Näin silmissä saman surun kuin Itselläkin. Saman samean toivon päästä seuraava askel eteenpäin. Hän puhui kauniita sanoja, liikaa. Se tuntui melkein ivalta. Pikku hiljaa kuori rapisi ja ulos astui aito ihminen. Pidin näkemästäni. Siitä kuoresta ja siitä mitä sen alta näin. Mikä ratkaisi asian oli tapa jolla hän piti kädestäni kiinni. Siinä oli hyvä levätä. Toivo heräsi talviuniltaan. Sydän sykähti. Pienen hetken.
Se mies vain teki vaikutuksen.
Hetken tie
0129
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.