Toimintaohjeita lapsen tapaamisoikeuden toteuttamiseen

No huh huh mitä lapsen riepottelua.
Kannattaisi aloittajan miettivän mitä julkaisee netissä; oletko kysynyt luvan henkilöiltä jotka esiintyvät tekstissä mm. asianajajilta ja tuomareilta? Vaikka oikeudenkäynti on julkinen, ei se tarkoita että saat jakaa tietoa julkisella tiedonvälityksellä vapaasti.
Lisäksi noista yli pyyhityistä nimistä ja tiedoista saa kyllä urkittua kenestä on kyse, pitäisikö kysyä Niinalta haluaako hän asian olevan julkisessa jakelussa?

Ennen kaikkea mieti vähän mitä teet, tuskin lapsesi tykkää vähän isompana lukea tämmöisiä saati että hänen kaverinsa löytävät ja sitten kiusaavat lasta kun tämän isä on päästään vinksahtanut.

meehoitoonjaäkkiä: et tainnut lukea koko linkkiä?
Jos olisit, olisit todella huomennut kuka sitä hoitoa tarvitsee ja kenen tarvitsee itseään ja omaa toimintaansa hävetä.

Mutta missä olisi ohjeita siihen kun isä ei halua otta lapsia luokseen, tai keksii tekosyitä ettei ehdi??? Laitappa osoite mistä niitä löytyy!!!

Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen
Tasa-arvovaltuutettu tiedote.17.02.2011

- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.

Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.

Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.

- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.

Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.

Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
-----------