Olen aloittanut kelan tukeman psykoterapian.Terapeutti on psykiatrin koulutuksen omaava lääkäri. Nyt alkoi arveluttaa, kun kaksi kertaa olen käynyt että mitäs jos huomaankin ettei tämä sovi? Vai onko tavallista että alussa terapeutti ei ota kantaa mihinkään, kysyy miten voit ja minä puhun mitä puhun.
Kai pitkällä kokemuksella hän tietää kuinka edetään? Vai olenko liian kärsimätön?
Kai pitkällä kokemuksella hän tietää kuinka edetään? Vai olenko liian kärsimätön?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei kai terapeutti voi pumpata sinuun terapiaa tyhjästä. Sinun tunne-elämästäsihän ongelmissa on kyse.
Pitäisi olla huolissaan, jos terapeutti alkaisi heti neuvomaan. Tämä on sinun terapiaasi. Asiat ja oivallukset pitää tulla sinulta. Ajan myötä saat myös toista näkökulmaa ja peiliä kasvojesi eteen. Nyt on aivan liian aikaista tehdä mitään johtopäätöksiä. Onnea hyvästä päätöksestä aloittaa psykoterapia!
Riippuu terapeuttisi viitekehyksestä. Ole tarkkana sen suhteen vaikka kuitenkin niin sanotuilla henkilökemiolla on enemmän merkitystä. Itsellä on hyvä kokemus psykiatri -psykoterapeutista koska hänellä on käsitys myös lääkitysten vaikutuksista psyykeeseen.
Kyllä hän kunnioittaa ja etenee sinun ehdoillasi. Ja varmaan alussa pitää hieman tunnustella että luottamus syntyy molemmin puolin. Kannttaa kyllä itse olla avoin ja kertoa mistä kiikastaa?
Kannattaa HYVIN tarkkaan kuunnella omia vaistojaan psykoterapiasuhteen alkumetreillä. Mikäli terapeutti ei sinun tarkoitusperiisi tunne sopivalta, kannattaa lopettaa terapiasuhde heti alkuunsa. Suosittelen käymään vastaanotolla n. 5-10 krt jonka perusteella pystyy hyvin näkemään kannattaako terapiasuhdetta kyseisen terapeutin kanssa jatkaa.
Mikäli päädyt jatkamaan, kannattaa silti olla varuillaan eikä paljastaa ihan kaikkea itsestään, koska aina on mahdollisuus, että terapeutti käyttää sanomaasi jatkossa sinua vastaan.
Tällaisia neuvoja omakohtaisen kokemuksen perusteella psykoterapiasuhteesta psykoterapeutin kanssa, joka oli ammatiltaan myös pitkään alallaan toiminut lääkäri.
Mitä tarkoitat että käyttää vastaan...?Millaisissa yhteyksissä esim? Totta on että terapeutin täytyy ensin hahmottaa minut ja oppia tuntemaan, eihän hän muuten voikkaan ottaa kantaa asioihin.
Hän sanoikin että aikaa on, jopa kolme vuotta joten ei tässä jäniksen selässä olla...pitää kysellä ensi kerralla enemmän hänen suuntauksestaan ja menetelmistään jne, olen ihan itse hänet tietty valinnut ja saattanut nuo selvittääkin mutten muista kun hiukan pyörinyt mielessä kaikennäköistä.
On tosiaan outo tuo "eräs kokemus" nimierkin "käyttää vastaan". ei psykoterapeutilla ole mitään intressejä käyttää tietoja kuin potilaansa parhaaksi. jos jotakin huonoa kokemusta tulee, niin valitus vain Kelaan, Valviraan ja hoitavan henkilön ammattiliittoon.
Kysele vain terapeutiltasi psykoterapian puitteisiin, hänen koulutukseensa ja muuhun liittyviä asioita. Tietenkään alussa kaikki ei jää mieleen ja niitä hoksaa pohtiakin vasta, kun tulee kokemusta yhteistyöstä.
Jos todella huomaat, että yhteisistä pohdinnoista huolimatta juuri tämä psykoterapeutti ei ole sinulle sopiva, voit vaihtaa psykoterapeuttia. Se on iso prosessi sinulle ja sitä kannattaa miettiä huolella.
Kannattaa tutkailla, ettei vaihtamisajatuksessa kyse ole jonkin tärkeän ja läpikäymisen arvoisen tuntemuksen välttelystä. Kerroit, että sinua hämmentää, kun toinen sinua kuuntelee. Sitäkin kannattaa miettiä? Mitä mielessäsi herää psykoterapeutista, kun hän on hiljaa. Tuntuuko hän hyvän tahtoiselta ja kiinnostuneelta vai tuleeko sinulle tunne, ettei hän välitä tai ei edes kuuntele? Näitä ajatuksiasi, mielikuviasi jos uskallat tuoda esille psykotyerapeutillesi, voi alkaa hyvin hedelmällinen työskentely: mistä mielikuvasi toisesta kumpusivat (tästä nykyhetken kokemuksesta vai menneisyytesi ihmiskokemuksista?).
Tsemppiä sulle!
"On tosiaan outo tuo "eräs kokemus" nimierkin "käyttää vastaan". ei psykoterapeutilla ole mitään intressejä käyttää tietoja kuin potilaansa parhaaksi. jos jotakin huonoa kokemusta tulee, niin valitus vain Kelaan, Valviraan ja hoitavan henkilön ammattiliittoon."
Vain yksikertainen ihminen jolla ei ole omakohtaista kokemusta psykiatrian ammattilaisen kanssa käydystä pitkäaikaisesta psykoterapiasta voi kommentoida toisen viestiin noin naiivisti.
Psykoterapian tarkoitus on muokata ihmisen ajatusmaailmaa psykoterapeutin oman ajatusmaailman suuntaan ja jos vastaväitteitä jossain vaiheessa ilmenee alkavat hankaluudet.
ps. Kelalta, Valviralta eikä hoitavan henkilön ammattiliitolta tule tukea väärinkäytöksissä.
Uuden tutkimuksen mukaan, jossa tutkittiin eri ammateissa esiintyvää psykopatiaa, terapeuteilla todettiin vähiten siihen taipumusta.
Psykoterapeutin ei tule pyrkiä valtasuhteeseen, vaan olla rinnalla kulkija. Psykoterapian tarkoitus on auttaa ihmistä kasvamaan omaksi itsekseen eikä psykoterapeutin klooniksi.
Terapiamuotoja on monia. Kuitenkin yleensä psykoterapiassa terapeutti ei sano juuta eikä jaata oikeastaan mihinkään, hän on kiinnostunut mitä sinä ajattelet ko. asiasta. Terapeutti on kuin peili; jos sinä naurat hän nauraa, jos sinä itket hän itkee.
"Psykoterapian tarkoitus on muokata ihmisen ajatusmaailmaa psykoterapeutin oman ajatusmaailman suuntaan ja jos vastaväitteitä jossain vaiheessa ilmenee alkavat hankaluudet."
Käsittämätöntä...jokaiseen ammattikuntaan mahtuu varmasti ammattitaidottomiakin alansa edustajia, mutta murto-osa...eiköhän asiakkaat häviä hyvin nopeasti, ainakin sellaiset joilla on yhtään voimia ja ja kykyä tajuta mihin ollaan menossa jos tuollaista ilmenee.
Noin ajattelevan terapeutin täytyy olla jollain tavoin vinksahtanut ja epäpätevä.
Kai sitä saa ajatella että on sentään mahdollisuus että psykoterapiasta saa apua. Pitääpä ottaa puheeksi kaikki tällaiset asiat ensi kerralla. On varmasti parasta luottaa itseensä ja omiin havannointeihinsa ja intuitioonsa.
Niin, suurin osa terapeuteista, olivatpa he lääkäreitä taikka "vain" psykoterapeutteja - (esim. keskikoulun käyneitä lähihoitajia muutaman kuukauden kurssilla psykoanalyytikoksi valmistuneita nk. "terapeutteja") - voivat olla yhtä vinksahtaneita kuin kuka tahansa muukin ihminen joiden mielipiteet kannattaa kyseenalaistaa.
Joku kertoi psykoterapiasuhteensa katkenneen kesken kaiken terapeutin "ammattitaidottomuuteen", ei yhtään kummallista mielestäni vaikka terapeutti oli alallaan tunnettu ja arvostettu erikoislääkäri.
Ensinnäkään pelkästään toisen asteen koulutuksen omaava esim lähihoitaja ei voi hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen...vaan ensin on hankittava sellainen pohjakoulutus jolla voi päästä psykoterapeutiksi vaadittaviin valmentaviin opintoihin ja sitten hakea vasta psykoterapeuttikoulutukseen. Lisäksi välissä oltava riittävästi työkokemusta ym.Ilman kriteereiden täyttymistä ei voi saada laillistettua psykoterapeutin nimikettä.
http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/hakemusohjeet/suomessa_koulutetut/psykoterapeutit/koulutuksen_hyvaksymisperusteet
Esim. psykoanalyytikon koulutus on perinteisesti kestänyt vuosia, nykyisin sen saa vuoden erikoistumiskoulutuskurssin käytyään, pohjakoulutuksena psykologi.
Neuropsykiatrisen valmentajan ammatissa toimiminen ei vaadi kuin erikoissairaanhoitajan tutkinnon jolloin henkilöllä on valmius johtaa neurologisista ongelmista kärsiviä sekä heidän omaisiaan harhaan niin paljon kuin sielu sietää.
Totta kai siinäkin ammattikunnassa on mätämunia. Ja siksi pitäisi kannellta kaikialle sellaisista mätämunista.
Mutta hämmästelen tuota yleistä väitettä, että psykoterapeutti muka manipuloi sellaiseksi kuin haluaa. Ja vaikka potilas on heikoilla terapeutin kanssa, niin kuinkas lampaita te oikein olette? Kyllä minä panen hanttiin terapeutillekin, jos hänen juttunsa ei minun mielestäni ole asiallisia.
Olen törmännyt kyllä ammattitaidottomiin, vaikka virallisesti päteviin psykoterapeutteihin (ja myös päteviin), mutta en manipulaattoreihin. Ja viidestä terapeutista on kokemusta.
Valitkaa terapeutti tarkoin! Yritin psykoterapiaa kun työ- ja opiskelukyky oli uhattuna masennuksen takia. Terapeutti oli kyllä muodollisesti oikea terapeutti, mutta hän oli juuri tällainen hullu manipulaattori. Kerron hieman:
olin muuttamassa omaan asuntoon, ja kerroin avoimesti hänelle etsiväni vuokrayksiötä. Kappas kappas se ei hänelle kelvannut. Olisi pitänyt ostaa osaomistusasunto Espoon Matinkylästä. Hän oikein loukkaantui kun sanoin, että haluan vuokrayksiön. Otin selvää, tämän höpöhöpösedän toiminimen yksi toimiala onkin kiinteistöjen osto ja myynti! Sedän omien puheiden mukaan moni sedän "suojateista" eli köyhistä, sairaista mielenterveyspotilaista, oli ostanut osaomistusasunnon Matinkylästä, arvatenkin hän sai myyntipalkkiot tai varmaan jopa koko asunnon itselle, onhan psykoterapia kallista, varsinkin jos ei käy töissä.
Toinen esimerkki: minun oli opiskelijana vaikea löytää töitä. No, setä auliisti esitteli minulle yrityksen TalentGate. TalentGate on tällainen vaikeasti työllistettävien työllistäjä ja kouluttaja. eli yhteiskunnan tuet firmalle ja työntekijä töihin vaikka puhelinmyyntiin. Kerroin, etten ole kiinnostunut TalentGaten toiminnasta, vaan etsin oikeaa, osa-aikaista työpaikkaa. Puhuimme usein TalentGatesta ja sanoin aina etsiväni oikeaa työpaikkaa. lopulta hän esitti suuttuvansa.
Oma johtopäätökseni kokemastani: minun oli tarkoitus tulla työkykyiseksi psykoterapiassa. Laillistetun terapeuttini tarkoitus oli eristää minut muusta maailmasta, ja kupata harvat lanttini jossain hämärissä asuntojärjestelyissä, ja hyväksikäyttää henkinen pääomani jossain hämäräyrityksen puhelimyynnissä, jonka toiminnassa hän oli mukana.
Olkaa siis varovaisia terapeuttien kanssa!