 %.

logiikka? kirjoitti:

VHF-vastustajilla on joka kerran näissä väittelyissä sama huippuunsa viety logiikka. Todistetaan, ettei VHF ole 100 % varma, joten parempi käyttää kännykkää, jonka varmuus on ainakin 50 %.

Lue lisää

Joo. Tämä on mielenkiintoinen ilmiö. Palstalla on useita viestiketjuita, joissa vakavalla naamalla perustellaan, miksi VHF:llä ei tee mitään. (Voi tietysti olla kaikissa yksi ja sama heikkopäinen höpöttäjä). Mistäköhän tuollainen ajattelu syntyy? En keksi muuta järjellistä selitystä kuin sen, että VHF:n moittija ei ole yrityksestään huolimatta saanut radiolupaa. Eikä tämäkään selitys tunnu hyvältä, koska ei se tutkinto häävin vaikea ole. Vai onko?

Mutta vielä yhteenvetona niille, jotka eivät asiaa tunne: älkää uskoko väitteitä VHF:n hyödyttömyydestä. Jos harrastatte avomeripurjehdusta kännykkäverkon ulkopuolella, hankkikaa veneeseenne VHF. Se on hyvä, halpa ja helppo turvavaruste, josta voi olla iloa muutenkin (esim. isojen satamien lähellä laivaliikenteen seuraaminen VTS:ää kuuntelemalla).

11+19 kirjoitti:

112 riittää sinänsä Itämerellä ihan hyvin. Sitten on muutama muutama muu numero, jotka ovat veneessä kyllä nopeasti käsillä, jos tarvis. Ne vastaa aina. Siviileistä, laivoista ja muista, ei ikinä tiedä.

Lue lisää

Älä nyt jaksa jauhaa siitä kännykästä.

Kännykkä on kuiviin olosuhteisiin suunniteltu laite, joka vaatii toimiakseen kännykkäverkon.

Kännykkäverkko ulottuu parhaimmillaan noin 5--6 mailin päähän rannikosta. Sitä kauempana kännykällä ei tee MITÄÄN.

Satelliittipuhelin toimii kaikkialla maapallolla. Hätätilanteessa sillä voi kutsua apua, kunhan tietää mihin numeroon pitää missäkin soittaa. Satelliittipuhelimella ei voi (toisin kuin kännykällä) soittaa edes hätänumeroihin, ellei laitteessa ole voimassa olevaa liittymää, jonka laskut on maksettu. Halvin liittymä maksaa 50 euroa/kk puhelut.

VHF:n käyttö ei maksa mitään, ja sillä saa yhdellä kutsulla yhteyden kaikkiin 15--25 mailin etäisyydellä oleviin kauppa-aluksiin, 25--35 mailin etäisyydellä oleviin maa-asemiin ja 10--20 mailin etäisyydellä oleviin huviveneisiin (jos niissä on VHF).

Itämerellä ei ole purjehduskauden aikana sellaista paikkaa, jossa VHF-hätäkutsua ei kuulisi kukaan.

Riittikö?

Harkitse vähän, ennen kuin levität väärää tietoa julkisesti kanssaveneilijöille, joista osa voi olla aivan aloittelijoita.

Jurristikko kirjoitti:

Ääni VHF:lle - erityisesti DSC -ominaisuudella varustetulle jolla yhdellä napin painalluksella saa hälytyksen, ja hälytys kertoo myös tarkat koordinaatit ilman että niitä pitää alkaa selostelemaan tai näpyttelemään hätätilanteessa.

Suurin osa kännyköistä on mitääntekemättömiä jos pääsevät kastumaan, joten minigrippiin hätäkännykkä mikäli olet kännyverkon alueella. Puhelimen muistiin on myös syytä tallentaa hätänumero - tai hätänumerot mikäli liikkuu laajemmalla alueella, ja useampien maiden alueella.

Satelliittipuhelimista ei ole kokemusta, ehkä sellainen korvaa VHF:n osittain, hätäkutsua koordinaattien kera sillä ei kai kuitenkaan saa? Ilmeisesti nämä toimivat omalla virtalähteellään koska moitit VHF:n riippuvuutta veneen sähköistä, ja ovat vedenpitäviä.

Sellaisia ovat nimittäin myös käsikapula-VHF:t, joilla tosin ei voi lähettää DSC-hälytystä. Tarpeellinen turvallisuusvaruste, myös silloin jos joutuu jättämään aluksen pelastuslautalla tai kumpparilla, hätäpakkaukseen mukaan.

Lue lisää

jurristikko tiikkihytissään leikkii radistia, koska muuten veneen kulku on äärimmäisen tylsää.

linjetfriikki kirjoitti:

jurristikko tiikkihytissään leikkii radistia, koska muuten veneen kulku on äärimmäisen tylsää.

Ymmärsit oikein purjehduksen syvimmän olemuksen. Siinä tapahtuu vähän ja laji ei sovi ensinkään hypertyreoottisille murkuille, jotka jo ekan vuorokauden jälkeen alkavat valittaa ettei täällä ole mitään tekemistä ja koska päästään satamaan ja... meritaudin vaiheesta riippuen myös: "koska syödään?"

VHF antaa vähän virikkeitä, paljon mielenkiintoisempaa on katsella AISsista minkä nimisiä laivoja menee ohi, pitää arvauskilpailua niiden sivuutusetäisyyksistä. Muutoin voi rauhoittua ja nauttia vaan merestä!

;D

Jurristikko kirjoitti:

Ymmärsit oikein purjehduksen syvimmän olemuksen. Siinä tapahtuu vähän ja laji ei sovi ensinkään hypertyreoottisille murkuille, jotka jo ekan vuorokauden jälkeen alkavat valittaa ettei täällä ole mitään tekemistä ja koska päästään satamaan ja... meritaudin vaiheesta riippuen myös: "koska syödään?"

VHF antaa vähän virikkeitä, paljon mielenkiintoisempaa on katsella AISsista minkä nimisiä laivoja menee ohi, pitää arvauskilpailua niiden sivuutusetäisyyksistä. Muutoin voi rauhoittua ja nauttia vaan merestä!

;D

Lue lisää

"VHF antaa vähän virikkeitä, paljon mielenkiintoisempaa on katsella AISsista minkä nimisiä laivoja menee ohi"

VHFää, AISia mielenkiintoisempia virkkeitä tiikkikabiiniin:

http://www.virtualskipper.com/

http://www.youtube.com/watch?v=nkKIYeIpyrM

http://www.youtube.com/watch?v=tpLg4yfV9zc

http://www.youtube.com/watch?v=wqCKPFm2J_s

http://www.youtube.com/watch?v=8NrPR_FGb9s

+pl kirjoitti:

"VHF antaa vähän virikkeitä, paljon mielenkiintoisempaa on katsella AISsista minkä nimisiä laivoja menee ohi"

VHFää, AISia mielenkiintoisempia virkkeitä tiikkikabiiniin:

http://www.virtualskipper.com/

http://www.youtube.com/watch?v=nkKIYeIpyrM

http://www.youtube.com/watch?v=tpLg4yfV9zc

http://www.youtube.com/watch?v=wqCKPFm2J_s

http://www.youtube.com/watch?v=8NrPR_FGb9s

Lue lisää

Ei ole tapana availla kaiken maailman viruslinkkejä, etenkään noin epäilyttävän esipuheen jälkeen. Lienkö linkeissä
- pornoa?
- rubikin kuution ratkaisuja?
- shakkiotteluja?
- kokkiohjelmia?

Vai mitä voi harrastaa viihtyisässä tiikkisalongissa avomeripurjehduksen aikana?

20+4 kirjoitti:

Kännykkä ja satelliittipuhelin. Olennaista on saada yhteys ammattilaisiin, siis viranomaisiin.

Jos veneesi on keskellä väylää etkä pääse liikkeelle ja suuri laiva lähestyy, numeroon ajattelisit soittaa?

Mika22 kirjoitti:

Jos veneesi on keskellä väylää etkä pääse liikkeelle ja suuri laiva lähestyy, numeroon ajattelisit soittaa?

Melo pois.

Jurristikko kirjoitti:

Ei ole tapana availla kaiken maailman viruslinkkejä, etenkään noin epäilyttävän esipuheen jälkeen. Lienkö linkeissä
- pornoa?
- rubikin kuution ratkaisuja?
- shakkiotteluja?
- kokkiohjelmia?

Vai mitä voi harrastaa viihtyisässä tiikkisalongissa avomeripurjehduksen aikana?

Lue lisää

"Vai mitä voi harrastaa viihtyisässä tiikkisalongissa avomeripurjehduksen aikana? "

Pohtia kuinka paljon on hometta paneelien takana ja suunnitella puupintojen lakkausta yms.

Kummia väitteitä kirjoitti:

Joo. Tämä on mielenkiintoinen ilmiö. Palstalla on useita viestiketjuita, joissa vakavalla naamalla perustellaan, miksi VHF:llä ei tee mitään. (Voi tietysti olla kaikissa yksi ja sama heikkopäinen höpöttäjä). Mistäköhän tuollainen ajattelu syntyy? En keksi muuta järjellistä selitystä kuin sen, että VHF:n moittija ei ole yrityksestään huolimatta saanut radiolupaa. Eikä tämäkään selitys tunnu hyvältä, koska ei se tutkinto häävin vaikea ole. Vai onko?

Mutta vielä yhteenvetona niille, jotka eivät asiaa tunne: älkää uskoko väitteitä VHF:n hyödyttömyydestä. Jos harrastatte avomeripurjehdusta kännykkäverkon ulkopuolella, hankkikaa veneeseenne VHF. Se on hyvä, halpa ja helppo turvavaruste, josta voi olla iloa muutenkin (esim. isojen satamien lähellä laivaliikenteen seuraaminen VTS:ää kuuntelemalla).

Lue lisää

"Jos harrastatte avomeripurjehdusta kännykkäverkon ulkopuolella, hankkikaa veneeseenne VHF."

Enneminkin veneilkää avomerellä siten, että tulette omin avuin pois. Verothan on muutenkin tällä kevyet, tyhmä olet jos sitä tajuat et.

Eiköhän riitä... kirjoitti:

Älä nyt jaksa jauhaa siitä kännykästä.

Kännykkä on kuiviin olosuhteisiin suunniteltu laite, joka vaatii toimiakseen kännykkäverkon.

Kännykkäverkko ulottuu parhaimmillaan noin 5--6 mailin päähän rannikosta. Sitä kauempana kännykällä ei tee MITÄÄN.

Satelliittipuhelin toimii kaikkialla maapallolla. Hätätilanteessa sillä voi kutsua apua, kunhan tietää mihin numeroon pitää missäkin soittaa. Satelliittipuhelimella ei voi (toisin kuin kännykällä) soittaa edes hätänumeroihin, ellei laitteessa ole voimassa olevaa liittymää, jonka laskut on maksettu. Halvin liittymä maksaa 50 euroa/kk puhelut.

VHF:n käyttö ei maksa mitään, ja sillä saa yhdellä kutsulla yhteyden kaikkiin 15--25 mailin etäisyydellä oleviin kauppa-aluksiin, 25--35 mailin etäisyydellä oleviin maa-asemiin ja 10--20 mailin etäisyydellä oleviin huviveneisiin (jos niissä on VHF).

Itämerellä ei ole purjehduskauden aikana sellaista paikkaa, jossa VHF-hätäkutsua ei kuulisi kukaan.

Riittikö?

Harkitse vähän, ennen kuin levität väärää tietoa julkisesti kanssaveneilijöille, joista osa voi olla aivan aloittelijoita.

Lue lisää

"Itämerellä ei ole purjehduskauden aikana sellaista paikkaa, jossa VHF-hätäkutsua ei kuulisi kukaan."

Sehän on veneilyn tarkoitus, joutua hätään. itämerellä on purejhdittu tuhansia vuosia ilman vhf:ää ja ilman hätää.

+2+3 kirjoitti:

"Vai mitä voi harrastaa viihtyisässä tiikkisalongissa avomeripurjehduksen aikana? "

Pohtia kuinka paljon on hometta paneelien takana ja suunnitella puupintojen lakkausta yms.

Lue lisää

Eipä purjehduskauden aikana juuri tule mietittyä tulevia huoltoja. Mitä kevätkaudella ei saa tehtyä ennnen vesillelaskua, niin huolimatta kaikesta hyvästä aikomuksesta, se jää purjehduskaudella myös tekemättä ja on seuraavan vuonna edessä.

Veneen sisustuksen tiikkipintojen lakkauksesta on kahta mielipidettä, toiset käyttävät vain öljyä, mutta itse olisin nimimerkin 2 3 kanssa samaa mieltä, täysmatta lakka on kyllä hyvä tavara vanhempaan tiikkipintaan. Se vaalentaa hieman ja peittää kaikki pienet naarmut ja aiemman pinnoitteen halkeilut (ei peilaa), kevyt hionta riittää pohjakäsittelyksi ja kertasivelyllä saa kymmenkunta vuotta (tai kauemmin jos vaatimustaso ei niin kova kuin minulla) kestävän silkinhienon pinnan.

Purjehduksen aikana tosin sisällä tulee käytyä lähinnä torkuilla tai vessassa tai välipalalla. Muutoin aika menee enemmän sitlootassa merta katsellen.

Niin, siitä homeesta: Puhtaus pitää homeen poissa, vene tyhjäksi syksyllä ja perusteellinen siivous ennen talvisäilytystä, erityisesti pentterin alueelta. Myös "panelien takaa" murut veks! Näinä kosteina talvina (kuten viime marras-joulukuu) kannattaa käydä kuitenkin katsomassa miten vene talvehtii. Jos näkyy homehahtuvaa niin Starbrite Mildew Remover poistaa sen eikä aineella käsiteltyihin pintoihin tule mitään uudestaan.

Näin kun toimit niin sinunkaan ei tarvitse purjehduksen aikana pohtia mitään home sweet home juttuja ;)

dfdfewfdsfew kirjoitti:

Jos ne kuulevat sen. Tai vaivautuvat kuulemaan. Kukaan ei voi todistaa vastaan, jos aluksen päällikkö ilmoittaa myöhemmin kysyttäessä, että mitään hätäkutsua ei oltu kuultu.

Hölmöjä tosiaan on. Kaikki ne, jotka täällä hehkuttavat VHF:n hyvyyttä ja ylivoimaisuutta. He ovat yksinkertaisesti joko tyhmiä tai tietämättömiä tai molempia.

Viranomaisten saamat hätäpuhelut sen sijaan nauhoitetaan ja muutenkin he tietävät toimivansa virkavastuulla ja ovat ylipäätään valinneet sellaisen ammatin ja tehtävän, jossa näiden juttujen hoitaminen kuuluu toimenkuvaan.

Ai niin, muuten: kirjoittajahan ei edes puhu hätäkutsusta vaan yleensä vhf-kutsusta. Eli hänen väitteensä on vielä enemmän roskaa, koska sellaista velvoitetta ei ole säädetty. Kuunteluvelvoite saattaa olla yhä voimassa (varmaa tietoa en ole netistä löytänyt) ja erikseen on voimassa velvoite toimia, jos havaitsee hätätilanteen. Mutta tavalliseen kutsuun ei ole mitään pakkoa vastata. Aivan kuten ei ole pakko vastata puhelimeenkaan, jos se sattuu soimaan. Eli laivalla voidaan mitään lakia rikkomatta ignoorata tavallinen radiokutsu eikä siitä seuraa mitään jälkiselvittelyjäkään, jos kutsujana ei satu olemaan VTS tai muu viranomaistaho.

Lue lisää

Laivoissa on VDR. Jos jätät hätäkutsun vastaamatta, ei ole mahdotonta todistaa, että se on kuultu.

Jurristikko kirjoitti:

Eipä purjehduskauden aikana juuri tule mietittyä tulevia huoltoja. Mitä kevätkaudella ei saa tehtyä ennnen vesillelaskua, niin huolimatta kaikesta hyvästä aikomuksesta, se jää purjehduskaudella myös tekemättä ja on seuraavan vuonna edessä.

Veneen sisustuksen tiikkipintojen lakkauksesta on kahta mielipidettä, toiset käyttävät vain öljyä, mutta itse olisin nimimerkin 2 3 kanssa samaa mieltä, täysmatta lakka on kyllä hyvä tavara vanhempaan tiikkipintaan. Se vaalentaa hieman ja peittää kaikki pienet naarmut ja aiemman pinnoitteen halkeilut (ei peilaa), kevyt hionta riittää pohjakäsittelyksi ja kertasivelyllä saa kymmenkunta vuotta (tai kauemmin jos vaatimustaso ei niin kova kuin minulla) kestävän silkinhienon pinnan.

Purjehduksen aikana tosin sisällä tulee käytyä lähinnä torkuilla tai vessassa tai välipalalla. Muutoin aika menee enemmän sitlootassa merta katsellen.

Niin, siitä homeesta: Puhtaus pitää homeen poissa, vene tyhjäksi syksyllä ja perusteellinen siivous ennen talvisäilytystä, erityisesti pentterin alueelta. Myös "panelien takaa" murut veks! Näinä kosteina talvina (kuten viime marras-joulukuu) kannattaa käydä kuitenkin katsomassa miten vene talvehtii. Jos näkyy homehahtuvaa niin Starbrite Mildew Remover poistaa sen eikä aineella käsiteltyihin pintoihin tule mitään uudestaan.

Näin kun toimit niin sinunkaan ei tarvitse purjehduksen aikana pohtia mitään home sweet home juttuja ;)

Lue lisää

"Näin kun toimit niin sinunkaan ei tarvitse purjehduksen aikana pohtia mitään home sweet home juttuja ;) "

Mulla ei ole mitään puuvenettä, joten home ja lakkausjuttuja ei todellakaan tarvitse miettiä, toisin kuin puuveneilijöiden.

http://www.leemarine.com/vessels/183/800_600/1995-Carroll-Marine-Mumm-36-4.jpg

+2+3 kirjoitti:

"Näin kun toimit niin sinunkaan ei tarvitse purjehduksen aikana pohtia mitään home sweet home juttuja ;) "

Mulla ei ole mitään puuvenettä, joten home ja lakkausjuttuja ei todellakaan tarvitse miettiä, toisin kuin puuveneilijöiden.

http://www.leemarine.com/vessels/183/800_600/1995-Carroll-Marine-Mumm-36-4.jpg

Lue lisää

Sorry, en ymmärtänytkään että kommenttisi perustui pelkästään kokemattomuuteen, tiedon puutteeseen ja näiden pohjalta syntyneisiin ennakkoluuloihin. :(

Jurristikko kirjoitti:

Sorry, en ymmärtänytkään että kommenttisi perustui pelkästään kokemattomuuteen, tiedon puutteeseen ja näiden pohjalta syntyneisiin ennakkoluuloihin. :(

Itselläsi on ennakkoluuloja helpohoitoisia muovipintoja kohtaan.

Jurristikko kirjoitti:

Samoin, raketit ja soihdut ainoa missä varustus ei täytä kakkosta. 2 sammutinta jotka tarkastetaan vuorovuosin. Avomeripurjehdusta harrastetaan, eihän sitä muuten ehdi purjeveneellä mihinkään ellei välillä vedä pidempää legiä. Sitäpaitsi, auringonlaskut ja nousut merellä ovat elämyksiä.

Lue lisää

"Sitäpaitsi, auringonlaskut ja nousut merellä ovat elämyksiä. "

Ei näköjään nuo monelle riitä, aluksessa pitää olla kaikenlaisia leluja.

Mikä vika VHF:ssä? kirjoitti:

Mitä on VHF:ää vastaan? Onko amiksen vähistä lukuhommista jäänyt niin paljon traumoja, ettei kykene radiotutkintoa suorittamaan, vai mistä on kyse?

Jos liikkuu vesillä vain saariston tuntumassa (tai veneilee vain virtuaallisesti täällä) niin VHF:n käytön tarpeellisuus hämärtyy.

Kun liikut alempana itämerellä, niin veharilla on todellista käyttöä. mm. säätiedot viimeisimmät muutokset säätiedoissa(Tämä siis silloin kun olet muiden verkkojen ulkopuolella) ja satamissa vapaat paikat. Olen kokenut laitteen tärkeäksi siellä. Viimeksi Visbyystä tullessa keli oli aika vaikea. Kun olimme vehdanneet jonkin aikaa lähes paikallamme meihin otettiin yhteyttä veharilla ruotsinmerivartiosta " alus joka kulkee suunnassa se ja nopeudella se ota yhteys kanavalla se." halusivat tietää onko ongelmia - miten muuten olisivat ottaneet yhteyttä?
Laivoilla on velvollisuus kuunnella veharia - ei se ole mikään suositus.

+2+3 kirjoitti:

Itselläsi on ennakkoluuloja helpohoitoisia muovipintoja kohtaan.

Tarkoititko nyt sitä Mummin ulkokuoren helppoa kuorittavuutta? Ja toisaalta, miksi piskuisen X-79:n omistaja laittaa linkkejä Mummiin tai viitteitä muihin veneisiin, jotka ovat vain poikasen märkiä päiväunia.

Ja ennen kaikkea, eikö riitä, että floodaat jutuillasi ennestään jo yhden palstan osion. Käytös on vastoin tärkeimpiä netikettisääntöjä, häivy tai ala käyttäytyä.

meehän siitä kirjoitti:

Tarkoititko nyt sitä Mummin ulkokuoren helppoa kuorittavuutta? Ja toisaalta, miksi piskuisen X-79:n omistaja laittaa linkkejä Mummiin tai viitteitä muihin veneisiin, jotka ovat vain poikasen märkiä päiväunia.

Ja ennen kaikkea, eikö riitä, että floodaat jutuillasi ennestään jo yhden palstan osion. Käytös on vastoin tärkeimpiä netikettisääntöjä, häivy tai ala käyttäytyä.

Lue lisää

"Käytös on vastoin tärkeimpiä netikettisääntöjä, häivy tai ala käyttäytyä. "

Älä sitten edes avaa nettiä.

052398 kirjoitti:

"Käytös on vastoin tärkeimpiä netikettisääntöjä, häivy tai ala käyttäytyä. "

Älä sitten edes avaa nettiä.

Että hyvin käyttäytyvienkö pitäisi pysyä pois netistä, että laisesi saisivat mellastaa vapaasti?

Eiköhän riitä... kirjoitti:

Älä nyt jaksa jauhaa siitä kännykästä.

Kännykkä on kuiviin olosuhteisiin suunniteltu laite, joka vaatii toimiakseen kännykkäverkon.

Kännykkäverkko ulottuu parhaimmillaan noin 5--6 mailin päähän rannikosta. Sitä kauempana kännykällä ei tee MITÄÄN.

Satelliittipuhelin toimii kaikkialla maapallolla. Hätätilanteessa sillä voi kutsua apua, kunhan tietää mihin numeroon pitää missäkin soittaa. Satelliittipuhelimella ei voi (toisin kuin kännykällä) soittaa edes hätänumeroihin, ellei laitteessa ole voimassa olevaa liittymää, jonka laskut on maksettu. Halvin liittymä maksaa 50 euroa/kk puhelut.

VHF:n käyttö ei maksa mitään, ja sillä saa yhdellä kutsulla yhteyden kaikkiin 15--25 mailin etäisyydellä oleviin kauppa-aluksiin, 25--35 mailin etäisyydellä oleviin maa-asemiin ja 10--20 mailin etäisyydellä oleviin huviveneisiin (jos niissä on VHF).

Itämerellä ei ole purjehduskauden aikana sellaista paikkaa, jossa VHF-hätäkutsua ei kuulisi kukaan.

Riittikö?

Harkitse vähän, ennen kuin levität väärää tietoa julkisesti kanssaveneilijöille, joista osa voi olla aivan aloittelijoita.

Lue lisää

Väittämäsi eivät täysin pidä paikkaansa. Kännykällä on kokemusperäisesti havaittu olevan toimiva kenttä (purjeveneen istumalaatikon korkeudella vedenpinnasta) koko Helsinki-Tallinna ja myös Tallinna-Porkkala -välin.
Ja Kipparissa muutama vuosi sitten olleessa jutussa erään veneen koneongelmista kävi selväksi, ettei parinkymmenen mailin päässä rannasta saatu yhteyttä Latvian merivartiostoon. Väite, ettei Itämerellä olisi paikkaa, jossa VHF-kutsua ei kuultaisi, osoittaa lujaa mutta perusteetonta luottamusta. Ikävää asiassa on se, että tämän luottamuksen havaitsee todennäköisesti virheelliseksi varsin kohtalokkaalla tavalla.

10+10 kirjoitti:

Väittämäsi eivät täysin pidä paikkaansa. Kännykällä on kokemusperäisesti havaittu olevan toimiva kenttä (purjeveneen istumalaatikon korkeudella vedenpinnasta) koko Helsinki-Tallinna ja myös Tallinna-Porkkala -välin.
Ja Kipparissa muutama vuosi sitten olleessa jutussa erään veneen koneongelmista kävi selväksi, ettei parinkymmenen mailin päässä rannasta saatu yhteyttä Latvian merivartiostoon. Väite, ettei Itämerellä olisi paikkaa, jossa VHF-kutsua ei kuultaisi, osoittaa lujaa mutta perusteetonta luottamusta. Ikävää asiassa on se, että tämän luottamuksen havaitsee todennäköisesti virheelliseksi varsin kohtalokkaalla tavalla.

Lue lisää

Oletko kokeillut soittaakin vai ainoastaan katsonut pylväitä. Itse olen useamman kerran havainnut, että 1-2 pylvään kenttä avomerellä ei mahdollista puheluita. Tämä on tapahtunut sekä Helsinki Tallinna välillä että Ahvenanmerellä. Tuttu ajoi karille 7 M Viron rannikosta (siis mantereesta) ja ei saanut kännykällä soitettua.

???? kirjoitti:

Että hyvin käyttäytyvienkö pitäisi pysyä pois netistä, että laisesi saisivat mellastaa vapaasti?

"Että hyvin käyttäytyvienkö pitäisi pysyä pois netistä, että laisesi saisivat mellastaa vapaasti?"

Mahtaa ketuttaa X-79, joten tässä sitä itseään:

http://www.x79.dk/

luulo ennen kokemust kirjoitti:

Jos liikkuu vesillä vain saariston tuntumassa (tai veneilee vain virtuaallisesti täällä) niin VHF:n käytön tarpeellisuus hämärtyy.

Kun liikut alempana itämerellä, niin veharilla on todellista käyttöä. mm. säätiedot viimeisimmät muutokset säätiedoissa(Tämä siis silloin kun olet muiden verkkojen ulkopuolella) ja satamissa vapaat paikat. Olen kokenut laitteen tärkeäksi siellä. Viimeksi Visbyystä tullessa keli oli aika vaikea. Kun olimme vehdanneet jonkin aikaa lähes paikallamme meihin otettiin yhteyttä veharilla ruotsinmerivartiosta " alus joka kulkee suunnassa se ja nopeudella se ota yhteys kanavalla se." halusivat tietää onko ongelmia - miten muuten olisivat ottaneet yhteyttä?
Laivoilla on velvollisuus kuunnella veharia - ei se ole mikään suositus.

Lue lisää

Me taas ilman vhfää ylitettiin viime kesänä peräti suomenlahti tallinaan. Lähtiessä porkkalan tienoilta oli tuulta 15 m/s ja puolivälistä eteenpäin 19 m/s. Viina oli halpaa ja hauskaa oli.

Joakim_ kirjoitti:

En ole missään vaiheessa väittänyt, että katsastusohjeiden perusteella vakutuusyhtiö voisi evätä korvauksen. Sen sijaan olen väittänyt, että juuri ja juuri 3-luokan varustus ei täytä keskellä Itämerta liikuttaessa vakuutusehtoa
"40.6.1
Veneen on oltava käytettäessä merikelpoisessa
kunnossa sekä riittävästi varustettu ja miehitetty
ottaen huomioon veneen tyyppi, koko ja kulkualue."

Jos veneessä on 2-luokan mukainen varustus, siinä on erillinen starttiakku, joka ei tyhjene vahingossa kulkuvaloilla tms. Yleensä pahat onnettomuudet ovat monen tekijän summa ja katsastussäännöillä jne. pyritään siihen, että virheet eivät helposti johda vakaviin onnettumuuksiin. Ei nyt ihan harvinainen tapaus tuo akun tyhjeneminen.

Ei VHF mikään pomminvarma tietysti ole. Sillä kuitenkin voi saada yhteyden avomerelläkin kun taas kännykällä siihen ei ole pienintäkään mahdollisuutta.

Lue lisää

"Ei VHF mikään pomminvarma tietysti ole. Sillä kuitenkin voi saada yhteyden avomerelläkin kun taas kännykällä siihen ei ole pienintäkään mahdollisuutta. "

Mutta vhf.ttömät eivät teitä kuule ja meitä on paljon. Ympärilläsi vhf:tömiä veneitä 10 kpl ja huutelet turhaan vhf:ään, turha laite siis.

Joakim_ kirjoitti:

Oletko kokeillut soittaakin vai ainoastaan katsonut pylväitä. Itse olen useamman kerran havainnut, että 1-2 pylvään kenttä avomerellä ei mahdollista puheluita. Tämä on tapahtunut sekä Helsinki Tallinna välillä että Ahvenanmerellä. Tuttu ajoi karille 7 M Viron rannikosta (siis mantereesta) ja ei saanut kännykällä soitettua.

Lue lisää

Onhan tuokin tapa markkinoida huhaata, pelotella. Rannikojen läheisyydessä pitää varoa kiviä erityisesti varsinkin virossa, jossa tunnetusti rannat ovat matalia ja hiekkasärkät liikkuvat.

Jos sinun on pakko ollut ISAF Offshore Special Regulations takia hankkia vhf:ä, ei sitä tarvitse tuputtaa kaikille.

Pätevää porukkaa kirjoitti:

Itämerellä seilaavien kauppalaivojen päällystö ei ole sellaisia ihmisiä kuin sinä.

Kyllä he hätäkutsuihin vastaavat.

Hätäkutsujen hoitaminen nimittäin kuuluu heidän ammattinsa toimenkuvaan. Etkö sitä tiennyt?

Itse asiassa ensimmäinen hätäkutsun vastaanottanut on jopa hätäviestiliikenteen johtaja siihen asti, kunnes viranomainen ottaa tehtävän häneltä. Näin kävi muun muassa Estonian tapauksessa, jossa Silja Europa johti hätäviestiliikennettä aluksi aika pitkään.

Ja sinne ei sitten saa mennä ensimmäisen mayday-kutsun jälkeen huutelemaan yhtään mitään, mikä ei suoraan liity pelastustoimiin. Ja mayday-liikenteen johtajan määräyksiä on noudatettava.

Tosipaikassa nämä ovat vähän erilaisia aikuisten ja ammattilaisten juttuja kuin netissä viisastelu...

Lue lisää

"Tosipaikassa nämä ovat vähän erilaisia aikuisten ja ammattilaisten juttuja kuin netissä viisastelu... "

Harrasteveneilijöillä ei ole tarvetta veneillä vaikeissa olosuhteissa, joten kauppamerenkulun vetäminen keskusteluun ja vhf hankkiminen itämerellä liikkuvaan huvialukseen on hölmöä, paitsi jos sitä vaikkapa saimaan kanavan jatkuvassa kelaamisessa tarvitsee.

1+11 kirjoitti:

"Ei VHF mikään pomminvarma tietysti ole. Sillä kuitenkin voi saada yhteyden avomerelläkin kun taas kännykällä siihen ei ole pienintäkään mahdollisuutta. "

Mutta vhf.ttömät eivät teitä kuule ja meitä on paljon. Ympärilläsi vhf:tömiä veneitä 10 kpl ja huutelet turhaan vhf:ään, turha laite siis.

Lue lisää

Vuoden toiseksi tyhmin avautuminen. Ja taitaapi olla samalla näppiksellä tukeva kaksoisjohto jo tammikuun alussa.

0j34 kirjoitti:

"Tosipaikassa nämä ovat vähän erilaisia aikuisten ja ammattilaisten juttuja kuin netissä viisastelu... "

Harrasteveneilijöillä ei ole tarvetta veneillä vaikeissa olosuhteissa, joten kauppamerenkulun vetäminen keskusteluun ja vhf hankkiminen itämerellä liikkuvaan huvialukseen on hölmöä, paitsi jos sitä vaikkapa saimaan kanavan jatkuvassa kelaamisessa tarvitsee.

Lue lisää

Ai harrasteveneilijällä ei ole tarvetta lähteä Itämeren poikki? Vaikeat olosuhteet voivat tulla muulloinkin kuin ulkoisesti huonoissa oloissa. Kauppamerenkulkua ei tarvitse erikseen vetää keskusteluun mukaan, se on siellä samalla merellä kuin mekin joka tapauksessa.

1+11 kirjoitti:

"Ei VHF mikään pomminvarma tietysti ole. Sillä kuitenkin voi saada yhteyden avomerelläkin kun taas kännykällä siihen ei ole pienintäkään mahdollisuutta. "

Mutta vhf.ttömät eivät teitä kuule ja meitä on paljon. Ympärilläsi vhf:tömiä veneitä 10 kpl ja huutelet turhaan vhf:ään, turha laite siis.

Lue lisää

En taida hätätilanteessa ihan hirveästi menettää, jos sinä et kuule hätäkutsuani.

Jos on oikein tosipaikka, ehkä jopa päinvastoin...

;-)

Joakim_ kirjoitti:

Oletko kokeillut soittaakin vai ainoastaan katsonut pylväitä. Itse olen useamman kerran havainnut, että 1-2 pylvään kenttä avomerellä ei mahdollista puheluita. Tämä on tapahtunut sekä Helsinki Tallinna välillä että Ahvenanmerellä. Tuttu ajoi karille 7 M Viron rannikosta (siis mantereesta) ja ei saanut kännykällä soitettua.

Lue lisää

Kännykällä on maksimi yhteysetäisyys 32 kilometriä. Tämä johtuu sen käyttämästä tekniikasta, ei radioaaltojen etenemästä. GSM on aikajakoinen järjestelmä, jossa on jo suunnitteluvaiheessa hyväksytty tuo kilometrirajoite.

Aikajakoinen järjestelmä tarkoittaa sitä, että jokaiselle käyttäjälle on yksi aikaväli jokaisesta fyysisestä radiotaajuudesta. Jos yhteysetäisyys on yli 32 kilometriä, menee lähete seuraavaan aikaväliin (johtuen siitä, että radiolähete on matkalla liian kauan) ja sitä ei voida lukea/dekoodata takaisin puheeksi.

Minkälaiseen lähteeseen mahdat perustaa huonon arvostuksesi vhf:n luotettavuudessa?

Miksi et arvosta VHF:ää lähetysvälineenä? Mikä on "lähetysväline"?

Arvostusta? kirjoitti:

Miksi et arvosta VHF:ää lähetysvälineenä? Mikä on "lähetysväline"?

"Miksi et arvosta VHF:ää lähetysvälineenä? "

James Cookille riitti kompassi, kartta, sitrushedelmiä, maalaisjärki ja sään ja luonnon kunnioitus. Itämeri on pieni sisäjärvi ja saa olla todella tumpelo, että itämerellä joutuu merihätään.

Itämerellä vhf:stä on huviveneessä hyötyä ainoastaan aktiiviselle saimaan kanavan käyttäjälle, vhf:llä varustettu alus ei tarvitse luotsia.

Valtamerille kannattaa ottaa ennemmin sateliiittipuhelin kuin vhf.

,ll+ kirjoitti:

"Miksi et arvosta VHF:ää lähetysvälineenä? "

James Cookille riitti kompassi, kartta, sitrushedelmiä, maalaisjärki ja sään ja luonnon kunnioitus. Itämeri on pieni sisäjärvi ja saa olla todella tumpelo, että itämerellä joutuu merihätään.

Itämerellä vhf:stä on huviveneessä hyötyä ainoastaan aktiiviselle saimaan kanavan käyttäjälle, vhf:llä varustettu alus ei tarvitse luotsia.

Valtamerille kannattaa ottaa ennemmin sateliiittipuhelin kuin vhf.

Lue lisää

"Itämeri on pieni sisäjärvi ja saa olla todella tumpelo, että itämerellä joutuu merihätään."

Kisa vuoden 2013 tyhmimmästä kommentista on alkanut!

Herra Sisäjärvi näyttää heti ensimmäisessä alkuerässä, mistä kana pissii. Finaalipaikka on käytännössä jo taskussa.

,ll+ kirjoitti:

"Miksi et arvosta VHF:ää lähetysvälineenä? "

James Cookille riitti kompassi, kartta, sitrushedelmiä, maalaisjärki ja sään ja luonnon kunnioitus. Itämeri on pieni sisäjärvi ja saa olla todella tumpelo, että itämerellä joutuu merihätään.

Itämerellä vhf:stä on huviveneessä hyötyä ainoastaan aktiiviselle saimaan kanavan käyttäjälle, vhf:llä varustettu alus ei tarvitse luotsia.

Valtamerille kannattaa ottaa ennemmin sateliiittipuhelin kuin vhf.

Lue lisää

James Cookilla oli mukanaan kaikki viesti- ja navigointivälineet, joita oli saatavana.

Mutta VHF:stä ei silloin tiedetty mitään, joten mitä tekemistä James Cookilla on VHF:n arvostuksen kanssa?

Kisa alkoi! kirjoitti:

"Itämeri on pieni sisäjärvi ja saa olla todella tumpelo, että itämerellä joutuu merihätään."

Kisa vuoden 2013 tyhmimmästä kommentista on alkanut!

Herra Sisäjärvi näyttää heti ensimmäisessä alkuerässä, mistä kana pissii. Finaalipaikka on käytännössä jo taskussa.

Lue lisää

""Itämeri on pieni sisäjärvi ja saa olla todella tumpelo, että itämerellä joutuu merihätään."

Kisa vuoden 2013 tyhmimmästä kommentista on alkanut!"

Kirjoitus oli siis faktaa, koska noin hermostuit. Et pystynyt vastamaan tieteellisellä vastaväitteellä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Itämeri
"Itämeren pääaltaan pituus Tanskasta Suomen eteläosaan on noin 1600 kilometriä, ja keskileveydeltään se on noin 190 kilometriä.
"

Ja liittyy mihin? kirjoitti:

James Cookilla oli mukanaan kaikki viesti- ja navigointivälineet, joita oli saatavana.

Mutta VHF:stä ei silloin tiedetty mitään, joten mitä tekemistä James Cookilla on VHF:n arvostuksen kanssa?

Lue lisää

"Ja liittyy mihin?"

Kysymykseen: Miksi et arvosta VHF:ää lähetysvälineenä?

"Mutta VHF:stä ei silloin tiedetty mitään, joten mitä tekemistä James Cookilla on VHF:n arvostuksen kanssa?"

James Cookia kannatta arvostaa eikä elektroniikkaa joka tiukan paikan tullen ei tietenkään toimi. James cookin tyylillä tiukkoja paikkoja vältellään, fiksu merenkulkija hän toisin kuin nykyajan leluihin hurahtaneet hörhöt.

0ppl kirjoitti:

""Itämeri on pieni sisäjärvi ja saa olla todella tumpelo, että itämerellä joutuu merihätään."

Kisa vuoden 2013 tyhmimmästä kommentista on alkanut!"

Kirjoitus oli siis faktaa, koska noin hermostuit. Et pystynyt vastamaan tieteellisellä vastaväitteellä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Itämeri
"Itämeren pääaltaan pituus Tanskasta Suomen eteläosaan on noin 1600 kilometriä, ja keskileveydeltään se on noin 190 kilometriä.
"

Lue lisää

Voi itku.

+ölk kirjoitti:

"Ja liittyy mihin?"

Kysymykseen: Miksi et arvosta VHF:ää lähetysvälineenä?

"Mutta VHF:stä ei silloin tiedetty mitään, joten mitä tekemistä James Cookilla on VHF:n arvostuksen kanssa?"

James Cookia kannatta arvostaa eikä elektroniikkaa joka tiukan paikan tullen ei tietenkään toimi. James cookin tyylillä tiukkoja paikkoja vältellään, fiksu merenkulkija hän toisin kuin nykyajan leluihin hurahtaneet hörhöt.

Lue lisää

Kerrataanpas...

James Cookilla oli mukanaan kaikki mahdolliset nykyajan lelut.

Nykypäivän James Cookilla on myös mukanaan kaikki mahdolliset nykyajan lelut.

Samoin tulevaisuuden James Cookilla 200 vuoden kuluttua.

Mikä siis olikaan pointtisi?

,ll+ kirjoitti:

"Miksi et arvosta VHF:ää lähetysvälineenä? "

James Cookille riitti kompassi, kartta, sitrushedelmiä, maalaisjärki ja sään ja luonnon kunnioitus. Itämeri on pieni sisäjärvi ja saa olla todella tumpelo, että itämerellä joutuu merihätään.

Itämerellä vhf:stä on huviveneessä hyötyä ainoastaan aktiiviselle saimaan kanavan käyttäjälle, vhf:llä varustettu alus ei tarvitse luotsia.

Valtamerille kannattaa ottaa ennemmin sateliiittipuhelin kuin vhf.

Lue lisää

Ehkä saamme joku päivä lukea Onnettomuustutkintakeskuksen selostuksesta:

"25 mailia Utöstä etelään merihätään joutuneessa purjealuksessa oli aluksen päällikön, merkonomi Sisäjärven, kuulustelupöytäkirjaan antaman selvityksen mukaan varusteina kompassi, kartta ja sitrushedelmiä. Pintapelastaja havaitsija osan sitrushedelmistä syödyn, mikä ei kuitenkaan tutkijalautakunnan mielestä riitä selittämään Sisäjärven vahvaa humalatilaa. Sisäjärvi jouduttiinkin sitomaan ja pakottamaan pelastusalukseen hänen vuotavan veneessä upotessa, vaikka Sisäjärvi itse vaati paikalle luotsia, jotta hän olisi voinut jatkaa jäljellä olevien sitrushedelmien turvin kohti Saimaan kanavaa tai vaihtoehtoisesti lähimmälle valtamerelle."

+ölk kirjoitti:

"Ja liittyy mihin?"

Kysymykseen: Miksi et arvosta VHF:ää lähetysvälineenä?

"Mutta VHF:stä ei silloin tiedetty mitään, joten mitä tekemistä James Cookilla on VHF:n arvostuksen kanssa?"

James Cookia kannatta arvostaa eikä elektroniikkaa joka tiukan paikan tullen ei tietenkään toimi. James cookin tyylillä tiukkoja paikkoja vältellään, fiksu merenkulkija hän toisin kuin nykyajan leluihin hurahtaneet hörhöt.

Lue lisää

Jo 1400-luvun lopulla Kolumbuksen kompassi oli sellainen peli, että jos siihen ilman kipparin lupaa meni edes koskemaan, seurauksena oli kuolemanrangaistus. Samanlaista oli suhtautuminen sekstanttiin 1700-luvun puolivälissä. Nämä ne vasta nykyajan leluja olivatkin, ja niiden kummankin käyttäjiä aikansa lukutaidottomat "tosimerimiehet" pitivät oikein varsinaisina hörhöinä. Oli totuttu haistelemaan tuulta ja pelkäämään Albatrossia. Herraviha oli myös laivoilla suurta.

Älä siis sotke itseäsi James Cookiin tai muihin historian suuriin navigaattoreihin...

Tutkintaselostus kirjoitti:

Ehkä saamme joku päivä lukea Onnettomuustutkintakeskuksen selostuksesta:

"25 mailia Utöstä etelään merihätään joutuneessa purjealuksessa oli aluksen päällikön, merkonomi Sisäjärven, kuulustelupöytäkirjaan antaman selvityksen mukaan varusteina kompassi, kartta ja sitrushedelmiä. Pintapelastaja havaitsija osan sitrushedelmistä syödyn, mikä ei kuitenkaan tutkijalautakunnan mielestä riitä selittämään Sisäjärven vahvaa humalatilaa. Sisäjärvi jouduttiinkin sitomaan ja pakottamaan pelastusalukseen hänen vuotavan veneessä upotessa, vaikka Sisäjärvi itse vaati paikalle luotsia, jotta hän olisi voinut jatkaa jäljellä olevien sitrushedelmien turvin kohti Saimaan kanavaa tai vaihtoehtoisesti lähimmälle valtamerelle."

Lue lisää

Olemme saaanet ko paiasta lukea, miten nykyelektroniikalla varustetut laivat ja alukset ajavat päin majakoita, kareja ja purjeveneitä. Yksi laiva meni pohjaan ja tappoi eniten, mitä itämerellä on koskaan kuollut.

Ja liittyy mihin? kirjoitti:

Kerrataanpas...

James Cookilla oli mukanaan kaikki mahdolliset nykyajan lelut.

Nykypäivän James Cookilla on myös mukanaan kaikki mahdolliset nykyajan lelut.

Samoin tulevaisuuden James Cookilla 200 vuoden kuluttua.

Mikä siis olikaan pointtisi?

Lue lisää

"Mikä siis olikaan pointtisi? "

Katsokaa elektroniikkauskovaiset telkkarista lentoturmadokumenttia, mitä teknologiaan tuudittautuminen saa aikaan kulkuvälineissä.

Merten persu? kirjoitti:

Jo 1400-luvun lopulla Kolumbuksen kompassi oli sellainen peli, että jos siihen ilman kipparin lupaa meni edes koskemaan, seurauksena oli kuolemanrangaistus. Samanlaista oli suhtautuminen sekstanttiin 1700-luvun puolivälissä. Nämä ne vasta nykyajan leluja olivatkin, ja niiden kummankin käyttäjiä aikansa lukutaidottomat "tosimerimiehet" pitivät oikein varsinaisina hörhöinä. Oli totuttu haistelemaan tuulta ja pelkäämään Albatrossia. Herraviha oli myös laivoilla suurta.

Älä siis sotke itseäsi James Cookiin tai muihin historian suuriin navigaattoreihin...

Lue lisää

"Älä siis sotke itseäsi James Cookiin tai muihin historian suuriin navigaattoreihin... "

Pitäkääteknologiauskovaiset James Cookia esikuvana. Cook tuli toimeen mm. natiivien kanssa, jotka osasivat navigoida perinteisin menetelmin.

Kisa alkoi! kirjoitti:

Voi itku.

Siinä itku tuleekin, jos ei mitään asiaa ole.

0ölk kirjoitti:

Olemme saaanet ko paiasta lukea, miten nykyelektroniikalla varustetut laivat ja alukset ajavat päin majakoita, kareja ja purjeveneitä. Yksi laiva meni pohjaan ja tappoi eniten, mitä itämerellä on koskaan kuollut.

Lue lisää

Ihana logiikka!

Nykyelektroniikka pois, tilalle sitruunoita!

2+l3 kirjoitti:

"Älä siis sotke itseäsi James Cookiin tai muihin historian suuriin navigaattoreihin... "

Pitäkääteknologiauskovaiset James Cookia esikuvana. Cook tuli toimeen mm. natiivien kanssa, jotka osasivat navigoida perinteisin menetelmin.

Lue lisää

Juu... Niin...

Ja tämä tekee nykyaikaisista navigointi- ja viestivälineistä huonoja, koska....?

Niitä käyttäviä lentokoneita putoaa ja laivoja ajaa karille?

Toisin kuin ennen vanhaan, jolloin... mitä?

Elektroniikka paha kirjoitti:

Ihana logiikka!

Nykyelektroniikka pois, tilalle sitruunoita!

"Nykyelektroniikka pois, tilalle sitruunoita! "

Mitä huudat, vitamiinit ovat välttämättömiä merenkulkijoille, nykyelektroniikka ei.

Avaa nyt vähän... kirjoitti:

Juu... Niin...

Ja tämä tekee nykyaikaisista navigointi- ja viestivälineistä huonoja, koska....?

Niitä käyttäviä lentokoneita putoaa ja laivoja ajaa karille?

Toisin kuin ennen vanhaan, jolloin... mitä?

Lue lisää

"Ja tämä tekee nykyaikaisista navigointi- ja viestivälineistä huonoja, koska....?"

ne antavat väärän turvallisuuden tunteen. Liikennelentämisessä nykyään on iso ongelma, etteivät lentäjät ole saanet koulutusta perinteisin menetelmin lentämisestä, joka on usein tarpeen poikkeustilanteissa.

http://spectrum.ieee.org/riskfactor/aerospace/aviation/air-france-flight-447-crash-caused-by-a-combination-of-factors

2+4 kirjoitti:

"Nykyelektroniikka pois, tilalle sitruunoita! "

Mitä huudat, vitamiinit ovat välttämättömiä merenkulkijoille, nykyelektroniikka ei.

Miten tiedät avomerellä, missä olet, jos et käytä gps:ää, LORANia, DECCAa tai jotakin muuta nykyelektroniikkaan perustuvaa paikannusjärjestelmää?

Minulla on veneessä mukana myös toimiva kalibroitu sekstantti, ja osaan määrittää sillä paikan taulukkokirjan avulla jotenkuten, ehkä mailin, parin tarkkuudella. Se ei ole nykyelektroniikkaa, eikä elektroniikkaa laisinkaan. En kyllä käytä sitä muuten kuin huvikseni, ja pidän plotteria aika välttämättömänä laitteena. Siksi niitä on veneessäni useita. Paperikarttojen, viivainten, kompassien, harppien jne. lisäksi.

Mitenkäs sinä?

Useampi näkyi kysyvän, miksi en oikein luota VHF:n arvoon. Lähinnä seuraavat asiat aiheuttavat epäilyn:
-itse laitteen ja antennien asennusten kunto on usein kyseenalainen eikä sitä välttämättä huomaa pelkällä kuuntelulla.
-automaattista hätälähetystä ei voi testata, täytyy vain sokkona luottaa, että se toimisi tiukan paikan tullen.
-kantama on epävarma sekä olosuhteista että laitteiden kunnosta riippuen epävarma eikä välttämättä edes kymmentä mailia ylitä => Suomenlahden ulkopuolella ei ole yllättävää, jos 10 mpk säteeltä ei vastaanottajaa löydy.

Minulla tosin on omassa veneessäni VHF, mutta olen silti miettinyt, että jos purjehdusalue jossain vaiheessa alkaa laajentua Itämeren ulkopuolelle, niin hankin satelliittipuhelimen. VHF oli aiemmin yleensä kiinni, nykyisin se on auki AIS-vastaanoton vuoksi.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Useampi näkyi kysyvän, miksi en oikein luota VHF:n arvoon. Lähinnä seuraavat asiat aiheuttavat epäilyn:
-itse laitteen ja antennien asennusten kunto on usein kyseenalainen eikä sitä välttämättä huomaa pelkällä kuuntelulla.
-automaattista hätälähetystä ei voi testata, täytyy vain sokkona luottaa, että se toimisi tiukan paikan tullen.
-kantama on epävarma sekä olosuhteista että laitteiden kunnosta riippuen epävarma eikä välttämättä edes kymmentä mailia ylitä => Suomenlahden ulkopuolella ei ole yllättävää, jos 10 mpk säteeltä ei vastaanottajaa löydy.

Minulla tosin on omassa veneessäni VHF, mutta olen silti miettinyt, että jos purjehdusalue jossain vaiheessa alkaa laajentua Itämeren ulkopuolelle, niin hankin satelliittipuhelimen. VHF oli aiemmin yleensä kiinni, nykyisin se on auki AIS-vastaanoton vuoksi.

Lue lisää

VHF:n kunto tietysti kannattaa kokeilla vähintään kerran kunnossa. Myös automaattisen hätälähetyksen eli DSC:n voi testata vaikkapa kutsumalla tuttuaan. DSC:hen sisältyy hätäkutsun lisäksi monia muitakin ominaisuuksia kuten "soittaminen" MMSI-numeron peruteella.

Mastoantennien välillä 10 M olisi todella surkea kantama. Puhumattakaan mastoantennista laivan tai maa-aseman korkeaan antenniin.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Useampi näkyi kysyvän, miksi en oikein luota VHF:n arvoon. Lähinnä seuraavat asiat aiheuttavat epäilyn:
-itse laitteen ja antennien asennusten kunto on usein kyseenalainen eikä sitä välttämättä huomaa pelkällä kuuntelulla.
-automaattista hätälähetystä ei voi testata, täytyy vain sokkona luottaa, että se toimisi tiukan paikan tullen.
-kantama on epävarma sekä olosuhteista että laitteiden kunnosta riippuen epävarma eikä välttämättä edes kymmentä mailia ylitä => Suomenlahden ulkopuolella ei ole yllättävää, jos 10 mpk säteeltä ei vastaanottajaa löydy.

Minulla tosin on omassa veneessäni VHF, mutta olen silti miettinyt, että jos purjehdusalue jossain vaiheessa alkaa laajentua Itämeren ulkopuolelle, niin hankin satelliittipuhelimen. VHF oli aiemmin yleensä kiinni, nykyisin se on auki AIS-vastaanoton vuoksi.

Lue lisää

VHF:n, kuten muidenkin veneen laitteiden tulee olla tietysti kunnossa. Niitä pitää huoltaa ajoittain. Käytännössä tämä tarkoittaa antennikaapelin vaihtamista noin 7-10 vuoden välein. Kaapelin kunnon voi myös mitata, kun vene on maissa ja masto nurin. Mulla on antennianalysaattori, jolla voi myös sen kaapelin mitata. Ja keväisin käyn aika monen veneen VHF-laitteet ja antennin kaapelin kunnon tarkistamassa/korjaamassa.


Itämereltä ei oikein läydy paikkaa, mistä ei saisi (kunnossa olevalla) VHF:llä yhteyttä vaikka niihin viranomaisiin. Puhumattakaan nyt sitten siitä tosiasiasta, että parin kymmennen mailin säteellä on lähes aina toinen alus, jossa on VHF ja se on päällä ja sitä myös kuunnellaan. Itämerellä on katkeamaton laivojen jono Kielistä Suomenlahdelle käytännössä aina.

Olen tämän kertonut usein ennenkin, mutta laitetaan uudestaan: Seilaan useita kertoja kesässä väliä Hollanti-Suomi. Kalmarista lähdön jälkeen on se pisin "avomerilegi" Hankoon tai Utööseen. Ja keskellä sitä legiä kuulen aina sekä suomen, ruotsin, että viron rannikkoasemat samanaikaisesti. Ja ne kuulevat myös minua, sen olen testannut. Antenni on veneessäni vaan 15 metrissä, mutta rannikkoasemien antennit on paljon korkeammalla.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Useampi näkyi kysyvän, miksi en oikein luota VHF:n arvoon. Lähinnä seuraavat asiat aiheuttavat epäilyn:
-itse laitteen ja antennien asennusten kunto on usein kyseenalainen eikä sitä välttämättä huomaa pelkällä kuuntelulla.
-automaattista hätälähetystä ei voi testata, täytyy vain sokkona luottaa, että se toimisi tiukan paikan tullen.
-kantama on epävarma sekä olosuhteista että laitteiden kunnosta riippuen epävarma eikä välttämättä edes kymmentä mailia ylitä => Suomenlahden ulkopuolella ei ole yllättävää, jos 10 mpk säteeltä ei vastaanottajaa löydy.

Minulla tosin on omassa veneessäni VHF, mutta olen silti miettinyt, että jos purjehdusalue jossain vaiheessa alkaa laajentua Itämeren ulkopuolelle, niin hankin satelliittipuhelimen. VHF oli aiemmin yleensä kiinni, nykyisin se on auki AIS-vastaanoton vuoksi.

Lue lisää

Älä höpötä.

Laitteiden pitää olla kunnossa ja oikein asennettu. Koskee kaikkia laitteita, VHF ei ole mikään poikkeus.

Monta muutakaan asiaa et voi testata. Mutta mikä peruste se muka on päätellä, että nämä asiat olisivat huonoja tai epäluotettavia?

Radion kantama on se mikä on. Ei siinäkään ole mitään erityisiä epävarmuuksia. Usko nyt jo, että Itämereltä et sellaista paikkaa löydä, jossa VHF-kutsuusi ei vastaa kukaan.

???? kirjoitti:

Minkälaiseen lähteeseen mahdat perustaa huonon arvostuksesi vhf:n luotettavuudessa?

Olipa hyvä että ilmoitit oman taustasi - oma arvioni vaan vahvistui. Eli TUL:n asenteet turvallisuuteen on niin ja näin. Voitko kertoa esimerkin että VHF:llä ei olisi saatu yhteyttä tuolla vesillä, jos on hätä. Eli MAYDAY MAYDAY MAYDAY - sanomaan ? (vielä jos katsastusmies on asennuksen tsekannut. Uskon kyllä että jos siihen huudetaan että onko luonnonsatamassa tilaa - tuskin kukaan vastaa.

0ppl kirjoitti:

""Itämeri on pieni sisäjärvi ja saa olla todella tumpelo, että itämerellä joutuu merihätään."

Kisa vuoden 2013 tyhmimmästä kommentista on alkanut!"

Kirjoitus oli siis faktaa, koska noin hermostuit. Et pystynyt vastamaan tieteellisellä vastaväitteellä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Itämeri
"Itämeren pääaltaan pituus Tanskasta Suomen eteläosaan on noin 1600 kilometriä, ja keskileveydeltään se on noin 190 kilometriä.
"

Lue lisää

olikohan viime vuonna kun aallonkorkeus oli tässä sisäjärvellä lähellä 10 metriä ja paljonkohan olikaan niitä haaksirikkoutuneita laivoja täällä sisäjärvellä. Itse kerran Kielistä Suomeen purjehtineena voin sanoa että sisäjärvi tuntui välillä kyllä ihan mereltä. Se väli oli se koko matka.

TUL omilla teillään kirjoitti:

Olipa hyvä että ilmoitit oman taustasi - oma arvioni vaan vahvistui. Eli TUL:n asenteet turvallisuuteen on niin ja näin. Voitko kertoa esimerkin että VHF:llä ei olisi saatu yhteyttä tuolla vesillä, jos on hätä. Eli MAYDAY MAYDAY MAYDAY - sanomaan ? (vielä jos katsastusmies on asennuksen tsekannut. Uskon kyllä että jos siihen huudetaan että onko luonnonsatamassa tilaa - tuskin kukaan vastaa.

Lue lisää

Mitähän autuutta luulet olevan katsastusmiehen katselmuksista VHF-asennusten kanssa? Tuskin heistä monikaan on niiden asiantuntija saati omistaa laitteita, joilla pystyy mittaamaan kaapeloinnin kuntoa.

Tuo mayday -kysymys on siitä hölmö, että siihen tuskin kukaan voi vastata. Jos tuollaista on tapahtunut, niin kokijat tuskin ovat enää kertomassa. Ja päinvastoin, kukaan ei voi todistaa, ettei olisi tapahtunut.

TUL kai ei liittynyt vhf-asiaan mitenkään vaan raketteihin ja siinä kohdassa he ovat epäilemättä oikeassa. Raketit ovat täysin joutavaa rahanmenoa ja ylimääräistä roinaa veneessä. Paljon typerämpi juttu kuin sammutintarkastukset, joista joka vuosi kitistään.

Joakim_ kirjoitti:

VHF:n kunto tietysti kannattaa kokeilla vähintään kerran kunnossa. Myös automaattisen hätälähetyksen eli DSC:n voi testata vaikkapa kutsumalla tuttuaan. DSC:hen sisältyy hätäkutsun lisäksi monia muitakin ominaisuuksia kuten "soittaminen" MMSI-numeron peruteella.

Mastoantennien välillä 10 M olisi todella surkea kantama. Puhumattakaan mastoantennista laivan tai maa-aseman korkeaan antenniin.

Lue lisää

Sekoitat vähän asioita. Selektiivikutsun eli MMSI-lla kutsumisen voi toki testata, mutta ei hätäkutsua, sitä nappia kun ei saa painella koemielessä. Siihen kai perhepurjehtija viittasi?

Mitenkähän monen suomalaisen veneen vhf-laitteita muuten ikinä testataan saati huolletaan?

Kuuluvuudesta mielenkiintoinen havainto: minulla on veneessä käsi-VHF. Kuuntelen joskus huvikseni VTS-kanavaa. Olen huomannut sellaisen vähän yllättävän ilmiön, että VTS-keskuksen lähete lakkaa kuulumasta jo Hevosten kohdilla, mutta Vuosaaren satamassa tai satamaväylällä olevien lähetys kuuluu. Kuvittelisi asian olevan päinvastoin eli että VTS kuuluu kauimmas.

2+l3 kirjoitti:

"Älä siis sotke itseäsi James Cookiin tai muihin historian suuriin navigaattoreihin... "

Pitäkääteknologiauskovaiset James Cookia esikuvana. Cook tuli toimeen mm. natiivien kanssa, jotka osasivat navigoida perinteisin menetelmin.

Lue lisää

Cook kuitenkin ajoi laivansa Suuren Valliriutan koralleihin, josta pelastuminen oli hiuskarvan varassa. Ja natiivien kanssa hän tuli niin hyvin toimeen, että natiivit hänet tappoivat.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Useampi näkyi kysyvän, miksi en oikein luota VHF:n arvoon. Lähinnä seuraavat asiat aiheuttavat epäilyn:
-itse laitteen ja antennien asennusten kunto on usein kyseenalainen eikä sitä välttämättä huomaa pelkällä kuuntelulla.
-automaattista hätälähetystä ei voi testata, täytyy vain sokkona luottaa, että se toimisi tiukan paikan tullen.
-kantama on epävarma sekä olosuhteista että laitteiden kunnosta riippuen epävarma eikä välttämättä edes kymmentä mailia ylitä => Suomenlahden ulkopuolella ei ole yllättävää, jos 10 mpk säteeltä ei vastaanottajaa löydy.

Minulla tosin on omassa veneessäni VHF, mutta olen silti miettinyt, että jos purjehdusalue jossain vaiheessa alkaa laajentua Itämeren ulkopuolelle, niin hankin satelliittipuhelimen. VHF oli aiemmin yleensä kiinni, nykyisin se on auki AIS-vastaanoton vuoksi.

Lue lisää

Pohjaläpivientien ja letkujen kunto on usein kyseenalalinen. Siksi en koskaan laske venettäni vesille. Olen ajatellut, että...

Jatka tuohon mitä hyvänsä satut keksimään. Joka tapauksessa sekä vhf-laitteen että antennien asennusten kunto on aivan omasta itsestä kiinni. Jos joku toinen lyö asian laimin, se ei heikennä minun laitteistoni luotettavuutta milliäkään.

7+18 kirjoitti:

Sekoitat vähän asioita. Selektiivikutsun eli MMSI-lla kutsumisen voi toki testata, mutta ei hätäkutsua, sitä nappia kun ei saa painella koemielessä. Siihen kai perhepurjehtija viittasi?

Mitenkähän monen suomalaisen veneen vhf-laitteita muuten ikinä testataan saati huolletaan?

Kuuluvuudesta mielenkiintoinen havainto: minulla on veneessä käsi-VHF. Kuuntelen joskus huvikseni VTS-kanavaa. Olen huomannut sellaisen vähän yllättävän ilmiön, että VTS-keskuksen lähete lakkaa kuulumasta jo Hevosten kohdilla, mutta Vuosaaren satamassa tai satamaväylällä olevien lähetys kuuluu. Kuvittelisi asian olevan päinvastoin eli että VTS kuuluu kauimmas.

Lue lisää

Se hätäkutsu on myös samanlainen selektiivikutsu, kuin muutkin selektiivikutsut. Siinä siirtyy vaan vähän enemmän informaatiota ja kutsuluokka on eri. Voi hyvällä syyllä sanoa, että jos laitteesi DCS-kutsu toimii niin se hätäkutsu toimii myös. Ei se ihan sama asia ole, mutta riittävällä varmuudella tuo testi on toimiva.

Yllättävän harvassa veneessä VHF-laitteita huolletaan tai edes testataan kunnolla. Siinä kun on sellanen probleema, että veneen ollessa vedessä, luullaan ettei voi testata vaan kokeilemalla, harvemmin mittaamalla. Ja veneen ollessa maissa ja masto nurin, ei monetkaan osaa testata laitteitaan. Se on kuitenkin mahdollista ja tehtävissä alle satasen välinein.

VTS käyttää vain sen suuruista lähetystehoa, kun on tarpeen yhteyden muodostamiseksi sen toimialueella. Helsiki-VTS:n alue on aika pieni, lähetysteho on sen mukainen. Laivoissa taas helposti jää tehoasetus siihen 25W asentoon, siksi kuulet ne paremmin.
Yleensäkin kaikissa radiolähetinlaitteissa pääsääntöisesti noudatetaan periaatetta: Käytetään pienintä lähetystehoa, jolla yhteys saadaan muodostettua. Muuten varataan tarpeettomasti kanavaa sen oman toimialueen ulkopuolellakin.

sisäjärvestä kirjoitti:

olikohan viime vuonna kun aallonkorkeus oli tässä sisäjärvellä lähellä 10 metriä ja paljonkohan olikaan niitä haaksirikkoutuneita laivoja täällä sisäjärvellä. Itse kerran Kielistä Suomeen purjehtineena voin sanoa että sisäjärvi tuntui välillä kyllä ihan mereltä. Se väli oli se koko matka.

Lue lisää

"Kielistä Suomeen purjehtineena voin sanoa että sisäjärvi tuntui välillä kyllä ihan mereltä"

Taisi matkalla jäädä sisäjärven suolapitoisuus opiskelematta.

Elektroniikka paha kirjoitti:

Miten tiedät avomerellä, missä olet, jos et käytä gps:ää, LORANia, DECCAa tai jotakin muuta nykyelektroniikkaan perustuvaa paikannusjärjestelmää?

Minulla on veneessä mukana myös toimiva kalibroitu sekstantti, ja osaan määrittää sillä paikan taulukkokirjan avulla jotenkuten, ehkä mailin, parin tarkkuudella. Se ei ole nykyelektroniikkaa, eikä elektroniikkaa laisinkaan. En kyllä käytä sitä muuten kuin huvikseni, ja pidän plotteria aika välttämättömänä laitteena. Siksi niitä on veneessäni useita. Paperikarttojen, viivainten, kompassien, harppien jne. lisäksi.

Mitenkäs sinä?

Lue lisää

"Miten tiedät avomerellä, missä olet, jos et käytä gps:ää, LORANia, DECCAa tai jotakin muuta nykyelektroniikkaan perustuvaa paikannusjärjestelmää?"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Navigointi#Perinteiset_menetelm.C3.A4t
"Havaintojen välillä aluksen sijaintia voidaan seurata merkintälaskulla, joka perustuu tunnetun nopeuden ja suunnan ekstrapolointiin
"

et silleen kirjoitti:

Cook kuitenkin ajoi laivansa Suuren Valliriutan koralleihin, josta pelastuminen oli hiuskarvan varassa. Ja natiivien kanssa hän tuli niin hyvin toimeen, että natiivit hänet tappoivat.

Lue lisää

Noin tapahtui vasta kolmannella matkalla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Cook
"
Cook oli ollut aiemmin kuuluisa hyvistä hermoistaan, mutta kolmannella matkallaan hänen mielenterveytensä oli alkanut jostain syystä horjua. Hän sai usein raivokohtauksia ja käyttäytyi toisinaan epäjohdonmukaisesti. Tämä saattoi myös olla syynä siihen, että hän menetti Havaijilla tilanteen hallinnan ja sai väkivaltaisen lopun.
"

32+4 kirjoitti:

"Kielistä Suomeen purjehtineena voin sanoa että sisäjärvi tuntui välillä kyllä ihan mereltä"

Taisi matkalla jäädä sisäjärven suolapitoisuus opiskelematta.

Tarvinneeko tuota opiskella? Mitä tarkoitit kommentilla?

Itämerellä veden suolapitoisuuden kyllä tuntee nahoissaan, opiskelematta. Vesi on sen verran suolaisempaa pääaltaassa että parta ja hiukset menevät tönköiksi, tyyny suolaantuu ja sen huomaa siitä että se imaisee ilmasta kosteuden itseensä (jos puuvillainen tyynyliina) ja auringon laskiessa suolainen kansi on hetkessä kostea, samasta suolan hygroskooppisesta ominaisuudesta johtuen.

Mutta jos haluaa opiskella niin voi katsoa linkistä:
http://www.itameriportaali.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/suolaisuusennuste/

-Mika- kirjoitti:

VHF:n, kuten muidenkin veneen laitteiden tulee olla tietysti kunnossa. Niitä pitää huoltaa ajoittain. Käytännössä tämä tarkoittaa antennikaapelin vaihtamista noin 7-10 vuoden välein. Kaapelin kunnon voi myös mitata, kun vene on maissa ja masto nurin. Mulla on antennianalysaattori, jolla voi myös sen kaapelin mitata. Ja keväisin käyn aika monen veneen VHF-laitteet ja antennin kaapelin kunnon tarkistamassa/korjaamassa.


Itämereltä ei oikein läydy paikkaa, mistä ei saisi (kunnossa olevalla) VHF:llä yhteyttä vaikka niihin viranomaisiin. Puhumattakaan nyt sitten siitä tosiasiasta, että parin kymmennen mailin säteellä on lähes aina toinen alus, jossa on VHF ja se on päällä ja sitä myös kuunnellaan. Itämerellä on katkeamaton laivojen jono Kielistä Suomenlahdelle käytännössä aina.

Olen tämän kertonut usein ennenkin, mutta laitetaan uudestaan: Seilaan useita kertoja kesässä väliä Hollanti-Suomi. Kalmarista lähdön jälkeen on se pisin "avomerilegi" Hankoon tai Utööseen. Ja keskellä sitä legiä kuulen aina sekä suomen, ruotsin, että viron rannikkoasemat samanaikaisesti. Ja ne kuulevat myös minua, sen olen testannut. Antenni on veneessäni vaan 15 metrissä, mutta rannikkoasemien antennit on paljon korkeammalla.

Lue lisää

VHF-keskustelu näyttää jostain syystä takertuneen purjeveneiden mastoantenneihin ja unohdetaan kokonaan moottoriveneet. Niilläkin tehdään paljon avomerireissuja. Useissa purjeveneissäkin antenni on kaiteessa eikä mastontopissa.

Ja kun ajattelemme merihätätilannetta, niin silloin on syytä laskea sen mukaan, että masto voi olla jo poikki.

jopas oli kirjoitti:

Pohjaläpivientien ja letkujen kunto on usein kyseenalalinen. Siksi en koskaan laske venettäni vesille. Olen ajatellut, että...

Jatka tuohon mitä hyvänsä satut keksimään. Joka tapauksessa sekä vhf-laitteen että antennien asennusten kunto on aivan omasta itsestä kiinni. Jos joku toinen lyö asian laimin, se ei heikennä minun laitteistoni luotettavuutta milliäkään.

Lue lisää

Onko sinulla mittarit, joilla testata asennukset? Osaatko käyttää niitä?

Läpiviennit sun muut ovat helppo juttu verrattuna tähän, joten vertaus oli asiaton. Sorry vaan.

Minusta perhepurjehtija on jäljillä. Vaarallisempaa kuin puuttuvat välineet on se, että mukana on väline, joka ei olekaan kunnossa ja johon siis luotetaan perusteettomasti. Ja ihan tälläkin palstalla on ollut keskusteluja havainnoista, miten vhf:n kantama ei olekaan ollut lähelläkään oletettua. Näkyy par'aikaa olevan menossa purjeveneosiossa keskustelu antenneista ja kaapeleista.

3+4 kirjoitti:

Noin tapahtui vasta kolmannella matkalla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Cook
"
Cook oli ollut aiemmin kuuluisa hyvistä hermoistaan, mutta kolmannella matkallaan hänen mielenterveytensä oli alkanut jostain syystä horjua. Hän sai usein raivokohtauksia ja käyttäytyi toisinaan epäjohdonmukaisesti. Tämä saattoi myös olla syynä siihen, että hän menetti Havaijilla tilanteen hallinnan ja sai väkivaltaisen lopun.
"

Lue lisää

Valliriutalle olisikin ollut vaikea joutua menemättä ensimmäistä kertaa Australiaan. Mutta onhan se toiki hyvä saavutus ilman elektroniikkaa joutua vakavasti karille vain joka kolmannella matkalla.

Ja Cookista on kirjoitettu paljon parempia ja laajempia elämänkertoja kuin wikipediassa on. Voisin suositella, saisi siitä lopustakin tarkemman kuvan.

dffewrerrfFDSFDSAF kirjoitti:

Onko sinulla mittarit, joilla testata asennukset? Osaatko käyttää niitä?

Läpiviennit sun muut ovat helppo juttu verrattuna tähän, joten vertaus oli asiaton. Sorry vaan.

Minusta perhepurjehtija on jäljillä. Vaarallisempaa kuin puuttuvat välineet on se, että mukana on väline, joka ei olekaan kunnossa ja johon siis luotetaan perusteettomasti. Ja ihan tälläkin palstalla on ollut keskusteluja havainnoista, miten vhf:n kantama ei olekaan ollut lähelläkään oletettua. Näkyy par'aikaa olevan menossa purjeveneosiossa keskustelu antenneista ja kaapeleista.

Lue lisää

Miten osaat päätellä, onko läpivienneissä tapahtunut sinkinkatoa? Ja pystytkö varmasti toteamaan letkujen ja letkuklemmarien kunnon? Minä en, siis en varmuudella. VHF-antennin kunnon saa sentään varmuudella tarkastettua.

Edelleen aivan päätöntä jättää hyvä väline käyttämättä sen takia, että joku muu on antanut omansa tärveltyä.

32+4 kirjoitti:

"Kielistä Suomeen purjehtineena voin sanoa että sisäjärvi tuntui välillä kyllä ihan mereltä"

Taisi matkalla jäädä sisäjärven suolapitoisuus opiskelematta.

Ei kannata kahvia keittää tuon sisäjärven veteen, vaan kannattaa opiskella suolapitoisuudet ensin. Rommitotikin on pahan makuista suolaveteen tehtynä :(

jopas oli kirjoitti:

Miten osaat päätellä, onko läpivienneissä tapahtunut sinkinkatoa? Ja pystytkö varmasti toteamaan letkujen ja letkuklemmarien kunnon? Minä en, siis en varmuudella. VHF-antennin kunnon saa sentään varmuudella tarkastettua.

Edelleen aivan päätöntä jättää hyvä väline käyttämättä sen takia, että joku muu on antanut omansa tärveltyä.

Lue lisää

Luin tuota naapuripalstaa ja siellä ollutta viittausta radioliikenneoppaaseen. Kävin sitten tsekkaamassa itsekin mainitun läpyskän, kun ei ole tullut 15 vuoteen eli tentin suorittamisen jälkene siihen vilkaistua. Ja kyllä siellä annetut kantomatkat on sellaiset, ettei ole mikään ihme, jos Itämerellä ei jossain kohtaa saa yhteyttä yhtään kehenkään.
Kumpaankohan kannattaa venettään varustelevan luottaa, Suoli24-"asiantuntijoihin" vai Ficoraan?

3+4 kirjoitti:

Noin tapahtui vasta kolmannella matkalla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Cook
"
Cook oli ollut aiemmin kuuluisa hyvistä hermoistaan, mutta kolmannella matkallaan hänen mielenterveytensä oli alkanut jostain syystä horjua. Hän sai usein raivokohtauksia ja käyttäytyi toisinaan epäjohdonmukaisesti. Tämä saattoi myös olla syynä siihen, että hän menetti Havaijilla tilanteen hallinnan ja sai väkivaltaisen lopun.
"

Lue lisää

Niistä natiiveista sen verran, että he nitistivät Cookin siksi, että tämä oli miehistöineen jo edellisellä käynnillään syönyt heiltä ruokavarastot tyhjiksi. Kun laiva sitten ilmestyi uudestaan maisemiin, oli kärsivällisyys lopussa.

Kisa alkoi! kirjoitti:

"Itämeri on pieni sisäjärvi ja saa olla todella tumpelo, että itämerellä joutuu merihätään."

Kisa vuoden 2013 tyhmimmästä kommentista on alkanut!

Herra Sisäjärvi näyttää heti ensimmäisessä alkuerässä, mistä kana pissii. Finaalipaikka on käytännössä jo taskussa.

Lue lisää

Totta puhut, finaalipaikka on jo satavarma ja veikkaan, että vuoden 2013 voittaja taisi löytyä jo heti alkuvuonna.

Pitääköhän oikein käydä jotain erikoiskouluja, että tuollaisia sammakoita pääsee suusta???
Vai lieneekö luonnonlahjakkuus?
Vaikea on kyllä tuota ylittää!!
Juuri sillä vakaumuksella esitetty väite minkä täydellinen tietämättömyys purjehduksesta, veneilystä, merenkulusta sekä itämerestä saa aikaiseksi!

HUH HUH !!!!

dfdsgfrew9rdssa kirjoitti:

Luin tuota naapuripalstaa ja siellä ollutta viittausta radioliikenneoppaaseen. Kävin sitten tsekkaamassa itsekin mainitun läpyskän, kun ei ole tullut 15 vuoteen eli tentin suorittamisen jälkene siihen vilkaistua. Ja kyllä siellä annetut kantomatkat on sellaiset, ettei ole mikään ihme, jos Itämerellä ei jossain kohtaa saa yhteyttä yhtään kehenkään.
Kumpaankohan kannattaa venettään varustelevan luottaa, Suoli24-"asiantuntijoihin" vai Ficoraan?

Lue lisää

Ja jos jostain Itämereltä hakemalla hakien löytää sattumalta paikan, jossa ei sillä hetkellä ole toista alusta kantomatkan piirissä, voi päätellä VHF:n huonommaksi kuin kännykkä? Ficora ei tietääkseni julkaise kuuluvuuskartallaan merellä liikkuvia aluksia.

näinkö? kirjoitti:

Ja jos jostain Itämereltä hakemalla hakien löytää sattumalta paikan, jossa ei sillä hetkellä ole toista alusta kantomatkan piirissä, voi päätellä VHF:n huonommaksi kuin kännykkä? Ficora ei tietääkseni julkaise kuuluvuuskartallaan merellä liikkuvia aluksia.

Lue lisää

Muita aluksia ei voi eikä pidä ottaa lukuun. Vain kantamalla maa-asemille ja siten viranomaisten korviin on merkitystä. Ja jos vaikka marinetrafficia katsoo, niin kyllä siellä on aika iso aukko, jossa ei liiku yhtään sen kokoista purtiloa, jolla olisi lähettävä AIS.

16+19 kirjoitti:

Mitähän autuutta luulet olevan katsastusmiehen katselmuksista VHF-asennusten kanssa? Tuskin heistä monikaan on niiden asiantuntija saati omistaa laitteita, joilla pystyy mittaamaan kaapeloinnin kuntoa.

Tuo mayday -kysymys on siitä hölmö, että siihen tuskin kukaan voi vastata. Jos tuollaista on tapahtunut, niin kokijat tuskin ovat enää kertomassa. Ja päinvastoin, kukaan ei voi todistaa, ettei olisi tapahtunut.

TUL kai ei liittynyt vhf-asiaan mitenkään vaan raketteihin ja siinä kohdassa he ovat epäilemättä oikeassa. Raketit ovat täysin joutavaa rahanmenoa ja ylimääräistä roinaa veneessä. Paljon typerämpi juttu kuin sammutintarkastukset, joista joka vuosi kitistään.

Lue lisää

Mikäli olet käynyt radiokurssin niin mayday viestin kuulijan on vastattava siihen, jollei joku muu ehdi ensin. Sen jälkeen kaikki muu liikenne pitäisi loppua kanavalta ja antaa tilaa hätäviestille. Nykyäänhän siellä ei muuta liikennettä oikein olekaan. Hätätilanteen johtaja ja hädässä olevat viestivät sen jälkeen.
En ymmärrä tuota etteikö olisi vastattu. Jos tarkoitat sitä että tapahtuma on päättynyt hukkumiseen niin ok, mutta silti sen vastauksen on voinut kuulla kaikki muut kanavalla 16 olleet. Tästä huomaa että et ymmärrä VHF:n toimintaperiaatetta.

TUL liittyy VHF - asiaan lauseella "VHF on vähän kaksijakoisempi asia. En oikein arvosta sen luotettavuutta lähetysvälineenä,"

15+20 kirjoitti:

Muita aluksia ei voi eikä pidä ottaa lukuun. Vain kantamalla maa-asemille ja siten viranomaisten korviin on merkitystä. Ja jos vaikka marinetrafficia katsoo, niin kyllä siellä on aika iso aukko, jossa ei liiku yhtään sen kokoista purtiloa, jolla olisi lähettävä AIS.

Lue lisää

Marinetraffic on vapaaehtoisiin harrastajiin perustuva projekti, jonka vastaanotto tapahtuu kotivehkeillä. Jos laivan 12 W AIS data tulee perille tuonne, saat sieltä myös helposti yhteyden maa-asemaan, jonka antenni on paljon korkeammalla kuin Marinetrafficin, ja tehoakin on sinulla tuplasti eli 25 W. Lisäksi AIS on dataa, joka ei siedä häiöriöitä yhtä paljon kuin puhe eli sen kantama on lyhyempi.

Nytkin tuolla on laiva puolivälissä Gotlantia ja Saarenmaata eli varmasti yli 45 M päässä lähimmästä Marinetrafficin vastaanottimesta.

Sen sijaan Gotlanninn ja Ahvenanmaan välissä on isohko alue, jossa ei ole laivoja. On mahdollista, että laivat eivät tuolta kuulu ko. vastaanottoverkkoon. Toisaalta on myös varsin todennäköistä, että siellä ei ole laivoja, koska reitinjakojärjestelmä ei tuolta kulje. Mikahan kertoi saaneensa tuolta yhteyden kolmen maan viranomaisiin.

Miksi muuten aluksia ei voi eikä pidä ottaa lukuun? Hätätilanteessa nopein apu avomerellä tulee usein muilta aluksilta? Ja vaikka ei tulisikaan, ne voivat viestittää hätäkutsusi eteenpäin.

15+16 kirjoitti:

Niistä natiiveista sen verran, että he nitistivät Cookin siksi, että tämä oli miehistöineen jo edellisellä käynnillään syönyt heiltä ruokavarastot tyhjiksi. Kun laiva sitten ilmestyi uudestaan maisemiin, oli kärsivällisyys lopussa.

Lue lisää

"Niistä natiiveista sen verran, että he nitistivät Cookin siksi, että tämä oli miehistöineen jo edellisellä käynnillään syönyt heiltä ruokavarastot tyhjiksi"

Mitäs tarjosivat helyjä vastaan ruokaa.

vasta kolmas kirjoitti:

Valliriutalle olisikin ollut vaikea joutua menemättä ensimmäistä kertaa Australiaan. Mutta onhan se toiki hyvä saavutus ilman elektroniikkaa joutua vakavasti karille vain joka kolmannella matkalla.

Ja Cookista on kirjoitettu paljon parempia ja laajempia elämänkertoja kuin wikipediassa on. Voisin suositella, saisi siitä lopustakin tarkemman kuvan.

Lue lisää

"Ja Cookista on kirjoitettu paljon parempia ja laajempia elämänkertoja kuin wikipediassa on. Voisin suositella, saisi siitä lopustakin tarkemman kuvan. "

on luettu tämä kirja:

http://www.amazon.com/Explorations-Captain-James-Cook-Pacific/dp/0486227669

Joakim_ kirjoitti:

Marinetraffic on vapaaehtoisiin harrastajiin perustuva projekti, jonka vastaanotto tapahtuu kotivehkeillä. Jos laivan 12 W AIS data tulee perille tuonne, saat sieltä myös helposti yhteyden maa-asemaan, jonka antenni on paljon korkeammalla kuin Marinetrafficin, ja tehoakin on sinulla tuplasti eli 25 W. Lisäksi AIS on dataa, joka ei siedä häiöriöitä yhtä paljon kuin puhe eli sen kantama on lyhyempi.

Nytkin tuolla on laiva puolivälissä Gotlantia ja Saarenmaata eli varmasti yli 45 M päässä lähimmästä Marinetrafficin vastaanottimesta.

Sen sijaan Gotlanninn ja Ahvenanmaan välissä on isohko alue, jossa ei ole laivoja. On mahdollista, että laivat eivät tuolta kuulu ko. vastaanottoverkkoon. Toisaalta on myös varsin todennäköistä, että siellä ei ole laivoja, koska reitinjakojärjestelmä ei tuolta kulje. Mikahan kertoi saaneensa tuolta yhteyden kolmen maan viranomaisiin.

Miksi muuten aluksia ei voi eikä pidä ottaa lukuun? Hätätilanteessa nopein apu avomerellä tulee usein muilta aluksilta? Ja vaikka ei tulisikaan, ne voivat viestittää hätäkutsusi eteenpäin.

Lue lisää

Oletkos ihan varma siitä, että datan kantama on lyhyempi? Radioliikenneopas antaa ymmärtää hieman päinvastaista.

HUH HUH kirjoitti:

Totta puhut, finaalipaikka on jo satavarma ja veikkaan, että vuoden 2013 voittaja taisi löytyä jo heti alkuvuonna.

Pitääköhän oikein käydä jotain erikoiskouluja, että tuollaisia sammakoita pääsee suusta???
Vai lieneekö luonnonlahjakkuus?
Vaikea on kyllä tuota ylittää!!
Juuri sillä vakaumuksella esitetty väite minkä täydellinen tietämättömyys purjehduksesta, veneilystä, merenkulusta sekä itämerestä saa aikaiseksi!

HUH HUH !!!!

Lue lisää

huhutele vaan, koska ei muutakaan asiaa ole. Todistat olevasi väärässä siten.

6+10 kirjoitti:

Tarvinneeko tuota opiskella? Mitä tarkoitit kommentilla?

Itämerellä veden suolapitoisuuden kyllä tuntee nahoissaan, opiskelematta. Vesi on sen verran suolaisempaa pääaltaassa että parta ja hiukset menevät tönköiksi, tyyny suolaantuu ja sen huomaa siitä että se imaisee ilmasta kosteuden itseensä (jos puuvillainen tyynyliina) ja auringon laskiessa suolainen kansi on hetkessä kostea, samasta suolan hygroskooppisesta ominaisuudesta johtuen.

Mutta jos haluaa opiskella niin voi katsoa linkistä:
http://www.itameriportaali.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/suolaisuusennuste/

Lue lisää

"Mutta jos haluaa opiskella niin voi katsoa linkistä:
http://www.itameriportaali.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/suolaisuusennuste/"

Yksiköt ovat promillejaa, että onpa sisäjärvessä paljon suolaa.

5335 kirjoitti:

"Niistä natiiveista sen verran, että he nitistivät Cookin siksi, että tämä oli miehistöineen jo edellisellä käynnillään syönyt heiltä ruokavarastot tyhjiksi"

Mitäs tarjosivat helyjä vastaan ruokaa.

Lue lisää

Mitä helyjä? Natiivit ottivat Cookin miehistöineen ensimmäisellä kerralla vastaan vieraina ja tarjosivat vieraille ruokaa, joko vieraanvaraisuudesta tai välttääkseen kahnaukset. Toisella kierroksella sitten totesivat, ettei enää ole varaa olla ystävällisiä.

20+6 kirjoitti:

Ei kannata kahvia keittää tuon sisäjärven veteen, vaan kannattaa opiskella suolapitoisuudet ensin. Rommitotikin on pahan makuista suolaveteen tehtynä :(

tuskinpa saimaan vettäkään juot.

vastaa jos et lue kirjoitti:

Mikäli olet käynyt radiokurssin niin mayday viestin kuulijan on vastattava siihen, jollei joku muu ehdi ensin. Sen jälkeen kaikki muu liikenne pitäisi loppua kanavalta ja antaa tilaa hätäviestille. Nykyäänhän siellä ei muuta liikennettä oikein olekaan. Hätätilanteen johtaja ja hädässä olevat viestivät sen jälkeen.
En ymmärrä tuota etteikö olisi vastattu. Jos tarkoitat sitä että tapahtuma on päättynyt hukkumiseen niin ok, mutta silti sen vastauksen on voinut kuulla kaikki muut kanavalla 16 olleet. Tästä huomaa että et ymmärrä VHF:n toimintaperiaatetta.

TUL liittyy VHF - asiaan lauseella "VHF on vähän kaksijakoisempi asia. En oikein arvosta sen luotettavuutta lähetysvälineenä,"

Lue lisää

En nyt jaksa selata esiin sitä alkuperäistekstiä, jossa tuo viittaus oli, mutta muistaakseni se ei ollut millään tavoin mainittu TUL:n linjauksena vaan kirjoittajan omana näkemyksenä. Jompikumpi meistä siis muistaa nyt lukemansa väärin.

Mutta tuo kysymyksesi: en usko, että pystyt todistamaan, ettei yhdessäkään niistä tapauksista, joissa Itämerellä (tai sen puoleen muualla, mutta Itämerestähän täällä lähinnä keskustellaan) on veneilijä hukkunut/kadonnut, olisi lähetetty vhf:lla hätäsanomaa, jota vain kukaan ei ole kuullut tai ainakaan kuitannut. Tietysti, jos pystyt todistamaan, ettei hukkumis-/katoamis-/uppoamistapausten joukossa ole yhtään sellaista venettä, jossa olisi ollut vhf, niin sitten väitettäsi voitaneen pitää todistettuna; silloin olisi ilmeistä, ettei kuulematta jäänyttä hätäsanomaa ole voinut olla.

En ymmärrä, mitä tarkoitit tuolla vhf:n toimintaperiaatteella tässä. Sinä hyppäsit vastauksen kuulemiseen, kun puhe oli alkuperäisen hätäsanoman kuulemisesta (ja siihen reagoinnista).

Kuten muutkin kirjoittajat ovat huomauttaneet, vhf:n kanssa pitää toteutua kahden asian: että sanoma lähtee antennista edes johonkin ja joka tapauksessa niin pitkälle, että joku on sen kantamalla ja toiseksi se, että tämä joku sen kuulee ja siitä välittää. Toiset uskovat niiden toteutuvan, toiset näkyvät olevan epäileväisiä. Minä kuulun enemmän jälkimmäisiin.

15+16 kirjoitti:

Mitä helyjä? Natiivit ottivat Cookin miehistöineen ensimmäisellä kerralla vastaan vieraina ja tarjosivat vieraille ruokaa, joko vieraanvaraisuudesta tai välttääkseen kahnaukset. Toisella kierroksella sitten totesivat, ettei enää ole varaa olla ystävällisiä.

Lue lisää

Mitäs tarjosivat ruokaa, ei nykyaikana ole satamissa ilmaiseksi tapana tarjota ruokaa.

dfdsdfdfs kirjoitti:

Oletkos ihan varma siitä, että datan kantama on lyhyempi? Radioliikenneopas antaa ymmärtää hieman päinvastaista.

Ei ole vhf:ää, niin ei tarvitse jauhaa kuten vhftyyppien, hihhiii.

dfdsdfdfs kirjoitti:

Oletkos ihan varma siitä, että datan kantama on lyhyempi? Radioliikenneopas antaa ymmärtää hieman päinvastaista.

AIS-datan kantama on oleellisesti lyhyempi. Johtuu käytetystä modulaatiosta (GMSK) ja suuresta bittinopeudesta. DSC:n kantama on pidempi. Se käyttääkin hidasta bittinopeutta ja "luettavampaa" FSK-modulaatiota.

AIS-järjestelmässä päädyttiin tuohon nopeuteen/modulaatiooon siksi, että kyseessä on aikajakoinen järjestelmä ja aikavälejä on rajallinen määrä. Kantama on siis "riittävä", eikä yhtään enempää.

16+19 kirjoitti:

En nyt jaksa selata esiin sitä alkuperäistekstiä, jossa tuo viittaus oli, mutta muistaakseni se ei ollut millään tavoin mainittu TUL:n linjauksena vaan kirjoittajan omana näkemyksenä. Jompikumpi meistä siis muistaa nyt lukemansa väärin.

Mutta tuo kysymyksesi: en usko, että pystyt todistamaan, ettei yhdessäkään niistä tapauksista, joissa Itämerellä (tai sen puoleen muualla, mutta Itämerestähän täällä lähinnä keskustellaan) on veneilijä hukkunut/kadonnut, olisi lähetetty vhf:lla hätäsanomaa, jota vain kukaan ei ole kuullut tai ainakaan kuitannut. Tietysti, jos pystyt todistamaan, ettei hukkumis-/katoamis-/uppoamistapausten joukossa ole yhtään sellaista venettä, jossa olisi ollut vhf, niin sitten väitettäsi voitaneen pitää todistettuna; silloin olisi ilmeistä, ettei kuulematta jäänyttä hätäsanomaa ole voinut olla.

En ymmärrä, mitä tarkoitit tuolla vhf:n toimintaperiaatteella tässä. Sinä hyppäsit vastauksen kuulemiseen, kun puhe oli alkuperäisen hätäsanoman kuulemisesta (ja siihen reagoinnista).

Kuten muutkin kirjoittajat ovat huomauttaneet, vhf:n kanssa pitää toteutua kahden asian: että sanoma lähtee antennista edes johonkin ja joka tapauksessa niin pitkälle, että joku on sen kantamalla ja toiseksi se, että tämä joku sen kuulee ja siitä välittää. Toiset uskovat niiden toteutuvan, toiset näkyvät olevan epäileväisiä. Minä kuulun enemmän jälkimmäisiin.

Lue lisää

Nyt on kyllä niin puurot ja vellit sekaisin että tätä ei kannata jatkaa. Totean vaan että turvallisuus on pitkälti asennetta. Turvallisuusasenne ratkaisee valinnat joko turvallisuuden suhteen tai ei. Seuraavaksi ehdotan keskustelua pelastusliivien tarpeellisuudesta. Eikö nekin ole aivan turhat kylmissä vesissä. Kituu vaan kauemmin pinnalla... Entäs sitten heittoliina, mihin sitä heitetään kun ollaan yksin hädässä, pelastuslautta se vasta turha on, maksaa ihan älyttömästi eikä sillä yleensä ole mitään käyttöä... Turvallisuusasenne on vaan haittaamassa raavaiden tosimiesten veneilyä...

HUH HUH kirjoitti:

Totta puhut, finaalipaikka on jo satavarma ja veikkaan, että vuoden 2013 voittaja taisi löytyä jo heti alkuvuonna.

Pitääköhän oikein käydä jotain erikoiskouluja, että tuollaisia sammakoita pääsee suusta???
Vai lieneekö luonnonlahjakkuus?
Vaikea on kyllä tuota ylittää!!
Juuri sillä vakaumuksella esitetty väite minkä täydellinen tietämättömyys purjehduksesta, veneilystä, merenkulusta sekä itämerestä saa aikaiseksi!

HUH HUH !!!!

Lue lisää

No otetaan sen verran takaisin, että annetaan ymmärrystä.

Oma käsitykseni Itämerestä muuttui aika lailla, kun ensimmäisen kerran purjehdin Gotlantiin. Avomerellä aalto on korkea ja välillä tuuleekin aika lailla. Kyllä siinä tietty meren kunnioitus ja varovaisuuden tarve, välillä pelkokin, hiipi mieleen. Ei ollut ollenkaan "järvimäinen" olo, toisin kuin saariston suojassa tai muuten rannikon lähellä. Siellä sitä on helppo rohkaistua puhumaan Itämerestä mitä vain, sillä teknisesti ottaen Itämertahan se saaristokin on.

Adlard Coleskin oli muuten, ihan aiheesta, sitä mieltä, että Englannin kanaalin ja Biskajanlahden ohella Itämeri on Euroopan hankalimpia ja vaarallisimpia merialueita. Olen nuo samat paikat purjehtinut itsekin, ja täytyy sanoa, että olen ihan samaa mieltä.

Yleisesti ottaen en pudä myöskään yhtään viisaana tuollaista kevytmielistä höpöttelyä ja teoretisointia veneen turvavarusteista ja veneturvallisuudesta, mitä tässäkin keskustelussa nyt kovasti harjoitetaan. Merihätä, pimeällä avomerellä varsinkaan, ei ole laisinkaan hauska juttu. Hätäviestien ja hätämerkkien lähettäminen, oikea harkittu toiminta, pelastusvälineiden kunto ja silkka tuurikin, ovat pahassa tilanteess kirjaimellisesti elintärkeitä juttuja. Niitä ei pidä yhtään vähätellä, edes näin sohvalla maatessa.

+3563 kirjoitti:

"Miten tiedät avomerellä, missä olet, jos et käytä gps:ää, LORANia, DECCAa tai jotakin muuta nykyelektroniikkaan perustuvaa paikannusjärjestelmää?"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Navigointi#Perinteiset_menetelm.C3.A4t
"Havaintojen välillä aluksen sijaintia voidaan seurata merkintälaskulla, joka perustuu tunnetun nopeuden ja suunnan ekstrapolointiin
"

Lue lisää

Otas nyt poika vähän selvää asioista, ennen kuin puhut suulla suuremmalla.

Merkintälaskua harjoitetaan koko matkan ajan, koska sekstantilla paikan määritys ei onnistu jatkuvasti eikä koskaan tiedetä, milloin seuraava "fiksi" saadaan.

Eli merkintälaskun (dead reckoning) LISÄKSI määritetään aina myös paikka, silloin kuin voidaan ja se on tarpeen.

Kun vielä otetaan huomioon se, että myös kellot ja loki perustuvat siihen halveksimaasi "nykyelektroniikkaan", pyydän sinulta edelleen tarkempaa selvitystä siitä, miten se vaikka nyt Itämerenkin ylitys sinulta sujuu pelkällä kompassilla ja kartalla.

Siinä olet toki oikeassa, että onhan se sujunut ennenkin. Mutta miten sinä sen tekisit?

Ja on muuten ollut aivan kauhean hengenvaarallista hommaa Itämerenkin ylittäminen pelkällä kartalla ja kompassilla. Verrattuna siis siihen, mitä se on nyt. Pitäisikö sinusta tässä asiassa palata jotenkin ajassa taaksepäin? Miksi?

dffewrerrfFDSFDSAF kirjoitti:

Onko sinulla mittarit, joilla testata asennukset? Osaatko käyttää niitä?

Läpiviennit sun muut ovat helppo juttu verrattuna tähän, joten vertaus oli asiaton. Sorry vaan.

Minusta perhepurjehtija on jäljillä. Vaarallisempaa kuin puuttuvat välineet on se, että mukana on väline, joka ei olekaan kunnossa ja johon siis luotetaan perusteettomasti. Ja ihan tälläkin palstalla on ollut keskusteluja havainnoista, miten vhf:n kantama ei olekaan ollut lähelläkään oletettua. Näkyy par'aikaa olevan menossa purjeveneosiossa keskustelu antenneista ja kaapeleista.

Lue lisää

Ei ole mittaria, mutta esim. merivartiostolla on. He ystävällisesti mittaavat VHF-yhteyteni eli kuuluvuuden, kun kutsun heitä kanavalla 16 joka kevät maston pystytyksen ja radion kytkennän jälkeen. Kuuluu ihan heidänkin toimenkuvaansa, etkös tuota tiennyt?

Kaikki sähköasennukset mittaan veneessäni aina itse ammattitasoisella mittarilla, jota osaan myös käyttää. Ei ole kallista eikä vaikeaa, eikä vaadi minkäänlaista koulutusta. Sinäkin osaisit.

15+20 kirjoitti:

Muita aluksia ei voi eikä pidä ottaa lukuun. Vain kantamalla maa-asemille ja siten viranomaisten korviin on merkitystä. Ja jos vaikka marinetrafficia katsoo, niin kyllä siellä on aika iso aukko, jossa ei liiku yhtään sen kokoista purtiloa, jolla olisi lähettävä AIS.

Lue lisää

Mitähäh?

VHF:n hyvyys turvavälineenä perustuu nimenomaan siihen, että aina joku kuulee.

Jos kuulija ei ole viranomainen, hän tekee "Mayday Relayn" eli lähettää hätäviestin eteenpäin, jolloin se on aika nopeasti myös viranomaisten tiedossa.

Lisäksi KAIKKI kauppa-alukset ja laivaston alukset ovat itse valmiina ryhtymään pelastustoimiin heti hätäkutsun kuultuaan, jos vain ovat riittävän lähellä.

KAIKISSA Itämeren kauppa-aluksissa ja laivaston aluksissa on myös ammattitasoiset pelastusvälineistöt, joita myös osataan käyttää.

Taidat muuten katsella aika paljon Marinetraficcia.... Kiva lelu, mutta käypä joskus omalla veneellä vähän ulompana, niin huomaat, että Itämerellä on laivaliikennettäkin aika paljon enemmän kuin netistä näkyy. Esimerkiksi Bornholmin ja mantereen välissä on niin paljon laivoja, että piti viimeksi ottaa AIS-näyttö pois päältä, koska plotterin merikortista ei saanut enää mitään selvää...

32+4 kirjoitti:

"Kielistä Suomeen purjehtineena voin sanoa että sisäjärvi tuntui välillä kyllä ihan mereltä"

Taisi matkalla jäädä sisäjärven suolapitoisuus opiskelematta.

Jos sinulla on mennyt termit "sisäjärvi" ja "murtovesi" sekaisin?

Sitten on vielä "sisämeri". Ainakin Välimeri, Itämeri, Mustameri ja Kaspianmeri ovat sellaisia.

Mitä tuo sisäjärvi oikeastaan muuten tarkoittaisi? Järveä, joka on joka puolelta maan ympäröimä? Niinhän nuo järvet usein ovat... ;-)

2+4 kirjoitti:

"Nykyelektroniikka pois, tilalle sitruunoita! "

Mitä huudat, vitamiinit ovat välttämättömiä merenkulkijoille, nykyelektroniikka ei.

Ja kuten sinusta huomaamme, peräsuoli on välttämätön nettikirjoittajalle, aivot eivät.

;-)

12+20 kirjoitti:

tuskinpa saimaan vettäkään juot.

Mikä ettei, Suursaimaan vesi on OK kahvin keittoon. Kokkeile vällei siekii!

1+11 kirjoitti:

"Mutta jos haluaa opiskella niin voi katsoa linkistä:
http://www.itameriportaali.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/suolaisuusennuste/"

Yksiköt ovat promillejaa, että onpa sisäjärvessä paljon suolaa.

Lue lisää

Tietenkin ovat promilleja, hämääkö yksikkö jotenkin sinua? Tarvitsetko tukiopetusta?

OK, Itämeri on 8 promillen suolassa, eli 0,8% eli 8000 ppm eli 8 grammaa litrassa eli 8 kiloa kuutiossa eli verenpainepotilasta alkaa jo moinen suolamäärä ahistamaan :-o

Valtamerissä on jopa neljä kertaa suolaisempaa vettä, mutta eihän nekään oikein suolaisia ole jos vertaa kunnon suolajärveen jonka nimi on Kuollut meri, sen suolapitoisuus on melkein 10 kertaa suurempi kuin valtamerien.

Nyt tulee se mitä et ole käsittänyt, ja ehkä et käsitä tämänkään jälkeen:
- Kuollut meri on järvi vaikka sen veden suolapitoisuus on 33%
- Itämeri on meri vaikka sen suolapitoisuus on 0,8 %

"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa
se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkija!"

20+6 kirjoitti:

Mikä ettei, Suursaimaan vesi on OK kahvin keittoon. Kokkeile vällei siekii!

Voip sitä juua iha siltäännii - ei tarvihe keittää!

Se asenne kirjoitti:

Nyt on kyllä niin puurot ja vellit sekaisin että tätä ei kannata jatkaa. Totean vaan että turvallisuus on pitkälti asennetta. Turvallisuusasenne ratkaisee valinnat joko turvallisuuden suhteen tai ei. Seuraavaksi ehdotan keskustelua pelastusliivien tarpeellisuudesta. Eikö nekin ole aivan turhat kylmissä vesissä. Kituu vaan kauemmin pinnalla... Entäs sitten heittoliina, mihin sitä heitetään kun ollaan yksin hädässä, pelastuslautta se vasta turha on, maksaa ihan älyttömästi eikä sillä yleensä ole mitään käyttöä... Turvallisuusasenne on vaan haittaamassa raavaiden tosimiesten veneilyä...

Lue lisää

Yrität olla sarkastinen, mutta lyöt kirvestäsi hieman kiveen. Itämerellä on suuren osan purjehduskaudesta vesi niin kylmää, että jos avomerellä yksinseilaava putoaa mereen, on hänelle itselleen samantekevää, onko liivejä vai ei. Hypotermia tappaa joka tapauksessa. Ja ikävä tosiasia on, että avomerellä mereen joutuneiden kuolintilasto on aika synkkä niissäkin tapauksissa, joissa veneessä on ollut muita mukana.

Pelastuslautta sen sijaan on varsin järjellinen varuste, sillä se todella mahdollistaa eloonjäämisen jopa siinä tapauksessa, että vene uppoaa alta.

16+13 kirjoitti:

Yrität olla sarkastinen, mutta lyöt kirvestäsi hieman kiveen. Itämerellä on suuren osan purjehduskaudesta vesi niin kylmää, että jos avomerellä yksinseilaava putoaa mereen, on hänelle itselleen samantekevää, onko liivejä vai ei. Hypotermia tappaa joka tapauksessa. Ja ikävä tosiasia on, että avomerellä mereen joutuneiden kuolintilasto on aika synkkä niissäkin tapauksissa, joissa veneessä on ollut muita mukana.

Pelastuslautta sen sijaan on varsin järjellinen varuste, sillä se todella mahdollistaa eloonjäämisen jopa siinä tapauksessa, että vene uppoaa alta.

Lue lisää

Onko sinulla joku tilasto tuosta?

Minulle tulee mieleen Itämerellä 5 veneestä avomerellä veteen joutunutta, joista 3 kuoli. Tosin varmasti on vedestä pelastettuja, joista ei ole raportoitu viranomaisille tai lehdille. Kuolleet taas tulevat hyvin suurella todennäköisyydellä uutisiin ja raportteihin.

Omaisille on varsin raakaa, jos häviää ilman liivejä. Kuolleeksi julistaminen on pitkä prosessi, jos ei ole täyttä varmuutta kuolemasta: http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Arkistoidutsisallot/OikeusavunturvaaminenAasiankatastrofinujhl/Kuolleeksijulistaminen

Pelastuveneestä en ole kuullut Itämerellä ketään pelastetun lukuunottamatta Estoniaa. Kuinka moni siellä kuoli pelastuslauttaan?

Silti avomerellä mukana on liivit ja pelastuslautta.

Kisa alkoi! kirjoitti:

Voi itku.

Tyhmä kisa. Ei kannata osallistua, kun voittaja on jo nyt varma. Vuoden kuluessa entiset pohjat on alitettu moneen kertaan, enkä mä pääse edes tohon nykyiseen yrittämälläkään.

16+13 kirjoitti:

Yrität olla sarkastinen, mutta lyöt kirvestäsi hieman kiveen. Itämerellä on suuren osan purjehduskaudesta vesi niin kylmää, että jos avomerellä yksinseilaava putoaa mereen, on hänelle itselleen samantekevää, onko liivejä vai ei. Hypotermia tappaa joka tapauksessa. Ja ikävä tosiasia on, että avomerellä mereen joutuneiden kuolintilasto on aika synkkä niissäkin tapauksissa, joissa veneessä on ollut muita mukana.

Pelastuslautta sen sijaan on varsin järjellinen varuste, sillä se todella mahdollistaa eloonjäämisen jopa siinä tapauksessa, että vene uppoaa alta.

Lue lisää

Turvallisuus on pitkälti asennetta.
Miksi laittaa autossa turvavyötä ?Itse en ole kertaakaan tarvinnut autossa turvavyötä - laitaisin sen vaikka laki ei niin määräisikään.
Jokaiselle turvavälineelle löytyy varmasti tilanne jossa siitä ei ole apua - vaikka nyt tuo liivi tai VHF. Kannattaisi myös miettiä tilanteita, joissa niistä on hyötyä. Esimerksi tuosta liivistä kummassa enemmän veneillään kesäkautena rannikolla vai avomerellä?

Joakim_ kirjoitti:

Onko sinulla joku tilasto tuosta?

Minulle tulee mieleen Itämerellä 5 veneestä avomerellä veteen joutunutta, joista 3 kuoli. Tosin varmasti on vedestä pelastettuja, joista ei ole raportoitu viranomaisille tai lehdille. Kuolleet taas tulevat hyvin suurella todennäköisyydellä uutisiin ja raportteihin.

Omaisille on varsin raakaa, jos häviää ilman liivejä. Kuolleeksi julistaminen on pitkä prosessi, jos ei ole täyttä varmuutta kuolemasta: http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Arkistoidutsisallot/OikeusavunturvaaminenAasiankatastrofinujhl/Kuolleeksijulistaminen

Pelastuveneestä en ole kuullut Itämerellä ketään pelastetun lukuunottamatta Estoniaa. Kuinka moni siellä kuoli pelastuslauttaan?

Silti avomerellä mukana on liivit ja pelastuslautta.

Lue lisää

Poliiisin tilastojen mukaan 8 kymmenestä vesiliikenteessä hukkuneesta olisi pelastunut liivejä kayttämällä. Luonnollisesti tässä on mukana myös sisävesien tapahtumat, mutta silti merelläkin enemmistö liikkuu rannikon läheisyydessä.

Pyydäppä katsastusmies tuo merivartioston kommentti kirjallisena - että raketteja ei tarvita veneissä.

Höpöpuheita kirjoitti:

Ei ole mittaria, mutta esim. merivartiostolla on. He ystävällisesti mittaavat VHF-yhteyteni eli kuuluvuuden, kun kutsun heitä kanavalla 16 joka kevät maston pystytyksen ja radion kytkennän jälkeen. Kuuluu ihan heidänkin toimenkuvaansa, etkös tuota tiennyt?

Kaikki sähköasennukset mittaan veneessäni aina itse ammattitasoisella mittarilla, jota osaan myös käyttää. Ei ole kallista eikä vaikeaa, eikä vaadi minkäänlaista koulutusta. Sinäkin osaisit.

Lue lisää

Mistähän keksaisit tuon, että veneilijöiden vhf-testaus jotenkin kuuluisi merivartioston toimenkuvaan? Joskus on tullut lukaistua ko. laitoksen virallinen tehtävämäärittely enkä muista siellä moista sanotun...

Vähän realismia kirjoitti:

Mitähäh?

VHF:n hyvyys turvavälineenä perustuu nimenomaan siihen, että aina joku kuulee.

Jos kuulija ei ole viranomainen, hän tekee "Mayday Relayn" eli lähettää hätäviestin eteenpäin, jolloin se on aika nopeasti myös viranomaisten tiedossa.

Lisäksi KAIKKI kauppa-alukset ja laivaston alukset ovat itse valmiina ryhtymään pelastustoimiin heti hätäkutsun kuultuaan, jos vain ovat riittävän lähellä.

KAIKISSA Itämeren kauppa-aluksissa ja laivaston aluksissa on myös ammattitasoiset pelastusvälineistöt, joita myös osataan käyttää.

Taidat muuten katsella aika paljon Marinetraficcia.... Kiva lelu, mutta käypä joskus omalla veneellä vähän ulompana, niin huomaat, että Itämerellä on laivaliikennettäkin aika paljon enemmän kuin netistä näkyy. Esimerkiksi Bornholmin ja mantereen välissä on niin paljon laivoja, että piti viimeksi ottaa AIS-näyttö pois päältä, koska plotterin merikortista ei saanut enää mitään selvää...

Lue lisää

Tekee mayday-relayn tai on tekemättä. Riippuu siitä, kuuleeko tai välittääkö.

dterfghrtpgkowfg kirjoitti:

Tekee mayday-relayn tai on tekemättä. Riippuu siitä, kuuleeko tai välittääkö.

Lopetas nyt tuo lapsellinen sönkkääminen ja opettele uskomasn siihen, että useimmat ihmiset välittävät toisistaan, vaikket sinä välittäisikään. Ja useimmat ihmiset auttavat myös sinua, jos olet pulassa.

dfdsgfrew9rdssa kirjoitti:

Luin tuota naapuripalstaa ja siellä ollutta viittausta radioliikenneoppaaseen. Kävin sitten tsekkaamassa itsekin mainitun läpyskän, kun ei ole tullut 15 vuoteen eli tentin suorittamisen jälkene siihen vilkaistua. Ja kyllä siellä annetut kantomatkat on sellaiset, ettei ole mikään ihme, jos Itämerellä ei jossain kohtaa saa yhteyttä yhtään kehenkään.
Kumpaankohan kannattaa venettään varustelevan luottaa, Suoli24-"asiantuntijoihin" vai Ficoraan?

Lue lisää

Ficora avuksi veneen varustelussa? Mitä tekemistä heillä on merenkulun turvallisuuden tai veneilyn kanssa?

Vähän realismia kirjoitti:

Mitähäh?

VHF:n hyvyys turvavälineenä perustuu nimenomaan siihen, että aina joku kuulee.

Jos kuulija ei ole viranomainen, hän tekee "Mayday Relayn" eli lähettää hätäviestin eteenpäin, jolloin se on aika nopeasti myös viranomaisten tiedossa.

Lisäksi KAIKKI kauppa-alukset ja laivaston alukset ovat itse valmiina ryhtymään pelastustoimiin heti hätäkutsun kuultuaan, jos vain ovat riittävän lähellä.

KAIKISSA Itämeren kauppa-aluksissa ja laivaston aluksissa on myös ammattitasoiset pelastusvälineistöt, joita myös osataan käyttää.

Taidat muuten katsella aika paljon Marinetraficcia.... Kiva lelu, mutta käypä joskus omalla veneellä vähän ulompana, niin huomaat, että Itämerellä on laivaliikennettäkin aika paljon enemmän kuin netistä näkyy. Esimerkiksi Bornholmin ja mantereen välissä on niin paljon laivoja, että piti viimeksi ottaa AIS-näyttö pois päältä, koska plotterin merikortista ei saanut enää mitään selvää...

Lue lisää

Onneksi tai ehkä juuri siksi juuri siinä kohtaa on käytössä reittijakojärjestelmä.

Pyydäppä katsastusmies tuo merivartioston kommentti kirjallisena - että raketteja ei tarvita veneissä.

Kirjallisena kirjoitti:

Pyydäppä katsastusmies tuo merivartioston kommentti kirjallisena - että raketteja ei tarvita veneissä.

Siis että niitä ei suositella

Kirjallisena kirjoitti:

Siis että niitä ei suositella

Tähän pitää nyt varmuudeksi todeta, että Merivartiosto ilman muuta suosittelee, että veneilijät hankkivat veneisiinsä asianmukaiset hätäraketit ja -soihdut sekä tutustuvat niiden käyttöön. Mahdollisuuksien mukaan myös opettelevat käyttöä käytännössä. Paikalliset meripelastusseurat järjestävät talvisaikaan tilaisuuksia, joihin voi tulla ampumaan vanhoiksi menneitä hätärakettejaan.

Elektroniikka paha kirjoitti:

Otas nyt poika vähän selvää asioista, ennen kuin puhut suulla suuremmalla.

Merkintälaskua harjoitetaan koko matkan ajan, koska sekstantilla paikan määritys ei onnistu jatkuvasti eikä koskaan tiedetä, milloin seuraava "fiksi" saadaan.

Eli merkintälaskun (dead reckoning) LISÄKSI määritetään aina myös paikka, silloin kuin voidaan ja se on tarpeen.

Kun vielä otetaan huomioon se, että myös kellot ja loki perustuvat siihen halveksimaasi "nykyelektroniikkaan", pyydän sinulta edelleen tarkempaa selvitystä siitä, miten se vaikka nyt Itämerenkin ylitys sinulta sujuu pelkällä kompassilla ja kartalla.

Siinä olet toki oikeassa, että onhan se sujunut ennenkin. Mutta miten sinä sen tekisit?

Ja on muuten ollut aivan kauhean hengenvaarallista hommaa Itämerenkin ylittäminen pelkällä kartalla ja kompassilla. Verrattuna siis siihen, mitä se on nyt. Pitäisikö sinusta tässä asiassa palata jotenkin ajassa taaksepäin? Miksi?

Lue lisää

"Otas nyt poika vähän selvää asioista, ennen kuin puhut suulla suuremmalla."

Opettele itse vaan kulkemaan itämerellä kartan ja kompassin avulla ja lopeta turhanpäivän pitkä jauhaminen. Veneen nopeuden voi arvioida perstuntuntumalla tai pudottamalla keulasta kellukkeen. Kaupasta saa mekaanisia kelloja, joten nykyelektroniikkaa ei edellenkään tarvita.

6+8 kirjoitti:

"Otas nyt poika vähän selvää asioista, ennen kuin puhut suulla suuremmalla."

Opettele itse vaan kulkemaan itämerellä kartan ja kompassin avulla ja lopeta turhanpäivän pitkä jauhaminen. Veneen nopeuden voi arvioida perstuntuntumalla tai pudottamalla keulasta kellukkeen. Kaupasta saa mekaanisia kelloja, joten nykyelektroniikkaa ei edellenkään tarvita.

Lue lisää

"Kylä lähtee!", sanottiin Kummelissa

;-)

Miksi Ficora? kirjoitti:

Ficora avuksi veneen varustelussa? Mitä tekemistä heillä on merenkulun turvallisuuden tai veneilyn kanssa?

Sikäli kuin puhumme veneen radiolaitteista, heillä on hyvin paljon tekemistä. Enemmän ja luotettavampaa tietoa heiltä saa kuin tältä palstalta.

Merivartija kirjoitti:

Tähän pitää nyt varmuudeksi todeta, että Merivartiosto ilman muuta suosittelee, että veneilijät hankkivat veneisiinsä asianmukaiset hätäraketit ja -soihdut sekä tutustuvat niiden käyttöön. Mahdollisuuksien mukaan myös opettelevat käyttöä käytännössä. Paikalliset meripelastusseurat järjestävät talvisaikaan tilaisuuksia, joihin voi tulla ampumaan vanhoiksi menneitä hätärakettejaan.

Lue lisää

Nimimerkki "merivartija" valehtelee. MV ei ota tuollaisiin kantaa. Siellä ollaan aika varovaisia sanomaan mitään, mikä ei ole suoraan lainsäädännöstä kotoisin.

Ei tämän haarakkeen polkaissut mainintakaan minun tietääkseni ollut mikään kannanotto rakettien tarpeellisuuteen sinänsä, he vain olivat kysyttäessä kertoneet käytännön havaintonsa siitä, mikä on rakettien "käyttöaste". Aiempina vuosina MV:n sivuilla oli tilasto, jossa oli jaoteltu Meripelastuskeskuksen saamien hälytysten alkuperäinen hätäviestikeino. Nyt sitä ei enää tunnu mistään löytyvän, mutta muistikuva vanhoista tilastoista oli se, että yli tuhannesta hälystä alle 10 annettiin "hätämerkeillä", johon käsitteeseen kuuluvat raketit ja käsi-/äänimerkit.

Eli MV ei siis suositellut tai ollut suosittelematta. He kertoivat faktan, jonka perusteella sitten muut vetivät johtopäätöksen.

dterfghrtpgkowfg kirjoitti:

Tekee mayday-relayn tai on tekemättä. Riippuu siitä, kuuleeko tai välittääkö.

Onhan hätäkeskuksessakin ihminen. Ihminen voi olla välittämättä ja vastaamatta!
Mutta ihmiset eivät ole sellaisia. Hätäkeskuksessa vastataan, se kuuluu työnkuvaan. Laivalta vastataan, se kuuluu työnkuvaan! Sinun ei ole pakko vastata puhelimeen!

14=4+10 kirjoitti:

Onhan hätäkeskuksessakin ihminen. Ihminen voi olla välittämättä ja vastaamatta!
Mutta ihmiset eivät ole sellaisia. Hätäkeskuksessa vastataan, se kuuluu työnkuvaan. Laivalta vastataan, se kuuluu työnkuvaan! Sinun ei ole pakko vastata puhelimeen!

Lue lisää

Hätäkeskuksessa toimitaan virkavastuulla ja jopa valan velvoittamina. Ja he tietävät, että jälkiseuraamuksia tulee varmasti, jos eivät hoida hommaansa. Laivalla tai veneessä taas tiedetään, että jos ei hälytystä huvita kuulla, niin ei siitä koira perään hauku.

Ihmiset ovat luontaisesti laiskoja, se on fakta eikä siinä edes ole mitään moittimista, lajityypillinen ominaisuus vain.

Eipidäikinäluottaa kirjoitti:

Hätäkeskuksessa toimitaan virkavastuulla ja jopa valan velvoittamina. Ja he tietävät, että jälkiseuraamuksia tulee varmasti, jos eivät hoida hommaansa. Laivalla tai veneessä taas tiedetään, että jos ei hälytystä huvita kuulla, niin ei siitä koira perään hauku.

Ihmiset ovat luontaisesti laiskoja, se on fakta eikä siinä edes ole mitään moittimista, lajityypillinen ominaisuus vain.

Lue lisää

Kyllähän laivallakin on kullakin vastuunsa. Miksi laivalla ketään ei hyvittaisi kuulla esim. hätäviestiä? Mainetta ja kunniaahan siitä satelee kun auttaa hädässä olevaa. Myös monilla laivoillakin on jo käytössä ns. blackbox joka tallentaa radioliikennettä ja brygän jutustelua.

Sinä olet ilmeisesti sellaista tyyppiä, joka sulkee silmänsä jos näkee hädässä olevan.

32+4 kirjoitti:

"Kielistä Suomeen purjehtineena voin sanoa että sisäjärvi tuntui välillä kyllä ihan mereltä"

Taisi matkalla jäädä sisäjärven suolapitoisuus opiskelematta.

En tiedä, oletko koskaan ollut itämerellä, tuskin. Meren tekee mereksi moni muukin asia kuin pelkkä suolapitoisuus. Se on vain yksi pieni osa kokonaisuudessa. Aallokko, rahtilaivojen määrä, muu liikenne, virrat, syvyys, tuuli, kasvit, kalat jne..
Suolaa saa kaupastakin, jos sitä kaipaa enemmän kuin Itämereltä saa päälleen, mutta niitä muita tuntemuksia, joita meri tuo ei kaupasta tahdo löytyä.

pelkkä suola? kirjoitti:

En tiedä, oletko koskaan ollut itämerellä, tuskin. Meren tekee mereksi moni muukin asia kuin pelkkä suolapitoisuus. Se on vain yksi pieni osa kokonaisuudessa. Aallokko, rahtilaivojen määrä, muu liikenne, virrat, syvyys, tuuli, kasvit, kalat jne..
Suolaa saa kaupastakin, jos sitä kaipaa enemmän kuin Itämereltä saa päälleen, mutta niitä muita tuntemuksia, joita meri tuo ei kaupasta tahdo löytyä.

Lue lisää

Taitaa meren ja järven oleellinen ero olla siinä, että meri on yhteydessä toiseen mereen ilman jokea tai kaivettua kanavaa. Ja alkeellisen maantiedon tietämykseni mukaan laivalla ajelee esteittä Torniosta mihin merien rannoilla olevaan satamakaupunkiin hyvänsä.

avoimmuus kirjoitti:

Taitaa meren ja järven oleellinen ero olla siinä, että meri on yhteydessä toiseen mereen ilman jokea tai kaivettua kanavaa. Ja alkeellisen maantiedon tietämykseni mukaan laivalla ajelee esteittä Torniosta mihin merien rannoilla olevaan satamakaupunkiin hyvänsä.

Lue lisää

Näin juuri, mutta kun tämä ei näyttänyt riittävän tälle 32 4. Tyypille. Edellä yritettiin hakea muutakin konkreettista kuin suola

15+18 kirjoitti:

Näin juuri, mutta kun tämä ei näyttänyt riittävän tälle 32 4. Tyypille. Edellä yritettiin hakea muutakin konkreettista kuin suola

32 4 tyypille ei riitä mikään, eikä sille selviä edes rautalankamallit. Se hakee aina jonkun työkalun ja vääntää rautalangan omaan muotoonsa. Eihän sille pitäisi ikinä kenenkään oikeasti vastata.

19+20 kirjoitti:

Mistähän keksaisit tuon, että veneilijöiden vhf-testaus jotenkin kuuluisi merivartioston toimenkuvaan? Joskus on tullut lukaistua ko. laitoksen virallinen tehtävämäärittely enkä muista siellä moista sanotun...

Lue lisää

Eihän tuosta VHF-yhteyden mittauksesta meillä tietystikään mitään virkatehtävää ole tehty, mutta mahdollisuuksien mukaan radion testaamiseen veneilijä saa kyllä apua. Asemilla kun on on mittarit, samoin muutamassa vartioaluksessa.

dfdsfdrewdsafds kirjoitti:

Nimimerkki "merivartija" valehtelee. MV ei ota tuollaisiin kantaa. Siellä ollaan aika varovaisia sanomaan mitään, mikä ei ole suoraan lainsäädännöstä kotoisin.

Ei tämän haarakkeen polkaissut mainintakaan minun tietääkseni ollut mikään kannanotto rakettien tarpeellisuuteen sinänsä, he vain olivat kysyttäessä kertoneet käytännön havaintonsa siitä, mikä on rakettien "käyttöaste". Aiempina vuosina MV:n sivuilla oli tilasto, jossa oli jaoteltu Meripelastuskeskuksen saamien hälytysten alkuperäinen hätäviestikeino. Nyt sitä ei enää tunnu mistään löytyvän, mutta muistikuva vanhoista tilastoista oli se, että yli tuhannesta hälystä alle 10 annettiin "hätämerkeillä", johon käsitteeseen kuuluvat raketit ja käsi-/äänimerkit.

Eli MV ei siis suositellut tai ollut suosittelematta. He kertoivat faktan, jonka perusteella sitten muut vetivät johtopäätöksen.

Lue lisää

Tässä keskustelussa nyt ottaa kantaa, ei sen "virallisemmin". Enemmistö suomalaisveneilijöistä on fiksua ja turvallisuustietoista porukkaa, jolla hätäraketit ja muut turvavarusteet ovat kunnossa. Kukaan viranomainen ei suosittele mistään veneen turvavarusteesta luopumista eikä myöskään kyseenalaista niiden käyttökelpoisuutta. Sen sijaan sekä lakisääteisten että veneen käyttöä vastaavan katsastusluokan mukaisten varusteiden pitäminen mukana on ehdottoman järkevää ja suositeltavaa kaikissa tapauksissa.

Olishan se hyvä, jos korvais mitä lupaavat. Mutta kun ei.

olis, jos kirjoitti:

Olishan se hyvä, jos korvais mitä lupaavat. Mutta kun ei.

Onko kokemusta aiheesta vai pelkkää mutua ja huhua?

Faktaa on että suomalaiset vakuutusyhtiöt parhaansa mukaan luikertelevät korvauksista tuulirajoineen ja niiden tulkintoineen.

34+4 kirjoitti:

Onko kokemusta aiheesta vai pelkkää mutua ja huhua?

Faktaa on että suomalaiset vakuutusyhtiöt parhaansa mukaan luikertelevät korvauksista tuulirajoineen ja niiden tulkintoineen.

Lue lisää

Hyvin omakohtaista kokemusta on, eikä kokemus ollut hyvä.

olis, jos kirjoitti:

Hyvin omakohtaista kokemusta on, eikä kokemus ollut hyvä.

vastaavia kokemuksia löytyy suomalaisista yhtiöistä enemmän joten yachtpool on paras kunnes on jotain konkreettista faktaa esittää.

0i9u kirjoitti:

vastaavia kokemuksia löytyy suomalaisista yhtiöistä enemmän joten yachtpool on paras kunnes on jotain konkreettista faktaa esittää.

Kun selvästi annettua lupausta ei täytetty, en ole tyytyväinen. Toisaalta vaikkapa pihinä pidetyn Pohjolan kanssa ei ole ollut vähäistäkään erimielisyyttä. Hinta ja ehdot vain väliin houkuttelivat Yachtpoolin puoleen. Hyvistä ehdoista vain ei ollut käytännössä iloa.

"ensikesänä ehkä tallinnaan tai Abborlandettiin. Siellä ei känny aina kanna ja raketti näy,"

Noissa paikoissa on veneilty onnistuneesti vuosisatoja ilman vhf:ää ja raketteja ja edelleen veneillään.

"VHF-kirjekurssin ja käyn tentissä."

Ja köyhdyt lupamaksuihin.

8u36 kirjoitti:

"ensikesänä ehkä tallinnaan tai Abborlandettiin. Siellä ei känny aina kanna ja raketti näy,"

Noissa paikoissa on veneilty onnistuneesti vuosisatoja ilman vhf:ää ja raketteja ja edelleen veneillään.

"VHF-kirjekurssin ja käyn tentissä."

Ja köyhdyt lupamaksuihin.

Lue lisää

Eihän tuo muutamaa kymppiä enemmän maksa. Materiaali on ilmainen. Ole hyvä!

http://www.ficora.fi/attachments/suomiry/1156442766198/Rannikkol__radiol.opas_2010_web150210.pdf

Eikö harrastukseen kuulu kehittyminen ja opiskelu?

Jotkut tietty vaan tyytyy vaan dokaamiseen veden äärellä ja se on niinku se veneilyn juttu vai?

kepsi-gesmi kirjoitti:

Eihän tuo muutamaa kymppiä enemmän maksa. Materiaali on ilmainen. Ole hyvä!

http://www.ficora.fi/attachments/suomiry/1156442766198/Rannikkol__radiol.opas_2010_web150210.pdf

Eikö harrastukseen kuulu kehittyminen ja opiskelu?

Jotkut tietty vaan tyytyy vaan dokaamiseen veden äärellä ja se on niinku se veneilyn juttu vai?

Lue lisää

Ehkä tämä onkin joku sellainen "CIA vakoilee minua kaikkien radiolaitteiden kautta" -tyyppi?

'The Great VHF Conspiracy"

Salaliittoko? kirjoitti:

Ehkä tämä onkin joku sellainen "CIA vakoilee minua kaikkien radiolaitteiden kautta" -tyyppi?

'The Great VHF Conspiracy"

Suomenlahti ja suurin osa Itämerestä on GMDSS A1 merialuetta ja rantavaltioiden viranomaiset kuuntelevat kanavia 16 ja 70 (DSC) viran puolesta, kuunteluun sisältyy myös radioliikenteen nauhoitus. Eli ei tarvitse CIA:n kuunnella, ihan vaan kotimainen virkamies tekee sen.

kepsi-gesmi kirjoitti:

Eihän tuo muutamaa kymppiä enemmän maksa. Materiaali on ilmainen. Ole hyvä!

http://www.ficora.fi/attachments/suomiry/1156442766198/Rannikkol__radiol.opas_2010_web150210.pdf

Eikö harrastukseen kuulu kehittyminen ja opiskelu?

Jotkut tietty vaan tyytyy vaan dokaamiseen veden äärellä ja se on niinku se veneilyn juttu vai?

Lue lisää

"Eikö harrastukseen kuulu kehittyminen ja opiskelu? "

Jos liikkuu purjein, veneessä on paljon muuta tekemistä kuin pelleillä radiopuhelimen kanssa.

"sailcatti" on oikeassa siinä, että katsastusvarustus toimii opastuksena veneilijöiden turvallisuusvarusteista.

Siinä "sailcatti" haksahtaa, kun sotkee ykköskatsastusluokan varustuksen ja muun purjehdusvarustuksen. "Isommille merille" tarvitaan tietysti erilainen turvallisuusvarustus kuin Itämerelle. Esim. mainittu laahusgeneraattori ei ole turvallisuusvarustus eikä edes kovin tarpeellinen (omassa käytössäni sähkön tuottoon on riittänyt aurinkopaneelit tuuligenu).

Itämerelle ja kauemmaksi seilatessa myrskypurjeiden pitäisi olla "realistiset" eikä pelkkä katsastusvaruste (omien havaintojeni mukaan myrskyfokka on usein tehty lähinnä katsastusvaatimusten täyttämiseksi: on liian iso ja liian heikko eikä sille ole edes omaa staagia).

Tulee koti-ikävä pohjanmerellä ja sitten on tuuliperäsin, laahusgeneraattori, epirb ja vesikone turhia.

Onkin fiksumpaa hankkia kullekin legille tarvittava varustus matkan varrelta, varsinkin nuo hilppeet saa halvemmalta ulkomailta ja ilman postikuluja.

3+4 kirjoitti:

Tulee koti-ikävä pohjanmerellä ja sitten on tuuliperäsin, laahusgeneraattori, epirb ja vesikone turhia.

Onkin fiksumpaa hankkia kullekin legille tarvittava varustus matkan varrelta, varsinkin nuo hilppeet saa halvemmalta ulkomailta ja ilman postikuluja.

Lue lisää

Pari vinkkiä 3 4:lle:
- tuuliperäsin on käypä avomerivaruste kaikilla merillä ja yleensä sen asennus on tehtävä veneen ollessa telakoituna. Telakointi aiheuttaa lisäkuluja. Laitteen opettelu olisi syytä tehdä jo Itämeren ylityksillä. Postikulut oli keksitty perustelu! (Se koskee myös ´vesikonetta´, jota ei kannata hankkia muuta kuin valtamerireissua varten niinkuin oikein totesit).
- laahusgeneraattorissa (esim. Aquagen) on haittoja, jonka takia en itse suosittelisi sellaisen ostamista. Laahusgenun voi toki ostaa matkalla, jos sellaisen hankkiminen tuntuu aiheelliselta.

oli väärä käsitys kirjoitti:

Pari vinkkiä 3 4:lle:
- tuuliperäsin on käypä avomerivaruste kaikilla merillä ja yleensä sen asennus on tehtävä veneen ollessa telakoituna. Telakointi aiheuttaa lisäkuluja. Laitteen opettelu olisi syytä tehdä jo Itämeren ylityksillä. Postikulut oli keksitty perustelu! (Se koskee myös ´vesikonetta´, jota ei kannata hankkia muuta kuin valtamerireissua varten niinkuin oikein totesit).
- laahusgeneraattorissa (esim. Aquagen) on haittoja, jonka takia en itse suosittelisi sellaisen ostamista. Laahusgenun voi toki ostaa matkalla, jos sellaisen hankkiminen tuntuu aiheelliselta.

Lue lisää

Tuo "laahusgenussa on haittoja" kiinnostaa eli petustele jos viitsit. Itse en tiedä muuta haittaa kuin, että laite on aika lämmin pyörittyään viikon ja joskus hait voivat syödä propellin (joita kannattaa ostaa varalle). Ovat kestäviä ja tuottavat hyvin virtaa eikä matkanteko siitä sanottavasti hidastu.

oli väärä käsitys kirjoitti:

Pari vinkkiä 3 4:lle:
- tuuliperäsin on käypä avomerivaruste kaikilla merillä ja yleensä sen asennus on tehtävä veneen ollessa telakoituna. Telakointi aiheuttaa lisäkuluja. Laitteen opettelu olisi syytä tehdä jo Itämeren ylityksillä. Postikulut oli keksitty perustelu! (Se koskee myös ´vesikonetta´, jota ei kannata hankkia muuta kuin valtamerireissua varten niinkuin oikein totesit).
- laahusgeneraattorissa (esim. Aquagen) on haittoja, jonka takia en itse suosittelisi sellaisen ostamista. Laahusgenun voi toki ostaa matkalla, jos sellaisen hankkiminen tuntuu aiheelliselta.

Lue lisää

"- tuuliperäsin on käypä avomerivaruste kaikilla merillä ja yleensä sen asennus on tehtävä veneen ollessa telakoituna."

Tuuli koska kääntyy, älykkäämmät ratkaisut ovat tarpeen, kuten tuulitiedolla varsutetut sähköiset autopilotit, ihan halvimpiikin pinnapilottiin saa tuulitiedon.

13t34 kirjoitti:

"- tuuliperäsin on käypä avomerivaruste kaikilla merillä ja yleensä sen asennus on tehtävä veneen ollessa telakoituna."

Tuuli koska kääntyy, älykkäämmät ratkaisut ovat tarpeen, kuten tuulitiedolla varsutetut sähköiset autopilotit, ihan halvimpiikin pinnapilottiin saa tuulitiedon.

Lue lisää

Jos on sähköä riitävästi saatavilla.

13t34 kirjoitti:

"- tuuliperäsin on käypä avomerivaruste kaikilla merillä ja yleensä sen asennus on tehtävä veneen ollessa telakoituna."

Tuuli koska kääntyy, älykkäämmät ratkaisut ovat tarpeen, kuten tuulitiedolla varsutetut sähköiset autopilotit, ihan halvimpiikin pinnapilottiin saa tuulitiedon.

Lue lisää

Oliko se elektroniikka nyt sitten hyvästä vai pahasta, koita vihdoin päättää.

Hyvä autopilotti on aivan erinomainen väline, mutta niin on tuuliperäsinkin. Itse en pitkälle matkalle lähtisi missään tapauksessa ilman molempia.

taas tota kirjoitti:

Oliko se elektroniikka nyt sitten hyvästä vai pahasta, koita vihdoin päättää.

Hyvä autopilotti on aivan erinomainen väline, mutta niin on tuuliperäsinkin. Itse en pitkälle matkalle lähtisi missään tapauksessa ilman molempia.

Lue lisää

Luin koko keskustelun. On täällä hullua sakkia. Toivottavasti eivät sentään ihan kaikki ole veneilijöitä.

(Tämä ei ole vastaus sinulle, toteamus "loppukaneetiksi" vain.)

taas tota kirjoitti:

Oliko se elektroniikka nyt sitten hyvästä vai pahasta, koita vihdoin päättää.

Hyvä autopilotti on aivan erinomainen väline, mutta niin on tuuliperäsinkin. Itse en pitkälle matkalle lähtisi missään tapauksessa ilman molempia.

Lue lisää

Luin koko keskustelun. On täällä hullua sakkia. Toivottavasti eivät sentään ihan kaikki ole veneilijöitä.

(Tämä ei ole vastaus sinulle, toteamus "loppukaneetiksi" vain.)

sailcatti kirjoitti:

Tuo "laahusgenussa on haittoja" kiinnostaa eli petustele jos viitsit. Itse en tiedä muuta haittaa kuin, että laite on aika lämmin pyörittyään viikon ja joskus hait voivat syödä propellin (joita kannattaa ostaa varalle). Ovat kestäviä ja tuottavat hyvin virtaa eikä matkanteko siitä sanottavasti hidastu.

Lue lisää

Oma kokemukseni perustuu AquaGen-merkkiseen laahusgenuun. Sillä oli taipumus nousta pintaan pomppimaan, kun veneenvauhti nousi yli 7 solmuun. Kun laitoin potkurin lisäpainoksi pari akselisinkkiä, ongelma helpottui pikkasen. Kovassa vauhdissa pintaan nousu ja pomppiminen oli silti harmi. Siinä tilanteessa on myös hankala ottaa narua potkuria ylös merestä ellei veneen vauhtia hidasta.
Toinen iso haitta on laahusgenun ja kalastussiiman sotkeutuminen toisiinsa. Jos olet ylittänyt valtameriä, tiedät miten tärkeä osa tuoremuonasta on tonnikalat ja doradot. Niitähän tulee vetouistimella - ja kalastusta varten oli melkein pakko ottaa laahusgenun potkuri ylös vedestä.

Omasta mielestäni tuuligenu on sittenkin käyttökelpoisempi, vaikka se keveissä keleissä tuottaakin melko vähän sähköä - kovemassa tuulessa tulee reilusti virtaa, mutta myös ääntä!

13t34 kirjoitti:

"- tuuliperäsin on käypä avomerivaruste kaikilla merillä ja yleensä sen asennus on tehtävä veneen ollessa telakoituna."

Tuuli koska kääntyy, älykkäämmät ratkaisut ovat tarpeen, kuten tuulitiedolla varsutetut sähköiset autopilotit, ihan halvimpiikin pinnapilottiin saa tuulitiedon.

Lue lisää

Mitähän nimim. 13t34 tarkoitti tuuliperäsin-kommentillaan kertoessaan "älykkäämmistä ratkaisuista" kuten "tuulitiedoilla varsutetuista autopiloteista"?

Tuuliperäsin tietenkin pitää veneen samassa suunnassa tuuleen nähden. Käytännön hyöty tästä on se, ettei esim. yöpurjehduksessa tarvitse pelätä vahinkojiippiä. Tietenkin COG muuttuu tuulen suunnan muuttuessa, mutta tuuliperäsimen säädön uudelle kurssille purjesäätöineen voi sitten tehdä sopivassa tilanteessa vbaikkapa vahdinvaihdon yhteydessä.

"Älykkäämpi ratkaisu" pitkillä purjehduksilla ei oman kokemukseni mukaan ole sähköinen ja vika-altis elektroniikkalaite, vaan nimenomaan toimintavarma ja luotettava tuuliperäsin. Autopilotti toki tarvitaan koneajoon ja heikkotuuliseen lenssiin, joissa tuuliperäsimellä ei ole virkaa.

Tuuliperäsin on sitä parempi mitä enemmän tuulee, autopilotti on sitä huonompi mitä enemmän tuulee ja mitä hankalampi merenkäynti on.

"älykkäämpikö"? kirjoitti:

Mitähän nimim. 13t34 tarkoitti tuuliperäsin-kommentillaan kertoessaan "älykkäämmistä ratkaisuista" kuten "tuulitiedoilla varsutetuista autopiloteista"?

Tuuliperäsin tietenkin pitää veneen samassa suunnassa tuuleen nähden. Käytännön hyöty tästä on se, ettei esim. yöpurjehduksessa tarvitse pelätä vahinkojiippiä. Tietenkin COG muuttuu tuulen suunnan muuttuessa, mutta tuuliperäsimen säädön uudelle kurssille purjesäätöineen voi sitten tehdä sopivassa tilanteessa vbaikkapa vahdinvaihdon yhteydessä.

"Älykkäämpi ratkaisu" pitkillä purjehduksilla ei oman kokemukseni mukaan ole sähköinen ja vika-altis elektroniikkalaite, vaan nimenomaan toimintavarma ja luotettava tuuliperäsin. Autopilotti toki tarvitaan koneajoon ja heikkotuuliseen lenssiin, joissa tuuliperäsimellä ei ole virkaa.

Tuuliperäsin on sitä parempi mitä enemmän tuulee, autopilotti on sitä huonompi mitä enemmän tuulee ja mitä hankalampi merenkäynti on.

Lue lisää

Tuolla 13t34-tampiolla on tietenkin autopilottiin yhdistettynä myös sähkövinssit ja antureina elektroniset virtauslangat purjeissa. Sitten voikin nukkua vuorokauden putkeen ja herätä laittamaan genun käyntiin akkujen lataamiseksi. Millään vähemmällä ei vähempiäkään Ah-määriä tehdä.

Mitähän kaikkea muuta voisikaan automatisoida ja jättää elektroniikan huoleksi. Robotti-imuri nyt ainakin olisi välttämätön venevaruste. Ja tietysti kaikkea ohjataan kotoa netin välityksellä. Mutta tosielämässä tuuliperäsin on silti aivan verraton kapine.