Eikö Kaustiselle rakennusliikkeet suostu rakennuttajiksi, kun kunta suunnittelee omistusasumiseen perustuvaa pienkerrostalon rakennuttamista? Nähtävästi kunta osaa grynderin hommat paremmin kuin esim YIT, Skanska ja Lemminkäinen, kun tällaista suunnitellaan ja tuottoa odotellaan haja-asutusalueelle. Vai suunnitteeleko kunta ainoastaan ja rakennusliikkeet ottavat liiketoiminnan riskin ja hakevat rahoituksen?
Kannattaisiko kuitenkin kunnan pysyä ydintehtävissään eli kaavoittaa tonttimaata, rakennuttaa teitä, kaukolämpöä, vettä, viemäreitä ja yläkoulua? Näissäkin toiminnoissa on jo vähän liikaa ja ehkäpä vastuuta voisi näistäkin siirtää kansalaisten ja yksityisten kukkarolle. Asuntojen rakennuttamista kuntalaisten riskillä ei voi nähdä kunnan ydintoiminnaksi, kunnan taloustilanne ja vähenevä asukasluku huomioiden. Nämä riskit yleensä päätyvät kuntalaisen maksettaviksi, ennemmin tai myöhemmin.
Suomessa lienee euroalueen alimmat asuntolainan korot tällä hetkellä n. 1,8-2,0 %, joten rakennuttaminen luonnollisesti houkuttaa. Jos tuollaisen 65 neliön kerrostalokämpän rakennuttaminen maksaisi 3000 euroa neliöltä, asunnon hinnaksi tulisi 195 000 euroa. Lasketaan korkokulut ylioptimistisesti 1,8 % mukaan, joka tekee 293 euroa/kk, asunnon takaisinmaksuaika 25 v, jolloin lyhennykset 650 euroa / kk. Lisäksi yhtiövastike pari euroa neliöltä, jolloin vuokraa pitäisi tällaisesta kämpästä saada 293 650 130 = 1073 euroa.
Minkälainen asukas tulevaisuudessa tulee kyseiseen asuntoon asumaan ja kuka ostaa sen noususuhdanteessa, sanotaan 250 000 eurolla, vuokralainenko? Asunto-osakeyhtiön pitäisi myös tuottaa voittoa. Vai onko tarkoitus painaa alueen yleisiä asumiskustannuksia alaspäin?
Jotenkin ymmärtää päättäjien hingun toteuttaa isojen kuntien omistusasuntorakentamista Etelä-Suomen kaupungeissa, mutta paikkakunnilla, joiden asukasluvun kehityskäppyrä on laskeva niin vaikuttaa epävarmalta liiketoiminnalta. Täytyisi olla selkeä näyttö siitä, että asukasluku kasvaa, mutta kun tilastot eivät valehtele.
Toisaalta täytyy luottaa siihen, että laskelmat osoittavat paikkaansa ja asiantuntijat tietävät mikä kannattaa ja mikä ei.
Omistusasuntojen rakennuttamisesta ei Kaustisen kuntaohjauksen strategioissa puhuta kuitenkaan juuri mitään. Voi olla, että 1200 kerrosalaneliön ja reilun 700 asuinneliön omistusasuntoprojekti on niin pieni, että se ei yksittäisenä tekstimuotona kuntakonsernin linjauksiin kuulu. Lieneekö itse kuntapäättäjätkään tietoisianäistä suunnitelmista.
Kannattaisiko kuitenkin kunnan pysyä ydintehtävissään eli kaavoittaa tonttimaata, rakennuttaa teitä, kaukolämpöä, vettä, viemäreitä ja yläkoulua? Näissäkin toiminnoissa on jo vähän liikaa ja ehkäpä vastuuta voisi näistäkin siirtää kansalaisten ja yksityisten kukkarolle. Asuntojen rakennuttamista kuntalaisten riskillä ei voi nähdä kunnan ydintoiminnaksi, kunnan taloustilanne ja vähenevä asukasluku huomioiden. Nämä riskit yleensä päätyvät kuntalaisen maksettaviksi, ennemmin tai myöhemmin.
Suomessa lienee euroalueen alimmat asuntolainan korot tällä hetkellä n. 1,8-2,0 %, joten rakennuttaminen luonnollisesti houkuttaa. Jos tuollaisen 65 neliön kerrostalokämpän rakennuttaminen maksaisi 3000 euroa neliöltä, asunnon hinnaksi tulisi 195 000 euroa. Lasketaan korkokulut ylioptimistisesti 1,8 % mukaan, joka tekee 293 euroa/kk, asunnon takaisinmaksuaika 25 v, jolloin lyhennykset 650 euroa / kk. Lisäksi yhtiövastike pari euroa neliöltä, jolloin vuokraa pitäisi tällaisesta kämpästä saada 293 650 130 = 1073 euroa.
Minkälainen asukas tulevaisuudessa tulee kyseiseen asuntoon asumaan ja kuka ostaa sen noususuhdanteessa, sanotaan 250 000 eurolla, vuokralainenko? Asunto-osakeyhtiön pitäisi myös tuottaa voittoa. Vai onko tarkoitus painaa alueen yleisiä asumiskustannuksia alaspäin?
Jotenkin ymmärtää päättäjien hingun toteuttaa isojen kuntien omistusasuntorakentamista Etelä-Suomen kaupungeissa, mutta paikkakunnilla, joiden asukasluvun kehityskäppyrä on laskeva niin vaikuttaa epävarmalta liiketoiminnalta. Täytyisi olla selkeä näyttö siitä, että asukasluku kasvaa, mutta kun tilastot eivät valehtele.
Toisaalta täytyy luottaa siihen, että laskelmat osoittavat paikkaansa ja asiantuntijat tietävät mikä kannattaa ja mikä ei.
Omistusasuntojen rakennuttamisesta ei Kaustisen kuntaohjauksen strategioissa puhuta kuitenkaan juuri mitään. Voi olla, että 1200 kerrosalaneliön ja reilun 700 asuinneliön omistusasuntoprojekti on niin pieni, että se ei yksittäisenä tekstimuotona kuntakonsernin linjauksiin kuulu. Lieneekö itse kuntapäättäjätkään tietoisianäistä suunnitelmista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.