narsismi on oikeasti ihan tervettä
terve narsismi
ongelmaa ei ole
36321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
"narsismi on oikeasti ihan tervettä"
Totta vai tarua...
Osin totta,
"Narsismia voidaan pitää ihmisen tärkeimpänä positiivisena ominaisuutena.[7] Terveen narsistisella henkilöllä on hyvä itsetunto, ja hän voi hyvin. Narsistinen henkilö kykenee olemaan rikastuttavassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja löytää elämästään monia mielihyvää tuottavia asioita. Narsisti tuntee vahvuutensa ja heikkoutensa, eikä hänellä ole tarvetta korostaa itseään tai kykyjään eikä nujertaa toisia.[7] Terveen narsistista itsensä toteuttamista voidaan pitää elämänhaluisen elämän edellytyksenä. Terveellä narsistilla on rikas tunne-elämä ja sen myötä kyky kokea voimakkaita tunteita ja innostusta.[8] Hyvän itsetunnon ansiosta narsisti pystyy tarvittaessa olemaan myös yksin, ja terveen narsismin avulla ihminen kykenee selviytymään elämän kriiseistä ja kovistakin koettelemuksista.
mutta narsistinen persoonallisuushäiriö ei ole tervettä...
"Psykiatriassa narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.[9] Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi[10]. Narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.[11] Tilastollisesti miehillä on narsistinen persoonallisuushäiriö useammin kuin naisilla. Narsistisen persoonallisuushäiriön arvellaan olevan eri lähteiden mukaan 1–9 prosentilla väestöstä"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Narsismi
Uskoisin että järkevä ihminen osaa erottaa nämä asiat toisistaan...
"Uskoisin että järkevä ihminen osaa erottaa nämä asiat toisistaan... "
Uskoisin, että järkevä ihminen osaa googlettaa...
Ja sen lisäksi vielä paljon muutakin...
Terveen narsistinen henkilö pystyy (ellei ole sidottu kellariin kiinni) irrottautumaan mahdollisista kaltoinkohtelevasta ympäristöstä (poikkeuksena lapset, sairaat, vanhukset , ns turvattomat) ja itselleen vahingollisesta tai epäterveestä suhteesta.
"Terveen narsistinen henkilö pystyy (ellei ole sidottu kellariin kiinni) irrottautumaan mahdollisista kaltoinkohtelevasta ympäristöstä (poikkeuksena lapset, sairaat, vanhukset , ns turvattomat) ja itselleen vahingollisesta tai epäterveestä suhteesta."
Noh...tuon mukaan...minunkin terve narsismini lie jonkin verran vuosien mittaan lisääntyneen...vaikka läheisriippuvaiseksi olen tunnustautunutkin...jos ajattelen, että minun olisi pitänyt erota aikoinaan aviomiehestäni jo 10 v aikaisemmin...kuin sen tein...
Ännä suhde...kesti sentäs vaan vajaat kolme vuotta...kunnes ns. mitta tuli täyteen, kun huomasi miten tyhmä sitä itse oli ollut...
Mutta joo...ei nuo ole ihan vertailukelpoisin suhteita kyllä...avioliitto, yhteiset lapset, talo ja tavarat...sisältää enemmän...kuin pelkkä tapailusuhde "kaiken kivan" merkeissä...
tervettä narsismia ei väitteistä huolimatta ole olemassakaan, mutta niin,...näin näitä asioita osataan vääntää ja kääntää ja sekoittaa. Narsismi on aina epätervettä käyttäytymistä ja siksi siitä käytetäänkin nimitystä narsismi.
"tervettä narsismia ei väitteistä huolimatta ole olemassakaan, mutta niin,...näin näitä asioita osataan vääntää ja kääntää ja sekoittaa. Narsismi on aina epätervettä käyttäytymistä ja siksi siitä käytetäänkin nimitystä narsismi"
Niin tuo on sinun näkemyksesi...et hyväksy terveen narsismin käsitettä...olet sitä mieltä ettei tervettä narsimia ole...on vaan epätervettä...
Mutta noh, laitan tähän linkin, jossa esitetään terveen ja epäterveen narsimin eroavaisuuksia...
jos ny sattuu jotakuta muuta kiinnostaa, jonka ajatusmaailmaan ns. terveen narsismin olemassaoloon uskominenkin sopii yhdeksi osaksi ihmisenä olemista...
http://www.naistenkartano.com/artikkelit/ihmissuhteet/terve-ja-epaterve-narsismi-ihmis/
Hyvin on Paula Salomaa kiteyttänyt artikkeliin keskeisimmät teemat. Kiitos YLT tästä - en ollut aiemmin tutustunut.
Tähän kiinnitin huomioni:
äärimmäisenlempeä äärimmäisenluja
vrt
mukautuva-antautuja ylikompensoija
vrt
epäassertiivinen agressiivinen
vrt
läheisriippuva riippuvainen-narsisti
vrt
ohutnahkainen-n paksunahkainen-n
Vaikka asiasta puhutaan eri nimikkeillä, kyseessä on sama asia. Kuulun Salomaan tavoin niihin ihmisiin joiden mielestä ei ole olemassa ihmistä, joka ei olisi jossain kohtaa tuota kuvattua akselia (tai liukukytkintä). Lisäksi tuota keskustan mukavuusalueelta poisheilahtelua sattuu jokaiselle jossain vaiheessa elämää. Emme ole staattisia.
Salomaan sanoin; kovakin narsku uhriutuu kohdatessaan psykopaatin, jne..
Narsismi ilmenee sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Palstan kommenteista on luettavissa, milloin kirjoittaja seikkailee omassa narsistisessa ääripäässään, kun teksti on agressiivista, mitätöivää, tuomitsevaa. Moniko kirjoittaja tajuaa sellaisella hetkellä olevansa juuri se narsisti, joita inhoaa ja ehkä pelkääkin. Oikeutus sokaisee vidduilijan tunneälykkyyden aika tehokkaasti.
Ollessamme kultaisella keskitiellä, tervenarsistisina, normaaleina, assertiivisina, vastuullisina aikuisina ja lujanlempeinä, kykenemme ymmärtämään toisen ihmisen ääripääilmaisuja sitä paremmin mitä ääripäitä olemme itsestämme löytäneet.
Kaikki kunnia Salomaalle hienosta kiteytyksestä, mutta kiittää täytyy myös palstalaisia, sinua, minua, ihan kaikkia, sillä olemme vuosien mittaan kirjoitelleet aiheesta melkoisen tuhdin näkemys-paketin.
"Kiitos YLT tästä - en ollut aiemmin tutustunut."
Noh...olkoon ny sitte vaikka vastalahja siitä moodikartasta, jota aina johonkin väliin tyrkkäsit...josta myös löysin itseni...
"Palstan kommenteista on luettavissa, milloin kirjoittaja seikkailee omassa narsistisessa ääripäässään, kun teksti on agressiivista, mitätöivää, tuomitsevaa. Moniko kirjoittaja tajuaa sellaisella hetkellä olevansa juuri se narsisti, joita inhoaa ja ehkä pelkääkin. Oikeutus sokaisee vidduilijan tunneälykkyyden aika tehokkaasti"
no tuotahan se joskus tuppaa olla itsekullakin...varmaan minullakin...jostain syystä sitä tekee mieli provosoida...
mutta noh...sitten kun lukee vastineita inhon sekaisin tuntein ..niin vetäähän se hiljaiseksi...ei käsitä...ei millään voi käsittää...
että usko sihen, että kaikissa ihmisissä on jotain hyvää...on kyllä koetuksella...että täytyy yrittää muistuttaa itseään...että tämä nettikirjoittelu mahdollistaa kaiken...ei kaiketi kaikki ole totta...ei voi olla...
"kykenemme ymmärtämään toisen ihmisen ääripääilmaisuja sitä paremmin mitä ääripäitä olemme itsestämme löytäneet."
Niin kyllähän minä yritän ymmärtää...mutta siltikin...
Tällä hetkellä minua inhottaa...
"Palstan kommenteista on luettavissa, milloin kirjoittaja seikkailee omassa narsistisessa ääripäässään, kun teksti on agressiivista, mitätöivää, tuomitsevaa. Moniko kirjoittaja tajuaa sellaisella hetkellä olevansa juuri se narsisti, joita inhoaa ja ehkä pelkääkin. Oikeutus sokaisee vidduilijan tunneälykkyyden aika tehokkaasti."
Terve ihminen tunnistaa oman tunnearsenaalinsa, hyväksyy itsensä ja tunteensa.
Oikeutus: terve ihminen ei tarvitse itselleen ja käytökselleen puolusteluja. Oikeutus tulee siitä, että on ihan oikeutetusti oikeutettu puolustamaan itseään. Ehkä myös vaatimaan kasvua joltakulta toiselta.
On oikeus vaatia lopettamaan itseensä ja ajatuksiinsa kohdistuvan alamittaisen hyökkäilyn.
Ehkäpä ilmapiiri koko yhteiskunnassa on huono pelkästään alentuneen sivistystason ja mistään piittaamattoman mielipideilmaston vuoksi.
Joskus voi joutua tilanteeseen, että kovin pontevalle mielipiteenilmaisijalle asetetaankin vaatimus, että mielipiteiden pitää perustua johonkin, ettei suvaita mututuntumalla tapahtuvaa ilkeää arvostelu ja kritiikkiä.
Jos ei tuohon pysty vastaamaan, sitten ei voi kuin tyytyä osaansa. Sääliä ja armoa voi toki aina pyytää. Mutta on sitten viisainta jättää omista mielipiteistään kärkevimmät ilkeilyt pois...
YLT ja jotain ymmärtämättä, te olette hyviä kirjoittajia kumpikin, enkä halua puuttua keskinäisiin väleihinne. Mutta noin yleisellä tasolla en pidä lainkaan mahdottomana että jos toista viduttaa ja toista inhottaa, niin molemmat tahollaan ajattelevat toisen joutuneen terveeseen narsismiin tulleen häiriön valtaan. (ts liikahtaneen lempeänlujasta ylikompensoivaan suuntaan)
Ja ihan filosofisesti ajatellen - miksi harmoniaan syntynyttä häiriötilaa paheksuttaisiin niin paljon, jollei paheksuja itse sisimmässään tiedä olevansa itsekin valmis siihen lankeamaan(?)
Narsismin pelko johtunee ihmislapsen oman narsismin inhosta ja pelosta.
Kun kalikka kalahtaa (kipupisteeseen), voimme valita kaksi(kin) vaihtoehtoa; älähtää - tai kiittää - sillä kipuilu kertoo aina kokijalleen jotain tärkeää.
"Kun kalikka kalahtaa (kipupisteeseen), voimme valita kaksi(kin) vaihtoehtoa; älähtää - tai kiittää - sillä kipuilu kertoo aina kokijalleen jotain tärkeää."
Eikä inhon tunteeni ei nyt kohdistunutkaan varsinaisesti tiettyyn yksittäiseen kirjoittajaan...
vaan ihan koko asiaan narsimiin ja kaikkeen siihen liittyvää, mitä se saattaa pitää sisällään...tulee hetkeksi tunne, että yö, yök...en halua ajatella, en kuulla, en tietää siitä mitään...sitä ei voi olla olemassa...
Minua hetken kuvotti koko asia...se mitä se/narsimi tai sen terveen osan puute saa aikaan meissä kaikissa ihmisissä...
Mutta tiedän...täältä narsimipalstalta voi päästä pois...vastenmielisiltä tuntuvien ihmisten seurassa ei tarvitse olla...
mutta itseään ihminen ei pääse pakoon koskaan...
Tää on tunnepalsta. Välillä aivot turpoaa, välillä itkettää, etoo tai naurattaa. Hei, nyt kun sulla on siivouspäivä, siivoile jääkaapille päin, rentoudu ja ota yx siideri. Voit pistää sen mun piikkiin ;)
"Kun kalikka kalahtaa (kipupisteeseen), voimme valita kaksi(kin) vaihtoehtoa; älähtää - tai kiittää - sillä kipuilu kertoo aina kokij"alleen jotain tärkeää."
Kiitos hyvästä kannanotosta. Mielestäni kuitenkin palutteesta, jos se on negatiivista, kannattaa ottaa myös sillätavoin kiinni, että mitä on itse tehnyt / (tässä tapauksessa) kirjoittanut.
Samoin, jos elävässä elämässä joku lyö jotakin toista, myös sen, ketä lyötiin, pitäisi pystyä ajattelemaan, mikä toisen sai suuttumaan. Tämä ei ole muotia nykyään, mutta muodin perässä ei kannata juosta, jos on oma terveys pelissä.
Osa naisista on myös seksuaalisesti väkivaltaisia, ja se voi ilmetä monella tapaa.
Ajattelu ja ratkaisujen haku kritiikin kautta laajentaa tajuntaa mutta moni hylkää sen koska tekee kipeää.
Mutta sitä on tehty läpi vuosisatojen hyvien väittelijöiden toimesta - esitetään puolin ja toisin väite, jonka paikkansapitävyyttä sitten koetellaan. Parhaat väittelijät ovat oppineet kunnioittamaan vastaväittelijää, eikä suurin tavoite ole enää voittaa.
Toisen voittaminen halu liittyy vallan illuusioon joka liippaa narsismiin. Kilvoittelu on rakentavampaa.
Kummallista psykologistamista tällä palstalla. Et ylimmäinen esimerkiksi ole tainnut elää hetkeäkään narsistin kanssa. Ei siinä tilanteessa olevat jaksa kirjoitella tänne kirjaviisauksia, tai elellä niillä viisuksilla.
Henkisen sadismin keskellä revit hiuksia ja ihoa itseltäsi. Toivot narskun kuolemaa ja näet sen kuoleman ainoana pelastuksena itsellesi ja lapsellesi.
On paljon helpompaa näyttää toteen fyysisen pahoinpitelyn jäljet kuin henkisen pahoinpitelyn jäljet.
Ihan hyvä ja asiallinen ja paikkansa pitävä artikkeli. Nyt on kuitenkin huomattava se seikka, vaikka asia on oikein ja tiedämme narsistin luonteen ja ehkä urhistakin voimme tietää hänen olevan läheisriippuva ja jollain tapaa narsistinen, mutta...
minä käyttäisin edelleen sanaa tunneäly. Narsistilta puuttuu tunneäly, joka hänellä on korvautunut epäterveellä narsimikäytöksellä. Normaalisti ihmisellä on kehittynyt tunneäly, joka ohjaa ja osaa ottaa tunne-elämän asioita huomioon, kuten myötäelää ja tuntea rakkautta.
Salomaa on sisäistänyt mistä narsismissa ja uhriudessa on pitkälti kysymys, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että käytännössä tervettä narsismia vaan ei ole, vaan voimme puhua vain tunneälystä, jota joko on tai ei ole siunaantunut. Tässäkin kysymys on paljolti geeniperimästä, jossa luonteepiirre kovuus tai pehmeys ovat perustavaa laatua perinnöllisiä.
Olen pahoillani, mutta narsismi ei liity eikä kuulu olennaisena osana terveeseen tunneälyyn, se kuuluu epäterveeseen käytökseen.
"Olen pahoillani, mutta narsismi ei liity eikä kuulu olennaisena osana terveeseen tunneälyyn, se kuuluu epäterveeseen käytökseen."
Ei sinun tarvitse olla ollenkaan pahoillasi siitä että meillä on erilainen näkemys asiasta...sinulla omasi ja minulla omani...jonka olen toki muodostanut lukemani perusteella...
Käsittääkseni terveen narsismin juuret ovat lapsuuden varhaisissa vuorovaiktuksessa ja suhteessa vanhempiin...kyse on terveen ja epäterveen minuuden kehityksestä...
Minuus kehittyy kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ja sen suojeleminen ja ylläpitäminen on ihmisen tärkein tehtävä läpi elämän...
Käsittääkseni ns. ilkeällä narsistilla ei tuota voisko sanoa "hänen itsensä hyväksymää" minuutta ei ole...vaan hän joutuu ikäänkuin etsimään alati sitä toisista ihmisistä...ja jos näkee "peilissä" heikkoutta, hänen on pakko kieltää se itsessään ja siirtää kaikki heikkous/negatiiviset ominaisuudet siihen toiseen...
Noh, tämä ny vaan mun "kyökkipsykologiaa", miten itse olen asian ymmärtänyt...kun terveeseen narsismiin liitetään juurikin tuo minuuden kokemus..
www.pariterapia.fi/dokumentit/Narsismista parisuhteessa.ppt
En usko, enkä voi ajatella niin, että narsismi olisi vain käyttätymisen ongelma...jos puhutaan narsistisesta persoonallisuushäiriöisestä...se tuskin parantuu sillä että henkilö ymmärtää että hänen käytöksensä on epätervettä...
Mutta erilaiset ajattelutavat/näkemykset toki ovat sallittuja...tässäkin asiassa...että onko tervettä narsismia olemassa...sinun mielestäsi ei ja minun mielestäni on...
"Mutta erilaiset ajattelutavat/näkemykset toki ovat sallittuja...tässäkin asiassa...että onko tervettä narsismia olemassa...sinun mielestäsi ei ja minun mielestäni on... "
Minä olen myös nielaissut käsityksen, jonka mukaan narsismi on aina häiriötila. Ainoastaan pienellä lapsella on tietyssä varhaisessa kehitysvaiheessa näkyvää narsismia, ja silloin se on hänellä tervettä, kehitysvaiheesta johtuen.
Minän kehitys sensijaan jatkuu vielä murrosiässäkin. Murrosikäinenhän vielä ajattelee helposti muiden mukana. Koska aivot kehittyvät vielä yli 20 vuotiaana, ei voida sanoa, missä nuoruden vaiheessa tarkalleen "minä" olisi aivan valmis.
"Koska aivot kehittyvät vielä yli 20 vuotiaana, ei voida sanoa, missä nuoruden vaiheessa tarkalleen "minä" olisi aivan valmis."
Noh me ny tavalllaan puhumme eri asiasta...kun minä ny tarkoitin, että noin kolmen vuoden iässä...lapsi ikäänkuin tajuaa olevansa se minä, äidistä erillinen olento...ja syntyy ns. tietoinen minäkokemus...ja käsittääkseni narsistilla on ollut sen muodostamisessa vaikeuksia...jostain syystä...
Tässä linkki siihen mitä minä ny tarkoitan tuolla minän syntymisellä...
Ja käsittääkseni juurikin tuolloin lasketaan se narsisminkin synty...häiriöt ovat jo olemassa...kuten varmaan itsekin olet lukenut että narsistinen persoonallisuushäiriö tavallaan syntyy jo varhaislapsuudessa..
http://personal.inet.fi/private/anne.rongas/ps2/ps2_09.html
Lisää voit lukea vaikkapa tästä...miten psykologiassa ajatellaan narsistisen persoonallisuushäiriön syntymekanesmeista...liittyy juurkin tuohon minuuden kokemukseen...
http://narsistienuhrientuki.yhdistysavain.fi/tietoa/narsismista_yleisesti/narsistisen_persoonallisuushairi/
En usko että esim. kakskymppiselle tai sitä vanhemmalle enää tulisi narsistista persoonallisuushäiriötä...
vaikka toki muut elämän ja psyyken ongelmat voivatkin saada ihmisen käyttätymään hyvinkin narsistisesti...mutta varsinainen narsistinen persoonallisuushäiriö on jo kehittynyt lapsena...
Toki tuostakin voi olla erimieltä, tämä ny vain minun mielipiteeni jonka olen muodostanut lukemani perusteella...
"että esim. kakskymppiselle tai sitä vanhemmalle enää tulisi narsistista persoonallisuushäiriötä..."
Juu ei. Tästä persoonallisuushäiriön synnystä olemme saman tiedon piirissä. Minän synnyllä sen sijaan viittasimme eri seikkoihin. Käsitän kyllä nyt, kun oikaisit, mitä tarkoitit.
Muistakaamme aina se seikka, että uhri on usein uhri pakotetusta syystä. Pois pääsyä ei ole, halusitpa tai et. Et ole itse valinnut uhriuttasi, vaan se on tullut ikään kuin kaupan päällisenä.
Joku yhteinen tekijä, josta et voi heivata narsistia ulos. Yhteinen tekijä voi olla työnantaja, sukulaisuus...
Narsismi on aina luonnevikaisuutta. Miksi sekoittaa narsismia ja tervettä itsekkyyttä keskenään?
Terve itsekkyys on ihmisen voimavara, esimerkiksi narsismia vastaan.
En ole nähnyt narsismia koskaan itsekkyytenä, vaan se näyttää aina kokemuksena yhtä sairaalta perusteettomalta vääristyneeltä ajatusmaailmalta, jota ei voi koskaan verrata terveen ihmisen ajatusmaailmaan.
Narsistin ajatusmaailma on poikkeavan kieroutunut ja pahaaoloa aikaansaava, ettei mitään rajaa.
Narsismi ei ole koskaan tervettä. Kuka muu haluaisi puolustella narsismia kuin narsisti itse.
"Narsismi on aina luonnevikaisuutta. Miksi sekoittaa narsismia ja tervettä itsekkyyttä keskenään?"
Tätä aikaa luonnehditaan sellaiseksi, jossa käyttövoimana on tietynlainen narsistinen kulttuuri. Tiedän myös kuitenkin, että narsismi poikkeaa terveen ihmisen itsekkyydestä tietyin tavoin. Narsismissa ei ole sitä tervettä arvopohjaa ja terveitä tunnerakenteita, joita on terveissä ihmisissä, vaikka toiveet voivatkin kohdistua samoihin asioihin, kuin narsisteilla. Narsismi on todellakin oma häiriönsä, eikä se, jos terve ihminen haluaa elämältä paljon, viittaa minkäänlaiseen persoonallisuushäiriöön.
Narsismi, tervettä vai sairasta ?
Vai oisko niin, että on "standardi" eli terve narsismi ja tätä kautta voidaan edes määritellä mikä on epätervettä.
Ihmisen narsistinen tasapaino voi ailahdella eri elämänvaiheissa ja eri ihmisten ja tilanteiden kesken. Tästä esimerkkinä kokeet joissa on huomattu, että taviksestakin voi tulla kiusaaja kun olosuhteet on "oikeat".
Joku voi olla pysyvästi NPH, toinen taas ei vaikka siltä näyttäisi.
Tuli mieleeni, kun Dr.Philissä oli tässä viikolla taas muistutus siitä vankilakokeesta jne, joissa huomattiin että mm ryhmäpaine, olosuhteet ja esim omat pelot voivat tehdä ihmisestä raaán kiusaajan. Hänen silti ollessa muuten normaali, mitä se sitten tarkoittaakaan.
"joissa huomattiin että mm ryhmäpaine, olosuhteet ja esim omat pelot voivat tehdä ihmisestä raaán kiusaajan. Hänen silti ollessa muuten normaali, mitä se "
Kaikki maailman pahuus ei johtune narsismista.
Kiusatusta voi todella tulla kiusaaja. Ihminen, joka vannoo ettei hän koskaan lyö, saadaan lyömään sopivissa olosuhteissa.
Lukuisista pahuuksista epäoikeudenmukaisin (ja loukkaavin) on tarkoituksellinen pahuus.
Tähän perustuu ihmiskunnan laaja sotahistoria... Sodissa on tapahtunut aina julmuuksia ja raakuuksia, jotka eivät vain ole tulleet kaikki päivänvaloon. Kännykkäkameroiden puute on vaivannut menneinä vuosisatoina.''
Miksi ihminen lajina olisi tullut "paremmaksi" nykyaikaa kohden?
Julkiset arvokeskustelut eivät riitä nostamaan kenenkään todellista moraalin tasoa. Sisäisen moraalin ylläpito vaatii ihmiseltä koko eliniän jatkuvaa sisäistä ja ulkoista arvokeskustelua. Jatkuva kilpailu työpaikoilla esim. on omiaan murentamaan vallitsevaa moraalia. Työpaikkakiusaaminen rehottaa, koska ei vallitse sellaista turvallisuudentunnetta omasta asemasta, kuin voisi vallita parempien suhdanteiden aikana.
"Kaikki maailman pahuus ei johtune narsismista."
Amen, on muutakin kuin häiriintynyt narsistinen tasapaino. Kuten vaikka ihmisyys ja sen varjopuoletkin, ihan vain sellaisenaan...
Joskus vaan tuntuu, että pettämisestä jättämiseen, tappamisesta näpistelyyn - kaikki menee narsistien piikkiin ?
Mä en tiedä, missä on se suuri populaatio niitä ihmisiä, jotka kakkivat ja pissivät pelkkää ruusua ja hyvää, koskaan minkään häiritsemästä narsistista tasapainoa tai omia arvoja.Ehkä olen vain väärissä porukoissa, jossain landiassa tietämättä miten vihreätä ruoho aidan toisella puolen on. Tai olen itse sitä väärää porukkaa koska on satavarma, että takaa löytyy ihmisiä jotka vois meikäläistäkin narsistiksi kutsua. Toiset ei tekis sitä ikinä, eikä olis syytäkään. Kaikkea on tullut tehtyä...joskus pahaakin. Vai "pahaa". En tiedä.
Pahan hyvyyden merkitys on monimutkainen juttu. :)
Esim;
Psykopaatti-sarjamurhaaja on ollut niin ovela ettei ole jäänyt kiinni. Eräänä päivänä hän näkee pienen lapsen ylittämässä katua, jäämäisillään rekan alle. Lapsi herättää psykossa mielleyhtymän hänestä itsestään lapsena. Psyko toimii vaistonvaraisesti, syöksyy lapsen luo ja onnistuu heittämään hänet turvaan jalkakäytävälle - mutta jää samalla itse rekan liiskaamaksi.
Kenties psyko saa kuolemansa jälkeen urhoollisuusmitalin ja pieni lapsi ja hänen perheensä näkee hänet suojelusenkelinä - mikä subjektiivisesti ajatellen onkin aivan totta.
Narsismista ja kaikenlaisia luonnehäiriö tyyppejä arvioidessa pitää muista
muutama yleinen asia.
- Suomessa aikuisuus on katoava "kansanperinne". Mallit aikuisesta ihmisestä
ovat hyvin hataria, ja median luo nuoruus ihanteita.
- Suomessa eri-ikäisten ihmisten arvostus on vähentynyt kaikenaikaa. Joka on
luonut vääränlasien nuoruuden ja opiskelun ihannoinin. Tyyliin, että vähän opis-
kellut aikuinen on tyhmemepi, yksinkertaisempi kun korkeasti koulutettu nuori
ihminen.
- Suomessa on elämänkokemuksista tullut viisaus hyvin vähän esillä. Yksi hy-
vä esimerkki on Suomen hallitus, kansanedustajat.
- Suomessa nuoret ja lapset jäävät vastaamaan itse itsetään hyvin nuorina.
Mikä taas lisää turvattomuutta, epäonnistumisia, yksinäisyyttä ja väärän-
laista persoonan korostamista.
On paljon syitä jotka tukevat narsismia, psykopatiaa, luonnehäiriöisyyttä ym.
Narsismissa häiriö erottautuu parhaiten eri yhteisöissä. Perhe,sukulaisuus,
työ,opiskelu,harrastus- suhteissa ym. VAikka narsistit ovat myös itse uhreja.
Niin aikuisuus, opitut käytöstavat, yhteiskunnalliset lait ja säännöt. Esim varastamien
ym rikollisuus on kaikille sama. Ihminen tulee vastuulliseksi itse omista
teoista, kun on täysi-ikäinen.
Terve narsismi on suoja ihmiselle itselleen, ympäristölle ja yhteiskunnalle.
Sairas narsismi on terveen vastakohta. Joku on sanonut että narsisti on
kuin uhmaikäinen lapsi, joka pitäisi kasvattaa uudelleen. Aikuisen narsistin
ollessa kyse, se on täysin mahdotonta. Ellei narsisti itse ymmärrä avun
tarvetta, tai sairastu muuhun terapiaa tarvitsevaan hoitoon. Esim. masennus,
päihteet, lääkeriippuvuudet, syömähäiriöt ym. Silloinkin kyse on neurologisesta
aivojen jo muuttuneesta tilasta. Koska ihminen kehittyy, kun kasvava puu.
Elinympäristö muokkaa lapsen aivoja ja muokkaa niihin ympäristön ja taus-
tojen jättämiä jälkiä. Siitä esim johtuu se jos tyttö -lapsi kasvaa alkoholisti
perheessä, ja hän päättää ettei halua missään tapauksessa alkoholisti puo-
lisoa. Kuitenkin hän voi päätyä alkoholistin puolisosksi.
Suomesta on hävinnyt myös HOIVA JA HOITO KULTTUURI. Täällä ei lapsia
enää pidetä sylissä, mitä taas näkee maahanmuuttajien vanhempien teke-
vän. Lapsien itkuun ei reakoida, heitä ei lohduteta. He eivät saa olla heikkoja
ja pieniä tarvitsevia. Tahdotaan helppoja, reippaita, itsenäisiä lapsia joista
ei ole vaivaa. Tälläisen kuvan ainakin media luo ja valitettavasti, kun kuunte-
lee nuorien hyvin opiskelleiden ura äitien puheita.
Ei narsismi kehity sattumalta eikä tule JOSTAIN. Siihen on olemassa aivan
selkeät lainalaisuudet. Narsismi on sairaus. Sen uhreille asiat helpottuvat
kun he ymmärtävät tämän. Vaikka se ei muutakkaan tilannetta.
Muutokset yhteiskunnassa heijastuvat muutoksiin yksilöissä. Esimerkiksi, kansakunnan joutuessa sotaan, itsemurhatilastot romahtavat. Syy tähän on selvä; kaikilla on yhteinen vihan ja pelon kohde. Ihminen ei mieti naapurinsa narsistisuutta kun on isompia huolia.
"Narsismi on sairaus. Sen uhreille asiat helpottuvat
kun he ymmärtävät tämän."
Minä taas väitän että narsismi ei ole sairaus, vaan perusedellytys ihmisen selviytymiselle sosiaalisella kentällä. Narsismia tarvitaan että ymmärtää omat ja toisen ihmisen rajat. Narsismi on empatian toteutumisen edellytys.
Sensijaan, narsismiin tullut häiriö heikentää empatiakykyä. Nöyryyttä. Omaatuntoa. Suvaitsevuutta. Kykyä rakastaa.
"Narsismia tarvitaan että ymmärtää omat ja toisen ihmisen rajat. Narsismi on empatian toteutumisen edellytys."
Niin psykologia on vaikea laji...ja vielä vaikeampaa on littää jollain tasolla ymmärtämänsä asiat osaksi myös itseä...paljon helpompaa tuntuu olevan psykoloida toista...tyyliin asia joka koskee sinua...ei koske minua lainkaan...
mutta joo...tällä ymmärryksellä jota minulla on.. olen omaksunut ajattelutavakseni, että narsismi liityy juurikin tuohon minuuden kokemukseen...
Mitä taas tulee tuohon empatiaan...itseäni ajatellen...olen ehkä ollut vähemmän myötätuntoinen itseäni koskaan...
kai se on sitten ollut sitä, etten ole kokenut olevani rakkauden arvoinen...ja luullut että ns. hyvän ihminen...tulee ymmärtää toista loputtomiin...ajatuksella...en minä ole tärkeä...mutta toinen on...
"Sensijaan, narsismiin tullut häiriö heikentää empatiakykyä. Nöyryyttä. Omaatuntoa. Suvaitsevuutta. Kykyä rakastaa."
Noista manitsemistasi asioista...minulta on puuttunut erityisesti tuota viimeksi mainittua...kykyä rakastaa itseäni...joka on myös edelltys...sen toisen rakastamiselle...
Mutta noh...ensin täytyy toki tutustua ihmiseen...jota rakastaa...
myös itseensä...löytää se oma minuus...rajat siihen...mistä minä alan ja mihin minä lopun...mitä minä tarvitsen ja haluan...mitä minä halun antaa itselleni ja toiselle...
no ajatus katkesi...
ÄH, kaikenlaista päässä pyörii...jota on vaikea pukea sanoiksi...ja ny alkaa tuntua siltä..YEn sanoja lainatakseni, että pää turpoaa liiasta informaatiotulvasta...
joten pitänee palata siihen varsinaiseen ajatukseen...joka minulla aamukahvin jälkeen oli...että pitäisi hyödyntää vapaapäivä siivoukseen...siinähän ne ajatukset tuulettauvat samalla kuin matotkin...
Lisää siivouspäivän vinkkejä; mars peilin eteen, ja sano ääneen itsellesi:
*rakastan sinua,
olet tärkeä,
en koskaan hylkää sinua*
Muista hymyillä! (:
"median luo nuoruus ihanteita."
Suomessa on heikkoa vanhemmuutta. Ja jos vielä uskotaan mediaan kritiikittömästi, on peli menetetty, ainakin niinkauaksi, kun kasvaa sellainen sukupolvi, johon media ja mainonta ei enää uppoakaan yhtä hyvin.
Ajattelisin tuosta vastakkain asettelusta, hyvin koulutettu nuori / kouluttamaton vanhempi ihminen. Vähän kulmikkaasti muotoiltua asettelua. Ei edusta absoluuttista totuutta. Tietysti nuoret keskimäärin ovat hyvinkin paljon paremmin koulutettuja, kuin vanhempansa, ja varsinkin isovanhempansa. Mutta yleistää ei voi. On paljon nuoria koulupudokkaita ja taas vanhemmissa ikäpolvissa hyvinkin korkeasti koulutettua ja sivistynyttä väkeä.
Viittasin aiemmassa kirjoituksessani alentuneeseen sivistystasoon ja mistään piittamattomaan mielipideilmastoon. Seurauksena voi hyvinkin olla kunnioituksen puute menneitä sukupolvia kohtaan, ja ansioton arvonylennys omalle ajallemme.
Jos Lapsen Suru tarkoitti tätä.
"Suomessa nuoret ja lapset jäävät vastaamaan itse itsetään hyvin nuorina.
Mikä taas lisää turvattomuutta, epäonnistumisia, yksinäisyyttä ja väärän-
laista persoonan korostamista."
Tässä on varmasti yksi syy. Sukupolvien yhteyksien katkeaminen ja siitä seuraava elämäntyyli, perheiden hajoaminen.
Ylläpito on taidokkaasti ohjeistanut meitä mistä tulisi keskustella:
"Terveys / Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys / Narsismi"
Kaikista määreistä paistaa positiivisuus.
-Terveys
-Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys
-Narsismi (joka todellakin on tervettä ja välttämätöntä)
Palstanarsistit, älkää antako periksi niille negatiivisille ihmisille, joiden narsismiin on tullut häiriö, tai joiden narsismi on puutteellinen, te olette hyviä ihmisiä ettekä ole ansainneet haukkuja.
hähä ;)
NIINKKÖ