Siis tosiaan en enään oikein löydä mitään mistä olla ilonen ittestäni. Luonteesta en löydä mitään hyvää, enkä myöskään ulkonäöstä. Tunnen itteni läskiksi ja rumaksi. Haluaisin laihtua, mutta ei oo mitään hajua miten sen teen, pitäisikö vain olla syömättä? En oikein omista kavereita meilläpäin, tai sitten omistan, mutta en vain usko heidän haluavan olla mun kanssa jos yritän mennä niiden mukaan, musta tuntuu et Pakotan ne kestämään mua. Jos olisin joku niistä, en mäkää ois itteni kanssa. On täs tullu todettiin et ittensä satuttaminenkaan ei auta yhtään mitään, joten en tiiä miten saisin tän pahan olon pois.
Oisin tosi kiitollinen jos joku osais auttaa...
Oisin tosi kiitollinen jos joku osais auttaa...
Vastaukset 7
Vanhimmat
itellähän on melkein samanlainen ongelma, ja ainoot asiat mitä kuulet on syytöksiä,valituksia ja hetket mitkä koet toisten kanssa on vain negativiisia. yö unetkin katoovat pitemmän päälle kun joutuu tätä paskaa nielee...
sama mulla ite valvon melkee kaikki yöt koska vihaan itseäni ja haluan kai myös viivyttää kouluun menoa ja silloin saa olla yksin ei tarvitse kuunnella muiden ininöitä. haluaisin nukkua hyvin mutta ei. luonne on paska ja olen tosi epävarma ulkonäöstäni ja on tullut paljon traumoja kun olen tehnyt ja sanonut kaikkea noloa. päihteet on helpottanut oloa olen monesti ollut kännissä koulussa ei sitä paskaa muuten jaksa. muttta päihteitä en enää saa hankittua ja se masentaa aivan helvetisti. musiikki on auttanu myös mutta en tiedä kauanko tätä jaksaa
niin no laihduttamista ei aloiteta syömättä jättämällä vaan pienentämällä rasvaprosenttia.
Paras laihdutustapa on liikunta, muista se.
Minullakin on itseni vihaamisen ongelma. Olen kamppaillut sen kanssa jo kauemmankin ajan. Jos olen viimeinkin onnistunut saamaan jonkin asian kuntoon, alkaa jo heti seuraava ongelma painaa mieltäni.
Minustakin tuntuu, etteivät ystäväni jaksa minua. Huomaan heistä, että he pitävät minua säälittävänä. Toisaalta minulla on myös niitä ystäviä, jotka eivät ymmärrä mitä minä tunnen, mutta ehdottelevat kuitenkin avuliaasti erilaisia apukeinoja minulle.
Yhden asian minä kuitenkin olen pysyvästi saanut kuntoon, ja se on nyt pysynyt lähes vuoden. En tiedä miltä sinä näytät, mutta sillä ei oikeastaan ole väli, (tiedän että kuulostan joltain säälittävältä maailmanauttajaterapeutilta, mutta voin taata, etten ole sitä) sillä jokainen ihminen on hieno sellaisena kuin on. Oikeasti. Minä vihaan itseäni, mutta uskon kuitenkin tuohon. Minä pystyn, kyllä sinäkin.
Kehotan sinua menemään peilin eteen ja katselemaan itseäsi hetken. Joka kerta kun ajattelet jotain negatiivista itsestäsi, kiellä se. Sano vaikka äänen ”Ei” tai jotain muuta, joka estää sinua ajattelemasta pahaa itsestäsi.
Kun olet varmempi kehosi suhteen, siirry seuraavaan asiaan, johon olet tyytymätön ja hyväksy se. Kiellä itseäsi olemasta liian ankara.
Muista, että vain sinä itse voit muuttaa itseäsi, mutta älä tee mitään, ennen kuin voit paremmin. Itse olen sortunut siihen, että yritän muuttaa itseäni, sillä vihaan itseäni. Se ei auta mitään, saa sinut vain tuntemaan itsesi epäonnistuneeksi, kun et onnistu hyväksymään uusiakaan piirteitäsi, jotka olet itsellesi epätoivossa luonut.
Yritä hyväksyä itsesi. Se on vaikeaa ja hidasta, mutta jos muutut iloisemmaksi, ystäväsi ehkä jaksavat innostua hieman enemmän, kun huomaavat että itsekin yrität päästä jaloillesi ja samalla tavalla kuin vajoaa epätoivoon pienten asioitten takia, voit myös nousta pienten asioitten avulla.
Ehkä hyväksyminen omana itsenään on parempi kuin itsensä kieltäminen.
itellä sama homma. oon helvetin ruma ihan oikeasti(vähä ehkä vammasenkin piirteitä naamassa mutten kuitenkaan oo separi, vitunmoinen luonnonoikku vaan), ja se on totuus että jos ihminen on ruma naamasta niin kaikki muu jää ihan toisarvoiseksi, tarkotan siis jos haluaa elää ns sosiaalista elämää nii ei kukaan kehtaa olla tosissaan semmosen kanssa joka on oikeesti ruma, ei auta vaikka ois kuinka viisas nii ei se sun arvostus sillä parane,
jos haluaa ihmisten kanssa menestyä niin pitää olla karismaa ja vaikka sitä ois nii pitää näyttää "normaalilta", en tarkota mitään pukeutumistyyliä vaan ihan naamaa että muitten ei tarvi hävetä sua. pitää olla normaalin näköinen että sulautuu joukkoon, se on fakta. ite dokannu semmoset 6v ja narkannu todella kovasti 3v pahaan oloon. muuten musta ois vaikka mihin, mutta minkäs teet sosiaalisessa maailmassa, semmosia ihmiset oikeesti on että aliarvoisempaa (aliarvoisempaa millä tavalla tahansa) ei oteta mukaan leikkeihin, ei lasten eikä aikuisten. jumalasta seuraava on puhunut :D