" Ootko koskaan aamuyöllä ksken unta herännyt.
Jonkun levyn, pari paitaa jostain kassiin kerännyt
ja mennyt eteiseen.
Ootko koskaan oven hiljaa takanasi sulkenut,
ja kuin sielunkellot yössä askeleet
on jälkees kaikuneet.
Ei kauniimpaa oo kuin viiltävä yö,
nyt kun elämä alkaa.
Ja ei parempaa kuin tuulinen tie,
jolta paluuta ei oo. Ei kauniimpaa kun elämä alkaa.
Ootko koskaan kkunoihin olkas yli vilkaissut
ohimennen, vielä kerran,
sitten maahan laskenut kaiken eilisen.
Ootko koskaan kadun pintaa jalallasi koskenut
kuin lasinsirpaleille astuisit.
Silti tahdot jatkaa matkaa.
Ei kauniimpaa oo kuin tuulinen yö
nyt kun elämä alkaa.
Ja ei parempaa kuin tää tuulinen tie,
jolta paluuta ei oo.
Ei kauniimpaa, kun elämä alkaa.
Aurinkoon, verenpunaiseen
mun murheet värjäytyy ja se polttaa ne pois.
Jos näät mun nyt sä voit tulla mukaan,
sä voit tulla mukaan.
Ei kauniimpaa oo kuin viiltävä yö,
nyt kun elämä alkaa.
Ja ei parempaa kuin tää tuulinen tie,
jolta paluuta ei oo.
Ei kauniimpaa kun elämä alkaa.
Enempiä selittelemätä ja analysoimatta hienoa nuorta laulurunoa, vain onnellisena siitä, että ymmärtää eikä sielu ole vanhentunut.
Jonkun levyn, pari paitaa jostain kassiin kerännyt
ja mennyt eteiseen.
Ootko koskaan oven hiljaa takanasi sulkenut,
ja kuin sielunkellot yössä askeleet
on jälkees kaikuneet.
Ei kauniimpaa oo kuin viiltävä yö,
nyt kun elämä alkaa.
Ja ei parempaa kuin tuulinen tie,
jolta paluuta ei oo. Ei kauniimpaa kun elämä alkaa.
Ootko koskaan kkunoihin olkas yli vilkaissut
ohimennen, vielä kerran,
sitten maahan laskenut kaiken eilisen.
Ootko koskaan kadun pintaa jalallasi koskenut
kuin lasinsirpaleille astuisit.
Silti tahdot jatkaa matkaa.
Ei kauniimpaa oo kuin tuulinen yö
nyt kun elämä alkaa.
Ja ei parempaa kuin tää tuulinen tie,
jolta paluuta ei oo.
Ei kauniimpaa, kun elämä alkaa.
Aurinkoon, verenpunaiseen
mun murheet värjäytyy ja se polttaa ne pois.
Jos näät mun nyt sä voit tulla mukaan,
sä voit tulla mukaan.
Ei kauniimpaa oo kuin viiltävä yö,
nyt kun elämä alkaa.
Ja ei parempaa kuin tää tuulinen tie,
jolta paluuta ei oo.
Ei kauniimpaa kun elämä alkaa.
Enempiä selittelemätä ja analysoimatta hienoa nuorta laulurunoa, vain onnellisena siitä, että ymmärtää eikä sielu ole vanhentunut.
Vastaukset 29
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=uOp1WXY73jw
Aika tavalla erilainen mielikuva syntyi pelkästä sanoituksesta , video saattaa suorastaan häiritä tulkintaa. Mutta onhan tuossa elämänuskoa ja uuden alun riemua, ennen kaikkea syvää tunnetta.
Jäin miettimään , kun sanot, ettei sielu ole vanhentunut. Joskus lapsestakin sanotaan, että hän on vanha sielu. Minusta se liittyy harkitsevaan, viisaaseen, rauhalliseen ja ikäänsä kypsemmän oloiseen lapseen, ja se voi merkitä hyviäkin asioita, toisaalta saattaisi olla taakkana lapselle. Vanha sielu on käsittääkseni myös sielunvaellukseen liitetty asia, tavallaan valmis sielu.
Nuori sielu on mielestäni säilynyt kyynisyyden taakalta, se on säilyttänyt herkkyytensä.
Omalle tielle lähtö, arkisessa kaupunkukuvassa tuuli ja auringonnnoiusu...juhlallista ja kohtalonomaistakin .
Et ehkä halunnut muittenkaan tulkitsevan tätä, nämä ovat vain vaikutelmiani, ja onhan tämä keskustelun avaukseksi tänne tuotu.
En tuntenut koko kappaletta, joten hämmästyin, kuinka erilaiseksi asia muuttui videon myötä.
Jotenkin pelkät sanat antoivat minulle kuvan ahdistuneesta tilasta, josta on lähdettävä, ja edessä "elämä alkaa" kuin lasinpalasilla kulkien, mutta video antoi uuden näkökulman.
Uusi aamu ja uusi elämä. Kiitos.
tunteella...
Tunteita hivelevä sanoitus.
Se nuori rakkaus ja tunteet jotka vie eteenpäin jos pysäyttää koskettaen.
Rakkaus on niin voimakasta että sattuu mutta vastoinkäymiset satuttaa myös.
Joillakin on tuo runomittaisen kertomisen taito sielun syvyyksistä saakka, kyllä kosketti minuakin.
Hieno 'teos' esittäjineen.
Niin, ajatuksia herättävä on video, aika rankka onkin, mutta vain sanoituksen kannalta vahvoja elämänmyönteisiä tunteita antava.
Nuori ja vanha sielu.....se onkin moniselitteinen ajatus. Tuolla Facebookissa tein joskus testin tästä, sain vastaukseksi ólet vanha sielu´, ymmärrän sen kyllä ja otin sen hyvillä mielin vastaan.
Olen itse tuntenut muutamankin kerran nämä tunteet
Leskeksi jäätyäni nuorena ja kun lapset halusivat lakiosan perinnöstä .---rohkeesti suostuin ,vaikka silloin meni miehenikanssa rakennettu koti.
Ja lapset saivat silloisen osan perinnöstä . nyt olen ollut vapaa kun taivaanlintu --ei ole kahlitsemassa mikään maallinen rasitus.
Olen sen kokenut itselleni hyväksi --ja lapset ovat saaneet sen mitä halusivat .ja vähän enemmänkin - 12 vuotta oltuani yksin -- ja oli mahdollisuus muuttaa maata , sain paremman työpaikankin , niin jo 50 vuotiaana olin valmis taas muutokseen ---mitä en ole katunut hetkeekään .
Ystäviä saa kun on avoin ja rehellinen
Nyt olen täällä ,ja kuolenkin täälä hautapaikakseni olen valinnut täälä missä on myös isäni hauta Tukholman kunnasta
Sukuhauta on Suomessa jossa on myös äitinkin ja paljon sukua , siellä en kuitenkaan ole käynyt moneen vuoteen
Ei muutoksia tarvitse pelätä ,katse eteenpäin rohkeesti.
Olihan tämä elämys Matin ja Tepon
kuuntelijoille!
Luin ensin Susmorsiamen aloituksessa olleen upean runon,
sitten kuuntelin silmät kiinni tuon Janne Raappanan laulun,
ja sitä kuunnellessani palasin sinne 13-vuotiaana kotoa opiskelukaupunkiin lähtemistuntemuksiin!
Vaikka en keskiyöllä lähtenytkään, ja vaikka olin puhtaita vaatteita silitellyt mukaani ison kasan siihen ruskeaksi maalattuun pahviseen matkalaukkuun, niin kyllä: kotoalähtemistunnelmat olivat sekä kipeästi viiltäviä että myös innostavia. Asunnon etsiminen oli vaikeinta. Olihan minulla paras ystävättäreni mukana.
Kiitos aloittajalle!
P.S. Ehkä on hyvä, ettei nuorena ole vielä liian varovainen ja järkevä. Vanhat sodan vaikeudet kestämään joutuneet vanhempani eivät pystyneet auttamaan asunnon tms suhteen, ja jotenkin he olivat aina tottuneet luottamaan minuun.
(Varoituksia olikin päähäni pantu enemmän kuin tarpeeksi,
isäni ei olisi minua lähtemään päästänytkään vielä silloin.)
Vilkaisin nyt jäleenpäin vielä vieon kuviakin, mutta ne eivät ainakaan minun lähtötunnelmiini sovi, nuo kylpyammeessa lekottelut sun muut.
Peseytymismahdollisuuksia asunnossa oli vain pesuvati ja kannettu vesi, sitten kerran viikossa kaupungin yleinen sauna, joka olikin omalla tavallaan hyvä paikka.
.
Tällasta se on, sinäkin liisa.sal, koit ihan kuin oikeasti tuon sanoituksen sisällön. Emmehän todellakaan voi täällä virtuaalisesti palstalla toisiamme tuntea, on mukava kun voimme jo tutussa seurassa "avautua" välillä kertomaan tunnoistamme. Ite kun olen loppujen lopuksi pohjimmaisilta tunteiltani ollut aikaisemmin suht. pidättyväinen, jostain syystä, päästämään ketään ihan lähelle itseäni, olen minäkin oppinut herkemmin ilmaisemaan tunteitani.
Ja tuon vahvan sanoituksen sanoman voi kukin ymmärtää omalla tavallaan, videonkin. Enemmän minäkin tykkään vain kuunnella musiikkia, erityisesti sanojen sisältöä, sen verran "runoilijaakin" minussa. Valmiiksi tehty video on monesti ihan tarpeeton, parempi tuntea ihan vain itse, johdattelematta.
Hyviä aikoja sinulle liisa.sal, samoin kuin muillekin kirjoittajille, kekustelijoille, lukijoille! Ajatustenvaihtokin yhdessä antaa voimia.
Sanoitus on todella koskettava, olen iloinen että toit sen tänne, sillä aivan uutta se oli minulle, toi mieleeni elävästi nuoruuteni lähdöt!
Avoimuuus on tervettä ja voimia antavaa, salailu taas vain rasittaa ja vie voimia.
Tässä iässä ovat voimat tarpeen kaikkien vaikeuksien voittamiseksi! Hyvää torstaita, Susmorsian!
"Kun et pysty päättämään kumman keskenään yhtä lupaavan tien valitsisit – valitse se joka vaatii enemmän rohkeutta."
noihin kahteen edelliseen
Ilman vanhempiaan vieraisiin oloihin lähteminen lapsena varmaan vaati rohkeutta, ja sitten sitä iloakin, kun kuitenkin alkoi pärjäillä.
tuon itsesi kehumisen jo, tuo oli ihan tavallista siihen aikaan.
Huumorin kukka se on kaunehin kukka ;-DDD
Varhaisaamun tunnelmissa, palaan susmorsiamen aloituksen ajatuksiin.
Tuon laulun ajatus on voimaa antava, joskin sirpaleiden kipuilua, ennen irtaantumista. Koko ajan mukana vahva tietoisuus, jossa eheytyminen ja riemu kantaa eteenpäin, saaden auringon nousussa tanssien ilmentämään vapautumistaan.
Tuttu ja tarpeellinen muutos - joskus jokaiselle!
Nin kannatta tehdä kuin Riku Torkkeli sanoo:
"Ootko koskaan kkunoihin olkas yli vilkaissut
ohimennen, vielä kerran,
sitten maahan laskenut kaiken eilisen."
Arkipäivän proosaa tässä, parhaillaan oon tekemässä, kuuden munan täytekakkupohja uunissa
Jo aamulla ilahdutti tuo Torkkelin lyriikka, pitäskin lukea joka aamu. Mitä useamman kerran sen lukee, tuntuu yhä merkitsevämmältä.
En yht´äkkiseltään nyt vasta tuota runoa äkännyt, löysin sen itselleni kirjoittamanani muistiin, kun noita papereitani taas lajittelin.
Kiitos Riku!.
runo Rikun tekemä, eikö se Riku vaan laula ja jonkun muun sanoitus ?
Linkissähän lukee:
Sanat Pekka Eronen.
Ka, niinhän taitaa olla, jos ootte lukeneet sieltä.
Kakkukin onnistui hyvin....lauantainahan meillä vasta ne tyttöni juhlat Lempäälässä.
Leivät taisin kertoa myös tehneeni, huomeniltana vasta kokoan sen voileipäkakun ja launtaiaamuna kerkiän täytekakun tehdä valmiiksi.
No, oonpas nyt innoissain - vähästä sen hyvänmielen saa vanha immeinen !!!
Minusta tuo laulu on jo aikaisemmin ollut esillä täällä joku vuosi sitten. Mutta ei siihen silloin oltu liitetty noita ajatuksia, mistä puhuit aloituksessa?
Noin voi jokin ajatus jäädä mieleen, ja tulla uudessa muodossa esille silloin kun se sopii ajankohtaan :)
Varmaan silloin kirjoitit sen muistiin, nythän sinulla on uusi alku meneillään, sopii hyvin siihen ja intoa ihan aistii keittiöstäsi. Hauskaa se onkin valmistella lapsilleen, siitä saa niin hyvän mielen, juhlan kohde varsinkin.
Nukuin niin makeat päiväunet, että voimistuisin taas tuon flunssan vuoksi, ja näin niin uskomattoman unen, etten viitsi sitä edes kertoa. Sen verran tajusin sen olevan joko pakouni, tai toive,...kovin alitajuinen silloin itsellenikin.
Kaikkea kanssa:D
Hyvin sanoit Tex, ajatus tulee alitajunnasta esille, kun se sopii ajankohtaan. Siellä taas taltioituneena oli, ja intuitio sai minut kaivamaan sanat esille.
Iloahan tästä oli monille muillekin.
Juu, tänään juhlimme, olemmekin ottaneet tavaksi "juhlia" useammin, olla kaikki yhdessä. Munavoin teinkin jo tässä aamulla, on sellasia sulhaspiirakoita . Kakun täyttämiseen ennätän vähän myöhemminkin, muuten on valmista, vasta puolenpäivän jälkeen siellä sitten valmiina ollaan.
Itse remontoimansa vanha talo alkaa olla valmis, ehkä pääsevät helmikuun puolella sinne muuttamaan. Siksikin täällä muualla näitä tarjoomisia valmistettu. Tyttärein anoppi tuo myös tullessaan lisää tarjottavia Turuust.
Olen myös yrittänyt elvyttää vanhanaikaisempia tapoja, ohjelmaa myös. Ite olen tietysti valmis innokkaana esiintyjänä laulamaan ranskalaisia chansonejani ja aattelin pitkästä aikaa esittää Aale Tynnin Kaarisillan tai vähemmän tunnetun
Hymyily - runon.
Aale Tynni
Hymyily
"Sivelen armaita kasvojsi,
poskesi pientä omenaa,
siroja, kirkkaita kulmiasi,
tukkaasi silkinruskeaa,
nenääsi pientä ja lystikästä -
sinua ilman en elämästä
mitään saattaisi aavistaa.
Vain sinun luonasi, rakkaani pieni,
löysin kirkkaan, selkeän tieni,
iloni yksinkertaisen.
Ylpeät veljeni sanovat siitä,
että ei kykyni paljon riitä -
pieni ja arkipäiväinen.
Mutta en lakkaa hymyilemästä,
luovu en viisaudestani tästä,
jonka syvästi ymmärrän.
Olen vain suojeleva syli,
kasva kauas äitisi yli,
äitisi tietämättömän.
Köyhä ja tietämätön kovin
tänään meistä on jokainen.
Mutta valkein ja rikkain povin
sinua ruokin hyväillen,
kasvatan kohti aikaa uutta,
selkeyteen ja totuuteen.
Kirkas rahtunen vastaisuutta
siksi on kaikessa, minkä teen."
Miten kaunista ikiaikaista viisautta jonka totuuden tuntee, meni ihan väreet pitkin
ja poikin! Niin taipuisan kaunis, kannustaen ja tietäen, että uusi aika ja aatteet on nuorten saavutettava!
Hieno hetki teillä on edessä, kiva lukea kuinka olet valmistautunut juhlistamaan tyttäresi merkittävää vuosikymmentä. Täysikasvuisuus jo saavutettu ja aktiivisimmat vuodet naisena alkamassa. Onhan ihanaa kun äiti voi laulaa chansoneja alkukielellä, miten viehättävä lisä yhdessäoloon! Ovatko lapsesi myös musikaallisia?
Iloinnut olen minäkin poikani ja nuorimmaiseni kypsästä ja onnellisesta kehittymisestä yksilöinä, keskimmäiseni kanssa ilo on ajoittain hakusessa, mutta pohjimmiltaan on aina lämpö toisiamme kohtaan.
Hänellä kun niitä kasvukipuja aikanaan riitti oman tiensä löytämisessä. Nyt jo on vakiintuneempi, onkin tulossa ens'viikolla kylään, kun emme jouluna nähneet.
Kiitos aamun runotuokiosta!
Olen usein ajatellut valtavalla hellyydellä murroikäisiä ja aikuistuvia tämän Ilpo Tiihosen runon sanoi, siteerannut ennenkin tänne. Irti päästäminen, luottaminen siihen että siivet kantavat, äideillä aina huoli sydömessä.
Hiukset silmilläsi katsot pimeään,
taivas sytyttelee tähtilyhtyjään.
Tunnet kuinka nuoruutes on neuvoton
kun et tiedä mikä odottaa ja kuka itse on -
minne nukahtaa ja minkä siiven alle painaa pää,
ja äidit ikkunoissa valvoo kylmissään.
Mutta tulkoon tuntematon tapaamaan,
äidit odottakoon matkalaisiaan -
kulkemalla vain voit matkas kulkea,
vaikka joskus iskut itkettää ja rintaa revitään
silti lentäkää kuin tähdet, öiset päällä pään.
ja muistattehan - äidit valvoo kylmissään.
Peppi Pitkätossun lähtölaulu on monasti tullut lauletuksi koulunsa päättäville nuorille matkaevääksi.
http://www.youtube.com/watch?v=meu5reCzEuc
Onnea Susmorsiamen tyttärelle ja ihanaa juhlapaivää teille juhlijoille ! Meidän kuopustyttö on 32-vuotias, kolmen lapsen äiti jo.
Olen aina pitänyt Riku Torkkelin lauluäänestä Muutenkin erittäin miellyttävän tuntuinen nuorimies Varmasti omaa hyvät käytöstavat Aivan ihana on laulu Teet niin kuin kevät ja Keitä me ollaan myös tämäNyt kun elämä alkaa Facebuukissa on nykyään melkein kaikki laulajien kotisivut ja itse en siitä ole kiinnostunut Niin laitan tänne tämän viestini Ihana että me suomalaiset äänestimme Rikun iskelmäsemifinaaliin ja nytkin sai eniten ääniä 19.5 Toki voittoa toivon hänelle Mutta hyvin on menestynyt ja saanut paljon ihalioita ja varmasti uransa huipullkin juuri nyt Kaikkea hyvää toivotan hänelle
Aamulla kuuntelin radiota vielä ennen vuoteesta nousua. Jukka Poika lauloi laulua Älä tyri. Olipa siinä hienot sanat ja sävelkin. Laulaja on kai aika suosittu omaperäisyydessään. En ole kuunnellut hänen muuta tuotantoaan, mutta tämä kappale on kuin tehty yläasteikäisille joilla kaikki on vielä edessä valintoineen.
http://www.youtube.com/watch?v=WfzYXN_MuwI
Voi hyvänen aika, miten se taas kosketti, ja juuri tänä iltana, kiitos nostajalle!
Sai todella kyyneleet silmiini.
Tarkoitan Ei kauniimpaa. Huomenna voin kuunnella tuon toisen mainitun.