Olen käytännönkautta oppinyt hyvin monia asioita, minkä takia uskon kykyihin päästä lääkkikseen. Minulla oli nuorempana jonkin tason lukihäiriö, josta pääsin yli ahkeralla kirjoittamisella. Nykyään jopa nautin kirjoittamisesta.
Seuraava haasteeni on lukeminen. Tällä hetkellä lukeminen väsyttää ja minun on toisinaan vaikea ymmärtää tekstin sisältöä, jos siinä käytetään hankalia lauserakenteita. Lisäksi minua alkaa toisinaan pyöriä päässä, jos luen pitkään.
Vinkkejä mestarilukijoilta. Kuinka pitkää voi lukea? Millaisessa paikassa kannattaa ja ei kannata lukea? Jos motivaationa on oppia, niin kannattaako tehdä muistiinpanoja lukemisen ohessa?
Seuraava haasteeni on lukeminen. Tällä hetkellä lukeminen väsyttää ja minun on toisinaan vaikea ymmärtää tekstin sisältöä, jos siinä käytetään hankalia lauserakenteita. Lisäksi minua alkaa toisinaan pyöriä päässä, jos luen pitkään.
Vinkkejä mestarilukijoilta. Kuinka pitkää voi lukea? Millaisessa paikassa kannattaa ja ei kannata lukea? Jos motivaationa on oppia, niin kannattaako tehdä muistiinpanoja lukemisen ohessa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaikki riippuu siitä, mitä olet jo kokeillut. En ole mestarilukija, mutta jos opit tekemällä, on hyvä jos teet lukiessasi samalla jotakin käsilläsi. Esim ne muistiinpanot, maind-mappia, avainsanalistaa, tiivistelmää jne...
Hyväksi havaittu on pienet lukemispätkät esim. kappale asia kerrallaan ja sitten pieni tauko.
Nopeaksi ja tehokkaaksi lukijaksi oppii lukemalla PALJON.
Harjoittele lukemista joka päivä.
Lue päivittäin monenlaista tekstiä:
kaunokirjallisuutta, tiedejulkaisuja, runoja, sanomalehtiä, oppikirjoja, sarjiksia jne.
Pyri kehittämään lukunopeuttasi.
Opettele lukemaan kirjoja myös englanniksi ja ruotsiksi.
Pyri ymmärtämään tekstissä esitetty ajatus sanatarkan ilmaisun sijaista.
Sujuvasta lukutaidosta on lääkisopinnoissa hyötyä, sillä
lukualueet ovat usein pitkiä (50-100s/pv), ja välillä vaikeaselkoisia.
Opintojen alkuvaiheessa suurin osa kirjalisuudesta on englanninkielistä.
Se miten ja missä kannattaa lukea, riippuu sinusta itsestäsi.
On ihmisiä joiden oppimista pieni taustahäly ei haittaa, tai jopa helpottaa.
toiset oppivat parhaiten hiljaisessa häiriöttömässä ympäristössä.
Muistiinpanot ja mindmapit sopivat yhdelle, toinen alleviivaa ja tekee merkintöjä marginaaliin, kolmas keskittyy parhaiten ilman kumpaakaan.
Kokeilemalla löydät oman tapasi.