Mitäpä jos rakkaat Lapin Vanhimpamme ja useat saarnaajamme äkillisesti tekisivätkin niin kuin tällä palstalla lukuisissa kirjoituksissa ja kannanotoissa halutaan.
Eli siis puhuisivat vain evankeliumista, eivät rajoittaisi oikeaa seurakuntaa vain lestadiolaisuuteen, "sallisivat" monille niin tärkeän kuorolaulun, tunnustaisivat oman syntisyytensä ym. ym.
Epäkohdat olisi korjattu? Yhtenäisyys vallitsisi?
Mitähän seuraavaksi?
Voi meitä i(n)h(i)mi(lli)siä!
Eli siis puhuisivat vain evankeliumista, eivät rajoittaisi oikeaa seurakuntaa vain lestadiolaisuuteen, "sallisivat" monille niin tärkeän kuorolaulun, tunnustaisivat oman syntisyytensä ym. ym.
Epäkohdat olisi korjattu? Yhtenäisyys vallitsisi?
Mitähän seuraavaksi?
Voi meitä i(n)h(i)mi(lli)siä!
Vastaukset 40
Vanhimmat
No varmaan täysi rähinä syntyisi. Ahdistuneet vapautuisivat uskomaan. Omavanhurskaat aloittaisivat hirveän metakan. Jeesuksen omat laulaisi kiitosta ja ylistystä.
Sitä odotellessa ja rukoillessa..
Se on iso pelko, että tulisi hajaantumista, ainakin erään Suomen johtavan lappiuskoisen saarnaajan mielestä. Hän itse tuon minulle on sanonut näin: "Jos ei vaadittaisi luottamaan wanhimpiin, tämä kristillisyys hajoaisi"
Niille, jotka uskossaan heikkoina ovat kiinnittyneet vääriin tukipuihin ja johon heitä vuosikymmenten aikana on siihen voimallisesti kehoitettu, tilanne olisi kestämätön. Ehkä hajaannus olisikin seurauksena.
Mutta vasta sitten kun kaikki tuo väärä luottamus särkyy, voi Jeesus tulla sille paikalle, missä Hänen pitääkin olla. Sydämen asukkaaksi, koko elämäksi ja voimaksi.
Sisar sen jo sanoikin. Ainoa taivaaseen vievä tie on usko Herraan Jeesukseen, muita teitä ei ole.
"Ellei vaadittaisi luottamusta lapinvanhimpiin, niin kristillisyys hajoaisi." Minkähänlaisesta Raamatusta tämä teksti on löytynyt?
Ihmisistä pois ja Kristukseen kiinnittyminen on vähintään 20 vuotta kestavä prosessi. Puhun nyt esikoislestadiolaiseen perheeseen syntyneistä ja siihen lapsesta saakka kiinni kasvatetuista ihmisistä. Tämäkin sillä edellytyksellä että ihmisellä on sydämen halu päästä pois ihmisten orjuudesta.
Tärkeintä tässä keskustelussa jonka avaaja avasi, on että ketään ei vaadita muuttumaan miksikään vasten omaa tahtoaan. Parantaessaan Jeesus kysyy aina ensin luvan asianomaiselta suostuuko tämä parannettavaksi. Jos vastaat myöntävästi niin Jeesus parantaa sinut. Jos haluat elää elämäsi loppuun saakka ihmisoppien orjuudessa, niin ei Jeesus vaadi ketään hylkäämään tällaista orjuutta.
Tähän sen verran korjaisin, jos sallitte, ettei Jeesus aina lupia kysele ihmiseltä. Eihän kuollut edes pysty kysymyksiin vastaamaan.
"Muistan päivää autuasta, jolloin Jeesus löysi mun, syntein tähden tuomitun."
Arvoisa nimimerkki maan matkamies, muista aina kohde kenelle me evankelioimme ... - täällä.
Me emme puhu kuolleille, vaan oman vanhurskauden orjiksi joutuneille eläville Jumalan lapsille.
Mutta todella oikiasa oot, kuolleetkin kuulevat hänen äänensä ja tulevat Ehtoolliselle.
Minä olen kai enempi herättelijä ja parannus"saarnaaja". Ainakin osa näistä tänne rustaavista lappifanaatikoista ovat juuri kuolleessa uskossa. Uskovat kuolleeseen Jeesukseen ja eläviin lappalaisiin, elävän Jeesuksen sijaan. Sellaisille pitää julistaa lakia heidän omalla "kielellään", että joutuisivat niin ahtaalle, ettei löydy enää lohdutusta "ristillisyyvestä".
Sitten meikäläisissä on suuri joukko näiltä kuolleilta alistettuja, joilla on kyllä halu päästä taivaaseen, mutteivät näe Tietä. Yrittävät kuitenkin uskoa julistajiensa jutut tahdon voimalla, kun eivät tiedä paremmasta. Näitä sanoisin heränneiksi. Heille kuuluu julistaa armoa pelkästään ja rohkaista irrottautumaan tukipuista, niinkuin veli täällä tekeekin. Hyvä.
Kukin lahjansa mukaan.
Tähän sen verran korjaisin, jos sallitte, ettei Jeesus aina lupia kysele ihmiseltä. Eihän kuollut edes pysty kysymyksiin vastaamaan.
maan matkamies
Totta, Hänen täytyy ensin herättää ihminen. Kun näin tapahtuu, ihminen tulee levottomaksi ja alkaa etsiä syytä siihen. Pöntössä käyminen helpottaa vain hetkeksi, samoin rippi. Kun tunto on herännyt, ns pikkusynnitkin, jopa ajatuksetkin alkavat murentaa uskoa, koska Jumalan laki on ehdoton.
Itselleni kävi niin, että aloin ahdingossani lukemaan Lutterin saarnoja. Tulin epätoivoiseksi, kun tunsin, ettei sieltäkään löytynyt apua. Etsin muiden kristillisten julkaisuja, sama juttu.
Niinpä päättelin, ettei Jumala ole tarkoittanut minua uskovaksi ollenkaan, vaan minut on hylätty kelvottomana. Aloin valua maailmaan ja synnin orjaksi.
Kannoin kuitenkin huonoa omaatuntoa ja epätoivo kasvoi.
Meni monia vuosia, kunnes monien vaiheiden jälkeen evankeliumin ILOsanoma kirkastui valtavana ansiottomana lahjana minulle.
Pääsin vapaaksi Jumalan lapseksi pois vihollisen ansasta ja omanvanhurskauden valheverkosta. Kiitos rakas Herra Jeesus, että minutkin oli kutsuttu, vaikka vihollinen muuta uskotteli.
Mitenkä veli kirjoitti jossain täällä että emme elä tullaksemme vanhurskaiksi, vaan elämme vanhurskaina uskossa...vm sinne päin
Näinhän se on kun maan matkamies totesi. On kuitenkin huomioitava, että ilman Kristusta elävät pelkkään perinteeseen uskovat säikähtävät saatanaa, kuullessan sinun todistustasi Kristuksesta. Miten viestiä saa'tanan pelossa vapisevalle lampaalle, että älä pelästy, en minä ole saa'tana?
Ihmisiä ei voi siis lähestyä luotettavalla tavalla ellei ole kykyä asettua heidän asemaansa, millainen se itse kullakin onkin. Tätä yritän sanoa. En sillä sano
että olisin mestari, tai edes kisälli empaattisuudessa, vaan sillä että osaisimme huomioida tämän pelon ja kauhun lähestyessämme ihmisiä Kristuksen vapauttavan evankeliumin sanalla.
Piru nimittäin käynnistää valtavan pelottelukampanjan ihmisen sisikunnassa, kun aleteen uskoa armosta Kristuksen tähden, jolloin tullaan vanhurskaiksi pyhiksi ja puhtaiksi Jeesuksessa Kristuksessa, eikä olla enää pirun orjia omien olemattominen kevätjuhlaliikkeiden voimassa.
On pelottavaa tulla KRISTUKSESSA JEESUKSESSA USKON KAUTTA vanhurskaaksi, koska saatana suuttuu aivan julmetusti heti. Ei pri tykkää siitä ETTÄ sitä uskollisesti palvellut UHRI KARKAA JEESUKSEN SYLIIN JA TULEE JUMALAN LAPSEKSI. Syttyy kova sota välittömästi.
Sisällä valittava ääni ruikuttaa, riittääkö Kristus, riittääkö Kristus sittenkään, jospa sinä olet erehtynyt, eikä Jumalan sanan mukaista sovitusta olekkaan tapahtunut!!?? Piru hokee: Raata raata vaan, kyllä sinä jaksa!!!
Kiitos Jeesus!
Kiitos rakas sisar erittäin pelkistävästä todistuksestasi. Ei puuttunut ahkeruutta "parannuksen" tekijänä, Mutta kävi selväksi, että vaikka kuinka kauan ja tehokkaasti teen parannusta, sen enemmän petyn omiin suorituksiini. Huoneessani oleva pöly alkaa näkymään entistä selvemmin. Tuntruu ettei tuota pölyä enää jaksa hengittää!
Auringon valo on sellainen, että mitä enemmän sitä huoneeseen tulvii, sen kirkkaammin näkyy myös pöly, jota huoneessa aina on.
Näin Kristus-valo valkeuden osoittaa meille lopulta, ettet tule tällä nykyisellä vanhurskaudellasi pärjäämään Jumalan edessä.
Jeesus onkin tehnyt ihmeitä sisaren kohdalla, olen saanut katsella tätä ihmettä hänen hengellisenä veljenään. Kiitos Jeesus sinun rakkaudestasi.
Niinpä niin. Tänä aamuna ajattelin juuri samaa asiaa! Tosin tunnustan, etten käsitä miksei evankeliumia saarnattaisi - enkä sitä, miksi seurakuntaa pitäisi jotenkin "rajata". Me emme näe sitä mitä meidän Jumalamme näkee!
Mutta mietin sitä, miksi aina on "me" ja "ne". Miksi emme erimielisyyksistä huolimatta voi olla ME? Miksi jokaisessa samoinajattelevien ryhmässä tulee väistämättä esiin sama poissulkeva ajattelu?
Yhdessä porukassa se työntö on tuonne ja toisessa tänne. Pitääkö aina tulla ulkoinen kamala ahdistuksen aika, ennenkuin voimme olla yhtä?
Hyvinä aikoina sitten taistelemme kuka mistäkin.
Kuka se rukoilikaan, että "he yhtä olisivat"? Emmekö me kristityt voi olla yhtä?
Yhdyn sydämestäni ajatuksiisi, enemmän Kalevi Lehtisen periaatteita kaipaan myös "oman"(entisen?) herätysliikkeen toimintaohjeistuksiksi...Ärsytyskynnys aktivoituu joka kerta, kun saarnaaja vertailee tai puhuu muutoin es.lest.ulkopuolisista ihmisistä,seurakunnista tmv. Miksi pitää vertailuilla tai maininnoilla yrittää korottaa omaa seurakuntaa muitten yläpuolelle, ketä sellainen sana palvelee ja rakentaa ?? Itse ajattelen, että monesta suunnasta ympäri maan ja koko maapallon koostuu kerran se kiittävä seurakunta, joka ajan loputtua pääsee ylistämään Kristusta ja Isää kasvoista kasvoihin.
Kysymyksesi on perusteltu. Nähdäkseni riideltävää löytyy, jos vain on riidanhaluisia ihmisiä. Eli tässä tapauksessa valitettavasti löytyisi jotakin uutta, mistä saataisiin riita aikaiseksi, niin riidahaluiselta el-seurakunta tällä hetkellä vaikuttaa.
Toisaalta olen itse miettinyt sitä, mitä rakkaiden lapin vanhimpien (pienellä) saarnoihin jäisi jäljelle, jos he malttaisivat jättää kaikki niinsanotut neuvot ja varoitukset pois? Niihin he kieltämättä käyttävät melko paljon aikaa saarnoissaan.
Kuka se rukoilikaan, että "he yhtä olisivat"? Emmekö me kristityt voi olla yhtä? -11 2-
Jeesus tiesi mitä tekoa me olemme, saviastioita.
Sielunvihollinen on hajoittaja. Se ei missään nimessä tahdo, että kristityt yhtä olisivat. Se on vastustaja joka ei siedä ehjää, kokonaista seurakuntaa, Kristuksen ruumista. Niinpä seurakunta on hajallaan täällä maan päällä eri kirkkokunnissa ja paikallisseurakunnissa, niinkuin Katekismuksesta saamme lukea.
Tänä iltana Raimo piti Porissa opillisesti vahvan saarnan, siinä kuului Hyvän Paimenen ääni. Kiitos ja kunnia Jumalalle.
Samaa mieltä. Opillisesti vahva saarna, ei ylimääräistä olkea.
Kol 3. kuitenkin sisälsi 16.jakeessa kohdan, jossa hän olisi voinut selvittää opillista nykylinjaa. Hän kuitenkin tyytyi toteamaan, että sydämen kanteleet alkavat soida, piti pitkän tauon, ja sanoi, että nyt teksti loppui.
Ef.5: 19
"Ja puhukaat keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja soittaen Herralle teidän sydämissänne."
Vanhassa Bibliassa oli sana -yhdessä Herralle teidän sydämissänne-
Kol. 3. 16
"Asukaan Jumalan sana runsaana teissä, kaikella viisaudella, opettakaat ja neuvokaat teitänne keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten armon kautta Herralle teidän sydämessänne".
Näyttäisi alustavasti siltä, että Luther puhuu tämän kohdan johdosta ja muissakin yhteyksissä kolmenlaisesti, laulaa sydämessä, sydämestä ja sydämeen.
Itse arvostan kaikessa laulamisessa aitoutta. Pekka Simojoen kuoro elelehtii opitusti. Tomi metsäketo opetteli liikkumaan, mielestäni hän oli tönkömpänä aidompi.
Oliko Pussy Riot aito Venäjän kirkossa? Tai Lauri Ulstadius Turun tuomiokirkossa juostessaan alasti huutaen:"Näin pitää pappien häpeä paljastettaman, kuten minä nyt olen alasti". (ulstadius ei liity laulamiseen)
Unohtui linkki:
http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM
TAULU 458
Se on hyvä kun pysyy tekstissä ja Sanassa rönsyilemättä sinne tai tänne. Kiitos kuuluu Taivaan Isälle.
Mitähän Appelquist ja Wettasjärvi ovat kertoneet palattuaan kotiseudulleen 1902. Miten sitä vielä muistetaan ja liittyyköhän narvalaisuuden ongelmakenttä tähän.
Onko lapissa 110 vuotta pohdittu ja muisteltu 1902 matkan raporttia? arvelen että on. En voi tietää. Onkohan siitä matkasta lokikirjaa?
Keksin olettamuksen, että narvalaisuuden torjunta-ase oli ollut vältellä narvalaisuuden käytäntöjä.
Olenko oikeilla jäljillä? Onko täällä ketään jolla olisi tietoa asiasta? Muisteluksia tai mitä ikinä. Rauhan Side 2000/4 sivu 17, mitä siinä on?
Avautuuko nykyhetkessä jotain jos saadaan esiin historian hämäryyksistä tämä narvalaisuus ja kuinka silloin meneteltiin ja mikä osuus oli Wettasjärvellä ja Appelkvistilla?
Et ilmeisesti tiedä Appelquistista mitään? Hautajaisissa sanottin karmaisevat sanat, "kyllä minun on sanottava että se mies meni helvettiin."
Sori: Sä yrität koko ajan vetää keskustelua sivuraiteelle varsinaisesta asiasta.
Kun laajapohjaisesti asiaa tutkitaan niin tulee parempaa selkoa.
en tiedäkään. tämän löysin:
http://users.erols.com/ewheaton/disputes/disputes-main.htm
kohdassa:
The 1901 Gällivare Meeting jne
Käsitin tekstin niin, Että Appelqvist palautui seurakunnassa tavalliseksi rivimieheksi mutta jatkoi lähetyskirjeiden allekirjoittamista ainakin vuoteen 1928. eli 1871-1938.
johonkin epämoraalisuuteen on viitattu.
Kauhea juttusi hautajaisista voiko olla totta?
Täälläkin:
http://www.makkeri.bravepages.com/Apelqvist.htm
Apelqvist, David; Muisteluja Jellivaaran vanhasta rukoushuoneesta. Rauhan Side 4/1994, 9-11.
Jellivaaran pitäjän läpi kulki 1890-luvun alkupuolella suuri heräys. Ensimmäinen tunnettu kokoontumispaikka oli Samuel ja Johanna Söderbergin koti Övre Hedenissä, Kasvava seurakunta tarvitsi oman kokoontumistilan. Gustav ja Amalia Lundgren ostivat tai lahjoittivat maata rukoushuonetta varten, lainhuudatus kirjoitettiin Viktor ja Emma Apelqvistin nimiin. Rukoushuoneen perustustyöt aloitettiin 1897…Monet seurakuntalaiset olivat aika hyvissä varoissa, muun muassa mainittu Gustav Lundgren, majatlonisäntä Nicke Söderberg, Gustav Söderberg ja vanha saarnaaja Joonas Purnu…Rukoushuoneen mitat olivat 12 X 17 metriä…ensimmäiset pyhärukoukset pidettiin 31.10.1898. Vuonna 1936 tapahtui virallinen järjestäytyminen. Tätä ennen rukoushuoneen hoidosta oli huolehtinut kaksi uskottua miestä: Helmer Apelqvist ja Ville Karlsson. Seurakunta rekisteröitiin nimellä "Den Ursprungliga Apostolisk-Lutherska Förstföddas Församling". Yhdistys antoi hallituksen tehtäväksi 8.3.1936 ostaa Viktor ja Emma Apelqvistiltä rukoushuonekiinteistö 2 200 kruunulla. Vuoden 1950 vaiheilla hankittiin uusi tontti…Rukoushuoneen rakentaminen aloitettiin kesällä 1954 lupa-asioiden ollessa vielä keskeneräisiä….Viranomaiset keskeyttivät rakennustyöt…Viimeiset pyhärukoukset vanhalla rukoushuoneella pidettiin 27.10.1957…Ensimmäiset seurat uudella rukoushuoneella pidettiin sen kellarissa 8.12.1957.
Muisteluja saarnaajista:
Joonas Purnu (1829 – 1902)
Oskar Björkman (1864 – 1927), muutti vuosisadan alussa Lill-Sjaunjaan, minkä vuoksi ei saarnannut kovin usein Jellivaarassa
Viktor Apelqvist (1871 – 1938), koulutukseltaan opettaja, tunnettu saarnaaja jo 30-vuotiaana, ei toiminut opettajan toimessa enää 1902.
Viktor Björkman (1871 – 1938) kuoli onnettomuudessa omalla sahallaan, tunnetuin kolmesta saarnaajana toimineesta Björkmanista.
Adolf Dynesius oli työnjohtajana Bergsverk AB:n kaivoksilla Koskullskullenissa. Muutti Muorjevaaraan, jossa kuoli 1916.
Frans Björkman (1875 – 1964) muutti Muorjevaaraan 1920-luvun alussa, toimi lähinnä tulkkina, vasta 1930-luvun vaiheilla, kun hän muutti takaisin Jellivaaraan, alkoi tulla tunnetuksi saarnnajana.
Hautausmaan suntio Karl Nordström vaikutti rukoustenpitäjänä 1900-luvun alussa
Erik Keinström Malmivaarasta toimi puhujana 1920-luvulla…
Kun Oskar Turovaara, joka oli kaivosmiehenä Koskullskullenissa, muutti Jellivaaraan 1930-luvun alussa, tulivat pyhärukoukset säännölliseksi. Turovaara kuoli 1958.. Turovaara kuoli 1958.
Kun saamelaiset tulivat talviaikaan Jellivaaraan, oli tavallista että joku heidän puhuvista miehistään saarnasi:
Paavo Pitsa, Knut Kitok, Mikal Erikson-Kitok ja kerran myös Nils Skum, josta myöhemmin tuli tunnettu taiteilija.
Gustav Martinsson muutti Jellivaaraan Tjoutjasjärveltä 1930-luvun alussa. Hän puhui pyhärukouksissa ja myöskin isommissa kokouksissa varsinkin Luulajajärven ympäristössä.
Axel Wennström, Malmivaaran kaivosmies, piti lyhyitä saarnoja, 10 – 15 minuuttia.
Johan Larsgren jäi vanhan oli viimeinen vanhan rukoushuoneen rukoustenpitäjistä, hän oli syntynyt 1910 ja kuoli 1989
Allppelquist piti kovaa lakisaarnaa parhaillaan kun hänen vaimonsa joka oli löytänyt ruokkokirjeen (puolisoltakin salattu avioton lapsi hänellä ja ruokkomaksut jääneet maksamatta, joita lapsen äiti peri tällä kirjeellä). Appelquistin vaimo tuli rukoushuoneelle ja luki tuon ruokkokirjeen seurakunnan edessä. Häneltä vaadittiin parannusta, mutta mies meni täydelliseen lukkoon kuten arvata saattaa, onhan se hirveä tilanne kun julistaa muille lakia ja omat asiat ovat retuperällä. Virkakin loppui siihen ja hautakjaissa luetteein kadotustuomio.
TIeto löytyy kirjasta ja todenperäisyyden kirjan lukenut veli tarkisti henkilökohtaisesti Eevald Larssonilta. Totta siis on.
Tämä tapaus on vain todistus siitä mihin lakihenkisyys pystyy sen jälkeen, kun pitäisi ryhtyä julistamaan armosta ja ihanasta Kristuksesta joka sovitti maailman synnit.
Mikä kirja? Toimiko vaimo oikein? Eikö syrjähyppyjä saa anteeksi? Jokin nyt mättää, sillä ei hautajaiset ole viimeinen tuomio, ei kristityillä ole valtaa eikä tapaa tuomita noin.
Olisiko niin että ulkopuolelta tulevan kritiikin pelosta ja vuoksi VA siirrettiin rivimieheksi?
historyquestion, kuka meistä toimii oikein? Syrjähyppy on synti, niinkuin muutkin synnit. Kaikki on maksettu, kun vain uskomme niin.
Herra sanoo, älkää tuomitko, sillä minun on tuomio.
1. Korinttilaiskirjeessa on hyvä esimerkki : Ensimmäinen kirje korinttilaisille 5 "1. Yleensä kuuluu, että teidän keskuudessanne harjoitetaan haureutta, jopa semmoista haureutta, jota ei ole pakanainkaan keskuudessa, että eräskin pitää isänsä vaimoa.
2. Ja te olette paisuneet pöyhkeiksi! Eikö teidän pikemminkin olisi pitänyt tulla murheellisiksi, että se, joka on tuommoisen teon tehnyt, poistettaisiin teidän keskuudestanne?"
Niinpä? Toimiko vaimo oikein, tämäkö oli kysymyksesi? Ihan oikeestiko? :-O
Jospa kysyttäisiin ensin: Toimiko lapin vanhin oikein käyttäessään toista naista seksuaalisesti hyväkseen. Ja kun tämä sai lapsen piti senkin salassa puolisoltaan. Sitten nousi salatus synnit omalla tunnollaan pönttöön saarnaamaan kowaa lakia kuulijoilleen. Toimivatko suomalaiset oikein palvoessaan tätä samaa miestä erehtymättömänä? Ja nyt peruskysymys, miksi ketään ihmistä pidetään erehtymättömänä, kun sellaisia ei oikeasti ole olemassakaan?
___
Jos minulta kysytään, niin ihminen on ihminen, vaikka toimisi saarnaajana Jellivaarassa.
Jumalan tahto on että me ihmiset tulemme ihmisiksi, heikoiksi, erehtyviksi, apua tarvitseviksi, lähimmäistemme tarpeet huomioiviksi, ja ennen kaikkea yksin Jumalan armosta eläviksi Jumalan lapsiksi, Kristuksen tähden armahdetuiksi syntisiksi. Sillon alkaa myös ympärillämme tapahtua.
1. Piet. 1:2 ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha.
1. Piet. 1:3-5 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta, turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten,
***) ... jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.
Hallelujaa!
Arvoisa nimimerkki 5 7# Kysymys oli siitä että miehen ylpeys esti häntä nöyrtymästä.
Kun koko kansan edessä erehtymäyttömänä palvottu mies jää kiinni härskistä synnistä suoraan seuratilaisuudessa, ja parannusta VAADITTIIN. On helppo ymmärtää millaiseen lukkoon siinä heikko ihminen menee.
Jos muulla seurakunnalla ei ole armoa, niin että hautajaisissa tuo ennen palvottu mies tuomitaan SAARNAAJAVELJEN TOIMESTA helvettiin, niin se MYÖS osaltaan herättää huomionarvoisia kysymyksiä.
Vakavissa traumaattisissa tilanteissa on oltava taitoa hoitaa shokkiin joutunutta oikein. 1800 luvun Ruotsissa ei TRAUMATERAPIA OLLUT VIELÄ TAVOITELTAVALLA TASOLLA.
Näppäimistössä menee capslock helposti päälle shift nappia painettaessa, ei täsä huudeta vaikka siltä näyttäisi.
: )
Suuriherätys oli kulkeut Jellivaaran kunnan yli . n 1890 . Rukous hune ajatus oli
alettu kohta sen jälkeen ja asia eteni , Vigtor ja Ema Apelqistin nimiin heidän nimiin tehtiin lainhuudot , ja rukoushuone perustuksia alettiin syksyllä 1897 ja ensimminen
pyhä kokus on pidetty 31.10- 1898, Vigtor Appelqvist jonka nimiin Rakennus oli tehty
hänen nimiinsä , oli sama saarnaaja kuin aloitti Suomen Lähetykset 1902. Samuli
Wettasjärven kanssa ..
Rukoushuone rakennus oli 12x17= n. 200 neliötä siitä keittiö 4x6 24 neliöta
ja saman kokoinen kammari , joten kuuntelu tilaksi jäi 152 neliötä ,
Jossa oli aluksi 3x8" lankuista . tämä Rukoushuone toimi yli 1936 saakka Appelqvistin nimisellä konnrahdilla , jolloin toimikuta päätti ostaa sen pois.
summaksi oli sovittu 2200 Kruunua , Kaupat tehtiin , Toiminta Rukoushuoneella jatkui jatkui entiseen tapaan ,
Sellainen pikku seikka ,Aluksi oli saarnattu Suomeksi kaikissa seuroissa ja
Ruotsinkieliset hankki itse tulkkinsa .
seuraavan Rukoushuoneen suunnittelu ALKOI n.1948 kun havaittiin että Joulu
kokouksissa oli humattu entisen pienuus . 1950 ostivat uuden tontin ja 1954 alkoi
rakennus , 1957 .10 ,27 ovat pitäneet viimeiset pyhärukoukset täällä .
ja uuden kellarissa 1957. 12.08. ensimmäiset seurat ,,silloin on saarnannut Axel
Wenström ..
Gunnar Jönssön on aloittanut 1948 Suomen lähetys miehenä .
kaveri on ollut W.Eeriksson . Oikea pitkä kierros.
Oletteko hölmöjä? lapinvanhimmat on el (lahkon) antama nimi Jellivaaran itse itsensä nostamalle tupu,hupu ja lupu poikaporukalle, jotka toimivat profeettoina kunigaskunnasta suomen el- alamaisille, sillä alamaisiahan ruotsissa heillä ei ole.
Oikea raamatun henkilö on HerraJeesus, jota kiitettäköön.
Emme ole hölmöjä, Jeesus on ainoa Herra tässä maailmassa ja ihmiset ovat aina erehtyväisiä.
Mutta: Tuollaista nimeä lähimmäisistään käyttävä henkilö ei tunne vielä Jeesusta. Tee siis parannus ja usko evaankeliumi Kristuksesta.
Vai on Jeesus vain Herra. Mutta herra sitä on herrallakin, nimittäin Jumala.
Jeesuksella ei ole Herraa, hän on Pyhä Jumala JHVH!! Jeesus on luonut taivaan ja maan ja kaikki mitä siinä on.
Harmi Matti, ettet sinä tunne ollenkaan Luojaasi, Lunahstaasi, etkä pyhittäjääsi.
Evankeliumi on peitetty niiltä jotka joutuvat kadotukseen. Koita nyt Matti oparka jo polvistua Jeesuksen eteen, rukoilemaan pelastusta. Olet nyt tiellä joka päättyy kadotukseen.
Isä Poika ja Pyhä Henki on yksi ja sama Jumala.
Joh. 14:9 Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua,
Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?
Niin , se on varmasti totta , nimittäin että Jeesus on Herra jeesuksella on
kaikki valta , vaikka Hän on saanut sen Isältään Hän on kuitenkin Vallan
kä'yttäjä' jotenka Hänellä ei ole ketään ylipäällikköä enää arvoasteikossa .
Vaan kaikki mi9kä on Isän se myös on Pojan ..
älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi. Jeesus on Herra ja Hän tuntee meidät kaikki. Hän tietää salaisimmatkin ajatukset, Hän tuntee meidät kaikki ja tietää heikkoutemme ja tarpeemme. ...suurin niistä on RAKKAUS. Rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi. Amen
Sana tuomitsee ne, jotka eivät usko Jumalaan! Hän ei pidä raamattua Jumalan sanana, eikä tunne Jeesusta Vapahtajana!
Surullista!