Jos naisteologin roolia vanhoillislestadiolaisuudessa vertaa miesteologin rooiin, voi sanoa että se on naurettava, koominen, absurdi. Sitä ei oikeastaan voi käsittää todeksi, mutta siihen on tottunut. Onhan se jotenkin vinoa ja surkuhupaisaa, että itselleni teologian maisterina on paikallisen rauhanyhdistyksen toiminnassa ollut tarjolla keittiövuoroissa toimiminen.
Vanhoillislestadiolainen naisteologi haastattelussa
https://freepathways.wordpress.com/2012/01/07/kutsumus/
Vanhoillislestadiolainen naisteologi haastattelussa
https://freepathways.wordpress.com/2012/01/07/kutsumus/
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tulee ainakin minulle täysin tyhjä tunne näitten naisten jutuista. Missio on tasa-arvo ja heidän oma työsuhteensa. En ole lukenut ainoataan siis en yhden yhtä lehtijuttua missä pohdittaisiin uskon sisältöä tai huolta siitä, että ihmisillä ei ole pelastavaa uskoa. Ovat siis esittämässä aivan eri missiota kuin se mikä on vanhoillislestadiolaisen liikeen puheen ydinsisältö - iankaikkinen elämä. Kun heiltä tämä puuttuu puuttuu heiltä kaikki.
Olen teolgiasta valmistunut vl ja nainen, enkä kyllä parhaalla tahdollkaan saa kiinni tuosta syytteestäsi.
Tasa-arvo on yksi kristinuskon syvimpiä sisältöjä. Mielestäni on selkeästi Jumalan sanan mukaista ottaa kavasti tämä asia myös vl yhteisön käytännöissä, varsinkin kun tasa-arvo on liikkeen alkuaikoina ollut sananjulistuksessa luonnollinen asia! Uskonelämässä ei ole syytä jatka asitä epätasa-arvon perinnettä joka muualla yhteiskunnassa on vuosisatoja vallinnut.
On tosiasia että silloin kun lestadiolaisuus oli vasta nuori liike eikä vielä ollut rauhanyhdistyksiä eikä SRK:ta, niin naiset julistivat sanaa siinä kuin miehetkin.
Aivan sama tilanne oli silloin alkuseurakunnan aikaan ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla.
Jumalalla on vara osoittaa työkenttää meilel kaikille kun emme itse aseta vääriä rajoja kaikkien Herran antamien lahjojen käytölle.
Naulan kantaan, etsivä xx lausuit. naisten puheissa on vaatimuksissa kaikuu tyhjät tynnörit.
Kuuntelin tässä nyt uudestaan Marin haastattelun http://areena.yle.fi/radio/1576756.
Hän puhuu siina asioista, joista voisi puhua sillä koulutuksella mikä on Johanna Hurtigilla. Siksi onkin mielestäni surullista, että Hurtigin siitä kontekstista lähtevää huolta ei ole otettu vakavaasti sosiaalisena, rikosoikeudellisena ja naisten asemaa koskevana tutkimuksena ja etsitty toimenpiteitä niihin asioihin.
Ei tässäkään puhuta muusta kuin asiasta, jota Hurtigin koulutuksella voi esittää.
http://yle.fi/uutiset/vanhoillislestadiolaisen_johdon_anteeksipyynto_ei_riita/6100842
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vanhoillislestadiolainen-pappi-mari-leppanen-vaatii-tekoja-anteeksipyynto-ei-riita/593798/
http://www.iltalehti.fi/nainen/2011062813964399_na.shtml
http://areena.yle.fi/audio/1331543884451
" osallistua raamatuntulkintaa ja sen sanoittamiseen"
" vihitty kirkon virkaan pitkään ketjuun"
tässä on ainoa viittaus ylipäätään oppiin
Tässäkin ohjelmassa puhutaan naispappeudesta pääosin ja nämä viitaukset ovat kuin sivulauseita. Sukupuolitutkimuksesta.
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/8975-lestadiolaisuuden-patriarkaaliset-rakenteet-syntia
– Myönnän, että minussa asuu feministi ja naisen asemaan liittyvät kysymykset ovat minulle tärkeitä. Mutta ei minulla ole mitään hinkua seurapuhujaksi. Koen patriarkaaliset rakenteet herätysliikkeessä synniksi, mutta ei niitä yksittäiset ihmiset muuta, Leppänen sanoo Askeleen haastattelussa.
Missio on meilestäni vain sukupuolisen aseman missio johon ei pappiskoulutusta tarvita vaan toiset akateemiset tutkinnot ovat siihen yhtä riittäväiä. Kohdehan tässä puheessa on täällä maanpäällä tapahtuva elämä.
Minua teologi kiinostaisi se lähdeme missä on faktaa alkuseurakunnan ajasta toisella ja kolmannella vuosisadalla. Ymmärrän eron teologisen tulkinnan ja yhteiskuntaa koskevan tieteellisen tutkimuksen välillä. Onko sinulla kiinnostuneelle sellainen kirkkohistorian tutkimuksen lähde missä tämä naisten tehtävä on todettu, asia kiinnosta koska en ole suinkaan "immuuni" tutkimuksellisille lähteille.
Tasa-arvo krisitinuskon syvimpinä sisältöinä. Missä mielessä? Tasa-arvo siinä, ketkä ovat pelastuksen kohteena on kiistämättä tosiasia. Muilta osin Raamattu ei ole ollenkaan yksiselitteinen. Siinä kuuluu mielestäni kaikkein syvimpänä pohjavireenä se, että Jeesuksen tehtävä ei ollut maallinnen, ei maallisesta epäoikeudenmukaisuudesta vapautuminen, jota Juutalaisten Messiaalta odotettiin.
" Jeesus vastasi: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Jos se kuuluisi tähän maailmaan, minun mieheni olisivat taistelleet, etten joutuisi juutalaisten käsiin. Mutta minun kuninkuuteni ei ole peräisin täältä.""Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Pilatus sanoi. Jeesus vastasi: "Itse sinä sanot, että olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut tähän maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minua."
Käsky rakastaa lähimmäistä ei ole sisällöltään aivan sama. Yhtään naista ei kuitenkaan ollut opetuslasten joukossa, mutta Kristuksen todistajina olivat siellä haudalla, sanoma sinänsä kuuluu siis meille. Naisten merkitys kiristinuskon sanoman säilyttäjina ja sukupolvien kasvattamisesa Kristukselle sehän näkyy Raamatussa. 2. Tim. 1:5 Kiitän Jumalaa, kun muistan sen vilpittömän uskon, joka sinulla on ja joka oli jo isoäidilläsi Looiksella ja äidilläsi Eunikella; myös sinulla se on, siitä olen varma.
Raamattu jättää maallisen yhteiskunnallisen kehityksen maalliseksi toiminnaksi. Raamattu kehoitta orjaakin. Raamattu ei mielestäni puolusta orjutta vaan tekee eron yhteiskunnallisen kehityksen ja pelastuksen teologian välille.
Ef 6
5 Orjat, totelkaa maallisia isäntiänne. Pelätkää ja kunnioittakaa heitä ja palvelkaa heitä vilpittömin sydämin, niin kuin Kristusta. [1. Tim. 6:1; Tit. 2:9,10]
6 Älkää olko silmänpalvelijoita ja mielistelijöitä, vaan noudattakaa Kristuksen palvelijoina Jumalan tahtoa koko sydämestänne.
7 Tehkää työnne auliisti, niin kuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä.
8 Muistakaa, että jokainen, joka tekee hyvää, saa siitä palkan Herralta, olipa hän orja tai vapaa. [Matt. 25:34-40; 2. Kor. 5:10]
9 Ja te isännät, kohdelkaa samoin orjianne älkääkä uhkailko heitä. Tiedättehän, että teillä ja heillä on taivaassa sama isäntä, joka ei tee eroa ihmisten välillä. [Ap. t. 10:34 ]
Jumala on silti voinut nähdä naiselle ja miehelle eri tehtävän hänen kirkko-ruumiissaan.
En ole missään en täällä netissäkään nähnyt mitään perusteluja millä vanhoillislestadiolaiset naisteologit perustelisivat kantojaan naispappeuden puolesta. Mihin olette ne piilottaneet?
Minua itse asiassa huoeltuttaa mitä ilmeisen katkoroitumisen tuote tuottaa. Ei lestadiolaista ajattelua, mutta ei perinteistä luterilaistakaan. Kannattaako tällä mielenlaadulla hakeutua kirkon virkoihin. Tässä on esimerkki yhdestä ei tosin teologista ole kyse mutta samaan "porukkaan" kuuluvasta.
Tämä on kotimaa24 palstalta. Mielenkiintoista miten siihen suhtaudutaan kommenteissa. Ihminen on mielestäni irti kaikesta krisitillisestä ajattelusta, jos Kristuksen lähetyskäsky ei kelpaa. Vanhoillislestadiolainen liikekin on tavallaan kahdella mielellä tässä asiassa. Herätystä kyllä toivotaan ja sanan kuulijoiksi toivotaan. On varmaankin resurssikysymyskin miten lähetystyötä tehdään. Naatuksen tekstissä on kuitenkin kotimaan koko jutusta referoimana tämä ajatus:
"Kun teemme työtämme kristillisellä lähimmäisenrakkaudella, ei tarvita muuta evankeliumia".
Se siitä feminismistä vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä, ei kovin vakuuta minua.
Tässä se mitä puhutaan.
Kotimaa-lehden uusi kolumnisti, Oulun seurakuntien tiedottaja Rebekka Naatus, aloittaa räväkästi ja pitää lähetystyötä aikansa eläneenä: ”Koko sana pitäisi siirtää kirkolliseen museoon. Sinne jalkapuun ja julkiripin viereen.”
Kolumnissaan Naatus suosittelee evankelioivasta lähetystyöstä luopumista ja keskittymistä auttamistyöhön.
”Niin kauan kuin olemme kristittyjä ja teemme työtämme kristillisellä lähimmäisenrakkaudella, ei tarvita muuta evankeliumia”, Naatus kirjoittaa.
On selvää että kymmenen vuoden päästä papiston naisistuminen on laajentunut myös lestadiolaisuuteen. Jo nyt on enemmistä teologisessa opiskelevista naisia.
Teidän pitää keskustella vain EVL-kirkon naispappeudesta. Eihän VL-liikkeellä ole omaa kirkkoinstituutiota eikä omia papinvirkoja, vaan uskonnollisena liikkeenä se kuuluu EVL- kirkkoon, jolla on omat papit.
Sikäli olet oikeassa, että lestadiolaispappien, olipa he miehiä tai naisia, täytyy sitoutua ev.lut. kirkkossa tasa-arvoiseen ja syrjimättömään virkakäsitykseen. Vl miespappi ei siis voi syrjiä naista pappina.
Enää piispat ei vihi yhtään naispappeuden torjujaa papiksi.
Kirkon on noudatettava työnantajana samoja lakeja kuin kaikki muutkin. Syrjintä kaikissa muodoissa on kielletty.
Kuka on kirkon työnantaja? Kehen viittaat?