Luin otsikon:
"Äärettömän onnellinen mies".
Piti siihen pysähtyä.
Jokin ei oikein täsmännyt.
Onnellinen mies vielä käy,
kunhan pysytään kohtuudessa,
suomalaisen onnellisuudessa.
Se on jotenkin hillittyä ja hallittua,
olosuhteitten rajoittamaa,
ajan määrän mittaiseksi.
Mutta ääretöntä - mahdottomuus!
Se on jotain arvostelukyvytöntä
ja suuruudenhullua, oire jostain.
Etelässä niin voivat sanoa,
mutta se onni kestääkin päivän,
heillä se siten on ikuisuus.
Täällä lumessa kahlatessa
tyytyy paljon vähempään,
onnen rajallisuuteen.
Kuin onnen olemus olisi muu,
lyhyt täydellinen hetki onnea
ja sen muistaminen.
"Äärettömän onnellinen mies".
Piti siihen pysähtyä.
Jokin ei oikein täsmännyt.
Onnellinen mies vielä käy,
kunhan pysytään kohtuudessa,
suomalaisen onnellisuudessa.
Se on jotenkin hillittyä ja hallittua,
olosuhteitten rajoittamaa,
ajan määrän mittaiseksi.
Mutta ääretöntä - mahdottomuus!
Se on jotain arvostelukyvytöntä
ja suuruudenhullua, oire jostain.
Etelässä niin voivat sanoa,
mutta se onni kestääkin päivän,
heillä se siten on ikuisuus.
Täällä lumessa kahlatessa
tyytyy paljon vähempään,
onnen rajallisuuteen.
Kuin onnen olemus olisi muu,
lyhyt täydellinen hetki onnea
ja sen muistaminen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mukavaa pohdintaa ....ajatuksia herättävä runo.
Runosi sai minut onnelliseksi.Kiitos :)
Lukija, mukavaa että sait runosta syytä onnellisuuteen, edes hetkeen. Niistä elämä koostuu. Kiitos vastauksestasi.
Kyllähän tuo ääretön kuulostaakin hiukan liioittelulta,
voiko niin onnellinen edes olla tai jotain muuta, mitä sanalla
yleensäkin ilmaistaan.
Itselläni ainakin onnen hetket on kovin pieniä nykyään, jos
ne nyt koskaan suuria lie olleetkaan tai sitten vanhetessa
kaikki muuttuu jotenkin. Osaan minä silti nauttia niistä
hetkistä jotka koen onnellisina.
Oikein hyvä runo aiheesta.
Hyvää alkanutta vuotta ystäväni.
Uller, voi olla niin, että kaikenlaiset superlatiivit tuntuvat täällä liioittelulta, varsinkin jos ne ovat positiivisia. Pienikin onni on tarpeeksi.
Kiitos vastauksestasi, ja Hyvää uutta vuotta sinullekin!
No niin..taas sait aivosolut toimintaan..
hyvä vaa..eivätpä pääse ruostumaan
noita pohdintojasi lukiessa..ääretön kuullostaa
niin kovin määrämättömyydeltä..olikohan tuokaan
siihen oikea sana..vaan luulen että ihminen joka
onnellisuutensa noin määrittelee..ei luultavasti pysähdy
ajattelemaan sanan todellista merkitystä..koska itse ainakin useinkin
olen lukenut että onnellisuuttansa vakuuttavat juuri noin..
Tuo viimeinen säe runossasi vastaa paljonkin omia
tuntemuksiani onnellisuudesta..vallankin tuo muistaminen.
Vaan kiitoksia pohdintaa aiheuttaneesta runostasi tee..
Loppiasen jatkoa sinulle!
Onija, mukava että suorastaan mietiskelit runon sanomaa. Luultavasti osuit vielä keskeiseen asiaan omissa ajatuksissani, vaikka usein runon ilmaisu onkin epätarkkaa.
Täydellisen onnen hetket ovat lyhyitä. Kuitenkin, elämän pienistä ilon ja onnen hetkistä saa paljon enemmän valoa muistamalla niitä. Sen sijaan, että muistelisi kaikkea ikävää ja surua, jota elämään väistämättä sisältyy.
Hyvää loppiaista sinullekin!
no niin
minun vuoro miettiä ääretöntä
on sellainen olemassa
siis tunne
se on paljon mahtavampi tunne kuin haltioitunut
tai mahdoton
joten olkoon se ääretön
eivät kaikki ehkä tunne sitä tunnetta ikinä
taisin olla nyt äärettömän höperö pohtija
mutta kiitos runosta
ei jättänyt mahdollisuutta olla kommentoimatta:)
Darklady, tunteet kaikkiaan ovat varmaan yhteismitattomia ja vaikeita mitata kuten kipukin. Ja sanat vielä kaikenlisäksi epätarkkoja. Kun itse ajattelin onnellisuutta, en ajatellut niinkään tätä vaikeasti mitattavaa ja yhteismitatonta määrää, vaan onnen olemusta mielestäni lyhytaikaisena tilana, ei loputtomasti kestävänä, äärettömänä.
Mutta sen lyhytaikaisenkaan onnellisuuden voimaa ja merkitystä en kieltänyt.
Aiheessa näyttää olevan keskusteltavaksi monia puolia ja sinun oli arvokas lisä, kiitos siitä ystäväni.
Todella mielenkiintoinen.