Sä jätit mut monta kertaa ja aina ero tuli yhtä puskasta. Edellisenä päivänä sanotaan, miten rakastaa ja on onnellinen, seuraavana juttu ei toimi ja tunteita ei oo tarpeeksi. Monesti sait mut takaisin koska oikeasti rakastin. Viimeisestä erosta 4kk ja vieläkin näen unia ja itken perääsi. Sinä ilmoitit kuukausi sitten löytäneesi uuden. Minä en vielä toisia pysty ajattelemaankaan. Vuoden päivät veit minulta ja jätit vain paskaa jälkeesi. Minussa oli aina vikaa. Väärät vaatteet, sanat, ajatukset, liian nuori, liian iso perse.. Kipeänä olin paljon kotivaatteissa ja luin kirjaa, sitäkään en olisi saanut tehdä, koska aina olen kalsareissa ja luen kirjaa. Olen liian köyhä. Minulla on paskoja kavereita. Sinä toki et tehnyt mitään väärin vetäessäsi viikonloput kaljaa ja minä itkin, kun et tahtonut/pystynyt olemaan ilman. Silti kaipaan sinua, en voi tätä sinulle sanoa kun syyllistäisit, että minä jumitan menneessä ja sinä menet eteenpäin. Et koskaan antanut kunnon syytä jättämiselle ja rakkauden tunnustukset kuittasit että silloin tuntui siltä. Mikä muuttui päivässä?
En edes ymmärrä miksi ikävä
Elämä on julmaa
2156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onpa masentavaa...
Ja tuollaista tyyppiä yhä ikävöit!
Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin!!!
Ole kuule tyytyväinen kun pääsit eroon siitä, siis ihan oikeasti. Surettaa tietenkin hetken aikaa mutta älä tuhlaa häneen ajatuksiasi tai kyyneleitäsi liikaa. Älä enää. Sä olet onnekas kun pääsit siitä eroon, ja tämän voin sanoa ihan faktana. Tuo ei koskaan toisi sulle muuta kuin suruja.