Paluu 1970-luvun pimeään aikaan???

Pimeämpää aikaa on tämä 2010-luku. Moni asia on huonommin kuin 40 vuotta sitten.

Häiriintyneen sukupolven tosiaan, tuolloin syntyneet kun ovat nykyään näitä tulevaisuuden toivojen vanhempia, joille ei ole pidetty minkäänlaista kuria.

Olen 70-luvulla saanut kaikki vauvani, ei silloin enää ollut ainakaan kaupunkioloissa saanut tällaisia neuvoja neuvoloista. Päinvastoin.
Ei itkettäminen ollut trendi, vaan virikkeet oli silloin päivän hitti.

Yöitkettäminen oli 50-luvun alun tapa!
Ainakin minut ja veljeni oli hoidettu sillä keinoin, kun tuolloin olimme vauvoja.

Kun 70-luvulla tulin itse äidiksi, muistan kuinka äitini markkinoi minulle tuota samaa tapaa. Hän paheksui syvästi, että syötin lastani yöllä, enkä muutenkaan antanut huutaa.
Jopa isäni torui, että kasvatat "hemmotellun kakaran", jos menet joka huutoon ja "ja sitten et muuta jouda tekemään kuin sylissä pitämään"

Pidin noita neuvoja julmina ja vanhanaikaisina. En tuntenut tuolloin ketään, joka olisi vauvaansa itkettänyt öisin.

Lapsella on aina pätevä syy itkuun! Älä siis jätä lastasi yksin pimeään itkemään (pientä tai isompaakaan)!

olen samaa mieltä kanssasi. pieni vauva tarvii aikaa saadakseen nukkumis/ syömisrutiinit ja se on yksilillöstä. ennenhän jopa neuvottiin milloin sai syöttää lasta. eikö se järki todella sanonut mitään ja äidinvaisto ?
itse en koskaan jättänyt lastani huutamaan sillä eihän lapsi voi kertoa syytä ja itku on ainut tapa ilmaista että jotain ei ole kunnossa. elin myös periaatteella että päivää ei lopeteta itkulla vaan postiiivisella mielellä. kysehän on todella turvallisuudesta ja myöhemmin se palkitaan turvallisella lapsella joka ei pelkää nukkumaan menoa. ei ole ihme että moni lapsi kiukuttelee nukkumaan menoa jos siitä on tullut negatiivinen kuva.