Jumalan nimen käytöstä...

Kirkkoraamattu 1992 selittää sanan ”Halleluja” merkityksen näin:

""Halleluja" on hepreankielinen ylistyshuuto. Se merkitsee 'ylistäkää Herraa'."

Mihin vanhaan tekstiin selitys perustuu?
Siinä ei ole edes konsonantit oikein... puhumattakaan vokaaleista!

Tetragrammin lausunta muoto Jehova / Jahve on niin sanottu valistunut arvaus. Kiistatonta on lähinnä Jumalan nimen tetragrammi ja se, että masoreettisen tekstin vokalisointi ei kuvaa alkuperäistä ääntämistä. Masoreettien tekstissä tetragrammiin on sijoitettu toisen sanan vokaalit.

Todellisuudessa se on kirjanoppineiden juutalaisten tetrakrammin merkkaus 700 ya-luvulta adonsanan
vokaaleilla, merkiksi lukea tetrakrammin kohdalla adon, herra (JHoWaH). Tämän
merkkauksen ohjetta useimmat käännökset noudattavat kirjoittaessaan tetrakrammin paikalle Herra.

Apostolien kuoltua uskosta luopuminen alkoi selvästi näkyä. Mitenkä kääntäjät
käänsivät Jumalan nimen käännöksissään? Tavallisesti he käyttivät "Herra" sanan vastinetta. Ajan mittaan Jumalan nimi tuli takaisin käyttöön. 1278 se
esiintyi teoksessa Pugio fidei (Uskon tikari), kirjoittaja espanjalainen munkki
Raymundus Martini. Hän käytti kirjoitustapaa Yohua. Vuonna 1518 Petrus Galatinus kirjoitti teoksessaan " Yleisen totuuden salaisuuksista", Jumalan nimen
muodossa Iehoua. Vuonna 1534 Martti Luther julkaisi Raamatusta laatimansa
käännöksen. Jostakin syystä Hän ei käyttänyt Jumalan nimeä Raamatussaan.
Luther tunsi kyllä Jumalan nimen. Esimerkkinä Hänen pitämänsä saarna v.
1526, Hän sanoi :" Tämä nimi Jehova, Herra, kuuluu yksinomaan tosi
Jumalalle."

Jumalan nimestä . Raamatun alku tekstissä ei ollut vokaaleja ollenkaan,joten ne piti siihen lisätä .Alku tekstissä olivat kirjaimet JHVH .Tämä tarkoitti jumalan nimeä ,joka mainittiin lähes 7000 kertaa .Kun raamattua käännettiin ,tälle paikalle laitettiin sana Herra .Konsonattien lisäyksen jälkeen käytetään yleisesti nimeä Jehova .Jotkut käyttävät myös nimeä Jahve .Joidenkin on vaikea ymmärtää ,että jumalalla on oma nimi .

Jumala itse lausui nimensä Moosekselle tehden näin nimensä tunnetuksi hänelle armossaan: 2 Moos.33:19; ja Herra Jeesus lausui todennäköisesti myös Jumalan nimen ääneen pyhkössä, kolmasti: "Minä Olen" juutalaisten kuullenJoh.8-luku, sillä olihan tämä temppeli Herran niemen asuinsija, kunnes se hajoitettiin maahan, ja Jeesus ylösrakensi ruumiinsa temppelin, jossa Jumalan Henki pysyvästi asuu: Sak.6:12,13.

Jahve on Israelin Jumalan erisnimi
Jumalan nimestä puhuttaessa nimi ja persoona kytkeytyvät kiinteästi yhteen.

Heprean kielessä Jumalan nimi kirjoitetaan
neljällä konsonantilla JHWH, יהוה (kr. tetragrammaton).
Vokaaleja ei yleensä kirjoitettu.

Jumalan erisnimi liittyy myös Halleluja-huutoon.
Sen viimeinen tavu ilmaisee Jahven nimen.
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Jahve

Lukutaitoinen löytää kirkon nettisivuilta paljon faktaa.

Monet pitävät muotoa Jehova parempana. Miksi? Koska se on yleisempi, kuin
muoto Jahve.=====

Mikään ihmisten yleisesti hyväksytty arvaus taikka valhe, ei korvaa totuutta joka on olemassa.

Mitä lausumistapaa Sinä käytät ? Siis Jumalan nimestä ? Mistä lausumistapa
Jahve on peräisin ? ============

Aloitetaampa lopusta joka johtaakin alkuun kysymyksessäsi !

1) Mistä lausumistapa
Jahve on peräisin ?

Masoreettien tekstissä tetragrammiin on sijoitettu toisen sanan vokaaleilla, merkiksi lukea tetrakrammin kohdalla adon, herra (JHoWaH). Kirjanoppineiden juutalaisten tetrakrammin merkkaus 700 ya-luvulta adonsanan, tämän vuoksi jotkut käyttävät tuota merkkauksen ohjetta kääntäessään, useimmat käännökset noudattavat tuota vokalisointia kirjoittaessaan tetrakrammin paikalle Herra.

2) Siis Jumalan nimestä ?

Tuossapa tuli tuosta niinsanotusta nimestä !

3) Mitä lausumistapaa Sinä käytät ?

En ainakaan ihmisten arvauksia ja yleisesti hyväksyttyjä harhoja !

Jeshua rukoili näin, Matt. 6:9 Rukoilkaa te siis näin: -- Isä meidän, joka olet taivaissa!

Katekismus:
”Minä olen Herra, Jahve on minun nimeni. Kunniani kirkkautta minä en kenellekään luovuta, en minulle kuuluvaa ylistystä jumalankuville. (Jes. 42:8)”

Tasapuolisuuden vuoksi laitetaan nyt tähän Jesaja 42:8:" Minä olen Jehova. Se
on minun nimeni, ja kunniaani minä en anna kenellekään muulle enkä ylistystäni
veistetyille kuville." UM. käännös.

Lisäksi Jumalan nimen käyttöön liittyen:

Miten kolminaisuusopin mukaan perustellaan nimi ”Pyhä Henki”? Luotu, syntynyt vai muuten olemassa?

Katekismus:
”Hän on kolmiyhteinen Jumala: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jumala on luonut kaiken, hän on tullut kaltaiseksemme Pojassa ja hän on läsnä Pyhässä Hengessä.”

Raamattu 1992:
”Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani"?  - Hepr. 1:5

Ottaen huomioon sen, että Raamatun teksti on luotettava.

Yksi piirre millä voi vahvistaa uskoaan on rukoileminen. Yksi piirre, joka liittyy
ko. asiaan on Jumalan nimen käyttö rukoilemisessa. Sananlaskut 18:10:" Jehovan nimi on vahva torni. Sinne vanhurskas juoksee ja saa suojan. "
Meidän tulisi myös rukoilla Jehovaa vapauttamaan meidät paholaisesta
eli Sa.a.tana Panettelijasta. Matteus 6:13:" Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan
vapauta meidät paholaisesta."

Paavali toivoo ja rukoilee Israelin kansan pelastumista.
Hän kirjoittaa keskelle Roomalaiskirjettä kolme lukua pitkän itkuvirren
siitä murheesta, joka hänellä on heimoveljistään.

Nämä kyllä uskonkiihkossaan suorastaan kiivailevat Jumalan puolesta.
Mutta he eivät voi pelastua, elleivät usko Jeesukseen:
niinkuin kirjoitettu on:
"Katso, minä panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion,
ja joka Häneen uskoo, se ei häpeään joudu."

Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä,
että he pelastuisivat.
Sillä minä todistan heistä,
että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;
sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta,
vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan,
eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.

Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.

. . .Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi,
että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut

. . . Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu."
Mutta kuinka huutavat avuksi Häntä, johon eivät ole uskoneet?

Room 9:33-

Jumalan nimen lausumisesta on monenlaisia näkemyksiä. Laitan tähän Martti
Lutherin kommentin " Viitatessaan 4. Mooseksen kirjan 14:22:een Martti Luther
sanoo Suomen Lutherilaisen Evankeliumi yhdistyksen vuonna 1927 julkaisemassa Huonepostillassa s. 456. seuraavaa:´Alkukielessä seisoo tässä
sana `Jehova´,joka nimi omistetaan yksin Jumalalle, todistukseksi, että oikea,
ainoa, totinen Jumala niin on sanonut."
W.-83. 1/4. Luther ja Jumalan nimi.

Ja... miten lausutaan oiken kolminaisuusopin mukaan "Pyhä Henki" (Raamatun tekstin mukaan)?

Nykyään käytössä olevien raamatunkäännösten teksti perustuu "rullalla" oleviin kirjoituksiin. Myös Jeesus ja hänen opostolinsa lukivat (ja ymmärsivät) niitä.

Onhan vartiotornikin kirjoitettu monella tapaa, kaksoisveellä, W, vanhimmissa, sitten myös käyttäen välissä tavuviivaa (Vartio-torni), joskus on suomenkielisten artikkelien jäljessä ollut "käännetty amerikkalaisesta vartiotornista numero....)

Kirjoittajien nimet taas vartiotornissa ollvat julki aikoinaan, Kaarle Hartevan nimi oli vanhimmissa myös, he eivät sanoneet leuhkivansa nimillään, nykyään kirjoitukset ovat vailla kirjoittajan nimeä, selitetään heidät vaatimattomiksi.

No vaatimatonhan se ihminen on joka menee kirjoittamaan tieävänsä maailmanlopun ajaksi vuoden 1975.

Alcyon osoite oli perusteltu siihen tapaan, että ensin oli, sanoisiko aloituskappale, jossa todettiin että se Alcyon on erityisen kirkas, vai oliko se kirkkain, ja retorinen kysymys, että eikö olisi jehovalle asua siellä.
Sitten seuraava kappale rakentui jo sille, että jehova asuu alcyonilla.

Alcyon on kuitenkin ollut mukana jo pyramidikirjoituksissa, sillloin kirjoitti raamatuntutkijat, eli Russell pyranmidin huippukiven osoittavan tietyn tähtikerron aikaan katsottaessa Alcyon -tähdelle.

Alcyonista sitten sanouduttiin irti jehovan auinpaikkana sanoen mm. että olisi epäviisasta sijoittaa jehova asumaan johonkin tiettyyn paikkaan. Mutta koska seura itse oli sijoittanut jehovansa tiettyyn paikkaan, alcyonille, todisti se itsensä epäviisaaksi elikkä tyhmäksi.

pyramidista sanouduttiin irti myöskin nimenomaisesti, jolloin pyramidia sanottiin saatanan raamatuksi. Nyt täytyy siis pahoitella tuonaikaisia lahkolaisia, jotka olivat saatanan raamatun opetuslapsia, tohtiiko nykytodistaja ajatella heidän ikuisuuskohtaloaan ?

Jeesus oli juutalainen; kuten myös hänen apostolinsa.

He lukivat Raamatun "rullalla olevia" heprealaisia kirjoituksia

Esim. Jeesus sanoi: ""Jeesus sanoi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet Raamatun kirjoituksista:..."

"Teidän on siis rukoiltava näin: Meidän Isämme taivaissa, olkoon
sinun nimesi pyhitetty."

Jeesus siis aloittaa rukouksen sanoilla "Meidän isämme", ei Jehova. Miksi meidän pitäisi käyttää Jumalan nimeä, jos Jeesus käytti nimen sijasta sanaa "Isä" ja käski myös meidän aloittaa rukous sillä?

Miksi? Esim.:

 Jeesus sanoi: "Minä olen opettanut heidät tuntemaan sinun nimesi ja opetan yhä, jotta heissä pysyisi sama rakkaus, jota sinä olet minulle osoittanut, ja jotta minä näin pysyisin heissä." (Raamattu 1992)

Tuossa on Käännöksellä jo ideaa, kysymys on rakkaudesta eikä omahyväisestä väittämisestä että käyttää sanaa jehova enemmän kuin muut, tietääkin siitä enemmän kuin muut elikkä että sen oikeampi muoto olisi Jahve, mutta vartiotornien piirissä jehovan ollessa vakiintuneempi jatketaan samalla linjalla.

Siitä huolimatta meikäläisenkin mielestä oli Käännöksellä ideaa.

Jeesuksen Isä meidän rukouksessa, joka kehottaa pyhittämään Jumalan nimen, ei kuitenkaan käytetä sanaa Jehova.

Hengellisyys tulee muualta kuin muistuttamisesta että minkänimisiä kirjaimia Jeesusken aikaan käytettiin. ja unohtamalla että veren syöminen sallitaan nimenomaisella jakeella 3. Mooseksen kirjassa. Mikä jae ja mikä sanamuoto ?