Olenko ainut, jolle tulee ideoita päivän tapahtumista kirjoittamaan tarinaan? esim. se tunne kun pyöräilee tai painaa mieleen erikoislaatuisen henkilön luonteenpiirteet ja ulkonäön? Joskus minua harmittaa, kun olen unohtanut jonkin hyvän idean tarinaani. Ne pitäisi luultavasti heti kirjoittaa ylös :)
Pistäkääs ajatuksia
Pistäkääs ajatuksia
Vastaukset 7
Vanhimmat
heti ylös. Itseäni myös harmittaa useinkin aivan vietävästi, kun näen/kuulen jotain erikoista tai itse keksin jonkun mukavan tarinan, mutten saa sitä heti kirjoitettua muistiin. Väkisinkin unohtuu tällä päällä.
On aika paska tilanne, kun esim. autoilet ja keksit jotain, mutta miten ja minne sen saat muistiin? Auto pitäisi pysäyttää, kaivaa jostain muistiinpanovehkeet, ja kun tämä kaikki on valmiina, olet jo unohtanut juttusi. Pjärkkele! Mun muisti on aivan omaa luokkaansa, eli sitä ei ole lainkaan.
Kumma miten pystyy muistamaan vanhat asiat, muttei juuri sitä äskeistä...
Tuo heti ylös, on hankala toteuttaa perhesopua ylläpitäen. Öisin pompin yhtenään kirjoittamaan loistavia lauseita. Vaikka muistiinpanovälineet ovat käden ulotuvilla ei raapustelu aivan äänetöntä ole. Pahin tilanne on kun idea on niiin loistava että on pakko tuuppia vieressä nukkuja hereille ja selostaa mitä yltiöviisasta keksikään.
Et ole ainut. Luulen että aika monikin ideoi tarinoita suoraan omasta elämästään (eikö siitä todista jo ne tuhannet tylsämieliset 'Mitä tänään koulussa tapahtui' kirjoituksetkin. :)
Mutta et varmaan ihan tuota tarkoittanut. Itsekin kiinnitän ulkona liikkuessa huomiota maailmaan; henkilöiden kasvonpiirteisiin ja hauskoihin keskustelunparsiin, outoihin sattumiin, kuten miksi näen taas tänään tuon saman tuntemattoman ihmisen täällä aivan eri paikassa kuin viimeksi ja miksi silti tunnistan ennenkin nähneeni hänet jne.
Mukana pitäisikin aina kuljettaa pientä lehtiötä (tätähän suositellaan joka paikassa..), johon sitten kirjaisi nopeat ideakipinät piirroksin tai tekstein. Itse tosin en tuollaista lehtiötä kanna mukana ja siksi unohtelen yhtenään päivän mittaan tulleita ideoita. Niitä menee toisinaan tajuttomasti hukkaan. Ei vain käytännön syistäkään ole oikein sopivaa taskua jossa semmoista kuljettaa, kun ei kesällä takkiakaan tarvitse. Tytöillä lienee helpompaa, kun saavat kantaa käsilaukkua.
Nauhuri. En tosin hyödynnä tätä vaihtoehtoa itsekään usein.
Sen sijaan pidän huolen, että hankin vain taskuin varustettuja housuja. Mukana kulkee lähes aina halpa muistivihko ja kynä.
Sitä paitsi trendikäs mies voi käyttää käsilaukkua. Ja vähemmänkin trendikäs, jos ei piittaa oudoista katseista.
Entäpä on etsisit nauhurille sopivan kotelon ja alkaisit kuljettaa sitä vaikka vyössäsi? Kirpputoreilla näkee usein parilla eurolla vanhoja mutta hyväkuntoisia kännykkäkoteloita, jotka ovat jääneet pois käytöstä nyt kun matkapuhelimet eivät enää ole halvan sanelukoneen kokoisia.
Teofilus kraatarinkulmassa katselee nauhurinsa päättymätöntä pyörinää, ja kuulee äänensä katoavan ohitse huristelevien auton pakokaasujen pörinään. Hän on apeana rintsikoissaan ja kesäkukkakassissaan, sillä on olemassa jotain aivoituksia tuonempaa, takavasemmalta, joita hän haluaisi itsestään kuulla.
Hän jää katsomaan voimattomana Kelaa :)
Aika hieno :). Tosin mitä voimakasta Kelassa on..?