perustako uusperheitä jos teillä siihen ei kyvyt ja kypsyys riitä!!!
Seuraa vain paljon turhaa surua, riitaa, katkeruutta ja vihaa. Täysin turhaa inhiillistä kärsimystä, josta suurimman lastin kantaa viattomat lapset!
Uusperhe vaatii niin valtavan paljon joustavuutta, tahtoa, rakkautta ja hyväksyntää, että jos sitä kerran ei ole, on parempi olla muuttamatta yhteen!
Hiukset pystyssä luen näitä postauksia.... :-O
Seuraa vain paljon turhaa surua, riitaa, katkeruutta ja vihaa. Täysin turhaa inhiillistä kärsimystä, josta suurimman lastin kantaa viattomat lapset!
Uusperhe vaatii niin valtavan paljon joustavuutta, tahtoa, rakkautta ja hyväksyntää, että jos sitä kerran ei ole, on parempi olla muuttamatta yhteen!
Hiukset pystyssä luen näitä postauksia.... :-O
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen aivan samaa mieltä .Olen nähnyt monta onnetonta lasta ,heidän tuskansa ja myös vihansa , joka on oikeutettua heillä ilmaista ja purkaa ,vanhempien on se kestettävä .Jos lapsen etu olisi ensimmäisellä sijalla ,niin vanhempien valinnat olisivat varmaan toisenlaisia
Eroamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa, myöskään lapsen kannalta. Ei ole kiva olla riitaisessa perheessä, ja monesti niiden puolisoiden välit paraneekin kun muutetaan erikseen.
Ongelmaksi nousee sitten ne uudet puolisot ja seurustelusuhteet. Siitä monesti ex puolisoiden välit rikkoontuvat todella pahasti, ja lapset menettävä toisen vanhemman lähes kokonaan.
Ne kun osaisi pitää erillään toisistaan exän kanssa eletty elämä ja nyksän kanssa mahdollinen tulevaisuus, niin kaikki voisivat hyvin. Ei pidä sekottaa vanhaa ja uutta elämää keskenään, se ei vaan toimi.
Jokainen ero olipa se riitainen tai sopuisa näyttää heittävän lapsiin omat arpensa.Ne näyttää tulevan ennemmin tai myöhemmin esiin ,Vaikka puolisoiden välit paranevatkin ,ne ei näytä vaikuttavan lapsiin.Vanhemmat löytää uudet puolisot ja ovat onnellisia ,mutta lapset kärsii loppuelämän ,sinun .minun , yhteisten lasten ja uusien puolisoiden sekamelskassa. Ikävä kyllä näin se näyttää olevan.Ei ole lapsilla ja nuorilla helppoa ja ne purkautuu monesti ikävällä tavalla.Siinä on paljon pohtimista ja miettimistä ,heillä on elämä edessä. millaisen esimerkin he saavat.
Me onneksi kielsimme ex miehen ja ex isän naikkosten meille tulon, eikä he saaneet olla meihin eikä varsinkaan lapsiin minkäänlaisissa yhteyksissä. Emme voineet antaa lasten pilata elämäänsä vieraiden ja ulkopuolisten naisten tähden. Mies itsekin ymmärsi pitää naisensa erossa meistä. Oli onni että tajusin pitää lapseni kaukana moisista eukoista.
No ei toki! Eihän semmoista voi perustaa mitä ei oikeesti ole olemassa. Meillä uusiperhe käistetään nuorta paria joilla on yhteiset lapset ja juuri menneet naimisiin, se on uusi perhe.
Miksi pitää sitten eota jos kuitenkin haluaa leikkiä sitä kotia, ja täysin vieraiden ihmisten kanssa? Kuinka moni äiti suosiolla luopuisi omista lapsistaan eikä tapaisi enää heitä, jos mies alkaisi leikkimään vieraan naisen kanssa kotia, muiden lasten kanssa? Mitä lapset siihen sanoisi? Jotenkin niin outo ajatus.
Lissu käsittää nyt uuden peheen ja uusperheen samaksi asiaksi. No sanaleikkiä sinänsä, mutta valitettavasti taitaa olla ihan kaksi eri asiaa.
Ei kotia tarvitse leikkiä muiden kuin pikkulasten. Aikuinen omassa kodissaan elävä ei enää leikiä kotia... sitä kutsutaan elämäksi. Se kuuluuko siihen uusia vai vanhoja suhteita, omia vai puolison lapsia ei tee siitä yhtään enempää "kodin leikkimistä" kuin yksin asuminenkaan OMASSA kodissaan. Ruokaa voi laittaa ilman leikkimistäkin, samaten pyykit pestään ihan oikeesti... riippumatta ketä siinä taloudessa asuu.
Niin on paha sanoo millaisia ne uusiot oikeesti on kun me emme ole heitä koskaan nähneet eikä mies ole väksin heitä meille tuonut emmekä me ole näillä naisilla koskaan käyneet. Mutta täällä lukien en koskaan uskaltanut omia lapsia laittaa isän luokse jos siellä olisi ollut hänenn naikkosia. Hyvät vanhemmat ei suinpäin anna vieraan ihmisen luokse omia lapsia. Ja koska minä en heitä tuntenut, niin miten olisin uskaltanut antaa omat lapset vieraalle?
Se olisi ollut heitteille jättö, jos sinne olisin jättänyt.
Lapsemme on todella onnellisia, kun eivät ole joutuneet isänsä naikkoseten käsiin ja haukuttavaksi.
Mihin me olisimme heitä tarvinneet? Siihen ei kukaan ole vielä vastannut.
Minä olen pärjännyt aina alsteni kanssa en ole koskaan tarvinnut ylimääräisiä ihmisiä elämäämme.
Olisi ollut kauheeta, jos lapsemme olisi häiriintyneet sen tähden että väysin vieras ihminen kiusaa, haukkuu meitä ja kohtelee lapsia huonosti.
En olisi enää kehdannut olla lasteni lähellä.
Enkä halunnut menettää lapsiani vieraalle ihmiselle, olisi ollut kurja jos en enää tuntisi omia lapsiani jos joku täysin umpikiero ihminen haukkuisi meitä, ja häiriköisi. MIes itsekin sanoi että hänen naikkoset ovat erittäin huonoa seuraa meille, eikä siksi koskaan väkisin tuonut heitä meille, eikä väkisn vinyt meitä sinne heitä katsomaan.
No minäpäs vastaan sinulle kysymykseen, johon kukaan ei ole vastanut.
TE olisitte tarvinneet näitä vieraita naikkosia, että sekä sinä että lapsesi olisitte tavanneet edes yhden kerran elämässänne TERVEEN aikuisen.
Lapsille kun on ehdottoman tärkeää tavata muitakin ihmisiä kuin äitinsä, isänsä ja isovanhempansa.
Ja nyt älä enää väitä, ettei kysymykseesi kukaan ole vastannut!!!!
Kukaan ei ole niin väittänytkään, etteikö lapset tapailisi muita aikuisia, heitä on koulussa, päiväkodissa, harrastuksissa, naapureisa joka paikasa.
Kyse olisin mihin lapset tarvii isänsa naikkosia?? Ihmsiä jotka haukkuvat heitä, vaikeuttavat isän taapaamista ja muutenkin hyljeksivät toisten lapsia? Millainen lapsen vanhempi antaa vieraan ihmisen kiusata omaa lasta??
Et vastannut vieläkään siihen mihin heitä tarvii??
Meillä on paljon aikuisia ym ihmisiä lähellä, mutta emme keksi mihin katkeria isän naikkoisia tarvii jokta rikkoi meidän perheen??? Miksi semmoisia pitää ottaa kotiin kahvittelemaan tai syöttämään heitä? Mihin heitä tarvii?? Haukkumaan ja häiriköimäänkö???
Ja te Lissuttelijat, nyt voitte jättää kommentiinne kirjoittamatta ja senkin ajan miettiä, miten olette elämäänne eläneet, keitä tuhonneet.
Ymmärrään että jotkut kirjoitukset napsauttavat sinnen teidän syvimpään ja omaksi puolustuksenne yritättä sitten tätä Lissuttelua, mutta kuitenkin olisi viisaampaa miettiä niitä omia tekemisiään ja yrittää löytää tasapainoinen elämä, jossa kunnioitatte ennen kaikkea lapsianne ja yritätte antaa heille kodin, jossa ei tarvitse pelätä eikä sinne tuoda ketään ulkopuolista vähään aikaan eron jälkeen.
Hoitakaa seksinne sillä aikaa kun lapset ovat toisen vanhamman luona.
Ja älkää nyt missään nimessä niin hölmöjä olko että kerrotte lastenne tai omiakaan asioitanne heti jollekin hellästi puhuvalle päivän tutulle.
Saattaa jäädä moni suhde jatkumatta, jos jätette kertomatta liikaa omista asioistanne. Ja sen jatkossa kyllä huomaatte olevan olleen hyvä asia itsellenne, luultavasti vältytte narsistin, luuserin kansaa suhteelta.