Kokeeko muut kovaa ahdistusta yhteiskunnan tämänhetkisestä tilasta? Minua pelottaa miten tulen toimeen taloudellisesti, kun siitä tehdään koko ajan vaikeampaa ja pelkään että joudun jäämään pois työelämästä masennuksen ja ahdistuksen vuoksi.
Lisäksi olen ihan pudonnut kaiken teknisen kehityksen ym. kyydistä. Koko sosiaalinen media nostaa karvat pystyyn.
Minulla on myös hirveä ahdistus kuluttamisesta - tekee niin järjettömän pahaa katsoa, miten ihmiset ostelevat ja ostelevat loputtomiin kaikkea mitä eivät tarvitse.
Vaikka itse koettaa elää omien ihanteidensa mukaan, niin se tuntuu mitättömältä pisaralta meressä.
Lisäksi olen ihan pudonnut kaiken teknisen kehityksen ym. kyydistä. Koko sosiaalinen media nostaa karvat pystyyn.
Minulla on myös hirveä ahdistus kuluttamisesta - tekee niin järjettömän pahaa katsoa, miten ihmiset ostelevat ja ostelevat loputtomiin kaikkea mitä eivät tarvitse.
Vaikka itse koettaa elää omien ihanteidensa mukaan, niin se tuntuu mitättömältä pisaralta meressä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
no mä olen jo pois ja jos tästä vielä pienennettäs tuloja niin se ahdistais ja jos kaikki hinnat nousee ja vuokra ym että siis riittääkö raha
Maailman talouden hyvinäkin aikoina jotkut ahdistuivat ja jäivät sairauslomille yhtenään, eli ihminen voi saada ahdistuksen melkeinpä mistä vaan maailmantilanteesta ellei pidä varaansa ja varjele itseään omilta ahdistavilta ajatuksiltaan.
Ja mikä siinä on, että kun ahdistaa niin pitää panna vielä pökköä pesään ja ahdistua siitä mitä muutkin tekevät! Mitä se muille kuuluu mihin sitä palkkansa tai korvauksensa käyttää?! Tässäkin taloudellisessa tilanteessa on hyvä, että joillakin on vielä ostovoimaa.
Pessimismiin vajoaminen on todella vaarallista ja sitä vastaan tulisi taistella kynsin ja hampain, sillä joka päivä jokaiselle meistä tapahtuu MYÖS positiivisia asioita. Ne pitää vaan tunnistaa.
Ei ole mitään järkeä antaa tunteille kaikkea valtaa ja pelätä vain pahinta.
Elämästä sivuun jättäytyminen ja kaiken uuden kauhistelu ei tue itsetuntoa eikä anna voimaa, päinvastoin, ja kukahan on silloin syyllinen omien pelkojensa ylläpitoon?
Sinulla taitaa olla nyt puseron alla omaa sisäistä pahaa oloa ja ahdistusta. Onko tunteesi keino ulkoistaa oma ahditus siirtämällä se ulospäin.Riittää kunitse huolehtii osansa esim. luonnon ekologisesta tilasta ja kuluttamisestaan. Ei me voida kantaa koko maailman murheita harteillamme. Ja letään tätä hetkeä ja päivää.
Onko sinulla lukihäiriö kun et osaa kirjoittaa oikein sanoja? Sama toistuu jokaisessa kirjoituksessasi.
Kirjoitan ihan oikein kynällä.Näillä teknisillä vempaimilla vaivaa käden motoriikka-ja paha hajataittovirhe. En jaksa tarkistaa kirjoittamiani tekstejä ja hyväksyn itselleni tämän vajavuuden.Harmi vain jos ei aina saa selvää teksteistäni. Ei meidän tarvitse olla täydellisiä. Lukihäirötä ei minulla ole koskaan ollut: ei ainakaan koulussa tullut mitenkään esille ainekirjoituksessa. Voi ollakin!
keissa, et muistanut lyödä raamatulla.
Äläpä vinoile keissalle .
Näillä palstoilla jo monia kertomuksia siitä, että apu tuli Jumalalta. Kun muita avun saaneita ei kertakaikkiaan ole näkynyt , niin tuntuu ihan innostavalta pitää esillä tätä SUURTA JA MAHTAVAA , RAKASTAVAA JUMALAAMME , JEESUSTA KRISTUSTA , joka todellakin voi , näytti miltä tahansa.
Tiesitkö , että Raamatussa sanotaan 365 kertaa , ÄLÄ PELKÄÄ . Tämä on osa sitä toimivaa Jumalan terapiaa. Eikä Hän rahasta sinua vaan kaikki on jo maksettu.
Hänen terapiaansa kuuluu myös Sana Raamatusta : " Heittäkää kaikki murheenne Hänen päällensä sillä Hän pitää teistä huolen "
Tämä Sanan lupaus kuuluu Hänen omilleen. Jospa sinäkin tulisit ristin juureen sen oman syntisäkkisi kanssa ja pyytäis armahdusta , Jättäisit koko risaisen elämäsi rauniot Hänen käsiinsä ja pyytäisit Jeesusta omaan sydämeesi.
Senjälkeen nuo 2 lupausta koskevat myöskin sinua ja kaikki muut lupaukset , jotka löydät Raamatusta. ja niitä on paljon.
Tervetuloa kotiin !
Tämäpä onkin hyvä aihe. Ihmettelen miten sitä käsitelläänkin niin harvoin ja niin pinnallisesti. Ihmiset todella kokevat vallitsevan ajanhengen ahdistavana, mutta eivät välttämättä osaa paikantaa ahdistuksen syytä.
Rasismi ja muu toisiin ihmisiin kohdistuva kyräily on hyvin tyypillinen yhteiskunnallisen ahdistuksen oire. Se on niin kuin korviketoimintaa. Ahdistukselle etsitään purkautumistie mistä tahansa, vaikka sitten toisten ihmisten ahdistamisesta.
Tunnen, että modernissa yhteiskunnassa velloo virtaviivaisen julkikuvan alla väkivaltaisia tunteita. Ihmiset on heitetty yksin maailmaan, tavoittelemaan jotain "itsenäistä pärjäämistä", vaikka ihmisen perusluonteeseen kuuluu tarve tulla toimeen yhdessä toisten kanssa.
Minua ahdistaa tämä maailmantilanne, mutta en suostu tulemaan hysteeriseksi. En mene siihen vipuun, että näen elämän vain itseeni liittyvien asioiden summana, koska elämä on paljon muutakin kuin se, miten itsellä menee. Olen varustautunut henkisesti siten, että voin nähdä elämän mielekkäänä ja elämisen arvoisena siinäkin tapauksessa, että joudun elämään köyhänä yhteiskunnan hylkiönä.
Ainahan elämässä on jotain kiinnostavaa, niin kuin kirjat ja ajatteleminen, ja tietenkin toiset ihmiset.