Siis suomi-identiteetti

Minun mielestä Suomi-identiteettiä ei ole kun kieli.
Aina sisällissotia on, mutta harvemmin saman kielialueen kansat sotivat toisiaan vastaan.
Kaikki muu, jolla yritetään todistaa Suomi-identiteettiä, on teennäistä.

Telkussahan alkoi 10-osainen sarja: Suomi on ruotsalainen.
Ensimmäinen osa käsitteli identiteettiä. Valtaosa Suomen
identiteetin symbooleista on peräisin ajalta, jolloin kuuluim-
me Ruotsiin. Sieltä sai myös pohjan meidän sivistyksemme.
Siitä todisteena kulttuuriemme samankaltaisuus. Olemme
lähempänä Ruotsia kuin Venäjää.
Kannattaa katsoa, niin tiedätte enemmän. Meidän vaakunam-
me leijona on ruotsalaisesta aatelissuvun vaakunasta. Siinä
ei leijona kylläkään lyö päähänsä miekalla, niinkuin meillä.
Onko tuossa meidän vaakunassamme jotain itsetuhoisuutta?

Me olemme koko historiamme ajan imeneet vaikutteita muista kulttuureista ja sovittaneet ne sitten omaksi kulttuuriksemme. Koko Suomen teollistumisen historia vilisee ulkomaalaisia nimiä kuten Fazer, Schauman, Gutzeit, Finlayson, Rosenlew, Walden ja Ehrnrooth, vain muutamia mainitakseni. Teollisuushistoria kuuluu kulttuuriin aivan samoin kuin taiteet ja kansanperinnekin.

Olen syntyjäni Suomalainen, molemmat vanhempani olivat Suomalaisia, hämeestä ja Helsingistä. Olen kuitenkin asunut ulkomailla jo yli 40 vuotta ja en oikein ymmärrä suomalaista mentaliteettia tässä kansallisidenttitetti asiassa.
Kun vierailin kotimaassa viime vuonna niin sukulaisille oli kamalan tärkeää viedä minut ja mieheni Hietaniemen hautausmaalle Marskin haudalle ja joillekkin sankarihaudoille. En todellakaan ymmärrä miksi on niin pidettävä tärkeänä tällaista hautausmaa tourneeta, ja kun protestoin kun päivä meni puoliksi tuollaiseen niin heti sanoivat että sehän on" sinun kansallis identitteettiäsi." No ei varmaan ole.

Minulle synnyimaani identiteetti on sisukas kansa joka on kovalla ja rehellisellä työllä nostanut Suomen maailman parhaimpiin valtoihin. Identiteetti on myös tasavertaisuus, maailman paras koulutus ja amattitaito ja unohtamatta luontoa jota suomalaiset rakastavat ja kunnioittavat.
Seuraavana päivänä olimmekin sitten melkein koko päivän Kansallismuseossa, siellä todella myös ulkolainen mieheni oppi mistä Suomalaisten identiteetti koostuu. Niin ja Kalevalaa suosittelisin enemmän luettavaksi pakollisesti kouluissa, on ikävä huomata että moni suomalainen osaa paremmin Kreikkalaisten Odyssean kuin oman Kalevalamme.
Ai niin vielä lisään että isäni oli sotaveteraani joka kantoi kranaatinsirpaleita selkärangassaan elämänsä loppuun ja oli yhtä sankarillisesti taistellut Suomen vapauden puolesta kuin ne Mannerheiminristin ritarit joiden haudoille meitä vietiin identiteetiäni etsimään.

Kuuluiko ihan noihin 14.06. -44 Viipurin sankareihin?