Jääköntti ILP:n alla.

Sama ongelma, onko pulmaan olemassa kaupallista ratkaisua. Lastenamme hyvä idea, tosin ei kovin esteettinen.

Jaa nyt on neljäs talvi menossa jo samalla vauva ammeella eikä vieläkään ole mennyt palasiksi, milloinkas tämä palasiksi meno mahdollisesti tapahtuu ?

Tämä 70-80cm korkeus ei riitä alkuunkaan, sopivassa sää-tilanteessa se voi kasvaa umpeen 1-2 viikossa. Ja kun ei tuota vettä muutenkaan kannata talon viereen kerätä, ainoa keino on tuo musta rakennuspalju 60-70 litranen. Vettä tulee pumpun alle paljon enemmän kuin jäätä.

Väärin meni, ilma voidaan vaikka kuivattaa ennen pumppuun menoa, siis niin ettei siinä ole tippaakaan vettä. Ilman ominaislämpökapasiteetti on se sama käytännössä, 1 kJ/kg C, olipa siinä se muutama gramma kuutiossa vettä tai ei.

Näin faktat. Pumppu voidaan suunnitella ja rakentaa niin ettei välttämättä jouduta kastepistealueelle kennon pinnalla liikkuvassa ilmassa.

pumppaaja-1 kirjoitti:

Väärin meni, ilma voidaan vaikka kuivattaa ennen pumppuun menoa, siis niin ettei siinä ole tippaakaan vettä. Ilman ominaislämpökapasiteetti on se sama käytännössä, 1 kJ/kg C, olipa siinä se muutama gramma kuutiossa vettä tai ei.

Näin faktat. Pumppu voidaan suunnitella ja rakentaa niin ettei välttämättä jouduta kastepistealueelle kennon pinnalla liikkuvassa ilmassa.

Lue lisää

Miten sen nyt ottaa, pumppaaja.

Jos kuutiossa ilmaa on viisi gramma vettä (lämpötila hieman nollan yläpuolella), niin sen tiivistäminen höyrystä vedeksi antaa sen 3 Wh joka on 10,8 kJ.

Saman lämpömäärän saat kun jäähdytät tuon kuution ilmaa noin kahdeksan astetta. Jos on enemmän plussa-asteita ja korkea kosteus niin ILP saa ehkä enemmän lämpöä vesihöyrystä kuin tuosta ilman jäähdyttämisestä. Toivottavasti laskin oikein.

Jos ulkoilman suhteellinen kosteus on lähes sata niin ollaan jo kastepistessä jolloin sinun periaatteesi mukaan pitäisi sammuttaa tuo ILP.

Tärkeää tuo höyry kirjoitti:

Miten sen nyt ottaa, pumppaaja.

Jos kuutiossa ilmaa on viisi gramma vettä (lämpötila hieman nollan yläpuolella), niin sen tiivistäminen höyrystä vedeksi antaa sen 3 Wh joka on 10,8 kJ.

Saman lämpömäärän saat kun jäähdytät tuon kuution ilmaa noin kahdeksan astetta. Jos on enemmän plussa-asteita ja korkea kosteus niin ILP saa ehkä enemmän lämpöä vesihöyrystä kuin tuosta ilman jäähdyttämisestä. Toivottavasti laskin oikein.

Jos ulkoilman suhteellinen kosteus on lähes sata niin ollaan jo kastepistessä jolloin sinun periaatteesi mukaan pitäisi sammuttaa tuo ILP.

Lue lisää

noh, ihan samaan tulokseen päästään 1 asteen muutoksella kun läpäisyksi otetaan 8 kuutiota ilmaa, jos puhtaasti teoreettisesti ajatellaan. Olennaista onkin että ilmavirtaus(nopeus) on kennon pinnalla riittävä jotta lämpötilan muutos jää mahdollisimman pieneksi. Tämä mahdollistaa sen ettei kastepistealueelle välttämättä tulla. Toisaalta et voi olettaa että 100% höyryn tiivistymisestä vapautuvasta lämmöstä siirtyisi kylmäaineeseen? Varsinkin kun ilpissäsi vedet valuvat ilpin alle ja jäätyvät sinne.

pumppaaja-1 kirjoitti:

noh, ihan samaan tulokseen päästään 1 asteen muutoksella kun läpäisyksi otetaan 8 kuutiota ilmaa, jos puhtaasti teoreettisesti ajatellaan. Olennaista onkin että ilmavirtaus(nopeus) on kennon pinnalla riittävä jotta lämpötilan muutos jää mahdollisimman pieneksi. Tämä mahdollistaa sen ettei kastepistealueelle välttämättä tulla. Toisaalta et voi olettaa että 100% höyryn tiivistymisestä vapautuvasta lämmöstä siirtyisi kylmäaineeseen? Varsinkin kun ilpissäsi vedet valuvat ilpin alle ja jäätyvät sinne.

Lue lisää

Kyse oli siitä onko ilman kosteudella väliä. On sillä. Jos joku haluaa hyötyä ILPistä niin veden tiivistyminen on olennainen hyvä asia. Vedelle pitää vaan löytyä paikka.

Minulla ei ole ILPpiä eikä tule. On parempi eli maalämpö.

Tärkeää tuo höyry kirjoitti:

Kyse oli siitä onko ilman kosteudella väliä. On sillä. Jos joku haluaa hyötyä ILPistä niin veden tiivistyminen on olennainen hyvä asia. Vedelle pitää vaan löytyä paikka.

Minulla ei ole ILPpiä eikä tule. On parempi eli maalämpö.

Lue lisää

Niimpä, vesikalvo lämmönvaihtimen pinnalla ei ole hyvä asia, se eristää kuten jää.
Toisaalta vettä ei tarvita lämmön siirtymiseen millään tavalla, nääs kun sitä ilmaa on rajattomasti käytössä.

"Kyse oli siitä onko ilman kosteudella väliä." Toden totta, ilman kosteudesta on haittaa ilpin toiminnalle.

Ei Mitsu mitään paljua tarvitse. Veden tiivistyminen ja siten jään muodostuminen on sen verran vähäistä, ettei mitään ongelmia tule.

Onpa täällä paljon puppua. Pakkasella ilman kosteus on lähes 100 %. Sen voi katsoa vaikka ilmatieteen laitoksen sivuilta. Tällöin ilmaan ei kuitenkaan mahdu kovin paljon kosteutta, mutta jos ILP toimii, pakosta syntyy jäätä. Kun ilman kosteus jäätyy, vapautuu suhteessa suuri energiamäärä, kun aine muuttuu höyrystä kiinteäksi. Sulatukseen taas vaaditaan huomattavasti vähemmän. Sulatussyklin aikana jää muuttuu vedeksi ja silloin lämpöä siirtyy ulos. Kosteudesta on siis saatu enemmän lämpöä kuiin siihen on mennyt.
Lämpimämmällä ilmalla kosteutta on enemmän ja tältä osin on edullista, jos kosteus poistuu suoraan vetenä, eikä tarvitse sulattaa.
Yllä mainittiin, että kosteuden voi poistaa ilmasta ennen lämpöpumppua. Mitä siinä olisi järkeä? Kosteus poistetaan jäähdyttämällä ja tämä ei riitä, koska sen jälkeen kosteus olisi 100 % ilmassa. Ilma pitäisi uudelleen lämmittää (esim. samalla laitteella kuin jäähdyttää). Olisi aika hölmöä. Kai se olisi käytössä, jos järkeä.

Jäätä särkemään kirjoitti:

Onpa täällä paljon puppua. Pakkasella ilman kosteus on lähes 100 %. Sen voi katsoa vaikka ilmatieteen laitoksen sivuilta. Tällöin ilmaan ei kuitenkaan mahdu kovin paljon kosteutta, mutta jos ILP toimii, pakosta syntyy jäätä. Kun ilman kosteus jäätyy, vapautuu suhteessa suuri energiamäärä, kun aine muuttuu höyrystä kiinteäksi. Sulatukseen taas vaaditaan huomattavasti vähemmän. Sulatussyklin aikana jää muuttuu vedeksi ja silloin lämpöä siirtyy ulos. Kosteudesta on siis saatu enemmän lämpöä kuiin siihen on mennyt.
Lämpimämmällä ilmalla kosteutta on enemmän ja tältä osin on edullista, jos kosteus poistuu suoraan vetenä, eikä tarvitse sulattaa.
Yllä mainittiin, että kosteuden voi poistaa ilmasta ennen lämpöpumppua. Mitä siinä olisi järkeä? Kosteus poistetaan jäähdyttämällä ja tämä ei riitä, koska sen jälkeen kosteus olisi 100 % ilmassa. Ilma pitäisi uudelleen lämmittää (esim. samalla laitteella kuin jäähdyttää). Olisi aika hölmöä. Kai se olisi käytössä, jos järkeä.

Lue lisää

Lumikola alle on erittäin hyvä. Jää irtoaa siitä helposti.

jukak kirjoitti:

Lumikola alle on erittäin hyvä. Jää irtoaa siitä helposti.

Lumikola pitää tietenkin tukea niin, että kosteus kertyy kolan pohjalle.

Mitsubishillä on muovinen ohjauskaukalo alle asennettevaksi.

http://www.scanoffice.fi/product-category/DEFROSTING WATER DRIVER-SHELTER BOX-SHELTER ROOF/page/1/menu/423/

Eihän se kuitenkaan aivan ratkaise asiaa. Siirtää sitä vähän toiseen paikkaan.

jukak kirjoitti:

Lumikola pitää tietenkin tukea niin, että kosteus kertyy kolan pohjalle.

Mitsubishillä on muovinen ohjauskaukalo alle asennettevaksi.

http://www.scanoffice.fi/product-category/DEFROSTING WATER DRIVER-SHELTER BOX-SHELTER ROOF/page/1/menu/423/

Eihän se kuitenkaan aivan ratkaise asiaa. Siirtää sitä vähän toiseen paikkaan.

Lue lisää

Ei toimi siirtää tarpeen 35cm eteenpäin niinkuin jukak totesi. Rakennuspalju vaan koneen alle.

Jäätä särkemään kirjoitti:

Onpa täällä paljon puppua. Pakkasella ilman kosteus on lähes 100 %. Sen voi katsoa vaikka ilmatieteen laitoksen sivuilta. Tällöin ilmaan ei kuitenkaan mahdu kovin paljon kosteutta, mutta jos ILP toimii, pakosta syntyy jäätä. Kun ilman kosteus jäätyy, vapautuu suhteessa suuri energiamäärä, kun aine muuttuu höyrystä kiinteäksi. Sulatukseen taas vaaditaan huomattavasti vähemmän. Sulatussyklin aikana jää muuttuu vedeksi ja silloin lämpöä siirtyy ulos. Kosteudesta on siis saatu enemmän lämpöä kuiin siihen on mennyt.
Lämpimämmällä ilmalla kosteutta on enemmän ja tältä osin on edullista, jos kosteus poistuu suoraan vetenä, eikä tarvitse sulattaa.
Yllä mainittiin, että kosteuden voi poistaa ilmasta ennen lämpöpumppua. Mitä siinä olisi järkeä? Kosteus poistetaan jäähdyttämällä ja tämä ei riitä, koska sen jälkeen kosteus olisi 100 % ilmassa. Ilma pitäisi uudelleen lämmittää (esim. samalla laitteella kuin jäähdyttää). Olisi aika hölmöä. Kai se olisi käytössä, jos järkeä.

Lue lisää

niimpä, siinä ultimatemies selitttää veden teon tarpeellisuutta. Kuules, on aivan sama mistä aineesta sen lämmön otat, vaikka metaanikaasusta.

Eri asia olisi mikäli ilmakuutiosta haluttaisiin ottaa kaikki lämpöenergia pois, mutta siihen ei ole tarvetta. Toki ilppi jäätä tekee, kuten omanikin, mutta ei niin paljoa että sillä jotain merkitystä olisi lämmön tuotannolle.

Päinvastoin itseasiassa, jään muodostuminen tukkii vaan lämmönvaihtimen.

Aiemmin mainitsin että kosteuden voi poistaa ennen lämpöpumppua. Kyse oli periaatteesta, siis siitä ettei kosteutta ilmassa tarvita ilmalämpöpumpun toimimiseksi. Vai väitätkö ettei kuivalla ilmalla voi lämmittää?

Mutta mitä hyötyä on vedestä? Rahan säästöstä päätellen ilppisi hyöty on jotain 6000kwh:n luokkaa, todella hyvä.
Jos kyseinen energiamäärä otettaisiin vesihöyryn tiivistämisestä, vettä pitäisi tiivistyä 10 000 litraa, siis 100% hyötysuhteella.

Jos näin olisi, laitettasi kannattaisi alkaa myymään arabimaihin makean veden valmistukseen.

Todellinen vesimäärä? jos lämmität puoli vuotta noin suunnilleen ja keskimäärin tuleee 5 litraa vettä (sekin todella paljon), niin se tekee noin 900 litraa vettä. Jos oletetaan että 100% (tod, huomattavasti vähemmän) tiivistyvän höyryn vapauttamasta lämmöstä siirtyy kylmäaineeseen, tekee se 540kwh, siis alle 10% saamastasi lämpöenergiasta.
Todelisuudessa prosentit eivät lämmönsiirtymisessä ole 100 ja kun tiedetään että jään muodostuminen alentaa ilpin hyötysuhdetta, niin summasummarun höyryn tiivistämisestä saatu hyöty on -0, tdennäköisesti - jotain.

Tämä vaan muistutuksena niille jotka väittävät ettei ilppi toimi ellei se tuota vettä ja kasvata jääklönttejä alleen.

pumppaaja kirjoitti:

niimpä, siinä ultimatemies selitttää veden teon tarpeellisuutta. Kuules, on aivan sama mistä aineesta sen lämmön otat, vaikka metaanikaasusta.

Eri asia olisi mikäli ilmakuutiosta haluttaisiin ottaa kaikki lämpöenergia pois, mutta siihen ei ole tarvetta. Toki ilppi jäätä tekee, kuten omanikin, mutta ei niin paljoa että sillä jotain merkitystä olisi lämmön tuotannolle.

Päinvastoin itseasiassa, jään muodostuminen tukkii vaan lämmönvaihtimen.

Aiemmin mainitsin että kosteuden voi poistaa ennen lämpöpumppua. Kyse oli periaatteesta, siis siitä ettei kosteutta ilmassa tarvita ilmalämpöpumpun toimimiseksi. Vai väitätkö ettei kuivalla ilmalla voi lämmittää?

Lue lisää

PUMPPAAJA on uusi Ainstain. Hän tietää menetelmän millä kosteuden voi
poistaa ilmaiseksi ilmasta luonnonlakien vastaisesti.. Patentoi menetelmä,
myy se kaikille maailman pakastamoille ja kylmävarastoille, ja pian olet rikas
mies.

Esimerkki:
Jos ilpin höyrystinkennon sisään menee 2700 m3 tunnissa (liki 3,5 tonnia)
nolla asteista ilmaa, joka jäähtyy kolme astetta kennossa, saadaan ilmasta
lähes 2,9 kW:n lämpöteho.
Jos saman aikaisesti kennon pinnalle muodostuu yksi kilo (yksi litra vettä
tunnissa) huurretta ja jäätä saadaan lisää lämpötehoa 0,095 kW (3,3 %).
On kuitenkin huomattava, että jään sulattaminen ja pohjan sulatuskaape-
lin (noin 80 W) vaatima sähköteho vievät kosteudesta saatavan hyödyn
miinukselle.

TERMODYNAMIIKKAA kirjoitti:

PUMPPAAJA on uusi Ainstain. Hän tietää menetelmän millä kosteuden voi
poistaa ilmaiseksi ilmasta luonnonlakien vastaisesti.. Patentoi menetelmä,
myy se kaikille maailman pakastamoille ja kylmävarastoille, ja pian olet rikas
mies.

Esimerkki:
Jos ilpin höyrystinkennon sisään menee 2700 m3 tunnissa (liki 3,5 tonnia)
nolla asteista ilmaa, joka jäähtyy kolme astetta kennossa, saadaan ilmasta
lähes 2,9 kW:n lämpöteho.
Jos saman aikaisesti kennon pinnalle muodostuu yksi kilo (yksi litra vettä
tunnissa) huurretta ja jäätä saadaan lisää lämpötehoa 0,095 kW (3,3 %).
On kuitenkin huomattava, että jään sulattaminen ja pohjan sulatuskaape-
lin (noin 80 W) vaatima sähköteho vievät kosteudesta saatavan hyödyn
miinukselle.

Lue lisää

mitä sinä yrität selittää?? ihme hiippari, juurihan itse todistat ettei ilmalämpöpumppu tarvitse toimiakseen vettä ilmassa???? Siis ilman vettä 2,9kW:n lämpöteho ja 3,3% (0,095kW) vedestä joka on merkityksetön ja hukkuu sulatustoimntoon.

Ehkä minun on syytä enremmän "vääntää rautalangasta" ettei tule näitä luetun väärin ymmärtämisiä.

pumppaaja-1 kirjoitti:

mitä sinä yrität selittää?? ihme hiippari, juurihan itse todistat ettei ilmalämpöpumppu tarvitse toimiakseen vettä ilmassa???? Siis ilman vettä 2,9kW:n lämpöteho ja 3,3% (0,095kW) vedestä joka on merkityksetön ja hukkuu sulatustoimntoon.

Ehkä minun on syytä enremmän "vääntää rautalangasta" ettei tule näitä luetun väärin ymmärtämisiä.

Lue lisää

PUMPPAAJA-Ainstain väitti,että on olemassa ilmalämpöpumppuja, jotka eivät
kehitä jäätä ja huurretta ulkoyksikön höyrystinkennoon. Kaikki pumput kehittävät
jäätä ja huurretta alle miinus kahden asteen lämpötilassa. Mitä enemmän on kosteutta ilmassa, sitä enemmän on jäätä ja huurretta ja se on lämmitystehon kannalta haitallista.

TERMODYNAMIIKKAA kirjoitti:

PUMPPAAJA-Ainstain väitti,että on olemassa ilmalämpöpumppuja, jotka eivät
kehitä jäätä ja huurretta ulkoyksikön höyrystinkennoon. Kaikki pumput kehittävät
jäätä ja huurretta alle miinus kahden asteen lämpötilassa. Mitä enemmän on kosteutta ilmassa, sitä enemmän on jäätä ja huurretta ja se on lämmitystehon kannalta haitallista.

Lue lisää

väärin meni, väitin että on mahdollista rakentaa pumppuja jotka eivät kehitä jäätä. Miksi jotkut pumput kehittävät jäätä enemmän kuin toiset? Olen jossain muussa ketjussa maininnut ilman virtausnopeuden ja kennon (höyrystimen) rakenteen yhdeksi syyksi. Puhallinhan on niin että kyseinen vaihdin on imupuolella alipaineessa. Kuten höyrystimen tuntijana tiedät höyrystymislämpö on alemmassa paineessa pienempi. Samoin virtausnopeus (jossain mainitsemaasi 2700 kuutiota tunnissa voidaan kasvattaa) ja lamellien muoto vaikuttavat alipaineen määrään pinnoillla. Jos höyrystymislämpö on alempi ilman virratessa vaihtimen läpi, tiivistymistä ei välttämättä tapahdu pinoilla, ei pinnoilla varmaan uudelleenhöyrystymitä tapahdu, mutta höyry pysyy höyrynä pienestä lämpötilan alenemasta huolimatta. Luonnossahan esim 2 asteen lämpötilan alenema vaikka -5 asteesta -7 yli 90% suhteellisella kosteudella aiheuttaa tiivistymistä pinnoilla, mutta ei ilmassa, kuten tietänet. Siis pelkkä kyseinen lämpötilan muutos ei välttämättä aiheuta tiivistymistä alenevassa paineessa.
Lentokoneitten siipiin jäätä voi muodostua nousuissa ja laskuissa, mutta ei matkalentokorkeudessa kahdesta syystä, alhaisemmasta suhteellisesta kosteudesta ja alhaisemmasta ilman paineesta.
Jos puhallin olisi niin että paine olisi vaihtimen puolella, jäätä muodostuisi enemmän, paineen nosto tiivistää enemmän höyryä vedeksi.
Ja sitten väittämäni että ilömalämpöpumpun voi rakentaa ilman veden tivistymistä: On mahdollinen vaihtimen (höyrystimen) rakenteilla ja ilman nopeuden, paineen ja lämpötilan muutoksen hallinnalla.

On tietysti muitakin vaihtoehtoja rakenteissa jos puhutaan ilmasta lämmön otosta, esim laitetaan höyrystin 10 kuution kivimassan sisään ja otetaan lämpöä sykleittäin niin etttei kivimassan pintalämpötila ehdi aleta alle ulkolämpötilan.

Tässä sinulle esimerkkejä ilmalämpöpumpun rakentamisesta ilman vedentiivistysilmiötä.

Oma ilmalämpöpumppuni tuottaa tosi vähän vettä ja toimii silti hyvin, pienin parannnuksin se lopettaisi veden tuotannon kokonaan.

Ääriolosuhteet ovat tietysti hankalampia, toissapäivänä satoi räntää koko päivän ja jäätä kehittyi ulkoyksikön höyrystinkennoon onkin verran.

Kirjoitat: "Kaikki pumput kehittävät
jäätä ja huurretta alle miinus kahden asteen lämpötilassa" Korjaan tuota lausetta, "Kaikki markkinoilla olevat pumput kehittävät vaihtelevin määrin jäätä ja ja huurretta ale miinus kahden asteen lämpötilassa, jotkut laadukkaat pumput todella vähän, mutta on mahdollista rakentaa ilmasta lämpöä ottava pumppu, ilmalämpöpumppu joka ei kehitä vettä eikä jäätä missään nykyisissä talviolosuhteissa Suomenmaassa.

Uskon että 10 vuoden sisällä markkinoille tulee pumppuja jotka eivät "vesiongelmaa" aiheuta. Kehitys kehittyy.

pumppaaja-1 kirjoitti:

Mutta mitä hyötyä on vedestä? Rahan säästöstä päätellen ilppisi hyöty on jotain 6000kwh:n luokkaa, todella hyvä.
Jos kyseinen energiamäärä otettaisiin vesihöyryn tiivistämisestä, vettä pitäisi tiivistyä 10 000 litraa, siis 100% hyötysuhteella.

Jos näin olisi, laitettasi kannattaisi alkaa myymään arabimaihin makean veden valmistukseen.

Todellinen vesimäärä? jos lämmität puoli vuotta noin suunnilleen ja keskimäärin tuleee 5 litraa vettä (sekin todella paljon), niin se tekee noin 900 litraa vettä. Jos oletetaan että 100% (tod, huomattavasti vähemmän) tiivistyvän höyryn vapauttamasta lämmöstä siirtyy kylmäaineeseen, tekee se 540kwh, siis alle 10% saamastasi lämpöenergiasta.
Todelisuudessa prosentit eivät lämmönsiirtymisessä ole 100 ja kun tiedetään että jään muodostuminen alentaa ilpin hyötysuhdetta, niin summasummarun höyryn tiivistämisestä saatu hyöty on -0, tdennäköisesti - jotain.

Tämä vaan muistutuksena niille jotka väittävät ettei ilppi toimi ellei se tuota vettä ja kasvata jääklönttejä alleen.

Lue lisää

Aikamoista puppua. esim. paine-erot näissä yhteyksissä ovat niin pienet ovat niin pieniä, että ne vaikuttaisivat höyrystymislämpöön.

Ensin olisi ymmärrättevä, miksi vesi tiivistyy. Lähdetään tietyistä olosuhteista lämpötilasta ja suhteellisisesta kosteudesta. Kun ilmaa aletaan jähdyttää, suhteellinen kosteus kasvaa ja kun se se on 100 %, kosteus alkaa tiivistyä. Kun jäähdytetään lisää, vettä tiivistyy, koska kylmempään ilmaan mahtuu yhä vähemmän vettä. Siis tiivistyykö koskeutta, riippuu siitä mikä on ilman lopputila, eikä laitteesta. Tällaisia systeemejä mitoittavana tiedän toki asian. Eli toki ILP toimisi, vaikka se ei tiivistäisi vettä. Se vain on mahdotonta näin talviaikaan.

Jäätä särkemään kirjoitti:

Aikamoista puppua. esim. paine-erot näissä yhteyksissä ovat niin pienet ovat niin pieniä, että ne vaikuttaisivat höyrystymislämpöön.

Ensin olisi ymmärrättevä, miksi vesi tiivistyy. Lähdetään tietyistä olosuhteista lämpötilasta ja suhteellisisesta kosteudesta. Kun ilmaa aletaan jähdyttää, suhteellinen kosteus kasvaa ja kun se se on 100 %, kosteus alkaa tiivistyä. Kun jäähdytetään lisää, vettä tiivistyy, koska kylmempään ilmaan mahtuu yhä vähemmän vettä. Siis tiivistyykö koskeutta, riippuu siitä mikä on ilman lopputila, eikä laitteesta. Tällaisia systeemejä mitoittavana tiedän toki asian. Eli toki ILP toimisi, vaikka se ei tiivistäisi vettä. Se vain on mahdotonta näin talviaikaan.

Lue lisää

Vai mitoitat sinä näitä laitteita? no sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, valitset siis olemassa olevia laitteita kulloisenkin tarpeen mukaan.


siis: "Siis tiivistyykö koskeutta, riippuu siitä mikä on ilman lopputila, eikä laitteesta"
- ei siis mennyt jakeluun, noh kerrataan vielä: laitteen konstruktiolla voidaan vaikuttaa nimenomaan siihen ilman lopputilaan. Onhan lapsellekin selvää esim lämpötilan muutoksen/höyrystimen läpi menevän ilman määrän keskinäinen suhde. Aikuisille on sitten kohtuullisenselvää virtausnopeuden/paineen vaikutukset höyryn tiivistymiseen jne.

pumppaaja-1 kirjoitti:

Vai mitoitat sinä näitä laitteita? no sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, valitset siis olemassa olevia laitteita kulloisenkin tarpeen mukaan.


siis: "Siis tiivistyykö koskeutta, riippuu siitä mikä on ilman lopputila, eikä laitteesta"
- ei siis mennyt jakeluun, noh kerrataan vielä: laitteen konstruktiolla voidaan vaikuttaa nimenomaan siihen ilman lopputilaan. Onhan lapsellekin selvää esim lämpötilan muutoksen/höyrystimen läpi menevän ilman määrän keskinäinen suhde. Aikuisille on sitten kohtuullisenselvää virtausnopeuden/paineen vaikutukset höyryn tiivistymiseen jne.

Lue lisää

Meillä Mitsubishi on tehnyt noin 1m3 jo jäätä talven aikana allensa. Hakkasin kirveella ja rautakangella jältä eilen pois. Laitoin nyt vesivanerilevyn ohjaamaan sulamisvedet sokkelista poispäin.

Jääkone kirjoitti:

Meillä Mitsubishi on tehnyt noin 1m3 jo jäätä talven aikana allensa. Hakkasin kirveella ja rautakangella jältä eilen pois. Laitoin nyt vesivanerilevyn ohjaamaan sulamisvedet sokkelista poispäin.

Lue lisää

Vanha vauva-amme löytyy melkein joka talosta, ei kannata turhaan aiheuttaa sokkelin viereen kosteusongelmaa vaan vie ammeella jääpaalit kauemmaksi talosta kääntää ympäri ja vähän lämmintä vettä takapuolelle niin napsahtaa irti.

Jääkone kirjoitti:

Meillä Mitsubishi on tehnyt noin 1m3 jo jäätä talven aikana allensa. Hakkasin kirveella ja rautakangella jältä eilen pois. Laitoin nyt vesivanerilevyn ohjaamaan sulamisvedet sokkelista poispäin.

Lue lisää

Oma mitsuni ei tällä hetkellä tee jäätä, tekee muutenkin harvoin, eikä mitään jäätikköä alle tule. Pakkasta 5,6 astetta.
Pumppu on maajaloilla betonilaatoituksen päällä, sora ja salaoja alla.

Pumppu toiminut moitteettomasti 5 vuotta.

pumppaaja-1 kirjoitti:

väärin meni, väitin että on mahdollista rakentaa pumppuja jotka eivät kehitä jäätä. Miksi jotkut pumput kehittävät jäätä enemmän kuin toiset? Olen jossain muussa ketjussa maininnut ilman virtausnopeuden ja kennon (höyrystimen) rakenteen yhdeksi syyksi. Puhallinhan on niin että kyseinen vaihdin on imupuolella alipaineessa. Kuten höyrystimen tuntijana tiedät höyrystymislämpö on alemmassa paineessa pienempi. Samoin virtausnopeus (jossain mainitsemaasi 2700 kuutiota tunnissa voidaan kasvattaa) ja lamellien muoto vaikuttavat alipaineen määrään pinnoillla. Jos höyrystymislämpö on alempi ilman virratessa vaihtimen läpi, tiivistymistä ei välttämättä tapahdu pinoilla, ei pinnoilla varmaan uudelleenhöyrystymitä tapahdu, mutta höyry pysyy höyrynä pienestä lämpötilan alenemasta huolimatta. Luonnossahan esim 2 asteen lämpötilan alenema vaikka -5 asteesta -7 yli 90% suhteellisella kosteudella aiheuttaa tiivistymistä pinnoilla, mutta ei ilmassa, kuten tietänet. Siis pelkkä kyseinen lämpötilan muutos ei välttämättä aiheuta tiivistymistä alenevassa paineessa.
Lentokoneitten siipiin jäätä voi muodostua nousuissa ja laskuissa, mutta ei matkalentokorkeudessa kahdesta syystä, alhaisemmasta suhteellisesta kosteudesta ja alhaisemmasta ilman paineesta.
Jos puhallin olisi niin että paine olisi vaihtimen puolella, jäätä muodostuisi enemmän, paineen nosto tiivistää enemmän höyryä vedeksi.
Ja sitten väittämäni että ilömalämpöpumpun voi rakentaa ilman veden tivistymistä: On mahdollinen vaihtimen (höyrystimen) rakenteilla ja ilman nopeuden, paineen ja lämpötilan muutoksen hallinnalla.

On tietysti muitakin vaihtoehtoja rakenteissa jos puhutaan ilmasta lämmön otosta, esim laitetaan höyrystin 10 kuution kivimassan sisään ja otetaan lämpöä sykleittäin niin etttei kivimassan pintalämpötila ehdi aleta alle ulkolämpötilan.

Tässä sinulle esimerkkejä ilmalämpöpumpun rakentamisesta ilman vedentiivistysilmiötä.

Oma ilmalämpöpumppuni tuottaa tosi vähän vettä ja toimii silti hyvin, pienin parannnuksin se lopettaisi veden tuotannon kokonaan.

Ääriolosuhteet ovat tietysti hankalampia, toissapäivänä satoi räntää koko päivän ja jäätä kehittyi ulkoyksikön höyrystinkennoon onkin verran.

Kirjoitat: "Kaikki pumput kehittävät
jäätä ja huurretta alle miinus kahden asteen lämpötilassa" Korjaan tuota lausetta, "Kaikki markkinoilla olevat pumput kehittävät vaihtelevin määrin jäätä ja ja huurretta ale miinus kahden asteen lämpötilassa, jotkut laadukkaat pumput todella vähän, mutta on mahdollista rakentaa ilmasta lämpöä ottava pumppu, ilmalämpöpumppu joka ei kehitä vettä eikä jäätä missään nykyisissä talviolosuhteissa Suomenmaassa.

Uskon että 10 vuoden sisällä markkinoille tulee pumppuja jotka eivät "vesiongelmaa" aiheuta. Kehitys kehittyy.

Lue lisää

Pyydän anteeksi muilta kirjoittajilta. Kirjoitin aikaisemmin pari sammakkoa,
mutta eihän se haittaa, kun itse huomaa virheensä ja korjaa ne.
1. Huurretta alkaa muodostua ilpin höyrystinkennoon jo, kun lämpötila las-
kee alle plus kahden asteen.
2. Keskityin täysin jään muodostumiseen enkä tajunnut, että höyrynähän
kosteus ilmassa on. Kilo huurretta ja jäätä ilpin höyrystimen pinnalla mii-
nus kolmessa asteessa on luovuttanut lämpöä kylmäaineeseen:
- hörystä vedeksi 2260 kJ
- vedestä jääksi 333 kJ
- jää 0 - - 3 1,5 kJ
- yhteensä 2595 kJ

Eli litra tunnissa vettä luovuttaa 0,72 kW lämpötehoa jäätyessään, eli
edellisenkirjoituksen 3,3 % pitää korjata 24,8 prosentiksi, mikä on aika
paljon.
3. Vaikuttaa siltä, että edellinen väitteeni on väärä ja ilman kosteus an-
taa positiivisen efektin lämmitykseen. Toinen asia on kuinka paljon su-
latukset vähentävät lämmitysaikaa. Asian selvittämiseksi tulisi mitata
sulatuksessa muodostuva vesimäärä ja käytetty kWh määrä.

Sitten itse asiaan:
Alipaine kennon ja puhaltimen välillä on mitattuna luokkaa 30 pascal,
eli kovin vähän verrattuna lentokoneen siipeen vaikuttaviin paineisiin
ja ilman nopeuksiin.
On meilläkin jääkaappi ja pakastin jotka eivät kuse alleen. Jäät sula-
tetaan ja vesi haihdutetaan höyryksi kompressorin ja sähkömoottorin
"hukkalämmöllä". Ilpissä kompressorin ja sähkömoottorin "hukkaläm-
pö" pyritään siirtämään asunnon lämmittämiseen.
Julkaise ihmeessä vähän jäätä kehittävät pumppumerkit kaiken kan-
san hyödyksi.

TERMODYNAMIIKKAA kirjoitti:

Pyydän anteeksi muilta kirjoittajilta. Kirjoitin aikaisemmin pari sammakkoa,
mutta eihän se haittaa, kun itse huomaa virheensä ja korjaa ne.
1. Huurretta alkaa muodostua ilpin höyrystinkennoon jo, kun lämpötila las-
kee alle plus kahden asteen.
2. Keskityin täysin jään muodostumiseen enkä tajunnut, että höyrynähän
kosteus ilmassa on. Kilo huurretta ja jäätä ilpin höyrystimen pinnalla mii-
nus kolmessa asteessa on luovuttanut lämpöä kylmäaineeseen:
- hörystä vedeksi 2260 kJ
- vedestä jääksi 333 kJ
- jää 0 - - 3 1,5 kJ
- yhteensä 2595 kJ

Eli litra tunnissa vettä luovuttaa 0,72 kW lämpötehoa jäätyessään, eli
edellisenkirjoituksen 3,3 % pitää korjata 24,8 prosentiksi, mikä on aika
paljon.
3. Vaikuttaa siltä, että edellinen väitteeni on väärä ja ilman kosteus an-
taa positiivisen efektin lämmitykseen. Toinen asia on kuinka paljon su-
latukset vähentävät lämmitysaikaa. Asian selvittämiseksi tulisi mitata
sulatuksessa muodostuva vesimäärä ja käytetty kWh määrä.

Sitten itse asiaan:
Alipaine kennon ja puhaltimen välillä on mitattuna luokkaa 30 pascal,
eli kovin vähän verrattuna lentokoneen siipeen vaikuttaviin paineisiin
ja ilman nopeuksiin.
On meilläkin jääkaappi ja pakastin jotka eivät kuse alleen. Jäät sula-
tetaan ja vesi haihdutetaan höyryksi kompressorin ja sähkömoottorin
"hukkalämmöllä". Ilpissä kompressorin ja sähkömoottorin "hukkaläm-
pö" pyritään siirtämään asunnon lämmittämiseen.
Julkaise ihmeessä vähän jäätä kehittävät pumppumerkit kaiken kan-
san hyödyksi.

Lue lisää

Hehheh, edelleen käsittelet olemassa olevia pumppuja. Siitä ei ole tässä kysymys, nykyiset pumput tuottavat enemmän tai vähemmän jäätä höyrystimeen, kuten olen jo monta kertaa todennut. Huomaan kyllä että kykenet tutkimaan sitä teknikkaa mitä käsilläsi on, mutta olennaista on se millä tekniikalla, konstruktioilla sitä saa paranneltua. Esimerkki:"Huurretta alkaa muodostua ilpin höyrystinkennoon jo, kun lämpötila las-
kee alle plus kahden asteen."- siis minkä merkkisen ilpin, millä kostruktiolla? ja mistä päättelet että juuri kilo tunnissa?
(omassani tänäään ei käytännössä minkäänlaista jään muodostusta 5,6 asteen pakkasella).

"3. Vaikuttaa siltä, että edellinen väitteeni on väärä ja ilman kosteus an-
taa positiivisen efektin lämmitykseen. Toinen asia on kuinka paljon su-
latukset vähentävät lämmitysaikaa. Asian selvittämiseksi tulisi mitata
sulatuksessa muodostuva vesimäärä ja käytetty kWh määrä."
- Ei riitä, unohdit jään muodostumisen aiheuttaman hyötysuhteen laskun! Usko nyt, jään muodostumisesta on vain haittaa.

Oma ilppini, merkin halusit tietää, Mitsubishi( MSZ-FD25VA MUZ-FD25VAH) 5 vuotta vanha, tuottaa vettä ehkä 3 desiä päivässä, pieni märkä pläntti on ulkoyksikön alla sulatuksen jälkeen, en ole tarkemmin mitannut kun määrä on niin merkityksetön ja vähäinen. Tosin ei ole ainoa lämmitin talossa, eikä siis ole kuin noin 1/2 käytössä kokonaislämmön tarpeesta. Jos tuosta päätellään veden/jään muodostus max käytössä, alle litraksi jää päivässä. Niin ja toimii hyvin, lämpöä tulee niin että hiki valuu, tottakai kun ei ole jäätä riesana.

Huvittava tuo jäkaappijuttusi. Tiedoksesi, myös jääkaapin hukkalämmöt siirtyvät asunnon lämmittämiseen, vieläpä 100%, siis tehokkaammin kuin ilpin. Vai luulitko että kompuran hukkalämpö ikäänkuin jotenkin "hävitetään" haihtuvaan veteen.

Pumppaaja-1 kirjoitti:

Hehheh, edelleen käsittelet olemassa olevia pumppuja. Siitä ei ole tässä kysymys, nykyiset pumput tuottavat enemmän tai vähemmän jäätä höyrystimeen, kuten olen jo monta kertaa todennut. Huomaan kyllä että kykenet tutkimaan sitä teknikkaa mitä käsilläsi on, mutta olennaista on se millä tekniikalla, konstruktioilla sitä saa paranneltua. Esimerkki:"Huurretta alkaa muodostua ilpin höyrystinkennoon jo, kun lämpötila las-
kee alle plus kahden asteen."- siis minkä merkkisen ilpin, millä kostruktiolla? ja mistä päättelet että juuri kilo tunnissa?
(omassani tänäään ei käytännössä minkäänlaista jään muodostusta 5,6 asteen pakkasella).

"3. Vaikuttaa siltä, että edellinen väitteeni on väärä ja ilman kosteus an-
taa positiivisen efektin lämmitykseen. Toinen asia on kuinka paljon su-
latukset vähentävät lämmitysaikaa. Asian selvittämiseksi tulisi mitata
sulatuksessa muodostuva vesimäärä ja käytetty kWh määrä."
- Ei riitä, unohdit jään muodostumisen aiheuttaman hyötysuhteen laskun! Usko nyt, jään muodostumisesta on vain haittaa.

Oma ilppini, merkin halusit tietää, Mitsubishi( MSZ-FD25VA MUZ-FD25VAH) 5 vuotta vanha, tuottaa vettä ehkä 3 desiä päivässä, pieni märkä pläntti on ulkoyksikön alla sulatuksen jälkeen, en ole tarkemmin mitannut kun määrä on niin merkityksetön ja vähäinen. Tosin ei ole ainoa lämmitin talossa, eikä siis ole kuin noin 1/2 käytössä kokonaislämmön tarpeesta. Jos tuosta päätellään veden/jään muodostus max käytössä, alle litraksi jää päivässä. Niin ja toimii hyvin, lämpöä tulee niin että hiki valuu, tottakai kun ei ole jäätä riesana.

Huvittava tuo jäkaappijuttusi. Tiedoksesi, myös jääkaapin hukkalämmöt siirtyvät asunnon lämmittämiseen, vieläpä 100%, siis tehokkaammin kuin ilpin. Vai luulitko että kompuran hukkalämpö ikäänkuin jotenkin "hävitetään" haihtuvaan veteen.

Lue lisää

Pumppaajalle pieni sivistävä opetus.

Kun sana on kirjoitettu lainausmerkkeihin, sen merkitystä ei tule
ottaa kirjaimellisesti.

pumppaaja-1 kirjoitti:

Vai mitoitat sinä näitä laitteita? no sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, valitset siis olemassa olevia laitteita kulloisenkin tarpeen mukaan.


siis: "Siis tiivistyykö koskeutta, riippuu siitä mikä on ilman lopputila, eikä laitteesta"
- ei siis mennyt jakeluun, noh kerrataan vielä: laitteen konstruktiolla voidaan vaikuttaa nimenomaan siihen ilman lopputilaan. Onhan lapsellekin selvää esim lämpötilan muutoksen/höyrystimen läpi menevän ilman määrän keskinäinen suhde. Aikuisille on sitten kohtuullisenselvää virtausnopeuden/paineen vaikutukset höyryn tiivistymiseen jne.

Lue lisää

En mitoita näitä laitteita vaan suunnittelen ja mitoitan tämäntyyppisiä järjestelmiä paljon isommassa mittakaavassa esim. kompressorilämpöpumppuja, absorptiolämpöpumppuja ja jäähdytystorneja.

Jos ajatellaan kahta ilmalämpöpumppua ja ne jäähdyttävät ilman samaan lämpötilaan. Toiseen tulee huomattavasti vähemmän jäätä. Selitys on, että sen höyrystimen läpi on virrannut vähemmän ilmaa. Muilla tekijöillä ei ole juuri merkitystä. Samalla se myös ottaa vähemmän tehoa ulkoilmasta ja näin hyödynnettävä lämpö on pienempi. Siis sillä, joka on kehittänyt vähemmän jäätä.

Aikuisena nyt sitten esität, miten virtausnopeuden/paineen vaikutukset muuttavat tilannetta. Siis ihan numeerisena riippuvuutena. Asiantuntijana jään mielenkiinnolla odottamaan tätä. Itse kyllä osaan asian laskea.

pumppaaja-1 kirjoitti:

Oma mitsuni ei tällä hetkellä tee jäätä, tekee muutenkin harvoin, eikä mitään jäätikköä alle tule. Pakkasta 5,6 astetta.
Pumppu on maajaloilla betonilaatoituksen päällä, sora ja salaoja alla.

Pumppu toiminut moitteettomasti 5 vuotta.

Lue lisää

Pummppaaja voisi tuossa yllä selittää myös väitteen, ettei lämmön siirtyminen ei ole höyrystimessä 100 %. Mihin se puuttuva osa siirtyyy? Kyllä lämmönsiirtimissä lämmön siirtyminen on 100 %.

Jäätä särkemään kirjoitti:

Pummppaaja voisi tuossa yllä selittää myös väitteen, ettei lämmön siirtyminen ei ole höyrystimessä 100 %. Mihin se puuttuva osa siirtyyy? Kyllä lämmönsiirtimissä lämmön siirtyminen on 100 %.

Lue lisää

noh, olet ymmärtänyt vääärin, siis lämmönsiirtimeen, ,lämmönsiirtimessä lämpö siirtyy kyllä. Otetaan esimerkkinä ilma, ilmasta 100% lämmön otto vaatii sen jäähdyttämistä absoluuttiseen nollapisteeseen, silloin aineessa lämpöliike lakkaa.
Ilma olisi silloin 273,15 miinusastetta, ei taitane onnistua ihmisen laitteilla.

Jäätä särkemään kirjoitti:

En mitoita näitä laitteita vaan suunnittelen ja mitoitan tämäntyyppisiä järjestelmiä paljon isommassa mittakaavassa esim. kompressorilämpöpumppuja, absorptiolämpöpumppuja ja jäähdytystorneja.

Jos ajatellaan kahta ilmalämpöpumppua ja ne jäähdyttävät ilman samaan lämpötilaan. Toiseen tulee huomattavasti vähemmän jäätä. Selitys on, että sen höyrystimen läpi on virrannut vähemmän ilmaa. Muilla tekijöillä ei ole juuri merkitystä. Samalla se myös ottaa vähemmän tehoa ulkoilmasta ja näin hyödynnettävä lämpö on pienempi. Siis sillä, joka on kehittänyt vähemmän jäätä.

Aikuisena nyt sitten esität, miten virtausnopeuden/paineen vaikutukset muuttavat tilannetta. Siis ihan numeerisena riippuvuutena. Asiantuntijana jään mielenkiinnolla odottamaan tätä. Itse kyllä osaan asian laskea.

Lue lisää

Niimpä varmaan "suunnittelet", siis kokonaisuuksia, valitset olemassa olevia komponentteja, höyrystimiä, pumppuja puhaltimia. Tietysti voit vapaasti mainita nimeltä jonkun kompressorin vaikka, minkä olet suunnitellut? Onko ehkä tämä scroll sinun keksintöjäsi?
Jos ajatellaan? siis ajattelet taas olemassa olevia pumppuja, ei uskoisi suunnittelijaksi. "muut tekijät" eivät sinulle avaudu, et siis "suunnittelijana pysty kehittämään mitään uutta:
"Samalla se myös ottaa vähemmän tehoa ulkoilmasta ja näin hyödynnettävä lämpö on pienempi. Siis sillä, joka on kehittänyt vähemmän jäätä."
- no, käytä tästä lähtien ultimaten pumppuja "suunnittelussasi", nehän ovat umpijäässä koko ajan.

Sinä asiantuntija? hehheh, taidat olla niitä "40 opintoviikon" ihmisiä.

pumppaaja-1 kirjoitti:

noh, olet ymmärtänyt vääärin, siis lämmönsiirtimeen, ,lämmönsiirtimessä lämpö siirtyy kyllä. Otetaan esimerkkinä ilma, ilmasta 100% lämmön otto vaatii sen jäähdyttämistä absoluuttiseen nollapisteeseen, silloin aineessa lämpöliike lakkaa.
Ilma olisi silloin 273,15 miinusastetta, ei taitane onnistua ihmisen laitteilla.

Lue lisää

Miten kirjoittamasi voi ymmärtää väärin?

"Jos oletetaan että 100% (tod, huomattavasti vähemmän) tiivistyvän höyryn vapauttamasta lämmöstä siirtyy kylmäaineeseen, tekee se 540kwh, siis alle 10% saamastasi lämpöenergiasta.
Todelisuudessa prosentit eivät lämmönsiirtymisessä ole 100"

Kyllä se kaikki siirtyy kylmäaineeseen eli on 100 %. Muuten merkintä on kWh. Watti on W.

Jos suunnittelen kompressorilämpöpumppujärjestelmiä, ei kai se tarkoita sitä, että suunnittelen kompressoreja. Teen esim. järjestelmän lämpöteknisen mitoituksen. Minulla on kyllä kaikki tutkintoon vaadittavat opintoviikot.

Jäin vielä odottamaan sitä laskennallista esimerkkiä, miten ilman jäähdytyksessä virtausnopeuden/paineen vaikutukset muuttavat tilannetta.Yleensä näiden sivujen selailu on aika tyhjän kanssa. Asiallisia juttuja on aika harvassa.

Jäätä särkemään kirjoitti:

Miten kirjoittamasi voi ymmärtää väärin?

"Jos oletetaan että 100% (tod, huomattavasti vähemmän) tiivistyvän höyryn vapauttamasta lämmöstä siirtyy kylmäaineeseen, tekee se 540kwh, siis alle 10% saamastasi lämpöenergiasta.
Todelisuudessa prosentit eivät lämmönsiirtymisessä ole 100"

Kyllä se kaikki siirtyy kylmäaineeseen eli on 100 %. Muuten merkintä on kWh. Watti on W.

Jos suunnittelen kompressorilämpöpumppujärjestelmiä, ei kai se tarkoita sitä, että suunnittelen kompressoreja. Teen esim. järjestelmän lämpöteknisen mitoituksen. Minulla on kyllä kaikki tutkintoon vaadittavat opintoviikot.

Jäin vielä odottamaan sitä laskennallista esimerkkiä, miten ilman jäähdytyksessä virtausnopeuden/paineen vaikutukset muuttavat tilannetta.Yleensä näiden sivujen selailu on aika tyhjän kanssa. Asiallisia juttuja on aika harvassa.

Lue lisää

No, sinulla on vielä paljon opittavaa, jos tuohon osioon viittasit, kyse oli veden tiivistymisestä saatavan lämpöenergian määrästä suhteessa kokonaisenergiaan, siis veden tiivistymisestä 10%, ilmasta 90%.
Nuo prosenttiluvut eivät tietenkään ole absoluuttisia, ettet niihin tukehdu, veden määrähän on tässä arvio. Mutta näyttää kuitenkin niille henkilöille totuuden jotka luulevat ilmalämpöpumpun toiminnan perustuvan veden tiivistämiseen. Niitäkin näyttä tällä palstalla olevan (lue koko ketju)

Siis arvio perustuu edelisen kirjoittajan tekstiin.

Sitten siihen sinun koulutukseesi, loppututkintoosi ja asiantuntemukseesi sekä "työtehtäviisi". Sanoisin noin kymmenen vuoden kokemuksella Suomi 24 keskustelupalstoilla että ne jotka alkavat keskustelun loppupuolella vetämään esiin koulutus ja asiantuntijakortin juuri sille alalle mistä keskustellaan, ovat 99%:sti olleet "peräkamarin poikia". Sinulla on siis 1/100 mahdollisuus olla se mitä kerrot. Miksi et kertonut loppututkintoa? (opintoviikkoja riittävästi).

Sinun laskennallinen esimerkkisi on jo täällä, lasket ja pyydät hetken päästä anteeksi väärin laskemaasi, ymmärrän että se sinua riepoo.

Joo, näinhän se on, meidän ilppi käy koko ajan hiljaa tai kovaa, jos se kerran on käynnissä. On invertteri malli, ei pysähdy kertaakaan koko talvena, sitten kesäksi sammutetaan. Tuo 10-15 litraa voi tulla kostealla ilmalla 2 ilmoilla, tosin ei muutu jääksi vaan menee letkua pitkin rajaojaan. Mutta kuten sanottu käy syyskuusta toukokuuhun kertaakaan pysähtymättä. Tietysti on sulatusjaksot, mutta ei pysähdy silloinkaan kompura.

sevaankäyjakäy kirjoitti:

Joo, näinhän se on, meidän ilppi käy koko ajan hiljaa tai kovaa, jos se kerran on käynnissä. On invertteri malli, ei pysähdy kertaakaan koko talvena, sitten kesäksi sammutetaan. Tuo 10-15 litraa voi tulla kostealla ilmalla 2 ilmoilla, tosin ei muutu jääksi vaan menee letkua pitkin rajaojaan. Mutta kuten sanottu käy syyskuusta toukokuuhun kertaakaan pysähtymättä. Tietysti on sulatusjaksot, mutta ei pysähdy silloinkaan kompura.

Lue lisää

joo mutta ei sinun ilppisi koko ajan lämpöä ulkoilmasta tuota, ellei talosi tosi hatara ole. Kyllä minullakin laite päällä on koko ajan, myös invertteriohjattu, sisäyksikkö käy koko ajan myös, hiljaa tai kovaa. Mutta lämpöä se lähtee tuottamaan termostaattiohjauksella, itsellä sisälämpötilan pyyntö 22 astetta.
Tuottaako laitteesi tauotta tosiaankin vettä?

jääklöntit? kirjoitti:

joo mutta ei sinun ilppisi koko ajan lämpöä ulkoilmasta tuota, ellei talosi tosi hatara ole. Kyllä minullakin laite päällä on koko ajan, myös invertteriohjattu, sisäyksikkö käy koko ajan myös, hiljaa tai kovaa. Mutta lämpöä se lähtee tuottamaan termostaattiohjauksella, itsellä sisälämpötilan pyyntö 22 astetta.
Tuottaako laitteesi tauotta tosiaankin vettä?

Lue lisää

niin ja unohdin mainita että meillä kompura ulkoyksikössä käy vain silloin kun on lämmöntuotto päällä.

jääklöntit? kirjoitti:

joo mutta ei sinun ilppisi koko ajan lämpöä ulkoilmasta tuota, ellei talosi tosi hatara ole. Kyllä minullakin laite päällä on koko ajan, myös invertteriohjattu, sisäyksikkö käy koko ajan myös, hiljaa tai kovaa. Mutta lämpöä se lähtee tuottamaan termostaattiohjauksella, itsellä sisälämpötilan pyyntö 22 astetta.
Tuottaako laitteesi tauotta tosiaankin vettä?

Lue lisää

No sotkenpa sitten minäkin lusikkani tähän soppaan..

On/of- ja invertteri-säätöisten laitteiden ero on nimenomaan siinä, että on/of-laitteita säädetään kytkemällä päälle ja pois ja invertterikoneet säätävät tehoa.

Eli säätöteknisesti invertterikoneet toimivat vähän kuten vesikiertoiset lämmityksetkin. Lämmitystä ei sammuteta lämmityskaudella ollenkaan, ainoa mitä säädetään on teho. Usein vain huomattava ylilämpö johtaa tehon pudottamiseen nollaan asti. Tosin se mikä on "huomattavaa" riippuu käytettävästä tekniikasta, kehittyneellä säätötekniikalla ja nopeasti reagoivilla lämmityslaitteilla saattavat käyrät olla muodoltaan aika jyrkkiäkin, ja sitä kautta lämpötilanvaihtelut aika mitättömiä. Lämmittimenähän ILPin sisäyksikkö on oikeastaan puhallinkonvektori ja sellaisena hyvinkin nopea lämmitin.

Minkään paljujen kanssa en tosin alkaisi leikkimään. Ainakaan jos on mitenkään mahdollista tehdä kondenssivesiä varten asiallinen viemäröinti. ILPin viemäröinti sitten vaatii luonnollisestikin sulatuskaapelin, muuten se on tukossa hyvinkin nopeasti eikä siitä sitten ole hyötyä. Joissain lämpöpumpuissa on jopa mahdollista liittää poistoputken sulatuskaapeli osaksi koneen omaa sulatusjärjestelmää, mikä on ehkäpä paras valinta sulatuskaapelin ohjausta ajatellen. Mutta sellaisen mahdollisuuden puuttuessa ihan perus sähkölaitteillakin saa helposti kasattua ihan riittävän hyviä systeemejä.

Parilla termarilla ja jollain sopivalla releellä pitäisi saada aikaiseksi esim. sellainen joka antaa virtaa tietyllä lämpötila-alueella. Esim. joku 1..-5 kuulostaisi aika hyvältä.. Tapauskohtaisesti voisi myös ehkä harkita esim. kellokytkimen käyttöä. Voi nimittäin hyvinkin olla, että esim. parin tunnin sulatusjakso päivässä riittää pitämään putket auki.

Nämä nyt tämmöisiä ajatuksia mitä mieleen herää.. Tosin mitään järkyttäviä summia ei sulatusautomatiikkaan kannata investoida, kun sulatuskaapeli ei kuitenkaan niin suuria määriä sähköä vie että sillä olisi kovinkaan suurta merkitystä. Ihan koko talvea ei sitä kuitenkaan kannata turhaan päällä pitää.

Itse ainakin olen sitä mieltä, että asiallinen poistoviemäri ja sulatuskaapeli olisi ulkonäönkin kannalta huomattavasti parempi ratkaisu kuin erilaiset kipot, paljut ja jääkasat. Ja onhan se semmoinen viihtyvyystekijä, kun ei tarvitse asiaa liiemmin murehtia.

rakennusfyysikko kirjoitti:

No sotkenpa sitten minäkin lusikkani tähän soppaan..

On/of- ja invertteri-säätöisten laitteiden ero on nimenomaan siinä, että on/of-laitteita säädetään kytkemällä päälle ja pois ja invertterikoneet säätävät tehoa.

Eli säätöteknisesti invertterikoneet toimivat vähän kuten vesikiertoiset lämmityksetkin. Lämmitystä ei sammuteta lämmityskaudella ollenkaan, ainoa mitä säädetään on teho. Usein vain huomattava ylilämpö johtaa tehon pudottamiseen nollaan asti. Tosin se mikä on "huomattavaa" riippuu käytettävästä tekniikasta, kehittyneellä säätötekniikalla ja nopeasti reagoivilla lämmityslaitteilla saattavat käyrät olla muodoltaan aika jyrkkiäkin, ja sitä kautta lämpötilanvaihtelut aika mitättömiä. Lämmittimenähän ILPin sisäyksikkö on oikeastaan puhallinkonvektori ja sellaisena hyvinkin nopea lämmitin.

Minkään paljujen kanssa en tosin alkaisi leikkimään. Ainakaan jos on mitenkään mahdollista tehdä kondenssivesiä varten asiallinen viemäröinti. ILPin viemäröinti sitten vaatii luonnollisestikin sulatuskaapelin, muuten se on tukossa hyvinkin nopeasti eikä siitä sitten ole hyötyä. Joissain lämpöpumpuissa on jopa mahdollista liittää poistoputken sulatuskaapeli osaksi koneen omaa sulatusjärjestelmää, mikä on ehkäpä paras valinta sulatuskaapelin ohjausta ajatellen. Mutta sellaisen mahdollisuuden puuttuessa ihan perus sähkölaitteillakin saa helposti kasattua ihan riittävän hyviä systeemejä.

Parilla termarilla ja jollain sopivalla releellä pitäisi saada aikaiseksi esim. sellainen joka antaa virtaa tietyllä lämpötila-alueella. Esim. joku 1..-5 kuulostaisi aika hyvältä.. Tapauskohtaisesti voisi myös ehkä harkita esim. kellokytkimen käyttöä. Voi nimittäin hyvinkin olla, että esim. parin tunnin sulatusjakso päivässä riittää pitämään putket auki.

Nämä nyt tämmöisiä ajatuksia mitä mieleen herää.. Tosin mitään järkyttäviä summia ei sulatusautomatiikkaan kannata investoida, kun sulatuskaapeli ei kuitenkaan niin suuria määriä sähköä vie että sillä olisi kovinkaan suurta merkitystä. Ihan koko talvea ei sitä kuitenkaan kannata turhaan päällä pitää.

Itse ainakin olen sitä mieltä, että asiallinen poistoviemäri ja sulatuskaapeli olisi ulkonäönkin kannalta huomattavasti parempi ratkaisu kuin erilaiset kipot, paljut ja jääkasat. Ja onhan se semmoinen viihtyvyystekijä, kun ei tarvitse asiaa liiemmin murehtia.

Lue lisää

Inverttereillä (taajuusmuuttajilla) saadaan myös pehmeämpiä käynnistyksiä/jarrutuksia moottoreissa. Omassa ilpissä myös ulkoyksikön puhallinta ohjaa invertteri, käynnistyy hitaasti kiihdyttäen (pehmeästi).

Sulanapitokaapelit ovat yleensä tehoiltaan noin 7w/metri. Itse ostin pari vuotta sitten 3 metriä pitkän, teho siis yhteensä 21 wattia, ei siis mitään huimaa sähkönkulutusta. Maksoi muistaakseni jotain 40-50 euroa. En kylläkään tarvinnut sitä vettä varten, vaan terassin liukuoven alajuoksun sulanapitoon....

rakennusfyysikko kirjoitti:

No sotkenpa sitten minäkin lusikkani tähän soppaan..

On/of- ja invertteri-säätöisten laitteiden ero on nimenomaan siinä, että on/of-laitteita säädetään kytkemällä päälle ja pois ja invertterikoneet säätävät tehoa.

Eli säätöteknisesti invertterikoneet toimivat vähän kuten vesikiertoiset lämmityksetkin. Lämmitystä ei sammuteta lämmityskaudella ollenkaan, ainoa mitä säädetään on teho. Usein vain huomattava ylilämpö johtaa tehon pudottamiseen nollaan asti. Tosin se mikä on "huomattavaa" riippuu käytettävästä tekniikasta, kehittyneellä säätötekniikalla ja nopeasti reagoivilla lämmityslaitteilla saattavat käyrät olla muodoltaan aika jyrkkiäkin, ja sitä kautta lämpötilanvaihtelut aika mitättömiä. Lämmittimenähän ILPin sisäyksikkö on oikeastaan puhallinkonvektori ja sellaisena hyvinkin nopea lämmitin.

Minkään paljujen kanssa en tosin alkaisi leikkimään. Ainakaan jos on mitenkään mahdollista tehdä kondenssivesiä varten asiallinen viemäröinti. ILPin viemäröinti sitten vaatii luonnollisestikin sulatuskaapelin, muuten se on tukossa hyvinkin nopeasti eikä siitä sitten ole hyötyä. Joissain lämpöpumpuissa on jopa mahdollista liittää poistoputken sulatuskaapeli osaksi koneen omaa sulatusjärjestelmää, mikä on ehkäpä paras valinta sulatuskaapelin ohjausta ajatellen. Mutta sellaisen mahdollisuuden puuttuessa ihan perus sähkölaitteillakin saa helposti kasattua ihan riittävän hyviä systeemejä.

Parilla termarilla ja jollain sopivalla releellä pitäisi saada aikaiseksi esim. sellainen joka antaa virtaa tietyllä lämpötila-alueella. Esim. joku 1..-5 kuulostaisi aika hyvältä.. Tapauskohtaisesti voisi myös ehkä harkita esim. kellokytkimen käyttöä. Voi nimittäin hyvinkin olla, että esim. parin tunnin sulatusjakso päivässä riittää pitämään putket auki.

Nämä nyt tämmöisiä ajatuksia mitä mieleen herää.. Tosin mitään järkyttäviä summia ei sulatusautomatiikkaan kannata investoida, kun sulatuskaapeli ei kuitenkaan niin suuria määriä sähköä vie että sillä olisi kovinkaan suurta merkitystä. Ihan koko talvea ei sitä kuitenkaan kannata turhaan päällä pitää.

Itse ainakin olen sitä mieltä, että asiallinen poistoviemäri ja sulatuskaapeli olisi ulkonäönkin kannalta huomattavasti parempi ratkaisu kuin erilaiset kipot, paljut ja jääkasat. Ja onhan se semmoinen viihtyvyystekijä, kun ei tarvitse asiaa liiemmin murehtia.

Lue lisää

on myös näitä itsesäätyviä kaapeleita, eivät tarvinne muuta ohjausta?
Esim tämä 2 metrin, on kumikaapeli ja stöpseli valmiina, hieman hintava, 89e.
http://www.sahkobit.fi/verkkokauppa/dph-itsesaatyva-sulanapitokaapeli-dph10pt2-4m40w-p-1576.html

jääklöntit? kirjoitti:

on myös näitä itsesäätyviä kaapeleita, eivät tarvinne muuta ohjausta?
Esim tämä 2 metrin, on kumikaapeli ja stöpseli valmiina, hieman hintava, 89e.
http://www.sahkobit.fi/verkkokauppa/dph-itsesaatyva-sulanapitokaapeli-dph10pt2-4m40w-p-1576.html

Lue lisää

..siis 2 metrin kumikaapeli, itse vastus 4m, 40W

jääklöntit? kirjoitti:

joo mutta ei sinun ilppisi koko ajan lämpöä ulkoilmasta tuota, ellei talosi tosi hatara ole. Kyllä minullakin laite päällä on koko ajan, myös invertteriohjattu, sisäyksikkö käy koko ajan myös, hiljaa tai kovaa. Mutta lämpöä se lähtee tuottamaan termostaattiohjauksella, itsellä sisälämpötilan pyyntö 22 astetta.
Tuottaako laitteesi tauotta tosiaankin vettä?

Lue lisää

Kyllä se vaan jatkuvasti lämpöä tuottaa tauotta, välillä vähemmän ja välillä enemmän. Tässä ei ole mitään asterajaa, "Nyt ei tervi lämmittää ollenkaan" katkaisijaa. Tietysti sitten kesällä lämmitys loppuu, jos laite on päällä. Ja kyllä, vettä muodostuu jatkuvasti ja aina kun sulatetaan, siis välillä 5 - -30. Sisäyksikön kennon lämpötila on 58,9 astetta silloin kun lämpöä tarvitaan reilusti.

"joo mutta ei sinun ilppisi koko ajan lämpöä ulkoilmasta tuota, ellei talosi tosi hatara ole"
Kyllä sitä pientä lämmitystä tarvitaan jatkuvasti 1.9 - 30.4 välillä, vaikka talo ei mitenkään hatara olisikaan. ILPpi osaa lämmittää todella pienelläkin teholla, samanverran kun 70 watin lamppu.

sevannkäyjakäy. kirjoitti:

Kyllä se vaan jatkuvasti lämpöä tuottaa tauotta, välillä vähemmän ja välillä enemmän. Tässä ei ole mitään asterajaa, "Nyt ei tervi lämmittää ollenkaan" katkaisijaa. Tietysti sitten kesällä lämmitys loppuu, jos laite on päällä. Ja kyllä, vettä muodostuu jatkuvasti ja aina kun sulatetaan, siis välillä 5 - -30. Sisäyksikön kennon lämpötila on 58,9 astetta silloin kun lämpöä tarvitaan reilusti.

"joo mutta ei sinun ilppisi koko ajan lämpöä ulkoilmasta tuota, ellei talosi tosi hatara ole"
Kyllä sitä pientä lämmitystä tarvitaan jatkuvasti 1.9 - 30.4 välillä, vaikka talo ei mitenkään hatara olisikaan. ILPpi osaa lämmittää todella pienelläkin teholla, samanverran kun 70 watin lamppu.

Lue lisää

Ok Ok, sellainen on sinun ilppisi, omani lakkaa lämmittämästä silloin kun annettu sisälämpötilan asetusarvo saavutetaan ja sisäyksikkö kierrättää vain sisäilmaa, ei lämmitä ja kompura sekä flekti pysähtyy ulkoyksikössä.

Tuo 70 wattia voi tulla jo sisäyksikön hukkalämpönä, omassa sisäyksikön ottoteho on 40 wattia.

jääklöntit? kirjoitti:

Ok Ok, sellainen on sinun ilppisi, omani lakkaa lämmittämästä silloin kun annettu sisälämpötilan asetusarvo saavutetaan ja sisäyksikkö kierrättää vain sisäilmaa, ei lämmitä ja kompura sekä flekti pysähtyy ulkoyksikössä.

Tuo 70 wattia voi tulla jo sisäyksikön hukkalämpönä, omassa sisäyksikön ottoteho on 40 wattia.

Lue lisää

Meillä pumpun minimiotto pyörii n 100 w luokkassa . Velipojalla On Mitsubishi FD jossa pienin ottoteho on 480 w luokkaa. Mitsu käy syksyisin ja keväisin jatkuvaa katkokäyntiä samoin takkaalämmitettäessä. Koska Mitsut ei vaan pysty tuottamaan pientä lämpöä vaan yskiisilloin tällöin ärsyttävää katkokäyntiä ja lämpötila seilaa huoneessa. Katkokäynnin rajamailla myös hyötysuhde on huono ja vuosihyötysuhde jää Mitsuilla sen vuoksi vaatimattomaksi jatkuvan sahauksen ja siitä tulevan äänen lisäksi. Tässä varmasti yksi syy miksi FD poistui markkinoilta.

Järkevä pumppu kirjoitti:

Meillä pumpun minimiotto pyörii n 100 w luokkassa . Velipojalla On Mitsubishi FD jossa pienin ottoteho on 480 w luokkaa. Mitsu käy syksyisin ja keväisin jatkuvaa katkokäyntiä samoin takkaalämmitettäessä. Koska Mitsut ei vaan pysty tuottamaan pientä lämpöä vaan yskiisilloin tällöin ärsyttävää katkokäyntiä ja lämpötila seilaa huoneessa. Katkokäynnin rajamailla myös hyötysuhde on huono ja vuosihyötysuhde jää Mitsuilla sen vuoksi vaatimattomaksi jatkuvan sahauksen ja siitä tulevan äänen lisäksi. Tässä varmasti yksi syy miksi FD poistui markkinoilta.

Lue lisää

noin se varmaan on, meillä ei lämpötila kuitenkaan "sahaa" huoneissa, ei ainakaan tunnetta ole, eikä mittarit sitä havaitse, kolme mittaria käytössä. Sensijaan käytävällä varmaan sahaa koska sisäyksikkö on käytävän päässä tuulikaapin vastaseinällä oven yläpuolella. Sahaa jo siitä syystä että ovea joutuu aukomaan paljon 2 kissan takia, "miettivät" aikansa oven raossa ennnnkuin menevät, tai sitten kääntyvät takaisin olohuoneen sohvalle. Yleensä pumppu alkaa hönkäämään lämpöä kun ovea avataan, siis lämmittää ovesta tulleen "korvausilman". Hyvin toimii meillä siis.
Ennen pumppua kului öljyä noin 1800 litraa vuodessa, sähköä noin 5000kwh. Pumpun tultua, öljyä noin 1200 litraa, sähköä noin 1500 kwh enemmän. Sen jälkeen pari vuotta sitten laitettiin takka, öljyä menee enää noin 600 litraa vuodessa (lähinnä käyttöveden lämmittämiseen), tosin kattilassa voi myös puita polttaa. Ei siis ole ilppi mikään yksittäinen lämmitin talossa, mutta toimii meidän tarkoituksiin ihan hyvin.

jääklöntit? kirjoitti:

Ok Ok, sellainen on sinun ilppisi, omani lakkaa lämmittämästä silloin kun annettu sisälämpötilan asetusarvo saavutetaan ja sisäyksikkö kierrättää vain sisäilmaa, ei lämmitä ja kompura sekä flekti pysähtyy ulkoyksikössä.

Tuo 70 wattia voi tulla jo sisäyksikön hukkalämpönä, omassa sisäyksikön ottoteho on 40 wattia.

Lue lisää

"omani lakkaa lämmittämästä silloin kun annettu sisälämpötilan asetusarvo saavutetaan ja sisäyksikkö kierrättää vain sisäilmaa, ei lämmitä ja kompura sekä flekti pysähtyy ulkoyksikössä"

Sulla on sitten ns. katkokäyntinen laite, ehkä vähän vanhempi malli.

älähemmetissä. kirjoitti:

"omani lakkaa lämmittämästä silloin kun annettu sisälämpötilan asetusarvo saavutetaan ja sisäyksikkö kierrättää vain sisäilmaa, ei lämmitä ja kompura sekä flekti pysähtyy ulkoyksikössä"

Sulla on sitten ns. katkokäyntinen laite, ehkä vähän vanhempi malli.

Lue lisää

niin, edelleenkin suurin osa malleista on "katkokäyntisiä", muuten niissä on vikaa. Siis täytyyhän kaikissa maleissa olla termostaatti, siis sisälämpötilan säätö. Elikä matalillakin tehoilla laitteen (lämmöntuoton) täytyy pysähtyä jos lämpötila selkeästi ylittää annetun asetusarvon. Keskustelin tästä erään asennusliikkeen kanssa, heillä useita malleja edustettuna.
Kerropa mitä hyötyä on " pienestä lämmityksestä", esim 100 watin ottoteholla jos takka on lämmittänyt tilan esim 25 asteeseen? Eikös lämpöpumpulla lämmittäminen ole silloin turhaa?
Olen myös netissä tutkinut testituloksia ja niistä keskustelua. Teisteissä ei ole olennaista eroa suuntaan tai toiseen ns "katkokäyntisten" ja pienen ottotehon mahdollistavilla koneilla. Toinen asia mihin on kiinnitetty huomiota on cop arvo, joka näyttäisi alenevan pienillä tehoilla käytettäessä?, mikä olisi ymmärrettävää kun höyrystin on vajaakäytössä.


Eräsä asia myös kiinnostaa, mikä on elinkaari lähes tauotta pyörivällä kompuralla?

Niin ja tietysti ymmärrän ajatuksen edullisimmasta lämmityksestä jossa lämpöä tuotetaan mahdollisimman tarkkaan juuri se määrä mitä rakennuksesta ulos virtaa. Tähän pyritään myös vesikeskuslämmityksessä menoveden lämpötilan automaattisäädöillä patteritermostaateilla. Mutta onko se järkevää ilpillä mikäli tosiaankin pienillä ottotehoilla/lämmöntuotolla laitteen cop arvo laskee.
Suurin osa tämän päivän lämmittimistä on "katkokäyntisiä" edelleenkin, esim suora sähkälämmitys, tai vesikeskuslämmitys pelkillä termareilla, tai takka.

Ilman muuta seuraava ilppini on myös matalilla tehoilla toimiva, mikäli siitä on näyttöä ettei elinkaari lyhene ja cop arvo pitää pintansa myös pienellä lämmöntuotolla.
Toistaiseksi en näe ilpille hyvänä piirteenä sitä että kompura käy koko ajan, mutta kompuratkin tietty kehittyy koko ajan.
Sain muuten asentajalta esim tällasisen tiedon, sadasta asentamastaan mitsun ilpistä on kompurassa ollut ongelmia 1/100, IVT 10/100.
Laitteen elinkaari on yksi tärkeimmistä asioista laitteita verrattaessa, eikä ninkään se kuinka matalilla tehoilla se pystyy toimimaan.

Järkevä pumppu kirjoitti:

Meillä pumpun minimiotto pyörii n 100 w luokkassa . Velipojalla On Mitsubishi FD jossa pienin ottoteho on 480 w luokkaa. Mitsu käy syksyisin ja keväisin jatkuvaa katkokäyntiä samoin takkaalämmitettäessä. Koska Mitsut ei vaan pysty tuottamaan pientä lämpöä vaan yskiisilloin tällöin ärsyttävää katkokäyntiä ja lämpötila seilaa huoneessa. Katkokäynnin rajamailla myös hyötysuhde on huono ja vuosihyötysuhde jää Mitsuilla sen vuoksi vaatimattomaksi jatkuvan sahauksen ja siitä tulevan äänen lisäksi. Tässä varmasti yksi syy miksi FD poistui markkinoilta.

Lue lisää

Mitähän juttua tuo on. Vai FD poistui
http://www.scanoffice.fi/product-category/Pientalo-ilmalampopumput/page/1/menu/372/

Mitähän tarkoittaa katkokäynnin rajamailla? Voit vertailla eri ilmalämpöpumppujen tehokkuuksia VTT:n testeistä. Havaitset, että Mitsubishit ovat pärjänneet ihan hyvin. Vuosihyötysuhteista tulee mysös korkeita.

vanhempi malli itse kirjoitti:

niin, edelleenkin suurin osa malleista on "katkokäyntisiä", muuten niissä on vikaa. Siis täytyyhän kaikissa maleissa olla termostaatti, siis sisälämpötilan säätö. Elikä matalillakin tehoilla laitteen (lämmöntuoton) täytyy pysähtyä jos lämpötila selkeästi ylittää annetun asetusarvon. Keskustelin tästä erään asennusliikkeen kanssa, heillä useita malleja edustettuna.
Kerropa mitä hyötyä on " pienestä lämmityksestä", esim 100 watin ottoteholla jos takka on lämmittänyt tilan esim 25 asteeseen? Eikös lämpöpumpulla lämmittäminen ole silloin turhaa?
Olen myös netissä tutkinut testituloksia ja niistä keskustelua. Teisteissä ei ole olennaista eroa suuntaan tai toiseen ns "katkokäyntisten" ja pienen ottotehon mahdollistavilla koneilla. Toinen asia mihin on kiinnitetty huomiota on cop arvo, joka näyttäisi alenevan pienillä tehoilla käytettäessä?, mikä olisi ymmärrettävää kun höyrystin on vajaakäytössä.


Eräsä asia myös kiinnostaa, mikä on elinkaari lähes tauotta pyörivällä kompuralla?

Niin ja tietysti ymmärrän ajatuksen edullisimmasta lämmityksestä jossa lämpöä tuotetaan mahdollisimman tarkkaan juuri se määrä mitä rakennuksesta ulos virtaa. Tähän pyritään myös vesikeskuslämmityksessä menoveden lämpötilan automaattisäädöillä patteritermostaateilla. Mutta onko se järkevää ilpillä mikäli tosiaankin pienillä ottotehoilla/lämmöntuotolla laitteen cop arvo laskee.
Suurin osa tämän päivän lämmittimistä on "katkokäyntisiä" edelleenkin, esim suora sähkälämmitys, tai vesikeskuslämmitys pelkillä termareilla, tai takka.

Ilman muuta seuraava ilppini on myös matalilla tehoilla toimiva, mikäli siitä on näyttöä ettei elinkaari lyhene ja cop arvo pitää pintansa myös pienellä lämmöntuotolla.
Toistaiseksi en näe ilpille hyvänä piirteenä sitä että kompura käy koko ajan, mutta kompuratkin tietty kehittyy koko ajan.
Sain muuten asentajalta esim tällasisen tiedon, sadasta asentamastaan mitsun ilpistä on kompurassa ollut ongelmia 1/100, IVT 10/100.
Laitteen elinkaari on yksi tärkeimmistä asioista laitteita verrattaessa, eikä ninkään se kuinka matalilla tehoilla se pystyy toimimaan.

Lue lisää

"niin, edelleenkin suurin osa malleista on "katkokäyntisiä", muuten niissä on vikaa"

Ei ole enää muutamaan vuoteen valmistettu ON OFF toimisia pumppuja. Ja kun kerran tuon takka-kortinkin pöytään heitit, niin sehän on sama kun kesä-kortti, ei tietenkään lämmitetä kun ei ole tervetta, kyllä pumppu sen huomaa. Mutta oletetaan nyt että ulkona -10 ulkona, ja sisällä 19 ja pumpun pyynti 21. Kun sisälämpö on saavuttanut tuon 21, pumpun ei tarvitse katkaista lämmitystä, koska lämmitystarve on olemassa tuon 21 saavuttamisen jälkeenkin, tosin tietysti pienempi. ILPpi ei odota että lämpö taas laskisi johonkin 19, 20 asteisiin, ja sitten ruvetaan lämmittämään, vaan pienellä lämmityksellä pidetään just 21, ei yli eikä ali. Elikkä 1.9 - 30.5 välisenä aikana lämmitetään tauotta, 24/7 , joko enemmän tai vähemmän. Eikä se kompura tästä kulu, se on suunniteltu tähän. Ennemminkin se kuluu siitä kun pakkasilla pysäytellään.

sepyöriiaina. kirjoitti:

"niin, edelleenkin suurin osa malleista on "katkokäyntisiä", muuten niissä on vikaa"

Ei ole enää muutamaan vuoteen valmistettu ON OFF toimisia pumppuja. Ja kun kerran tuon takka-kortinkin pöytään heitit, niin sehän on sama kun kesä-kortti, ei tietenkään lämmitetä kun ei ole tervetta, kyllä pumppu sen huomaa. Mutta oletetaan nyt että ulkona -10 ulkona, ja sisällä 19 ja pumpun pyynti 21. Kun sisälämpö on saavuttanut tuon 21, pumpun ei tarvitse katkaista lämmitystä, koska lämmitystarve on olemassa tuon 21 saavuttamisen jälkeenkin, tosin tietysti pienempi. ILPpi ei odota että lämpö taas laskisi johonkin 19, 20 asteisiin, ja sitten ruvetaan lämmittämään, vaan pienellä lämmityksellä pidetään just 21, ei yli eikä ali. Elikkä 1.9 - 30.5 välisenä aikana lämmitetään tauotta, 24/7 , joko enemmän tai vähemmän. Eikä se kompura tästä kulu, se on suunniteltu tähän. Ennemminkin se kuluu siitä kun pakkasilla pysäytellään.

Lue lisää

"pumppu sen huomaa", siis kompura pysähtyy, eikö niin. Katkokäynnistä näyttää olevan vähän erlaisia käsityksiä mitä sillä tarkoitetaan. Onhan suurin osa ilmalämpöpumpuista tehoaan säätäviä, mutta säätöalueen laajuus vaihtelee.

Tottakai lämmitetään syksystä kevääseen, mutta hyvin harvalla ilppi lienee ainoa lämmönlähde ympärivuotisessa asumuksessaan, joten kovin pienillä tehoilla ilpin toimiminen on useimmille käyttäjille tarpeetonta.

Ainoana lämmönlähteenä ilppi tietysti toimisi optimaalisesti niin että se tuottaisi kulloisissakin olosuhteissa lämpöä koko ajan juuri sen verran kuin rakennuksesta ulos hukkalämpönä virtaa, siis mikäli päästään koko säätöalueella korkeaan hyötysuhteeseen
Tämä ei kuitenkaan takaa lämmön tasaisuutta koko talossa, ellei sisäyksikköjä ole joka huoneessa, tai lämmönjako toteutettu putkistolla. Sisäyksikön sijoittamisella voidaan tähän hiukan vaikuttaa.
Kompura ei kulu pysäytyksistä, moottori voi kärsiä ellei ole invertteriohjausta.
Eniten kompuraa kuluttaa alhaisilla hyötysuhteilla käyttäminen, koska käyntimäärä (kuormitus) suhteessa saavutettuun lämmöntuottoon on suuri, kuten esim kovilla pakkasilla.

Mitsujen kompressorit ovat kestävimpiä, joten kompressorin pysähtelystä ei ole haittaa sen kestoiälle, päinvastoin. Näin käytännössä. Sinun sanoin ," ne on suunniteltu tähän".

Mistä keksii kirjoitti:

Mitähän juttua tuo on. Vai FD poistui
http://www.scanoffice.fi/product-category/Pientalo-ilmalampopumput/page/1/menu/372/

Mitähän tarkoittaa katkokäynnin rajamailla? Voit vertailla eri ilmalämpöpumppujen tehokkuuksia VTT:n testeistä. Havaitset, että Mitsubishit ovat pärjänneet ihan hyvin. Vuosihyötysuhteista tulee mysös korkeita.

Lue lisää

Kyllä FD:tä sai vielä viime viikolla ,mutta varasto tyhjenee ja sitten on loppu kun Scanin varasto on tyhjä. FD:stä lähtee tehoa ,mutta sen akilleenkantapää on minimiantoteho joka johtaa turhan herkästi katkokäyntiin. FD:tä emme suosittele/asenna alle 90m2 avoimeen tilaan tai takan lähistölle sen sopimattomuuden vuoksi. FD on parhaimmillaan isossa tilassa kaukana takasta. Vaikka Mitsua asenname niin VTT:n testiin en käsi sydämmellä luottaisi ,koska tilaaja on ollut Scanoffice ja testintilaus on tehty niin, että se on ruuvattu sopivaksi kyseisille laitteille vaikka jotain viitteitä antaakin. Puolueeton testaaja on SP eli ikäänkuin Ruotsin VTT. Siellä testit tehdään vain tarkoilla standardeilla ja se on aina sama eli vertailukelpoinen kaikinpuolin. Vaikkakin SP:n testistandardeja voisi hivenen viilata niin se on ainoa täysin puolueeton testi missä ei ole tilaajaa tai mainostajaa. Katkokäynti ei välttämättä kovinpaljoa huononna hyötysuhdetta vaikka ärsyttävää se on tietenkin kuunnella, eikä se tee laitteelle hyvää pitkän päälle. Ilmalämpöpumppu kannattaa valita aina kohteen mukaan ja FD on erittäinhyvä pumppu oikeissa paikoissa. Joihinkin paikkoihin taas se ei sovellu lähellekkään niinhyvin kuin taas jotkut sopivat laitteet.

Asentelija 67 kirjoitti:

Kyllä FD:tä sai vielä viime viikolla ,mutta varasto tyhjenee ja sitten on loppu kun Scanin varasto on tyhjä. FD:stä lähtee tehoa ,mutta sen akilleenkantapää on minimiantoteho joka johtaa turhan herkästi katkokäyntiin. FD:tä emme suosittele/asenna alle 90m2 avoimeen tilaan tai takan lähistölle sen sopimattomuuden vuoksi. FD on parhaimmillaan isossa tilassa kaukana takasta. Vaikka Mitsua asenname niin VTT:n testiin en käsi sydämmellä luottaisi ,koska tilaaja on ollut Scanoffice ja testintilaus on tehty niin, että se on ruuvattu sopivaksi kyseisille laitteille vaikka jotain viitteitä antaakin. Puolueeton testaaja on SP eli ikäänkuin Ruotsin VTT. Siellä testit tehdään vain tarkoilla standardeilla ja se on aina sama eli vertailukelpoinen kaikinpuolin. Vaikkakin SP:n testistandardeja voisi hivenen viilata niin se on ainoa täysin puolueeton testi missä ei ole tilaajaa tai mainostajaa. Katkokäynti ei välttämättä kovinpaljoa huononna hyötysuhdetta vaikka ärsyttävää se on tietenkin kuunnella, eikä se tee laitteelle hyvää pitkän päälle. Ilmalämpöpumppu kannattaa valita aina kohteen mukaan ja FD on erittäinhyvä pumppu oikeissa paikoissa. Joihinkin paikkoihin taas se ei sovellu lähellekkään niinhyvin kuin taas jotkut sopivat laitteet.

Lue lisää

mihin te niitä ylipätään asennatte, jos ei alle 90 neliön avoimeen tilaan? Kenellä on 90 neliön olohuone esim?
Erikoista on myös tuo katkokäynnin "kuuntelu", itsellä on pumppu ollut 5v, enkä ole vuosiin sitä kuunnellut. Alussa ensimmäiset viikot kuuntelin pumpun käyntiä uteliaana, mutta sen toimintoon tottuu kuten jääkaapin, vai moniko kuuntelee jääkaappinsa käynnistyksiä, tai pakastimensa. Itsasiassa meillä "no frost" pakastimen ääni peittää ilpin sisäyksikön puhaltimen äänen, siis on kovempi, ei häiritse. Eipä noita muutenkaan kannata oleskelutiloihin asennella jos muita paikkoja löytyy, merkistä riippumatta.

Meillä takan ja ilpin yhteiskäyttö sujuu ongelmitta. Ettei vaan suurimmat käyttäjäongelmat johdu itse käyttäjän korvien välistä?

FD malleja on tähän maahan asennettu tuhansia, sinä asentajana varmaan tiedät tarkemman määrän. Mikä on asiakastyytyväisyys ollut suhteessa muihin merkkeihin? Itse olen tyytyväinen.
Testien luotettavuudesta (tuulilasin luokkaa vrt autotestit) olen samaa mieltä, itsellenikin tuli ihan sama mieleen kun luin mitsun FH malin testituloksista. Tilaaja Scanoffice.

"vanha malli" kirjoitti:

"pumppu sen huomaa", siis kompura pysähtyy, eikö niin. Katkokäynnistä näyttää olevan vähän erlaisia käsityksiä mitä sillä tarkoitetaan. Onhan suurin osa ilmalämpöpumpuista tehoaan säätäviä, mutta säätöalueen laajuus vaihtelee.

Tottakai lämmitetään syksystä kevääseen, mutta hyvin harvalla ilppi lienee ainoa lämmönlähde ympärivuotisessa asumuksessaan, joten kovin pienillä tehoilla ilpin toimiminen on useimmille käyttäjille tarpeetonta.

Ainoana lämmönlähteenä ilppi tietysti toimisi optimaalisesti niin että se tuottaisi kulloisissakin olosuhteissa lämpöä koko ajan juuri sen verran kuin rakennuksesta ulos hukkalämpönä virtaa, siis mikäli päästään koko säätöalueella korkeaan hyötysuhteeseen
Tämä ei kuitenkaan takaa lämmön tasaisuutta koko talossa, ellei sisäyksikköjä ole joka huoneessa, tai lämmönjako toteutettu putkistolla. Sisäyksikön sijoittamisella voidaan tähän hiukan vaikuttaa.
Kompura ei kulu pysäytyksistä, moottori voi kärsiä ellei ole invertteriohjausta.
Eniten kompuraa kuluttaa alhaisilla hyötysuhteilla käyttäminen, koska käyntimäärä (kuormitus) suhteessa saavutettuun lämmöntuottoon on suuri, kuten esim kovilla pakkasilla.

Mitsujen kompressorit ovat kestävimpiä, joten kompressorin pysähtelystä ei ole haittaa sen kestoiälle, päinvastoin. Näin käytännössä. Sinun sanoin ," ne on suunniteltu tähän".

Lue lisää

""pumppu sen huomaa", siis kompura pysähtyy, eikö niin."

Kyllä huomaa mutta ei pysähdy kokonaan kompura, vaan lämmittää pienellä teholla, jos kerran lämpöä tarvitaan.

"Ainoana lämmönlähteenä ilppi tietysti toimisi optimaalisesti niin että se tuottaisi kulloisissakin olosuhteissa lämpöä koko ajan juuri sen verran kuin rakennuksesta ulos hukkalämpönä virtaa"

Meillä juuri näin, sähköpatterit on poistettu käytöstä, ja takkaan laitetaan tuli perjantai-iltaisin ja muuten vain silloin kun ILP ei kovan pakkasen takia lämmitä riittävästi. Talon lämmityksestä 95% on pumpun vastuulla, siis lämmittää yötä päivää koko lämmityskauden. Kun takka lämmittää, silloinkin ILP on päällä, mutta ei paljoa lämmitä, lähinnä kierrättää ilmaa. Meillä ILP ollut jo vuosia ja tiedetään miten sitä on tehokkainta käyttää.

ainasepyörii. kirjoitti:

""pumppu sen huomaa", siis kompura pysähtyy, eikö niin."

Kyllä huomaa mutta ei pysähdy kokonaan kompura, vaan lämmittää pienellä teholla, jos kerran lämpöä tarvitaan.

"Ainoana lämmönlähteenä ilppi tietysti toimisi optimaalisesti niin että se tuottaisi kulloisissakin olosuhteissa lämpöä koko ajan juuri sen verran kuin rakennuksesta ulos hukkalämpönä virtaa"

Meillä juuri näin, sähköpatterit on poistettu käytöstä, ja takkaan laitetaan tuli perjantai-iltaisin ja muuten vain silloin kun ILP ei kovan pakkasen takia lämmitä riittävästi. Talon lämmityksestä 95% on pumpun vastuulla, siis lämmittää yötä päivää koko lämmityskauden. Kun takka lämmittää, silloinkin ILP on päällä, mutta ei paljoa lämmitä, lähinnä kierrättää ilmaa. Meillä ILP ollut jo vuosia ja tiedetään miten sitä on tehokkainta käyttää.

Lue lisää

Aivan, tuon allekirjoitan, siis "tiedetään miten sitä on tehokkainta käyttää". Juuri näin, usein ongelma onkin käyttäjässä, eikä laitteessa. Helpompi on monen laittaa oma vika laitteen syyksi ja kiukutella. Kyllä tuota "vanhaa mallia" myös pystyy tehokkaasti käyttämään.

FDFDFD kirjoitti:

mihin te niitä ylipätään asennatte, jos ei alle 90 neliön avoimeen tilaan? Kenellä on 90 neliön olohuone esim?
Erikoista on myös tuo katkokäynnin "kuuntelu", itsellä on pumppu ollut 5v, enkä ole vuosiin sitä kuunnellut. Alussa ensimmäiset viikot kuuntelin pumpun käyntiä uteliaana, mutta sen toimintoon tottuu kuten jääkaapin, vai moniko kuuntelee jääkaappinsa käynnistyksiä, tai pakastimensa. Itsasiassa meillä "no frost" pakastimen ääni peittää ilpin sisäyksikön puhaltimen äänen, siis on kovempi, ei häiritse. Eipä noita muutenkaan kannata oleskelutiloihin asennella jos muita paikkoja löytyy, merkistä riippumatta.

Meillä takan ja ilpin yhteiskäyttö sujuu ongelmitta. Ettei vaan suurimmat käyttäjäongelmat johdu itse käyttäjän korvien välistä?

FD malleja on tähän maahan asennettu tuhansia, sinä asentajana varmaan tiedät tarkemman määrän. Mikä on asiakastyytyväisyys ollut suhteessa muihin merkkeihin? Itse olen tyytyväinen.
Testien luotettavuudesta (tuulilasin luokkaa vrt autotestit) olen samaa mieltä, itsellenikin tuli ihan sama mieleen kun luin mitsun FH malin testituloksista. Tilaaja Scanoffice.

Lue lisää

Tarkoitin yli 90m2 avointa tilaa lähinnä siten ,että pumppu pääsee helposti puhaltamaan ja sen vaikutus alueella on reippaasti tilaa oli se sitten eteistä ja mitä huonetta vaan. Näin ei useasti ole vaan silloin on valittava asuntoon soveltuvampi laitteisto ,kun meillä on mahdollisuus valita useasta laitteesta ja tarjota asiakkaalle se paras vaihtoehto. Esim 65m2 rivitalo huoneistoon en FD:tä laita kuin väkisin siellä esim jos samassa merkissä pysytään niin GE35 on huomattavasti parempi sovitukseltaan ja takaisinmaksuajaltaan tässä tilassa. 65m2 pitää ottaa pois ne alueet mihin emme pääse puhaltamaan eli saunat ,pesuhuone ,WC,vaatehuone. Siis puhallettavaa jää max n. 50m2. Mitsuihin ollaan oltu kohtuullisen tyytyväisiä ,kun sovitus on tehty oikein. Alkuun joiltain FD:n omistajilta tuli huonoa palutetta ,kun niitä laitettiin liian pieniin paikkoihin tai takan läheisyyteen. Enään emme laita ,koska selvästi parempia laitteita on saatavilla tiettyihin tiloihin. Kyllä lämpöpumpun sisäyksikkö pitää isompaa ääntä kuin pakastin silloin kun lämpöä levitetään ja joudutaan puhaltamaan esim. 3 asennolla lisäksi sulatusäänet ym. Tämä pitää ottaa huomioon sisäyksikön sijainnissa ja laitteen sovituksessa. Lisäksi katkova käynti varsinkin isommalla puhalluksella on huomattavasti häiritsevämpää kuin tasainen jatkuva puhallus. Porukka on ollut Mitsuihin aika tyytyväisiä sanotaanko hyvää vaikka ei kuitenkaan ihan kiitettävää saa kokonaisuudessa. Meidän valikoimissa Mitsut ovat keskiluokkaa selvästi parempia muttei vielä kuitenkaan ihan huipputasoa laitteena ja asiakastyytyväisyydenkin perusteella on juurikin näin.

jääklöntit? kirjoitti:

Inverttereillä (taajuusmuuttajilla) saadaan myös pehmeämpiä käynnistyksiä/jarrutuksia moottoreissa. Omassa ilpissä myös ulkoyksikön puhallinta ohjaa invertteri, käynnistyy hitaasti kiihdyttäen (pehmeästi).

Sulanapitokaapelit ovat yleensä tehoiltaan noin 7w/metri. Itse ostin pari vuotta sitten 3 metriä pitkän, teho siis yhteensä 21 wattia, ei siis mitään huimaa sähkönkulutusta. Maksoi muistaakseni jotain 40-50 euroa. En kylläkään tarvinnut sitä vettä varten, vaan terassin liukuoven alajuoksun sulanapitoon....

Lue lisää

Totta, silloin puhutaan kuitenkin yleensä "pehmokäynnistimistä"..

Invertteri-lämpöpumpuissa invertterin pääasiallinen hyöty ja tarkoitus on siinä, että sillä saadaan pumpun tehoa säädettyä. Siitä on taas se hyöty, että sitä voi säätää muutenkin kuin sammuttamalla kokonaan.

Useimmiten invertteripumput ovat myös hyötysuhteiltaan parempia.. Tosin nyt kun luin tuolta, että oikein pienillä tehoilla cop laskisi, niin voi olla.. Mutta en usko että sinänsä prosessin hyötysuhde kärsii. Itseasiassa melkeinpä voisin väittää että periaatteessa ja hieman yksinkertaistaen prosessin hyötysuhde paranee tehon pienentyessä, sillä kylmäaineella on enemmän aikaa höyrystyä, ja silloin kompressorille tulevan kaasun lämpötila on korkein mahdollinen.

Tässä asiassa on ehkä kuitenkin yksi iso mutta, nimittäin, lämpöhäviöt. Periaatteessa lämpöhäviöt voisi varmaan olettaa suurinpiirtein vakioiksi (kuumakaasuputki on aina kuuma laitteen käydessä), no onhan tuo ehkä hieman raaka yksinkertaistus, mutta lämpövuoto taitaa kuitenkin liikkua suhteellisen kapealla marginaalilla, jos sitä laskee prosenttien sijaan watteina. Lämpötehon pudotessa todella pieniin lukemiin, alkavat nämä "lähes vakiotehoiset" häviöt nousta prosenttiosuuksilla laskien melko suuriksi. Toisaalta häviöitä saattaa olla muitakin, mieleen tulee esim. mahdollinen kompressorin takaisinvuoto (?), joka saattaisi korostua nimenomaan pienillä tehoilla. Toisaalta sähkömoottorinkin hyötysuhde saattaa kärsiä taajuuden laskiessa todella pieneksi.. Mutta nämä nyt sellaisena omana pohdiskeluna, en väitä enkä halua kinata asiasta.

Yleisesti invertteripumppuja on pidetty on-off-malleja parempina, ja niiden parhaat copit saavutettu nimenomaan osatehoilla. Ihan marginaalitehoista ja niiden mahdollisista syistä ei minulla ole varmaa tietoa.

jääklöntit? kirjoitti:

on myös näitä itsesäätyviä kaapeleita, eivät tarvinne muuta ohjausta?
Esim tämä 2 metrin, on kumikaapeli ja stöpseli valmiina, hieman hintava, 89e.
http://www.sahkobit.fi/verkkokauppa/dph-itsesaatyva-sulanapitokaapeli-dph10pt2-4m40w-p-1576.html

Lue lisää

Juu, ei itsesäätyvä kaapeli mitään ohjauksia sinänsä tarvitse.. Itse olen vaan jotenkin ehkä jo periaatteesta hieman nuukuuteen taipuvainen ja siksi tulee pohdiskeltua kaikenlaista.. Toisinaan ehkä sorrun jopa suoranaiseen yli-suunnitteluunkin ja jossain vaiheessa sitten huomaan itsekin, että suunnittelen liian kallista systeemiä säästämään lähestulkoot olemattomia.

Periaatteessa sulatuskaapelia ei tarvitsisi käyttää kuin ehkä pari kolme tuntia päivässä, ja vain silloin kun lämpötila on muutaman asteen pakkasen puolella. Huomattavasti kylmemmässä kaapelin teho ei kuitenkaan enää riitä, ja nollan yläpuolella vesi pysyy sulana muutenkin.

Ulkoyksikössä on pohjalla vastuskaapeli pitämässä pumpun pohja sulana. Tämä kaapeli lämpiää kun sulatus käynnistyy. Itse laitoin tähän kaapelin 230Vac jännitejohtoihin releen, joka vetää kun kaapeli lämpiää. Releellä sitten ohjaan sulaveden viemäröinnin kaapelia. Todennäköisesti lisäkaapelin voisi kytkeä suoraan pumpun oman vastuskaapelin rinnalle, mutten jaksanut selvittää kuinka paljon sen ohjaus kestää tehoa.
Panasonikin pumpussa on pohjalla muutama reikä, joista sulavesi valuu ulos. Tee lämpöeristetty kaukalo pohjan alle keräämään vesi. Kaukalon pohjaan kieppi lämpökaapelia, joka viedään sitten kaukalon viemäriä myöden esim. salaojaan saakka. Lämpöeristä myös viemäriputki. Minulla on tämä toiminut jo kahdeksan vuotta eikä koskaan ole tarvinnut poistaa jäätä pumpun alta.