Olipa kerran tyttö. Tämä tyttö ei halunnut rakastua, saati ihastua. Tämä tyttö halusi elää yksin, koska silloin kukaan ei voisi satuttaa. Sitten oli poika. Hän oli täysin tytön vastakohta. Poika oli spontaani, rakasti riskin ottoa, halusi rakastua. Eräs kaunis lämmin päivä loppu syksystä he tapasivat. Tyttö ei kiinnittänytkään huomiota poikaan, jonka viereen istui. Mutta poika huomasi tytön.
Ensimmäisen kerran kun tyttö näki pojan hurmaavan kauniit silmät hän ihastui. Kauan he vain katsoivat toisiaan. Haikeita katseita, ja ehkä vahingossa toinen hymyili toiselle. Tytöllä ei käynyt mielessäkään mennä puhumaan pojalle. Mutta mitä poika teki? Mitä muutakaan spontaani ihminen voi tehdä, kuin mennä puhumaan, tehdä aloitteen. Hän ei sanonut "hei", "mitä kuuluu". Hän sanoi tytön nimen.
Tuli hiljaisuuden ja epävarmuuden aika. Tyttö itki haudaten kasvonsa kämmeniinsä. Hän yritti olla kauniimpi. Hän haaveili pojasta lakkaamatta. Hän rukoili Jumalalta vastausta.
Eräänä päivänä poika tuli taas puhumaan. He vaihtoivat vain pari sanaa. Tulevaisuus oli nyt auki. On kaksi polkua. Tyttö halusi odottaa. Hän odottaa kummalle tielle elämä hänet ohjaa.
http://www.youtube.com/watch?v=zzp5bindXfQ
Ensimmäisen kerran kun tyttö näki pojan hurmaavan kauniit silmät hän ihastui. Kauan he vain katsoivat toisiaan. Haikeita katseita, ja ehkä vahingossa toinen hymyili toiselle. Tytöllä ei käynyt mielessäkään mennä puhumaan pojalle. Mutta mitä poika teki? Mitä muutakaan spontaani ihminen voi tehdä, kuin mennä puhumaan, tehdä aloitteen. Hän ei sanonut "hei", "mitä kuuluu". Hän sanoi tytön nimen.
Tuli hiljaisuuden ja epävarmuuden aika. Tyttö itki haudaten kasvonsa kämmeniinsä. Hän yritti olla kauniimpi. Hän haaveili pojasta lakkaamatta. Hän rukoili Jumalalta vastausta.
Eräänä päivänä poika tuli taas puhumaan. He vaihtoivat vain pari sanaa. Tulevaisuus oli nyt auki. On kaksi polkua. Tyttö halusi odottaa. Hän odottaa kummalle tielle elämä hänet ohjaa.
http://www.youtube.com/watch?v=zzp5bindXfQ
Vastaukset 5
Vanhimmat
tarina. Toivottavasti tuleva tie on yhteinen tie.
Niin, kuinkas sitten kävikään...
ehkä kirjotan joskus 2. osan:)
Pelekkä mulukoilu ei vielä riitä, kyllä sitä tavaraa pittää olla ihon sisälläkkii tarpeeks palajo!
Ja siellä he kumpikin tahoillaan odottavat aikojen loppuun asti. Aamen.