Olen jo viisikymppinen nainen ja minulla on ollut nuoruudesta lähtien jonkinlaista ahdistuneisuushäiriötä. Se ilmenee varsinkin aamuisin; sydän tykyttää nopeasti voi tulla myös lisälyöntejä, vatsa on sekaisin ja voi olla pahoinvointia. Keho on niinkuin sotaan oisin lähdössä. Silloin kun se iskee päälle niin tuntuu että mikään ei auta, ja se saattaa kestää päiviäkin, välillä saan sen taltutetuksi lääkkeillä (oxamin, propral ja seronil menee säännöllisesti).
Onko kenelläkään vastaavia oireita ja miksi ne pelottavat niin paljon?
Kaikki pitäisi olla elämässä suht hyvin ja välillä on pitkiä oireettomiakin kausia mutta tämä on tosi rasittavaa ja väsyttävää. Miten oppisin ottamaan rennommin?
Onko kenelläkään vastaavia oireita ja miksi ne pelottavat niin paljon?
Kaikki pitäisi olla elämässä suht hyvin ja välillä on pitkiä oireettomiakin kausia mutta tämä on tosi rasittavaa ja väsyttävää. Miten oppisin ottamaan rennommin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
alkavat luultavasti tuottaa liikaa haittavaikutuksia, elimistösi alkaa huutaa jo hätätilaa. Pelon ilmeneminen kertoo sen. Kun lääkkeet kiristävät joka solun ja hermoston, rentoutuminen ei voi olla mahdollista.
Luultavasti olet syönyt lääkkeitä jo pitkään. Niiden lopettamiseen mahtaako olla enää mahdollisuutta, koska tuskin löydät sellaista lääkäriä joka osaa siinä auttaa.
Mutta silti kannattaa yrittää.
Lääkkeistä sen verran että seronil menee säännöllisesti, propralia otan 10mg aamuisin ja oxaminia vain tarvittaessa, menee usein viikkojakin etten sitä tarvitse mutta kun paha ahdistus on päällä pelottaa jo ajatuskin etten saisi ottaa lääkkeitä. niin ja pysyn työkykyisenä ja selviän aamulla töihin kun otan propralin. Muuten kyllä töissä sujuu yleensä hyvin ja unohdan pahimman ahdistuksen.
Psykiatrilla olen kulkenut jo 10-15 vuotta mutta lääkkeet tuntuvat niilläkin olevan enimmäisenä mielessä. Lisäksi olen ottanut imovanea nukahtamiseen jo todella kauan ja tuskimpa pääsen siitä eroon.Vaatisi niin paljon voimia vielä taistella mitä olen yrittänyt tehdä melkein koko elämäni.
Oletko joutunut panttaamaan lapsena ja eläsi aikana pelkoja ja tunteita alitajuntaasi. Nämä käsittelemättömät tunteet ja asiat muivat siellä alitajunnassa. Tämä on yleisin käsitys psykiatriassa käsittämättömään ahdistukseen. Asioiden käsittely ja terapia voisivat auttaa sopivan lääkityksen kautta. myös asioista puhuminen luotettavan henkilön kanssa.
Keissan tyypillinen ajattelutapa. Ihmisellä joka on käynyt psykiatrilla 15 vuotta, ei voi olla enää sitä samaa sairautta minkä vuoksi hän meni alunperin lääkärille, jos on ollut ns. hoidossa. Mitä hyötyä on syödä lääkkeitä ja valittaa 15 vuoden kuluttua samoja vaivoja? Tai uusia vaivoja mitä hoito on tuonut tullessaan.
Onkohan psykiatria hyyhaata, joka pyörittää suurta osaa ihmisiä organisaatiossaan lääkkeiden sitomina eikä paranna? Ainakin lääkeriippuvaisuuden ja fyysisiä sairauksia lääkäri on aiheuttanut kun on vuodesta toiseen niitä määrännyt.
Alkuperäinen on siinä iässä, että lapsena hampaita paikattiin elohopeamyrkyllä eli amalgaamilla. Sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet kärsimään siitä koko elämänsä. Ne onnelliset, mm. minä, jotka tajusivat vaihdattaa ne pois ovat tervehtyneet. Muut pyörivät sitten psykiatrian masennus ja ahdistuneisuus hoidoissa loppu elämänsä. Mahtaakohan alkup. kärsiä tästä?
Sinulla on nyt tuo oma teoriasi, että kaikki spyyken ongelmat johtuvat vääristä hammaspaikoista: aika helpolla olisi mielenvaivat hoidettu. Itsellänikin on vielä amalgaania ja en luovu niistä millään hinnalla. Jopa lisää ottaisin kun muovipaikat eivät tällä porkkanakanilla pakkaa kestämään. Joillekin tuo aine tekee pahoja oireita ja muttta yleensä psyykeongelmien taustalla on aivan muut muut syyt.
Ja psykiariassakin on monenlaista koulukuntaa ja terapeutit kaikki yksilöitä. Harva saa tai on varaa kunnolliseeen syvälliseen ja sairauteensa sopivaa terapiaa. Ja ei kaikkea voi psykiatriakaan parantaa. Myös ongelmien taustalla voi olla jopa fyysisiä syitä ja osa juontaa hengellisiin asioihin, mutta tätä hän ei täällä kaikki sulata, että ihmisellä on sielun lisäksi myös hengellinen ulottuvuus.
Keissa lukee ja tulkitsee nyt aivan väärin tekstiäni, täytyy tarkentaa.
Et löydä mistään sanontaa että KAIKKI psyyken ongelmat johtuvat hammaspaikoista. Mutta monen ongelmat, joita elohopea, tuo maailman pahin hermomyrkky aiheuttaa, TULKITAAN lääkäreiden taholta psyyken ongelmiksi, koska he ovat tietämättömiä. Eivät tosin kaikki.
Seuraavan kerran kun menet hammaslääkäriin porauttamaan elohopeamyrskyn elimistöösi, tajuat nyt mistä johtuu sen jälkeen tuleva kaamea olo. Silloin voi vaikka miettiä, mikä noista teorioistasi mahtaa olla psyykkisen ongelman aiheuttajana.