Aluksi pienestä vauvasta aina tiettyyn ikään saakka lapsi pitää vanhempiaan tai hoivaajaansa tietynlaisena idolina, johon on järjettömästi ja selittämättömästi haltioissaan. Jossain vaiheessa tämä idolismi kohdistuu sitten kavereihin tai julkkiksiin, jolloin aletaan vetämään vaikutteita mediasta tai yleensä kavereista. Kolmas vaihe on aikuistuminen jolloin ihminen lakkaa ottamasta vaikutteita muusta maailmasta pelkän idolismin perusteella. Tällöin ihminen alkaa olemaan oman itsensä herra.
Aikuistuminen EI OLE SITÄ että 18v täytettyään tai aikaisemmin ryypätään pää täyteen ja sammutaan. Kovin monelle nuorelle silti tämmöinen aikuistumisen tavoittelu on kuitenkin merkittävä. Pitää todistaa kavereille tai vanhemmille että pystyy tekemään jotain mitä aikuinenkin. Kuitenkin yrittäessään todistaa aikuistumistaan lapsen aikuistuminen kaatuu jo itseensä. Aikuistumista ei tehdä teoilla. Aikuistumista ei ole että pitää todistaa idolilleen että pystyy tekemään jotain. Aikuistuminen on sitä että tajuaa ettei tarvitse todistaa kenellekkään yhtään mitään.
Eiköhän olisi jo aika unohtaa aikuistuminen vähäksi aikaa ja lakata yrittämästä todistaa kenellekkään yhtään mitään.
Aikuistuminen EI OLE SITÄ että 18v täytettyään tai aikaisemmin ryypätään pää täyteen ja sammutaan. Kovin monelle nuorelle silti tämmöinen aikuistumisen tavoittelu on kuitenkin merkittävä. Pitää todistaa kavereille tai vanhemmille että pystyy tekemään jotain mitä aikuinenkin. Kuitenkin yrittäessään todistaa aikuistumistaan lapsen aikuistuminen kaatuu jo itseensä. Aikuistumista ei tehdä teoilla. Aikuistumista ei ole että pitää todistaa idolilleen että pystyy tekemään jotain. Aikuistuminen on sitä että tajuaa ettei tarvitse todistaa kenellekkään yhtään mitään.
Eiköhän olisi jo aika unohtaa aikuistuminen vähäksi aikaa ja lakata yrittämästä todistaa kenellekkään yhtään mitään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tosi on.