Hain lähestymiskieltoa ilkeälle ihmiselle joka on vuosikaudet suhtautunut minuun vihamielisesti. Hän hankki asianajajan itselleen, mikä oli aika kiero temppu. Ja kun kuulin siitä, pyysin lykkäystä asian käsittelyyn ja sain, että voin itsekin paremmin valmistautua. Hankin asianajajan itselleni. Nyt kuulin että vastapuoli hakee minulle tuomiota pitkäaikaisesta häirinnästä. Kyse on monta vuotta vanhoista jutuista, joihin nyt vedotaan ja yritetään tehdä minusta syyllinen. En pidä siitä että minun asianajajajni neuvottelee vastapuolen asianajajan kanssa eikä suoraan minun kanssani, mutta ne vain tekevät sitä, ja tämän häirikkö varmaan nyt hykertelee. En ole yli vuoteen juuri puhunutkaan sen ilkeän ihmisen kanssa. Miten se niin voi mennä, että häiriköijä pääsee esittämään vaatimuksia? Miten kukaan uskaltaa hakea lähäriä jos siitä rangaistaan. Minun asianajani sanoi ettei enää ole ollenkaan kyse lähestymiskieltohakemuksesta. Mistä sitten? En ymmärrä. Kannattaako vaihtaa asianajajaa?
Miten se näin voi mennä?
IHmettelen vääryyttä
25359
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Vedä nyt vähän henkeä. Ei kukaan voi hakea kenellekään tuomiota mistään rikoksesta. Kaikki pitää kierrättää poliisin esitutkinnan kautta syyttäjälle, joka vasta päättää nostaako hän syytteen vai ei.
JOS poliisin esitutkinta ei johda mihinkään, tai syyttäjä ei syytettä nosta, niin tämän jälkeen kantaja voi omilla varoillaan nostaa syytteen, mutta maksaa kaiken, jos oikeudessa tulee tappio.
"Minun asianajani sanoi ettei enää ole ollenkaan kyse lähestymiskieltohakemuksesta."
Kysy nyt ihmeessä siltä asianajajalta, mikä on homman nimi, äläkä arvuuttele sitä tällä keskustelupalstalla. Kuinka suomi24:n porukka voisi siitä mitään tietää.
Totta kai "häiriköijä" voi myös esittää vaatimuksia omalta kannaltaan niin kuin ilmeisesti on esittänytkin. Ja ne voivat perustua myös vuosia vanhoihin tapahtumiin, kunhan eivät vielä ole vanhentuneet.
On ihan hyvä, että asianajajasi neuvottelee vastapuolen kanssa, koska sopuratkaisu on aina parempi kuin riidan/rikoskäsittelyn jatkaminen.
Lähestymiskiellon hakeminen sinänsä ei ole rangaistava teko, vaikka se perusteettomaksi katsottaisiinkin, mutta jos siihen liittyy esim. kunnianloukkaus taI väärä ilmianto, niin tilanne voi olla toisin.
"Hain lähestymiskieltoa ilkeälle ihmiselle joka on vuosikaudet suhtautunut minuun vihamielisesti. Hän hankki asianajajan itselleen, mikä oli aika kiero temppu"
Suhtautunut sinuun vihamielisesti? Ei siinä mitään rikollista itsessään ole. Ja pidät asianajajan hankkimista kierona temppuna? Jo heti aloituksesi saa epäilemään kuinka puhtaita jauhoja sinulla itselläsi on pussissa. Ja itsekkin vielä myönnät kyseistä henkilöä häirinneesi. Et ole edes puhunut hänen kanssaan vuoteen, niin mikä tarkalleen ottaen sai sinut edes lähestymiskieltoa hakemaan?
Kyseinen henkilö kadulla tavatessaan irvistelee minulle rumasti. Asialle on jopa todistajia. Kerran sattumalta osuimme yhtä aikaa kassalle kaupassa ja hän sanoi että mitä häirikkö, meinaatko illalla jo kännätä vai jätätkö viikonloppuun. Sanoi tämän vain siksi että minulla on sikspä'kki kärryissä kun oli tulossa vieraita. Muita vastaavanlaisia herjauksia on tullut koko ajan. Itse en vastaa hänelle, joten se on ihan totta etten phuu hänelle. Todella noloa, kun jonossa oli tuttujani jotka kuvittelevat minusta siiten vaikka mitä. En koskaan juo olutta keskellä viikkoa joten se siitä juomisesta. Ne vanhat asiat joista puhun liittyvät siihen että hänen exänsä oli ihastunut minuun ja kerran, kun heillä oli jo eroprosessi päällä, soitimme yhdessä hänelle ja kerroimme vähän asioita. Hän nauhoitti puhelun ja teki rikosilmoituksen, joka ei sitten johtanut mihinkään (syyttämättäjättämispäätös vähäisyysperusteella, eli minut todettiin syyttömäksi!) Tuohon hän nyt vetoaa vaikka asia on kolme vuotta vanha.
No ei irvistelystä ja kaljoista nalkailusta lähestymiskieltoa saa! Vedä asia pois ennen kuin sinulla nauravat aidan seipäätkin!
Jatkan vielä. Eihän sinua todettu syyttömäksi, vaan teon vähäisyyden takia jätettiin syyte nostamatta. Joten kyllä noista kertomistasi asioistamme tulee siihen tulokseen, että vastapuoli voi syytä sinua häirinnästa. Se on varmaa, että lähestymiskieltoa et voi saada. Toivottavasti asianajajasi takoo hiukan järkeä päähäsi.
Heh, juu... Kuten sinulle onkin jo todettu, aivan turha toivoa lähestymiskieltoa hänelle, aivan naurettava ajatuskin kertomasi perusteella, josta vielä todennäköisesti hänenkin versionsa eriäsi. Voin nähdä asian korkeintaan menevän päinvastoin.
Lähestymiskieltolakia koskevassa hallituksen esityksen (HE 41/1998) perusteluissa on muun lisäksi todettu, että "lainkohdassa tarkoitettua muuta vakavaa häirintää kuin rikoksella uhkaamista voisi olla esimerkiksi pitkän aikaa jatkunut tai tiheästi sattunut yhteyden ottaminen vailla asiallista perustetta tai itsensä uhatuksi tuntevan henkiln seurailu. Tällainen menettely voi täyttää kotirauhan rikkomisrikoksen tunnusmerkistön, mutta se ei olisi edellytys kiellon määräämiselle. Samoin toistuva pilkallinen tai loukkaava käyttäytyminen voisi johtaa lähestymiskiellon määräämiseen, jos käyttäytyminen on ollut itsensä uhatuksi tuntevan henkilön vakavaa häirintää siitä riippumatta, onko samalla tehty kunnianloukkausrikos."
Sinänsä siis ns. huono käytös VOI olla perusteena lähestymiskiellon määräämiseen, MUTTA sen on kuitenkin oltava niin vakavaa, että menettelyn voidaan katsoa olevan VAKAVAA HÄIRINTÄÄ. Lähestymiskielto on tarkoitettu vakaviin, akuutteihin tilanteisiin, sehän on lähtökohtaisesti säädetty henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen torjumiseksi tai muun vakavuusasteeltaan em. rikosten uhkaan verrattavan vakavan häirinnän torjumiseksi. Sitä ei siis ole todellakaan tarkoitettu yleisesti mielensäpahoittajien työkaluksi tai kaikkien ihmissuhdeongelmien (kun aikuiset eivät osaa käyttäytyä kuin aikuiset) ratkaisuksi.
Olen lähes varma, että jos tuosta käräjille mennään, niin puheenjohtaja kehottaa sopimaan asian ja peruuttamaan hakemuksen.
Jos kerran on tehty syyttämättäjättämispäätös, niin kuinka minä muka voin olla syyllinen?
Itse kirjoitit, että se tehtiin vähyisyysperusteella. Eli oli niin vähäpätöinen asia, ettei kannattunut nostaa syytettä ja järjestää oikeudenkäyntiä. Se ei tarkoita sitä että välttämättä olisit syytön.
Syytttäjä on tehnyt ns. syyksilukevan syyttämättäjättämispäätös. Syyttäjä oli sitä mieltä, että olit ko. rikokseen syyllistynyt, mutta kyseessä niin vähäpätöinen juttu, ettei kannata viedä sitä käräjille.
Nimenomaisesti EI ole todettu, että a) ei ole rikosta tai b) ei ole näyttöä siitä, että olisit syyllistynyt rikokseen.
"...soitimme yhdessä hänelle ja kerroimme vähän asioita."
Eipä tainnut olla kyse ihan mukavista asioista? Silti syyttäjän mielestä niin vähäpätöinen juttu, ettei ollut syytä vaivata tuomioistuinta. Entä oma juttusi? Irvistelyä kadulla ja naljailua kaljoista kassajonossa. Mietihän vähän! Ja jos on yhtään järkeä päässä vedä äkkiä pois se lähestymiskieltohakemus. Ja aikuistu vihdoin!
Ei jumalauta...
Kai sä nyt ymmärrät että se ei oo mikään rikos ettei tykkää jostain tyypistä, myös se ettei tämä toinen tyyppi välitä sinusta? Mähän en tiedä mitä kaikkee tässä on tapahtunut, mutta kuulostaa siltä että te kaksi vittuilette toisillenne. Ja siinä tapauksessa niin jos sä ajattelut että sull on edes jonkinlaista keissii häntä vastaan, niin yhtä hyvin hänellä on sinua vastaan.
Yleensä ottaen se on asianajajan työ olla yhteydessä toiseen osapuoleen.
Niin, ja se että syyttäjä jäättää syyttämättä vähäisyysperusteella ei todellakaan tarkoita että olisit syytön. Se vain tarkoittaa että oikeusjärjestelmällä on parempaakin tekemistä kuin hankkia sulle parin sadan euron sakot.
Lopettaisit tän hölmöilyn. Joudut muuten maksamaan sekä omat että hänen asianajajien palkkiot kun sitten häviät jutut. Ja sitten vasta sua vituttaa kun saat käteen kymppitonnin laskun.
Tiedoksi kaikille minulle ilkeästi vastanneille, että juttua on nyt aa:ni aloitteesta lykätty. Aa neuvoi minua luopumaan jutusta mutta en aio sitä tehdä, koska pahan ihmisen kuuluu saada opetus, enkä ymmärrä miksi minun taas pitäiis päästää hänet kuin koira veräjästä. Jutusta luopuminen olisi minun puolelta anteeksi antamista sille toiselle, mutta olen antanut anteeksi jo liian monta kertaa enkä ole saanut siitä mitään palkkiota. AA väittää että voin joutua maksamaan vastapuolen kulut, mutta sanoin että otan sen riskin. En usko että niin käy. Uskon saavani sen lähärin. Oikeudessa saan lopultakin sanoa tuolle ihmiselle touuden hänestä niin että hänen on pakko kuunnella. Tätä ennen hän on aian lähtenyt pois kun yritän rauhallisesti keskustella. Istunto on huhtikuussa. Nyt on tarpeekis aikaa valmistela asiaa ja etsiä todistajia. niitä ykllä löytyy! kerron sitten miten kävi.
Erinomainen esimerkki suomalaisesta jääräpäisyydestä. Maksoi mitä maksoi !!
"koska pahan ihmisen kuuluu saada opetus, "
" mutta olen antanut anteeksi jo liian monta kertaa enkä ole saanut siitä mitään palkkiota."
Lähestymiskieltoa ei nimenomaisesti ole tarkoitettu rankaisuksi/opetukseksi mistään aiemmasta "pahuudesta" eikä varsinkaan palkkioksi mistään. Lähestymiskielto on tarkoitettu TULEVAISUUTEEN tähtääväksi turvaamistoimeksi VAKAVISSA tapauksissa.
"Oikeudessa saan lopultakin sanoa tuolle ihmiselle touuden hänestä niin että hänen on pakko kuunnella."
Mutta oletko ottanut huomioon, että "tuon ihmisen" ei ole pakko tulla oikeuteen totuuksiasi kuuntelemaan?
Voi xxxxx
Pahinta on että käräjillä tuollainen henkisesti keskenkasvuinen ihminen saatttaa jopa onnistua käyttämään oikeusjärjestelmäämme omien tarpeidensa tyydyttämiseen.
Sinulla on sentään fiksu lakimies, joka sanoo suoraan, ettei kannata lähteä oikeuteen. On sellaisiakin, jotka rahan takia vievät asian oikeuteen, vaikka tietävät, ettei sillä ole mitään mahdollisuutta menestyä. Mielenkiinnolla jään odottamaan, miten kävi.
Hei,
vaikka kuinka olisi paha mieli, niin lähestymiskieltoa et saa sitä todennäköisesti. Nykyisin kiellot ovat todella tiukassa oikeudessa, ei todellakaan saa helpolla. Tiedän tapauksen jossa henkilö oli tullut riuhumaan toisen kotiin tai siihen ulkopuolelle ja tämä riehumisen kohteeksi joutunut henkilö haki lähestymiskieltoa. Ei saanut. Oikeuteen kannattaa mennä vain todella painavista syistä sekä idioottivarmojen todisteiden kanssa ja niin ettei vastapuolella ole mitään esittää sua vastaan. Muuten kaikki päätökset voivat olla mahdollisia, jopa sinun syyllisyytesi syyttömänä.
Höpöhöpö "peru 1"
Lähestymiskiellon saattaa saada todella helposti mutta se riippuu kuka päättää. Muutama mustelma (kuvat ja lääkärintodistus) ja väittää että on pahoinpidelty tmv. niin muuta ei välttämättä tarvita. Tarinoiden todenperäisyyttä ei tutkita. Mutta käytäntö tosiaan vaihtelee suuresti sen mukaan kuka tuomari asiaa käsittelee.
Pahoinpitely, vaikkapa vain epäilty eikä kaikin konstein toteen näytetty, on ihan eri asemassa kuin ap:n esittämä irvistely kadulla tai vinoilu kaljoista kassajonossa. Pahoinpitelyssä, olipa se väitetty tai todellinen, on nyt kuitenkin kyse ainakin teoreettisesta, jos ei ihan henkeen niin ainakin terveyteen kohdistuvasta uhkasta. Lähestymiskielto voi silloin hyvinkin olla paikallaan.
Sinänsä on ihan ok, ettei lähestymiskiellolle tarvita yhtä vahvaa näyttöä esim. pahoinpitelystä kuin tuomitsemiselle. Mutta ap:n ajamat täysin huuhaaperusteet ovat sitten eri asia.
Saattaa käydäkin niin että voitan jutun. Vastapulli on ilmoittanut todistjaksi yhden yhteisen tuttavansa joka näki minun hänelle aikoinaan lähettämäni tekstiviestit (siis yli kaksi vuotta sitten, eikä ne olleet mitään herjaamisviestejä, niissä oli vain hyvää trakoittavai neuvoja),ja nyt siis väittävät todistavansa että minä muka häirtsen vastapuolta. Sattumalta näin tämän yhteisen tuttavan kaupassa ja kävin juttelemassa. Sanoin että ihanko tosissasi aiot ruveta todistamaan vihamieheni puolesta ja minua vastaan. Hän meni aika hiljaiseksi, ei edes vastannut, taisi hävetä. Saas nähdä tuleeko hän ollenkaan istuntoon ja jos tulee niin kumman puolella loppujen lopuksi on!!!!
Saattoi kyllä olla niinkin, että teit elämäsi virheen. Tällaiset ns. pa*kajutut kun saattavat käräjillä poikia ihan mitä tahansa.
Ei tarvita muuta, kuin se sinun kaupassa tapaamasi todistaja avaa käräjillä suunsa ja väittää sinun uhkailleen häntä, asianajajat kun ovat hyvin eteviä neuvomaan.
Silloin olet liemessä ja sinua ryhdytään epäilemään oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta, joka on rankka rikos.
Vastapuolen todistaja kannattaa kiertää vähintään kilometrin päästä, sekä ennen oikeudenkäyntiä, että sen jälkeen.
Ei voi olla totta! tyyppi haluaa lähestymiskiellon sen takia, että toinen vinoilee kaljan ostosta, vaikka itse on häiriköinyt samaa ihmistä. Sitten vielä alkaa uhkailla todistajia. Eipä paljon järki päätä pakota!