Kirjoitin nimesi hiekkaan,
aallot pyyhkivät sen pois.
Kirjoitin nimesi lumeen,
tuuli pyyhki sen pois.
Kirjoitin nimesi,
paperille,
kynttilän liekki poltti sen pois.
Kirjoitin nimesi puuhun,
puu lahosi pois.
Kirjoitin nimesi
kiveen,
heitin kiven kauas pois.
Mutta sinä kirjoitit nimesi sydämeeni,
enkä saa sitä pois.
aallot pyyhkivät sen pois.
Kirjoitin nimesi lumeen,
tuuli pyyhki sen pois.
Kirjoitin nimesi,
paperille,
kynttilän liekki poltti sen pois.
Kirjoitin nimesi puuhun,
puu lahosi pois.
Kirjoitin nimesi
kiveen,
heitin kiven kauas pois.
Mutta sinä kirjoitit nimesi sydämeeni,
enkä saa sitä pois.
Vastaukset 5
Vanhimmat
päästä.. Hieno kuitenkin. Hyvää yötä.
Oiskohan muunneltu yhdestä toisesta runosta.
Ekat lauseet sopii siihen täysin.... Sehän on sallittua lainailla pätkiä sieltä täältä ja tehdä runosta mieleinen. :)
Vapaus, on suuri vankila rakkaus?
Olen kuullut sen tarinan kahdesta ystävyksestä ja siitä miten toinen kirjoitti toisen nimen hiekkaan ja kiveen, siitä tuli idea tähän tekstiin eräälle ihmiselle.
Äh, ilmaisin itseni nyt taas todella väärin. Otin siitä tarinasta vain tuon idean, että kirjoitetaan se nimi johonkin ja se pyyhkiytyy pois. Ei se tarina muuten kuvasta tätä tilannetta :)