Haluaisin kuulla ihmisten tarinoita ja kokemuksia kirjansa julkaisemisesta tai sen yrittämisestä. Millaisen tekstin kirjoitit (lähinnä tyylilaji ja esim. sivumäärä, mitä nyt haluat kertoa), kauan teit sitä, kenelle lähetit sen, kauan odotit vastausta, jouduitko paljon muuttamaan tekstiäsi jne. Haluaisin myös kuulla kokemuksia ihmisiltä, jotka ovat lähettäneet käsikirjoituksensa kustantajalle ja saivat esim. hylsyn tai odottavat vastausta. Ovatko sittemmin yrittäneet uudelleen yms.? Lähinnä siis olisi kiva kuulla tosielämän kertomuksia ja kokemuksia heiltä, jotka ovat jo tekstinsä kustantajalle lähettäneet ja ehkä jopa saaneet sen läpi :)
Itse olen kohta puolin valmis lähettämään ensimmäisen käsikirjoitukseni kustantajalle ja olisi kiva kuulla hieman muiden tarinoita, että miten on käynyt :) Mietiskelen tässä mm. sitä, että monelleko kustantajalle muut ovat käsikirjoituksensa lähettäneet, yhdelle kerrallaan vai heti useammalle ja kenelle kaikille kustantajille ihmiset ovat lähettäneet, nimiäkin saa mainita. Suosivatko enemmän isoja vai pieniä kustantamoja jne.
Lähinnä siis olisi kiva saada vertaistukea, lähipiiristä ei kirjoittajia oikein löydy joten olisi kiva jakaa kokemuksia :)
Itse olen kohta puolin valmis lähettämään ensimmäisen käsikirjoitukseni kustantajalle ja olisi kiva kuulla hieman muiden tarinoita, että miten on käynyt :) Mietiskelen tässä mm. sitä, että monelleko kustantajalle muut ovat käsikirjoituksensa lähettäneet, yhdelle kerrallaan vai heti useammalle ja kenelle kaikille kustantajille ihmiset ovat lähettäneet, nimiäkin saa mainita. Suosivatko enemmän isoja vai pieniä kustantamoja jne.
Lähinnä siis olisi kiva saada vertaistukea, lähipiiristä ei kirjoittajia oikein löydy joten olisi kiva jakaa kokemuksia :)
Vastaukset 30
Vanhimmat
Olisipa kiva, kun joku vaivautuisi kirjoittamaan!
Jako ei mene niinkkää isojen ja pienten kustantajien välillä, vaan kustantajan linjaa pitää kattoa, ku lähettää tekstin. Niinikkään ei ole pelkästään isoja ja pieniä, vaan siinä välissä keskisuuria. Usealle kustantajalle voi lähettää tekstin yhtä aikaa,
Oma kokemukseni on hittaus. Vastausta piti ensin oottaa muutama kuukausi, sitten vielä muutama kuukausi ennenku asia oli hinkkautunu talossa kustannuspäällikölle, jonka kanssa puhuttiin tunti puhelimessa ku asun kaukana Hels... kaukana kustantajasta enkä päivätöiltä ehtiny naamatusten tappaamaan. Ja kiireitä tuntuu olevan hälläkii. Sitten heti perrään lopulliset korjausehotukset, joita nytten teen, ja joskus sitte päätös kyllä taikka ei. Hiasta se on.
Sain ensimmäisen kirjani (dekkari) julkaistua, kun osallistuin sillä kirjoituskilpailuun ja sijoituin hopealle, taisi pari kuukautta odotuksessa mennä. Sitä en lähettänyt muualle.
Kirjassa on hieman yli 200 sivua, mitään ei muutettu.
Nyt on toinen käsis valmiina ja olen lähettänyt sen tusinaan kustantamoon.
Kannattaa valita kustantamoja, jotka julkaisevat nimenomaan sitä lajia, jota kirjoitat.
Saatat olla itse hyvinkin tyytyväinen (kuten usein on) tekstiisi, mutta luetuta se muutamalla henkilöllä, jotka eivät ole tuttujasi. Tarkoitan nimenomaan kirjoittamisen ammattilaisia.
Suapiko kyssyy, että mites nuo kirijotuskilipailut toimmii?
Jos päässee palkintosijoille ni julukastaanko se jossain netissä vai onko ne tuomarit ainoita jotka sen tekstin saapi lukkee?
Novelman: oliko dekkaristasi arvosteluja lehdessä?
Olisko pyytänyt siitä arviota arvostelupalvelulta ennen kuin lähetit sen?
Julkaisemisen jälkeen taisi olla kuusi arvostelua. En käyttänyt arvostelupalveluita.
Kirjoituskilpailuja on erilaisia, esimerkiksi viime syksyn Liken kilpilussa kustannettiin vain voittajan teos.
Esimerkiksi Kouvolan dekkarinovellikilpailuissa kootaan top 20:stä antologia.
Moi!
Lykkäsin blogiin www.nettikirjoittaja.blogspot.com huomioita ja omia kokemuksia siitä, kuinka kustannussopimuksen ja kirjan kirjoittaminen sujui omalta kohdaltani.
Sieltä voisi löytyä jotain hyödyllistä!
Menestystä käsikirjoituksen lähettämisen kanssa!!!
Aloitin kirjoittamaan historiallista romaania vuonna 2003.
Seuraavana vuonna aloin lähettää sitä kustantamoihin, mutta yhteen kerrallaan. Kun en silloin tiennyt että useaan voi laittaa samanaikaisesti. Oli melko isossa kustantamossa puoli vuotta, ja ehdin lähettää jo jatko-osankin perään. Molemmat tulivat takaisin parannusehdostusten kera.
Lähetin ekan osan uudestaan paranneltuna, meni taas puoli vuotta, ja kustantamosta tuli viestiä että kannattaisi vaihtaa aihetta, kun tästä on kirjoitettu niin paljon :)
En vaihtanut, ja kun oli tullut vesiperä muutamasta muusta kustantamosta, lähetin ekaan uudelleen, ja sieltä tuli lopulta se ilahduttava puhelinsoitto.
Kirjoittamisen aloittamisesta lukien kesti kuusi vuotta että sain kirjan julkaistuksi. Sai sitten myöhemmin erityistä tunnustustakin, ja luvattiin julkaista toinen kirjanikin. Mutta lupauksesta on nyt noin kolme vuotta. Ei kuulemma vieläkään ole tullut oikea aika.
Olen tarjonnut toista käsikirjoitusta muuallekin, ja siitä on yleisesti pidetty, mutta vastaus on silti ollut ei kiitos tai ei nyt.
Kivinen on tie, mutta aion jatkaa yrittämistä niin kauan että saan toisenkin läpi. Ensimmäinen kirja kuitenkin myi ihan hyvin.
Sinä "kirja in ja out"-nimimerkki, haluatko kertoa miten paljon kirjasi myi? Olen itse julkaissut romaanin ja vaikka tiesin etteivät tuntemattomat esikoiset yleensä myy paljoa, olin silti hämmästynyt miten vähän ne voivat tyypillisesti myydä.
Alkuperäiselle kirjoittajalle: Kannattaa totta kai lähettää useampiin kustantamoihin yhtäaikaa, varsikin isoimpiin yhtä aikaa koska voi mennä vuodesta pariin vastausta odotellessa. Myös monilla pienemmillä voi mennä pitkään vastaamisessa, mutta jotkut voivat vastata parissa kuukaudessakin.
Nimerkki kirja in ja out. Kerroit, että kustantajat olivat sitä mieltä että aiheestasi oli kirjoitettu jo niin paljon ja kerroit kirjoittaneesi historiallista romaania. Olisi mielenkiintoista kuulla sijoittuiko romaanisi lähihistoriaan (suomen sodat ym.) vai jonnekin kauemmas historiaan, että vähän tietäisi, millainen historiallinen kirjallisuus on out.
Vuoden 2011 loppuun mennessä kirjani myynti oli 1075 kappaletta. Esikoisromaani kai yleensä myy sen tuhat tai jotain, tai pitäisi myydä vähintään sen verran, jotta kannattaisi jatkaa... En tiedä tarkalleen kun olen näissä aika vihreä.
Vuoden 2012 myynti selviää maalis-huhtikuussa kun laskelmat tehdään. On tod. näk. myynyt tuosta vielä jonkin verran lisää, kun myynti tuntui vilkastuvan viime vuonna...
Romaani sijoittuu antiikin aikaan, Roomaan ja Kreikkaan. Toisesta kustantamosta taas sanottiin että sellaisella nimenomaan olisi nyt kysyntää... Joten ei se välttämättä niin ole että siitä ei kannattaisi kirjoittaa. Kun kannatti lopulta omallakin kohdallani...
Jännä sikäli, että ei kai tuosta ajasta ainakaan Suomessa ole niin paljon kirjoitettu. Mutta ajateltiin ehkä ettei kestä vertailua Waltarin kanssa, tai jotain...
Sen vuoksi palaute vähän huvittikin, sen lisäksi että harmitti.
Itse sanoisin että ei tarvitse sitä aikakautta karttaa jos tahtoo historiasta kirjoittaa. Harva ennemminkin ryhtyy niin isoon työhön kaikkine taustaselvityksineen ja tutkimuksineen, vaikka onhan Waltarilla tosiaan isot kengät :) .
Keskiajasta on varmaan enemmän tarjontaa, fantasiasta puhumattakaan...
Tarinan tietysti kannattaa olla kiinnostava ja omaperäinen, mitä omani ei ehkä ollut...
Jos täällä olisi enemmän tämän tyylisiä ketjuja, voisi taso nousta ja enemmän ihmisiä käydä.
Nimimerki in & out, tuommoinen myyntimäärä on tosiaan hyvä, ymmärtääkseni monet esikoiskirjat voivat myydä muutamia satoja eli ei todellakaan tuhatta, eli tuhannen myyntimäärä ei mitenkään sanottu.
Jotkut esikoiset kai myyvät kuitenkin kymmeniätuhansia. Ei esikoisuus aina tarkoita pientä myyntiä. Jos kaikki osuu kohdalleen, niin mahdollisuudet on hyväänkin myyntiin.
Tässä omat kokemukseni:
Millaisen tekstin kirjoitit
* romaanin, nykyajan maailmaan sijoittuva ja realistinen
kauan teit sitä
* muutaman kuukauden päivittäin sitä ennen hajanaisesti puoli vuotta
kenelle lähetit sen
* keskisuurelle kustantajalle 90-luvun lopussa
kauan odotit vastausta
* pari kuukautta
jouduitko paljon muuttamaan tekstiäsi
* loppukohtauksen sävyä piti viedä aavistuksen positiivisemmaksi, mutta muutos ei ollut huono asia kirjan dramaturgian ja sanoman kannalta
Tässä vastauksia: kirjoitin novellikokoelman ja runokokoelman, mutta se proosateos oli kesken kun runokokoelmaan jo tartuttiin. Vain alle 2 kk lähetämmisen jälkeen peräti 2 suurta kustantamoa kiinnostui. Olin pari vuotta kirjoittaut kumpaakiin yhtaikaa. Tein huomattavia rakenteellisia muutoksi esikoiseen. Sitten tehtiin kustannussopimus ja vielä hiottiin. Lähetin vain suuriin ja keskisuuriin taloihin. Mihinkään ntamoon en lähettäisi vaikka olisin täysin epätoivoinen. Haluan ison kustantamon antaman tuen ja hyvän toimitustyön.
Kirjoitin romaanin, aikaa meni n 3 vuotta. Lähetin käsikirjoituksen 10 kustantamoon, yksi julkaisi sen lopulta ison työstämisen jälkeen. Myi juurikin sen 1000 kpl.
Kirjoitin toisen ja lähetin samaan, kerran jo julkaisseeseen kustantamoon. Tuli hylsynä ja kritiikin kanssa takaisin. Kirjoitin uudelleen, mutta hylsy tuli taaskin. Nyt on vähän toivoton olo.
Lähetä se nyt niihin 9 muuhun kustantamoon. Ehkä joku niistä julkaisee...
Aah, kerrankin asiallinen ja uutta ja hyödyllistä tietoa sisältävä ketju! Näitä asiallisia ja oikeasti hyviä tietoja sisältäviä keskusteluja lisää, kiitos!
fedvrdvgftg: koska sulla on jo esikoiskirjailijan asema, huoletta kannattaa lähestyä toisia kustantamoita. Kritiikki oli varmaan dramaturgisesti rakentavaa, joten kannattanee tutkia kustannustoimittajan havainnot, tehdä niistä omat päätelmät ja sitten tehdä korjaukset romaanikäsikirjoitukseen. Lopulta lähettää kilpaileville kustantajille.
Oliko toinen kirjoittamasi käsikirjoitus eri genren edustaja kuin esikoisteoksesi? Vaikuttiko se lopulta päätökseen hylsyttää vai oliko kysymys vain tekstin ei-kiinnostavuus korjaustenkin jälkeen?
Kiinostais vielä tietää, mitä genreä kirjoitatte.
Itselläni tällainen "perinteinen" romaani. Arjesta ja ihmisistä. Kohta valmistumassa.
Tuo kustantamojen määrä huikaisee, mihin olette lähettäneet! Itse lähetin neljään kustantamoon viimeisimmän rykäykseni, ja kahden hylsyn jälkeen olen jo aivan vakuuttunut täydellisestä epäonnistumisestani taiteilijana ja ihmisenä.
Mitkäs ne kysymykset oli?
Haluan kirjoittaa tekstiä, josta puhuttaessa kysymys "Mistä se kertoo?" on jotenkin todella irrelevant. Niinkuin David Lynch elokuvien puolella.
Sellaista olen tehnyt.
Ekaa käsikirjoitusta työstin n. 2 vuotta. Tokaa n. 1,5 vuotta. Ja kolmas kiehui pitkään sisälläni, kunnes räiskäsin sen koneelle n. kahdessa kuukaudessa.
Oppinut olen sellaisen asian kantapään kautta, ettei kannata hirveästi skumppalaseja kohotella kun kustantamo(t) kiinnostuu, koska kaikki menee ketuiks joka tapauksessa.
Käsikirjoitusta ei kandee lähettää mihinkään, jos et nussi siinä, jos kalu ei kovetu, jos et piere siinä. Kun katsoo julkaistavaa roskaa, niin siinä joukossa ei halua olla. Luin juuri Ulla Lena Lunbergin Jää, että teki hyvää sen kaiken kahlaamani paskan jälkeen.
Tuollaisten helmien jälkeen kandee vielä lukea. Jos olet 1960 jälkeen syntynyt ja aiheesi ei käsittele sotia, niin silloinkin kandee unohtaa. Juuri kun sodan eläneet alkaa lopetella, niin nyt se kirjoitetaan uusiksi kuultujen juttujen avulla..
"Tuollaisten helmien jälkeen kandee vielä lukea."
Mitä tarkoitat? Kandee lukea mutta ei kirjoittaa? Kandee lukea ... mitä? Roskaa?
Kandee lukea kaikkea mitä vastaan tulee, joista joku voi olla helmi?
"Juuri kun sodan eläneet alkaa lopetella"
Mitä ne alkaa lopetella? Elämäänsä? Lukemista? Sotimista?
Mites J.H. Erkon kirjoituskilpailu?
Kiinnostaisi tietää, millaisesta tekstistä pitävät ja millaista suosivat.
Ajattelin sinne novellia lähettää, mutta olisi kiva tietää jotain mikä siellä menestyy.
---
Miten pitkiä novellikokoelmia suositaan? Sivuja itsellänikin on kertynyt ja uusia samalla, joten mietin missä vaiheessa alkaisi olla novellikokoelman raamit sopivanlaiset.
Minun tarinani on mennyt niin, että aloitin "tosissaan" romaanien kirjoittamisen kymmenisen vuotta sitten. Kirjoitin useamman romaanikäsiksen, joista kaksi kävi keräämässä kasan hylsyjä kustantamoissa. Eli aika perse edellä puuhun on tullut kiivettyä, mutta kyllähän se opetti.
Tämän vuoden alkupuolella kustantamoon lähti käsis, jonka kirjoittamisen aloitin 2011. Sitä on tullut hiottua ja viilattua vähän eri tavalla ja eri mentaliteetilla kuin aikaisempia yritelmiä. Työ kantoi onneksi hedelmää ja kirjan pitäisi ilmestyä ensi vuoden puolella. Itse olen ollut aina kiinnostunut lanu- ja YA-genreihin sijoittuvasta kirjallisuudesta, joten sellaisen kanssa tässä nytkin onnea yritellään, josko vaikka lukijoitakin sitten saisi. Pienehkö kustantamo, jännä nähdä miten markkinointi ja muu pelittää, toivotaan parasta.
Jos näin jälkikäteen voisi viisastella, niin olisin jättänyt pari ekaa kässäriä ja niiden hylsykierrokset väliin. Vaikka kyllähän sekin on kasvattanut. Harmittaa vaan ajatella millaisella kuralla olen muutenkin ylityöllistettyjä kustannustoimittajia piinannut. Olen käyttänyt myös arvostelupalveluita ja luetuttanut tekstejäni muilla kirjoittavilla ja lukevilla ihmisillä. Ja tietty lukenut läpi kaikki viime vuosina kyseisen genren osalta julkaistut kotimaiset kirjat...
Minäpä uskon, että ilman noita harjoitustöitä et olisi saanut aikaan julkaisukynnyksen ylittävää kirjaa. Onnea kirjailijanurallesi!
Kiitos, olet kyllä varmaan ihan oikeassa. Aika raastavaa puuhaa kirjoittaminen välillä on, jotenkin masokistinen luonne pitää olla kun tätä niin kovasti tykkää ja rakastaa tehdä :). Ja aina uudelleen satulaan vaikka välillä tullaan pää edellä rytinällä alas ;)