Miksi minä tapasin sinut jos emme kerran saa edes yhtä tilaisuutta? Miksi kaikki sattui niin oivasti kohdalleen, että elämämme veivät siihen yhteen ja samaan pisteeseen, jossa tapasimme jos tulemme elämään tällälailla näin: erillään. Minä yksin omilla poluillani, hän kaksin omillaan.
Se on minusta suurempi kysymys kuin se mikä on rakkaus ja mikä on elämän tarkoitus.
Se on minusta suurempi kysymys kuin se mikä on rakkaus ja mikä on elämän tarkoitus.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuota sun täytyy miettiä tahollasi! :)
No eikös se tossa koko ajan niin tee ??
Mä mietin tänä aamuna et mikä on riittävä vastaus, ei tullu mieleen muutaku ne mikkä tulee suoraan päin näköö. omat vastaukset usein vain luo lisää syvällisempiä kysymyksiä joo miksei näin käy kasvotustenkin mutta sehän on sitte vaa keskustelua jotta lähentyisimme ?
No,koska ette olleet ne oikeat toisillenne.
Taidat olla vähän yksinkertainen....
Jos hän on kaksin niin hän on onnellinen....
kysymysten äärellä myös täällä.Itse ajattelen sitä jonkin korkeamman ohjauksena...
tarkoituksena, jota ei ihminen itse ymmärrä.Kuin olisimme marionetti nukkeja, joita
narujen varassa joku liikuttelee...mutta nukella on myös järki, joka vie nuket minne
sattuu, mutta se joku, joka liikuttelee luulee että nukke toimii vain tunteilla.Jos näkis
tuon ohjailijan ilmeen...kun narut on sekaisin, ja sen turhautumisen..saattais sanoa
"teeppä miten haluat"
Kosminen yhteinen mieli vetää samankaltaisia puoleensa. ;D
Tai sitten ei.
Mutta miettikääs jos joku todellakin ohjailisi ja toiset olisi sitä yhtä kohtaamista varten joutuneet elämään kurjuudessa ja läpikäymään kaikenlaista vähemmän mukavaa, jotta ajautuisivat siihen tiettyyn kohtaamiseen ja sitten kun kohtaavat niin vastapuoli järkeilee ja hylkää.
Aivan. Toisilla on järki ja toiset elävät jossain "haavemaailmassa". Hetken huuman takia ne järkevät eivät hylkää sitä todellista rakkautta vaan jatkavat kaksin ja se hölmö joka kuvittelee kaikenlaista saa kulkea yksin.
Mikä sitten on kuvitelmaa.
ööööööööö.Valintakysymyksiä nämä ovatkin.Ei se vielä hölmöksi tee, jos toiset vain
näkee oman tulevaisuuden, ja elämänlaadun toisin silmin.Voihan olla että on voinut
kokeilla myös sen "järkevän" vaihtoehdon, ja huomannut sen tuovan vain pelkkää
pahaa oloa..miksi ei saisi tavoitella parempaa.Ja usein muuten kaikki alkaa siitä
"hetken huumasta" mutta kukin tyylillään.
Nimimerkille....vastaus: no eihän se sitä tarkoita että se toinen olisi ONNETON omassa parisuhteessaan jos sinä olet onneton!!!
Onnettomana haavailet rakkaudesta ja siinä tilassa voit rakastua vaikka aidan seipääseen.
Eiköhän se toinen olisi jo kanssasi jos sinua rakastaisi....
Mikä juttu muuten tää on että joku törmää johonkin ja saa päähänsä että "rakastan häntä,tottakai hänkin rakastaa mua,ei kai me muuten olisi törmätty"
Siis oikeesti,minä ainakin tapaan usein kivoja,hurmaavia ihmisiä joiden kanssa on mahtava jutella,kemiat pelaa,mutta ei tulisi mieleenkään että kävisi edes mielessä he rakastuisivat minuun saati minä heihin.
Johtuukohan siitä että minä olen onnellinen....
ööööööööö.Onnelliset ei lue S-24 rakkaus ja rakastaminen palstaa, eikä myöskään
elämäänsä tyytyväiset.Kun itse olin edes tyytyväinen, en edes tiennyt näitä sivuja
olevan olemassakaan.Mikä saa sinut onnellisen moittimaan heitä, jotka täällä ovat
hakemassa vertailupohjaa omiin kokemuksiinsa?
Olet todellakin aivan väärässä paikassa..tai sun pitäis kirjoitella onnellisuus-palstalla.
Siellä saa kertoa mikä on tehnyt sinut onnelliseksi.Mulla ei sinne ole asiaa.
Ja bay the way.Tottakai onneton haaveilee rakkaudesta...ja siinä sivussa voi siihen
aidanseipääseenkin rakastua.No rehellisesti sanoen..kyllähän hän vähän muistutti
sitä aidanseivästä..tais olla laho väärässä päässä :) tsoukki.
Ehkä sillä oli jokin tarkoitus. Kannattaa muistaa että päivittäin määräämme oman ja osittain muiden kohtaloa tekemillämme ja tekemättömillä asioilla.