Turun Sanomat on jo jonkin aikaa - pääkirjoituksiaan myöten - lietsonut vihaa hiihtäjien ja kävelijöiden välille.
Seuraukset nähdään: Kaupunki on rakentanut ja ylläpitää useita eri kaupunginosien välisiä lainvoimaisen kaavoituksen edellyttämiä kevyen liikenteen väyliä. Esimerkkinä mainittakoon Varissuon ja Hannunniitun yhdistävä kaavanmukainen yleinen kävelyraitti, jonka osalla on myös ns. kuntoreitti ja talvella latu. Väylä on merkitty liikennemerkein siten, että moottoriajoneuvolla ajo on kielletty, samoinkuin kävely talvella. Pyöräilystä ei liikennemerkein ole mainintaa?
Hannunniityn koulun kohdalla saman, kymmenien ala-asteelaisten ainoana ja jokapäiväisenä koulutienä toimivan, väylän käyttö on kielletty talvisaikaan!? Kuitenkin vilkas kävelytie - ilmeisesti koululaisten vanhempien tai opettajien vaatimuksesta on koulun pihan vieressä merkitty myös viralliseksi kevyen liikenteen väyläksi (jolla siis edelleen kävely talvella on kielletty!?).
Miten TS neuvoo koululaisia koulutietänsä käyttämään? Saavatko hiihtäjät hakata lapsia kepeillään, niinkuin aikuisia kävelijöitä "opettavat"? Mistä pieni jalankulkija tietää milloin kyseessä on lainvoimainen kaavatie, milloin virallinen latu, jolla ei saa "häiriköidä"? Eivätkö sukset muuten ole, tarkoitettu maastossa hiihtoon ei jalkakäytävillä kilpaa luisteluun?
Seuraukset nähdään: Kaupunki on rakentanut ja ylläpitää useita eri kaupunginosien välisiä lainvoimaisen kaavoituksen edellyttämiä kevyen liikenteen väyliä. Esimerkkinä mainittakoon Varissuon ja Hannunniitun yhdistävä kaavanmukainen yleinen kävelyraitti, jonka osalla on myös ns. kuntoreitti ja talvella latu. Väylä on merkitty liikennemerkein siten, että moottoriajoneuvolla ajo on kielletty, samoinkuin kävely talvella. Pyöräilystä ei liikennemerkein ole mainintaa?
Hannunniityn koulun kohdalla saman, kymmenien ala-asteelaisten ainoana ja jokapäiväisenä koulutienä toimivan, väylän käyttö on kielletty talvisaikaan!? Kuitenkin vilkas kävelytie - ilmeisesti koululaisten vanhempien tai opettajien vaatimuksesta on koulun pihan vieressä merkitty myös viralliseksi kevyen liikenteen väyläksi (jolla siis edelleen kävely talvella on kielletty!?).
Miten TS neuvoo koululaisia koulutietänsä käyttämään? Saavatko hiihtäjät hakata lapsia kepeillään, niinkuin aikuisia kävelijöitä "opettavat"? Mistä pieni jalankulkija tietää milloin kyseessä on lainvoimainen kaavatie, milloin virallinen latu, jolla ei saa "häiriköidä"? Eivätkö sukset muuten ole, tarkoitettu maastossa hiihtoon ei jalkakäytävillä kilpaa luisteluun?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tilanne jalankulkupoluilla on todella sekava. Vastaako siitä kukaan?
löytyvän latureittejä syrjemmästäkin, ettei koulureiteille tarvitse tehdä.
Sukset mahdollistavat hangella hiihtelyn - jopa hirvenajon. Ettei koko pirun vehkeet olisi syntyneet paksun lumen kulkuvälineiksi. Samaa ei voida todistaa kävelykengistä?
Miten se Aaro taas viisaasti sanailikaan:
Tietä käyden, tien on vanki.
Vapaa on vain umpihanki?
Jos liikennemerkeillä on käveleminen kielletty ,niin silloinhan oo selvää että se on kielletty.
Kävelyn kieltävä liikennemerkki kieltää kyllä myös hiihtämisen, sillä tieliikennelaissa hiihtäjä on jalankulkija.
Liikennemerkki kieltää kävelemisen vain latuaikaan, mutta koiran ulkoiluttamisen kävellen koko talven! Asiahan on selkeä kuin pläkki! Tämä rajua vauhtia hiihtäen kuvaava merkki ei kuitenkaan ole virallinen liikennemerkki, vaan suositusluonteinen opaste. Siitä se riita juuri syntyykin.
Koska lisäkilpiä on erilaisia, syntyy ulkoilijoiden keskuudessa kuitenkin hiukka erimeilisyyttä: osa kävelytien liikennemerkeistä ja saman tien varren opasteluonteisista kilvistä kieltää ajoneuvolla ajon, osa mootttoriajoneuvolla ajon, mutta sallinee siis pyöräilemisen myös talvella, osassa puhutaan vain kielletystä ajosuunnasta. Onko siis ymmärrettävä, että pyöräily talvella on rinnastettava ajoneuvolla ajoon tai vaikkapa ratsastukseen - vaikka sitten ilman satulaa?
Koiran kuljettaminen ladulla on kielletty jo metsästys- ja kalastuslaissa - myös kesäisin. Riistanhoitoa koskevassa laissa taas, kielletään kaikenlaiset koiruudet myös ladun vieressä - ainakin lintujen ja kalojen kutuaikaan. Liikennelakikaan ei kiellä kissojen kuljeskelua linnunpesillä ennen eikä jälkeen.
Pyöräilijä on tieliikennelain mukaan ajoneuvon kuljettaja, samoin kuin ratsastaja, ei siinä ole mitään epäselvää. Hiihtäjä taas on tieliikennelain mukaan jalankulkija.
Jos jalankulku halutaan kieltää, niin sitten siihen kielto liikennemerkillä ja alle lisäkilpi jossa kielto kumotaan hiihtäjiltä.
Kaupungin omat "ladulla kävely kielletty"-kyltit ovat vain toivomuksia.
Metsästyslaki saati sitten mikään kalastukseen liittyvä laki ei kiellä koiran viemistä ladulle, mutta järjestyslaki kieltää
"14 §
Koirakuri
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.
Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.
Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös kissaa. Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee myös hevosta sekä soveltuvin osin muuta koti- tai lemmikkieläintä."
http://goo.gl/maps/6tTw8
Tuossa on varissuolta hannuniittyyn lähtevän polun pää. Ainakin kesäkuvassa on kielletty vain moottoriajoneuvolla ajaminen.
Polliisiylijohto on jo suunnitelmissaan kesyttänyt häiriköt.
Turun Sanomat ei usko, että joka ladunhaaraan saataisiin poliisipartio vahtimaan häiriköintiä sakkolappuja kirjottelemalla. Niinpä poliisille annettakoot oikeus kerätä ns. kodinturvajoukkoja ja/tai nimetä vartija- ja kyttääjäkansalaisia vahtaamaan mahdollisia häirikkönaapureita. Innokkaita toimijoita uskotaan saatavan helposti.
Jos häiriköintiä tavataan tai ns. ulkoilijakansalaisia huomataan tallomassa kävelyteitä, niin heti joukolla pamputtamaan, ja kunnolla, kyllä ne pian siitä tokenee kilteiksi.