mitä muut yksinäiset harrastaa ?

Ihan samat kuin sulla mutta lisäksi tennis.

Miksi pitäisi harrastaa mitään?

pilven polttelua

musan kuuntelua, kuntosalia. Sanomalehtien selailua aina kun mahdollista. Kävelyä, mutta harvemmin nykyään.
Netissä vietän paljon aikaa, mutta se taitaa olla ennemmin ajanviete kuin harrastus.
Olisin varmaan kuollut jo jos ei internetiä olisi keksitty. Täällä on vertaistukea, infoa kaikesta maan ja taivaan välillä, ja muuta puuhaa.

Punttisali, kamppailulajit, valokuvaus, festarit

En voi sanoa, että harrastaisin mitään aktiivisesti, vaan harrastan silloin, kun huvittaa ja on energiaa. Silloin, kun harrastan, niin harrastan:

ajattelua, itsensä kehittämistä (henkistä ja fyysistä), luovia asioita (valokuvaus, rakentelu/näpertely/piirtäminen/maalaus yms), maailmanparantamista, lenkkeily, muu kuntoilu, tietokone/internet juttuja, joukkueurheilua (ei kilpa).

Eipä kiinnosta harrastaa mitään, kun ei ole naista.

Viihdyn yksinkin, eli en koe olevani "yksinäinen", vaikka ihmiskontakteja ei hirveästi olekaan. Tykkään touhuta kaikkea kotona. Luen paljon, terveydestä, ravinnosta ym ja sitten romaaneja. Viimeksi sykähdytti Ben Furmanin pokkari "Koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen lapsuus". Tuunaan ja teen käsitöitä ostetuista ja kierrätysjutuista. Sukat on kesken ja ompelutöistä koristeellinen vuoritettu kolikko tms pussi. Ulkoilen koirani kanssa metsässä. Laitan terveellistä, hyvää ja edullista ruokaa.. Pyöräilen ja teen itse pienet pyörärempat. Kuuntelen radiota, katson varsinkin uudehkoja kotimaisia elokuvia, viimeksi taas "Häjyt". Elämässä on joku järjestys, vaikka olen eläkkeellä mt-syistä. Mukavalta tuntuu se, että voin suunnitella päivärytmini vointini/halujeni mukaan. Slow-elämää pienillä tuloilla, mutta henkisesti rikasta. Ihailen "mummoja" ja "marttoja", miten järkevästi saatiin ennenkin rahat riittämään, kierrätettiin ja oltiin nokkelia ratkomaan arjen pulmia.
Olen ollut elämässäni paljon yksin, koulukiusattukin, nyt elämässäni on tärkeä ihminen, mutta valtaosan vuorokauden valveillaoloajasta olen arkisin yksin. Ei ole työkavereita, eikä juuri muitakaan läheisiä ystäviä. Useimpiin ihmisiin taitaa tutustuessaan pettyä; mulle sopii "tavata" ihmisiä kirjojen ja netin kautta. Aika vähilläkin ihmiskontakteilla voi elää onnellista elämää syrjäytyneenäkin..
Pelaan nillä korteilla, jotka elämältä sain. Kyllä jokaisella on mahdollisuus tehdä jotain elämäänsä kohentaakseen ja jotain asioita, joista voi nauttia yksinkin. Ottaa huomioon taloudelliset ja muut faktat ja elää niin hyvin kuin niillä eväillä voi. :)

Töissä käyntiä

Anime. Surffailu. Kävelylenkit.

Punttis ja ryhmäliikuntatunnit (kuten BodyPump), lukeminen, lenkkeily, ruoanlaitto, hyvien dokumenttien ja leffojen tapittaminen.

Tykkään laulaa, askarrella, tehdä käsitöitä, valokuvata, soittaa kitaraa...
Kaikkee fiilispohjalta. :)

Samat kuin aloittajalla.

Voimaharjoittelu, shakki, chilit ja kaikenlaiset chilituotteet. Toi viimenen saattaa kuulostaa vähän hassulta mutta chileistä voi nauttia tosi paljon, hommassa kehittyy pikkuhiljaa ajan kuluessa ja aina on kiva ostella uusia tuotteita ja testailla niitä.

Jokaisella saralla saatan kilpailla tulevaisuudessa mutta ainoat kisat missä olen tällä hetkellä käynyt oli voimamieskisat. Oli muuten tosi kiva reissu.

Ei oikein jää aikaa harrastuksille työn, opiskelun ja luottamustehtävien lisäksi, mutta yhdistystoiminnan ja politiikan lisäksi tykkään puuhastella ruuanlaiton, viherkasvien hoitamisen ja käsitöiden parissa. Ja tietysti koirat vievät oman aikansa joka päivä ja huolehtivat siitä, että tulee tehtyä vähintään yksi pitkä ja kaksi-kolme lyhyempää ulkoilulenkkiä päivittäin. Elokuvissa tekisi mieli käydä enemmänkin mutta aina kun pyörii joku hyvä leffa niin näytökset ehtivät loppua ennen kuin muistaa järjestää sille aikaa. Ystävien kanssa tavataan useimmiten kahvittelun tai ulkona syömisen merkeissä, joskus käydään valokuva- tms näyttelyissä mutta ei sitäkään tapahdu kovin monta kertaa vuodessa. Jokin uusi harrastus olisi kiva keksiä mutta siihen pitäisi sitten keksiä myös aikaa.

Yksinäisyydestä pääsee omalla aktiivisuudella. Tai ainakin se helpottaa. On vain lähdettävä toisten joukkoon. Kuntosalille, matkoille, harrastamaan vaikka kieliä, käsitöitä, puutöitä ja vaikka mitä. Tästä ainakin minä olen saanut apua kun ei ole sukulaisiä, ystäviä, lapsia,sisaruksia..

Viulu/piano, piirtäminen/3d-taiteilu softalla, juokseminen, potkunyrkkeily, matematiikka. Harmi, kun opiskelu vie kanssa niin paljon aikaa. Onneksi valmistuu kohta. :-)

Olen harrastanut ennen paljon enemmän, mutta nyt energianpuutteen takia en jaksa tehdä juuri mitään. Katselen telkkaa, luen, teen käsitöitä, syksyisin sienestän ja marjastan, hengaan kissan kanssa, leivon, teen ristisanatehtäviä, joogaan, joskus käyn uimassa, mutta niskavaiva rajoittaa sitäkin.

Teatteri- ja kuoroharrastus kiinnostaisi, samoin joku liikunta. Ennen olen harrastanut budoa ja tanssia. Myös elokuvissa, taidenäyttelyissä ja teatterissa olisi kiva käydä useammin.

Mä kuntoilen eri tavoilla,päihde ongelmaisena käyn 2-4krt viikossa AA ryhmissä eri puolella helsinkiä ja etsin ns työharjoittelupaikkaa päihde ym orkanisaatiosta.Ja sillon tällöin käyn tanssimassa ja varsinkin naisten tansseissa saa tanssia koska selvä mies on siellä jees! Eli ylös ja ulos vaan liikenteeseen yksinäiselle on vaikka mitä tekemistä/seuraa kun vain rohkeesti on aktiivinen.

Kuntosalilla ja kirjastossa yleensä joka päivä.

Minäkin viihdyn yksin.Olen poissa työelämästä sairauden takia.Lapset ovat jo isoja enkä halua enää parisuhdetta kaikkine ongelmineen.Teen käsitöitä milloin mitäkin inspiraation mukaan.Käyn kyllä pari kertaa viikossa tapaamassa mielenterveyskuntoutujia,mutta en tapaa juuri muuten ketään ihmisiä eikä minulla käy vieraita.Vanhempani ja sisarukseni ovat elossa ja samalla paikkakunnalla,mutta en tapaa heitäkään kovin usein.On niin erilaiset elämäntilanteet enkä minä mahdu heidän maailmaansa.Yksinäisyys on siis osin oma valintani,mutta välillä tuntuu silti pahalta,ettei ole kunnollisia ystävyyssuhteita.Joskus olisi kiva kutsua ystäviä kotiin kahville ja katsomaan vaikka hauskoja elokuvia yhdessä tai neulomaan kivoja juttuja.Toisten kommentit kuten "sä oot ihan kiva,miksei sulla oo ystäviä" saavat mielen apeaksi.Ehkä en osaa solmia suhteita.

parhaiten harrastuksia joissa ollaan paikoillaan tekemässä jotain muiden kanssa joihinka on näin hyvä tutustua :)

Harrastan monipoulista liikuntaa, hiihtoa lenkkeilyä uintia kesällä pyöräilen. Lisäksi harrastan myös dyykkausta, eli käyn hyötyjätekeskuksessa etsimässä "aarteita". Samalla tulee vaihdettua kuulumisia myös toisten dyykkareiden kanssa.

Mulla on chilien kasvatusta, ruoanlaittoa, piano/kitara/haitari, kuntosali, lenkkeily, seurakuntatoiminta... mut yksin ei ole hyvä olla siltikään. Lukekaa knssasiskot/veljet Juho Saaren Yksinäisten yhteiskunta.

Piirtämistä ja musiikin kuuntelua.

Yksinäisyys on paljolti korvien välissä, sillä yksin voi olla myös vaikka on kaksin.
Itsensä löytäminen ja hyväksyminen on avainsanoja, jonka varassa pärjää yksinkin.

Itse olen yksin, mutta en yksinäinen, sillä koen, ettei kukaan toinen ihminen poista yksinäisyyttä. Ei toisen varaan voi rakentaa elämää, koska ne voi jättää, pettää, kuolla jne....

Harrastan paljon ja nautin uuden oppimisesta, sillä on niin paljon elämässä opittavaa ja paljon kirjoja lukematta, ettei ennätä ikävystyä!!

Tsemppiä kaikille, jotka tuntevet itsensä yksinäisiksi!!!